Jalkapallon tv-oikeuksien ja selostusten hintaa vuosien varrelta

[Piippu-Virtanen]

Tässä aiheessa käsitellään kansainvälisen jalkapallon hintaluokkaa vuosien ja vuosikymmenten varrelta. Hinnat ovat nousseet varsin paljon vanhoilta ajoilta tähän pävään verraten. Laitetaan ensi hätään vuoden 1990 ja 1994 Yleisradion maksamien Jalkapallon MM-kisojen hintalappua. Hinnat ovat markoissa laskettu.

1990 Italia: 6,7 miljoonaa markkaa. Näistä tosin 2,2 miljoonaa markkaa olivat radion otteluiden hinnat ja loppusumma television vastaavaa.

1994 USA: 6,6 miljoonaa markkaa. Näistä suurin osa hieman yli 5 miljoonaa markkaa olivat tv-otteluiden hinnat ja loput olivat radion otteluiden vastaavia.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1986 Jalkapallon MM-kisoista järjestävä komitea yritti Yleisradiolta veloittaa aluksi 6 miljoonaa markkaa. Valitettavasti se ei aikanaan käynyt Yleisradion urheilujohtajille ja aluksi jännittävän MM-turnaus oli jäädä televisioimatta. Lopulta järjestäjä pudotti 50 ottelusta maksettavaa kokonaishintaa puoleen eli 3 miljoonaan markkaan ja sen Yleisradio pystyi toteuttamaan joskin kovin pitkin hampain.

 Nuo tietyt turnauksen ottelut olivat viimeisiä joissa voitiin tiettävästi kuulla pelkästään ruotsinkielisiä selostuksia. Alustavasti YLE oli televisiokiistan alkuvaiheessa halunnut maksaa MM-kisoista vain korkeintaan 1,8 miljoonaa markkaa. Siihen eivät järjestäjät suostuneet. Tosin eräässä vaiheessa kiistaa he suostuivat, mutta siinä tapauksessa YLE:n paikan päälle lähetettyjen selostajien olisi pitänyt vielä maksaa erikseen veloitettavaa 3000 markan selostamon vuokrausmaksua. Siihen ei myöskään Yleisradiossa suostuttu.

[Alan Knill]

Hyvä avaus tärkeästä aiheesta - voisi jopa sanoa vitsauksesta.

Tuossa pari vuotta sitten sumusaarilla rikottiin kaikkien aikojen kalleimman jalkapallon tv-sopimuksen ennätys, kun Sky maksoi kolmen kauden Valioliiga-oikeuksista yhteensä 2,3 miljardia puntaa (noin 2,85 mrd euroa). Tänä vuonna British Telecomin solmima europelisopimus ei sekään kuulosta kovin pieneltä: 900 miljoonalla punnalla (1,1 mrd eurolla) lähti Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan lähetykset kolmeksi kaudeksi. Vertailukohtana Skyn kanssa solmittu edellinen sopimus oli "vain" 240 miljoonan punnan arvoinen, joten noin radikaali hyppäys pistää miettimään, kuinka paljon tv-oikeuksien hinnoissa on vielä kasvunvaraa? Ja etenkin miten tilanne kehittyy sumusaarten sijaan meillä Suomessa?

[Röytän Karhu]

Norjan futiksen nykyinen tv-soppari on 1,4 miljardia kruunua / 4 vuotta, Ruotsissa taas 1,3 mrd sikäläistä valuuttaa ja sama aikajakso. Tanska reilu miljardi.

[Alan Knill]

Norjan futiksen nykyinen tv-soppari on 1,4 miljardia kruunua / 4 vuotta, Ruotsissa taas 1,3 mrd sikäläistä valuuttaa ja sama aikajakso. Tanska reilu miljardi.

Brøndbyn oman tv-sopparin rahat tuohon päälle, niin päässee Superligakin muiden Pohjoismaiden vastaaviin lukuihin.

[Röytän Karhu]

Juu se toki. Tossa siis lueteltuna maiden omilla valuutoilla nuo, en jaksanut ruveta kikkailemaan sen enempi.

[Litt45]

1990 Italia: 6,7 miljoonaa markkaa. Näistä tosin 2,2 miljoonaa markkaa olivat radion otteluiden hinnat ja loppusumma television vastaavaa.

