Ääntämistopic

[Vavį]

Olet oikeassa.

[Spreder]

Sit on kans yks mitä ei voi käsittää että janarit ei opi ikinä ääntämään. Diego "Penaklio" Benaglio.

[Taka-Harvey]

Ainahan se gli on paha kirjainyhdistelmä: partsakli, penaklio ja kakli'aari. Ei poloknakaan tosin kovin harvinainen janariversio ole.

[Nahka_Tapsa]

Sen vielä ymmärtää, kun se sekoittuu niin helposti suomalaiseen suosikkiruokaan spaketti polokneeseen.

[waccoe]

Ainahan se gli on paha kirjainyhdistelmä: partsakli, penaklio ja kakli'aari. Ei poloknakaan tosin kovin harvinainen janariversio ole.

Kalja rella

[M. Messier]

Hassua. Yleensä tuosta huomautetaan toisin päin, eli v lausutaan "kuin b": ei "vasko" vaan "basko".

Olisiko tästä David Biijjan lausumisesta videota?

[Incrķvel]

Olisiko tästä David Biijjan lausumisesta videota?

David Villaa lausuttaessa tuo V lausutaan huulet hieman raollaan, jolloin ilma pääsee kulkemaan suun kautta. Äänne on siis edelleen ikään kuin b, mutta pehmeämpi kuin toinen b. Jos sanotaan pelkästään Villa niin silloin huulet ovat kiinni, olettaen että tuo v-kirjain on tauon jälkeen ensimmäinen.

Videota en jaksa etsiä.

[Savon keisari]

Ennen kuin syvemmälle nyansseihin mennään, niin kuinkahan suuri osa osaa lausua edes kaikkien Suomen maajoukkuepelaajien nimet oikein?

[Taka-Harvey]

Todennäköisesti aika harva osaa mutta ääntämisohjeet ovat aina tervetulleita, joten anna palaa keisari.

[Savon keisari]

En minäkään osaa. Sen takia onkin omituista että selostajien ääntämisvirheisiin ulkomaalaispelaajien kohdalla suhtaudutaan niin kiihkeästi.

[Kuku]

Tsekissä on samanlainen paino kuin suomessa, lisäksi on lyhyet ja pitkät vokaalit - jälleen kuten suomessa.

Koska tsekissä merkitään pitkää vokaalia aksenttimerkillä, tulkitaan tämä usein painoa osoittavaksi merkinnäksi, ja silloin menee usein pieleen, häiritsevimmin -vį -päätteisten naisurheilijoiden kohdalla. Slovakian ääntämisessä on sama periaate kuin tsekissä.

Jos ei ole varma nimien painosta, ei muuta kun reilusti ensi tavulle vaan. Pienempi virhe kuin painotuksilla väärin kikkailu.

[Savon keisari]

Koska kielitoimisto on viime aikoina muutenkin löysäillyt ja nakertanut suomen kielen puhtautta, niin voisivat välillä tehdä hyviäkin päätöksiä.
Esimerkiksi poistaa tuon typerän käytännön, että ulkomaalaiset nimet pitäisi lausua kuten alkukielessä TAI kuten kirjoitetaan. Käytännössä esim. urheiluselostajat usein lausuvat hieman siitä välistä, mikä ei ole sallittua, mutta mikä puheen sujuvuuden kannalta olisi järkevintä. Siinä sekoaa puheen rytmikin jos pitää yrittää vääntää kieltä sellaisiin äänteisiin, joita ei suomen kielessä ole, tai jos sanan paino on muulla kuin ensimmäisellä tavulla, puhumattakaan jos pitäisi jotain kiinalaisia nimiä ruveta kiekaisemaan.

[Kuku]

Korean nimien lausumisen lyhyt oppimäärä:

ae lausutaan e, eli aata ei äännetä erikseen.
Kwak Tae-hwi = Kwak Te-hwi

eo lausutaan o, eli e jää puolestaan ääntämättä.
J ei vastaa suomen jiitä, vaan on ts/ch. Suomen J-äänne esitetään koreassa y-kirjaimella.
Hong Jeong-ho = Hong Tsong-ho

oo = uu
Koo Ja-cheol = Kuu Tsa-tsol

eu = y (suurinpiirtein)
Son Heung-min = Son Hyng-min

Lee äännetään tosiaan ii.

Tiivistettynä muuten pärjää aika hyvin ääntämällä suomalaisittain, mutta kaksi peräkkäistä vokaalia aiheuttaa miettimistä. Ja se J.