1994 USA: 6,6 miljoonaa markkaa. Näistä suurin osa hieman yli 5 miljoonaa markkaa olivat tv-otteluiden hinnat ja loput olivat radion otteluiden vastaavia.

Vertailukelpoisuuden vuoksi summat osapuilleen nykyrahassa inflaatio huomioiden:

1990: 1,7 m€
1994: 1,5 m€

[Piippu-Virtanen]

Laitetaan sitten jatkoa Jalkapallon MM-kisojen tv-oikeuksien hinnoille vuosien varrelta. Seuraavana vuorossa Ranskan MM-kisat 1998 ja Etelä-Korean ja Japanin yhteiskisan maksut:

1998 Ranska: 8 miljoonaa markkaa josta 6 miljoonaa markkaa oli televisioitavien otteluiden tv-oikeusmaksua ja loput 2 miljoonaa markkaa radio-oikeuksien yhteismaksua. (Yleisradio onnistui alentamaan alkuperäisten järjestäjien vaatimaa hintaa peräti kolme kertaa. Pitkän tinkimisen jälkeen tähän ale-tarjoukseen suostuttiin, mutta seuraava hintamaksu oli sitäkin suolaisempi.)

2002 Etelä-Korea ja Japani: 24 miljoonaa markkaa tai noin 4 miljoonaa euroa sillä Suomessa oli jo eurot käytössä vuonna 2002. (Tämä summa oli suurin Ranskan kisojen järjestäjien alkuperäinen hintalappu kisojen televisioinnille Suomeen.)

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1978 Argentiinan Jalkapallon MM-otteluiden televisiointien hintaoikeuksista ei nyt ole tähän hätään tietoja, mutta radiointioikeuksien hinnaksi tuli 30 000 markkaa ottelulta mikä oli moninkertainen summa verrattuna yleiseen jalkapallo-ottelun radioinnin hintaan siihen aikaan. Mikäli YLE olisi radioinut jokaisen ottelun niin hintaa siitä olisi tullut 1,14 miljoonaa markkaa 38 ottelun turnauksen osalta. Täydellä varmuudella YLE radioi ainakin viisi ottelua suorana lähetyksenä Suomeen eli hintaa tuli siinä tapauksessa vähintään 150 000 markkaa.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2006 Saksan Jalkapallon MM-kisat maksoivat 10 miljoonaa euroa mikä oli jälleen melkoinen korotus Yleisradion maksamaan osuuteen.

[Perusveijo]

Norjan futiksen nykyinen tv-soppari on 1,4 miljardia kruunua / 4 vuotta, Ruotsissa taas 1,3 mrd sikäläistä valuuttaa ja sama aikajakso. Tanska reilu miljardi.

Ja Suomessa Veikkausliigan TV-sopparin arvo on... Eiku ai niin.

[Piippu-Virtanen]

Ei varsinaisesti tv-oikeusasiaa, mutta kaudella 2004 puhuttiin varsin paljon Veikkausliigan ja Suomalaisen jalkapalloilun erotuomarien palkkioista. Laitan tähän seuraavaksi hieman lukuja siitä, että paljonko erotuomarit saivat palkkaa viheltämistään peleistä. Ilmeisesti tietämäni luvut ovat ottelukohtaisia palkkioita tai jos ovat koko sarjan ajalta niin ovat kyllä olleet matalalla ne palkkiot sitten...

 Tässä kuitenkin lukuja:

Veikkausliiga: Erotuomarin palkkio oli 330 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 187 euroa.

Ykkönen: Erotuomarin palkkio oli 170 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 110 euroa.

Kakkonen: Erotuomarin palkkio oli 83 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 60 euroa.

Naisten SM-Sarjan ja SM-Loppusarjan palkkiot: Erotuomari sai 77 euroa ja avustava erotuomari sai 57 euroa.

[Piippu-Virtanen]

Suomen Palloliitto ja Veikkausliiga sopivat aikanaan 1997 nelivuotisen sopimuksen ISPR-yhtiön kanssa. Sopimuksenarvo oli 60 miljoonaa markkaa, mutta se ei kuitenkaan taannut suomalaisen jalkapalloilun näkymistä televisioruudussa. Verrattuna vaikkapa 1992 ja 1994 Palloliiton ja Veikkausliigan välisiin sopimuksiin YLE:n tai MTV3:n kanssa ainoa hieno asia oli kahisevan sataminen taskuihin.

 1994 sopimus YLE:n kanssa takasi vähintään koostekatsauksen näkymisen ja MTV3:n kanssa vähintään 12 suoran ottelun näkymisestä kauteen. 1992 sopimus YLE:n kanssa oli sikäli valitettavan surkuhupaisa esimerkki ahneudesta. Eräässä vaiheessa palloilukautta 1992 Veikkausliigan pomot halusivat kaksinkertaisen korvauksen Yleisradiolta ja sen seurauksena YLE pisti kamerat kiinni ja vihoitteli varsin pitkälle kaudella 1992-1993. Taisi mennä niin, että YLE suostui näyttämään ennen uutta ja varmaa tv-sopimusta ainoastaan loppukauden ratkaisuottelut. Ennen Veikkausliigan pimentämistä YLE oli näyttänyt kyseisellä sarjakaudella muutaman ottelun suoranakin.

[Piippu-Virtanen]

Veikkausliigan ja sittemmin konkurssiin menneen URHOtv:n välinen tv-sopimus on tiettävästi ollut arvoltaan 6 miljoonaa euroa.

[Piippu-Virtanen]

Vaikkei varsinaisesti tv-oikeuksia tai selostuksia koske niin laitetaan seuraavaksi kauden 2001 ajalta joidenkin miesten sarjatasojen keskipalkkoja kauteen. Palkat ovat peruspalkkoja ja niihin ei ole laskettu bonuslisiä joita on aina vähän annettu kauden ajalta. Bonuslisiä maksettiin vuonna 2001 Veikkausliigasta aina Kolmoseen saakka. Tosin Veikkausliigaa ja Ykköstä lukuunottamatta bonukset olivat hyvin vaatimattomia kauteen. Hinnat ovat muunnettuja markoista euroiksi. Tässä niitä tulee:

Veikkausliiga: 18 920 euroa kauden ajalta.

Ykkönen: 10 800 euroa kauden ajalta.

Kakkonen: 5400 euroa kauden ajalta.

Kolmonen: 1800 euroa kauden ajalta oli keskipalkka eli noin Veikkausliigan pelaajan osalta yhden kuukauden palkan verran.

[Piippu-Virtanen]

Laitetaan seuraavaksi vielä pienenä off-topicina nykyään viheltävien Erotuomareiden palkkoja Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen osalta:

Veikkausliiga: Erotuomari saa ilmeisesti 450 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 234 euroa ottelulta. Tämän lisäksi ottelun neljäs erotuomari saa 70 euroa peliltä.

Ykkönen: Erotuomari saa 220 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 131 euroa ottelulta. Ottelukorvaus erotuomareille koskee myös miesten Liigacupin pelejä.

Kakkonen: Erotuomari saa 122 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 75 euroa ottelulta.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksetaan arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit voivat ilmeisesti saada Veikkausliigassa korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten erillisten päivärahahakemuksen jälken.

[Piippu-Virtanen]

Laitan tähän vielä nykypäivän Naisten Liigassa eli leikkisästi sanottuna Mimmiliigassa viheltävien erotuomareiden palkkoja:

Naisten Liiga: Erotuomari saa ilmeisesti 118 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 74 euroa ottelulta.

Naisten Ykkönen ja Naisten Liigacup: Erotuomari saa ilmeisesti 60 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 38 euroa ottelulta.

Naisten Kakkonen: Erotuomari saa ilmeisesti 44 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 30 euroa ottelulta.

[Piippu-Virtanen]

Laitetaan sitten pienenä off-topicina Suomen eri jalkapallosarjojen keskipalkkoja bonuslisineen kauteen kaudelta 2001 euroiksi muunnettuna:

Veikkausliiga: 21 730 euroa

Ykkönen: 12 000 euroa

Kakkonen: 6000 euroa

Kolmonen: Noin 2000 euroa

[shots]

Laitetaan sitten pienenä off-topicina Suomen eri jalkapallosarjojen keskipalkkoja bonuslisineen kauteen kaudelta 2001 euroiksi muunnettuna:

Veikkausliiga: 21 730 euroa

Ykkönen: 12 000 euroa

Kakkonen: 6000 euroa

Kolmonen: Noin 2000 euroa

Siis mitäs lukuja sä nyt oikein revit? Liiga varmaan pitää paikkansa mutta muut hieman herättävät epäilyksiä..