Hyviä sääntöjä. Korealaiset sukunimet ovat tosin ylivoimaisesti vaikeimpia, koska ne kiinalaisperäisinä ovat yksitavuisia ja monesti oikeinääntäminen menee jo kauas kirjoitusmuodosta. Boldattuna edellä vielä yksi kompastuskivi, koska tuo sukunimi on kirjoitettu "ämerikkäläisittäin" vastaamaan oikeaa ääntämystä, virallinen translitterointimuoto olisi "Gu". Myös kirjoitusmuodot "Goo" ja "Ku" ovat mahdollisia. "Park", kolmanneksi yleisin sukunimi, on virallisen translitteroinnin mukaan "Bak", mikä on foneettisesti lähellä oikeaa, siis tässäkin on nimi kirjoitettu niin että englanninkieliset saavat hajua asiasta. Usein nimen latinalainen kirjoitusmuoto riippuukin siitä, miten henkilö haluaa sen kirjoitettavan, mikä vaikeuttaa oikean ääntämisen arvaamista.

"Oi" ei myöskään ole samoin lausuttu diftongi, vaan lähinnä "we", neljänneksi yleisin sukunimi "Choi" on siis suurin piirtein "Tshwe" (ch lausutaan tsh). Virallisesti translitteroituna se olisi "Choe", mutta sitä ei taas juuri kukaan käytä.

Lee on tosiaan ii, mutta Pohjois-Koreassa se lausutaankin "ri" (murre-ero). Sillähän ei nyt ole väliä, kun Pohjois-Korea ei pelaa 

[M. Messier]

David Villaa lausuttaessa tuo V lausutaan huulet hieman raollaan, jolloin ilma pääsee kulkemaan suun kautta. Äänne on siis edelleen ikään kuin b, mutta pehmeämpi kuin toinen b. Jos sanotaan pelkästään Villa niin silloin huulet ovat kiinni, olettaen että tuo v-kirjain on tauon jälkeen ensimmäinen.

Videota en jaksa etsiä.

En ymmärrä vieläkään. V lausutaan suomeksi huulet raollaan, b huulet kiinni. Pitäisi kai olla espanjan alkeet hallussa, niin pääsisi jyvälle edes vähän alusta, mistä tässä puhutaan.

[Incrķvel]

En ymmärrä vieläkään. V lausutaan suomeksi huulet raollaan, b huulet kiinni. Pitäisi kai olla espanjan alkeet hallussa, niin pääsisi jyvälle edes vähän alusta, mistä tässä puhutaan.

V lausutaan labiodentaalisena suomen kielessä eli äänne syntyy ylähampaiden koskettaessa alahuulta. Espanjan kielessä ei ole v-äännettä laisinkaan vaan pikemminkin kaksi b:tä, joiden käyttö riippuu siitä onko äänteen edellä taukoa tai n- tai m-kirjainta.

[Kuku]

Olisiko tuossa hyvä sääntö, että yritä ääntää "vee" hampaattomasti pelkillä huulilla niin saat spanski-v:n?

Eikös b muutu vokaalien välissä samanlaiseksi, siis Cuba on foneettisesti "Kuva"?

[Kuku]

Se mikä kuitenkin eniten potuttaa on kirjainyhdistelmän "berg" ääntäminen "bäri" saksalaisissa nimissä. Tähän ovat sortuneet muutkin kuin ruotsia äidinkielenään puhuvat. Ruotsalaisittain pakkoääntäminen pois suomenkielisiltä selostajilta! Nimilistat syyniin kun joukkueet julkistetaan, berg-nimien tsekkaus (erityisesti Saksa, Hollanti, Belgia ja Sveitsi) ja eikun kyyläämään

[James Station]

Se mikä kuitenkin eniten potuttaa on kirjainyhdistelmän "berg" ääntäminen "bäri" saksalaisissa nimissä. Tähän ovat sortuneet muutkin kuin ruotsia äidinkielenään puhuvat. Ruotsalaisittain pakkoääntäminen pois suomenkielisiltä selostajilta! Nimilistat syyniin kun joukkueet julkistetaan, berg-nimien tsekkaus (erityisesti Saksa, Hollanti, Belgia ja Sveitsi) ja eikun kyyläämään

Nyrnberi ja fraiburi -tyyppiset vähän lievemmät muodot lienevät yleisempiä. Hamburg nyt kumminkin on suomeksi hampuri, ei ihme jos hämää.

[Edmundo]

Se mikä kuitenkin eniten potuttaa on kirjainyhdistelmän "berg" ääntäminen "bäri" saksalaisissa nimissä. Tähän ovat sortuneet muutkin kuin ruotsia äidinkielenään puhuvat. Ruotsalaisittain pakkoääntäminen pois suomenkielisiltä selostajilta! Nimilistat syyniin kun joukkueet julkistetaan, berg-nimien tsekkaus (erityisesti Saksa, Hollanti, Belgia ja Sveitsi) ja eikun kyyläämään

Myös ylivoimainen enemmistö foorumisteista lausuu esim. Dennis Bergkampin väärin. Enkä tarkoita "bärikamp" tai "böörgkämp".