[Piippu-Virtanen]

Laitetaan seuraavaksi sitten kauden 2005 Suomen eri jalkapallosarjojen keskipalkkoja kauteen ilman bonuksia. Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen palkat tulevat näissä paremmin esille. Kolmosen tasolla ei varsinaista kuukausipalkkaa enää jaettu tuolloin tai edeltävänäkään vuonna vaan palkka koostui huomattavasti ylempiä sarjoja enemmän monesta pienestä osasesta. Muun muassa ainakin pisterahoista Kakkosta enemmän ja ns. Hyvän moken lisistä ainakin maalivahdeilla.

 Ja jos mahdollista säännöllistä palkkaa olisi tullutkin niin pelillisinä ansioina ei varmaan paljoa tonnia enempää euroiksi muunnettuna ilman lisiä ja ehkä huipuille joku 1500 euroa vuoteen olisi voinut ollakin vielä mahdollista.

 Tässä kuitenkin Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen palkkoja ilman bonuksia:

Veikkausliiga: 15 470 euroa kauteen

Ykkönen: 7735 euroa kauteen

Kakkonen: 4641 euroa kauteen

[Velmu]

Jotain lähteitä olisi tosiaan mukava saada, sillä palkkaa Kakkosessa ei varmastikaan ole saanut pelaajat niin että keskiarvo olisi ollut tuollainen.

Jos kilometrikorvaukset ja pinnarahat lasketaan, niin on voinutkin olla pari-kolme tonnia, mutta nuo 5-6k€ ovat aivan absurdeja.

Kolmosessa taas isossa osassa joukkueita pelaajat joutuvat itse maksamaan harrastuksestaan, joten on naurettavaa laskea jotain keskipalkkaa.

[shots]

Kakkosessa on päästy tuonne 6000 silloin kun markat ollut käytössä mutta kyllähän noi luvut on jotain ihan käsittämättömiä.

[Piippu-Virtanen]

Näistä palkoista on aikanaan kirjoitettu tälle foorumille paljonkin ja jopa myös Ykkösen ja Kakkosen osalle. Kuten jo Kolmosessa totesin niin luvut ovat laitettu korkeimmaksi mahdolliseksi. Ja muistakaa, että ne perustuvat lähes 15 vuoden takaiseen tilanteeseen. Tuolloin joukkueita oli vähän vähemmän ja seuroissa pelasi myös alemmilla sarjatasoilla yllättävänkin kovapalkkaisia ulkomaalaisnimiä.

[Piippu-Virtanen]

Laitan vielä kauden 2005 osalta Suomen jalkapallosarjojen palkkoja bonuslisineen vuoteen Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen osalta:

Veikkausliiga: 17 060 euroa kauteen

Ykkönen: 8985 euroa kauteen

Kakkonen: 5266 euroa kauteen

[Velmu]

Näistä palkoista on aikanaan kirjoitettu tälle foorumille paljonkin ja jopa myös Ykkösen ja Kakkosen osalle. Kuten jo Kolmosessa totesin niin luvut ovat laitettu korkeimmaksi mahdolliseksi. Ja muistakaa, että ne perustuvat lähes 15 vuoden takaiseen tilanteeseen. Tuolloin joukkueita oli vähän vähemmän ja seuroissa pelasi myös alemmilla sarjatasoilla yllättävänkin kovapalkkaisia ulkomaalaisnimiä.

On varmaan kirjoitettu, mutta että mikä on totuus taitaa ollakin eri asia.
Aika hyvä haju on parista seurasta, joilla oli 2000-luvun alussa Kakkosen suurimpia budjetteja, eikä niissä ollut tietoakaan tuollaista palkkakeskiarvoista.
Kilometrikorvauksia ja pinnarahoja joukkueen 6-12 parhaalle pelaajalle on maksettu ehkä keskiarvolla 6000-9000€/kausi.  

Jos on otettu parhaiten tienaavat 20% niin sitten tuo voikin pitää paikkansa.

Kakkosen suurimmat pelaajabudjetit kuitenkaan eivät kovin paljoa yli 100k€ kaudessa ole olleet. Toisaalta joka vuosi on useita joukkueita, joissa ei käytännössä makseta mitään. Tuon 100k€ jaat 25 pelaajalla, niin saat 4k€. Tuo siis suurimpien budjettien seuroissa.