[Kuku]

Joo, hollantilaiset kurkkuäänteet on asia sinänsä

Tämän topikin perusteella selostajiksi tulisi kelpuuttaa vain diplomikielenääntäjiä.

..."böörgkämp".

Tuo englantilaisittain ääntäminen on tosiaan vielä pahempi syöpä.

Mennään ääntämyksissä metsään mieluummin omalla kotimaisella kuin englannilla kikkailemalla.

[Tango Rosario]

Olisiko tuossa hyvä sääntö, että yritä ääntää "vee" hampaattomasti pelkillä huulilla niin saat spanski-v:n?

Eikös b muutu vokaalien välissä samanlaiseksi, siis Cuba on foneettisesti "Kuva"?

Äkkiseltään ääntämisohje tuntuu ihan hyvältä, joskin termi "spanski-v" voi olla harhaanjohtava. Korostan edelleen sitä, että vaikka v ja b erotellaan kirjoituksessa ja vaikka ne suomessa ja useimmissa kielissä symboloivat eri äänteitä, espanjassa ne merkitsevät vain yhtä ja samaa äännettä, tai siis yhtä foneemia ja sen allofonia. Oikeinkirjoitukseen sisältyy toki joitakin sääntöjä kuten se, että ainoastaan kirjainyhdistelmät nv ja mb ovat mahdollisia, mutta mv ja nb eivät. Yleensäkin kirjoitus edustaa ääntämistä aina vain summittaisesti eikä tuskin missään kielessä vastaa sitä täydellisesti.

[Däkkä]

Äkkiseltään ääntämisohje tuntuu ihan hyvältä, joskin termi "spanski-v" voi olla harhaanjohtava. Korostan edelleen sitä, että vaikka v ja b erotellaan kirjoituksessa ja vaikka ne suomessa ja useimmissa kielissä symboloivat eri äänteitä, espanjassa ne merkitsevät vain yhtä ja samaa äännettä, tai siis yhtä foneemia ja sen allofonia allofoneja. Oikeinkirjoitukseen sisältyy toki joitakin sääntöjä kuten se, että ainoastaan kirjainyhdistelmät nv ja mb ovat mahdollisia, mutta mv ja nb eivät. Yleensäkin kirjoitus edustaa ääntämistä aina vain summittaisesti eikä tuskin missään kielessä vastaa sitä täydellisesti.

Niin siis espanjassa on yksi soinnillinen labiaalinen foneemi /b/ (jota kuvataan joko kirjaimella B tai V) ja sillä on allofonit [b β]. Ensimmäistä käytetään tauon ja nasaalien /m n/ perässä, jälkimmäistä muulloin. Käytännössä tämä tarkoittaa ettei valinta [b ]:n ja [β]:n välillä muodosta missään tilanteessa merkityseroa, koska ne eivät koskaan esiinny samassa äänneympäristössä (suomessa minimipareja, esim. baari-vaari).

Espanjan soinnillisen klusiilin "astevaihtelu" pätee myös dentaalisen /d/:n (d~š) ja velaarisen /k/:n (g~ɣ) klusiilin tapauksessa. Kaikki nuo foneemit realisoituvat "vahvoina" [b d g] tauon tai homorgaanisen resonantin perässä ja "heikkoina" muulloin. Artikulaatiopaikka ei muutu, ainoastaan artikulaatiotapa.

"vahva" - "heikko"
botar [botar] - a botar [a βotar] http://en.wikipedia.org/wiki/Bilabial_approximant
votar [botar] - a votar [a βotar]
decir [desir] - a decir [a šesir] http://en.wikipedia.org/wiki/Voiced_dental_fricative
ganar [ganar] - a ganar [a ɣanar] http://en.wikipedia.org/wiki/Voiced_velar_fricative

E: Lisäsin linkit noihin "heikkoihin" äänteisiin (wikipediasta kuinkas muutenkaan), vaikka espanjassa noissa on ehkä hiukan vähemmän hankausta.

[Zebre]

Äänestyksestä uupuu Maran klassinen kortsintraao (coentrćo).

[Tango Rosario]

Niin siis espanjassa on yksi soinnillinen labiaalinen foneemi /b/ (jota kuvataan joko kirjaimella B tai V) ja sillä on allofonit [b β].

Hyvä korjaus, allofoneja on tietenkin kaksi. Viittasin pelkästään "normista" poikkeavaan frikatiiviin, vaikka eihän foneemi vielä yksinään paljoakaan kerro todellisuudesta.

[Seeteufel]

Ennekari taisi eilisessä finaalissa suoriutua Alderweireldista ihan kunnialla, mutta eiköhän tuo tule aiheuttamaan ongelmia jollekin.


.