Jalkapallon tv-oikeuksien ja selostusten hintaa vuosien varrelta

[shots]

Pk-seudulla on viimeisen 10-15 vuoden sisällä hävinnyt maksukyky Kakkosen jengeiltä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tietenkin löytyy jotain Futuraa jolla ainakin oli pätäkkää maksaa hurjiakin summia Kolmosessa, mutta siihen ne ovat ne maksavat Kolmosen jengin stadin lähellä jääneen (Hikkenistä, BK:sta tai EIF:sta ei käryä mutta veikkaan että raha on liikkunut paljon). Nyt kun kaivelee niin onhan näitä Sovoa ja FJK:ta jotka ovat makselleet mutta kyllähän noi luvut on lievästi sanoen aika vitusti vedetty yläkanttiin.

Maakunnat ovat sitten erikseen ja jossain YPAssa tai Kraftissa varmaan raha liikkuukin. Mutta kyllä täällä taitaa monella olla sen verran joko omaa kokemusta tai muuten vaan varmaan tietoa että kaikki tajuaa ettei nuo sun esittämät luvut pidä paikkaansa.

Huhut on sitten asia erikseen ja niitä on varmasti paljon liikkeellä kun joku korkean profiilin pelaaja tulee potkimaan esim. Kakkoseen. Mutta vaikka nämäkin olisi totta, on ne silti vain erikoistapauksia yhden pelaajan osalta eikä mitään arkipäivää.

[Piippu-Virtanen]

Laitetaan sitten vuodelta 2008 Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen sen ajan palkkatasoja kauden ajalta ilman bonuksia:

Veikkausliiga: 19 970 euroa kauteen

Ykkönen: 3600 euroa kauteen

Kakkonen: 1200 euroa kauteen

[Piippu-Virtanen]

Laitetaan vielä kauden 2008 Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen keskivertopalkkoja bonuslisineen kauteen:

Veikkausliiga: 22 150 euroa kauteen

Ykkönen: Korkeintaan 6000 euroa kauteen. Todennäköisesti jonkin verran vähemmän kauteen poislukien ehkä varakkainta seuraa.

Kakkonen: Korkeintaan 2400 euroa kauteen. Todennäköisesti jonkin verran vähemmän kauteen.

[Piippu-Virtanen]

Seuraavaksi laitetaan sitten viimeinen itselläni tiedossa oleva palkkiotaso Suomen sarjatasoilta kaudelta 2011. Tuo onkin tiettävästi viimeinen vuosi jolloin on edes yritetty tutkia palkkatasoja myös alemmalta tasolta kuin Veikkausliigasta.

 Tässä tulee Veikkausliigan ja Ykkösen palkkatasoja keskimäärin kauteen tavallisen palkan ja bonuslisän osalta:

Veikkausliiga: 17 520 euroa kauteen

Ykkönen: 2688 euroa kauteen

Seuraavaksi sitten palkka bonuksineen:

Veikkausliiga: 19 230 euroa kauteen

Ykkönen: 3348 euroa kauteen

Tämän lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksettiin joillekin parhaimmille pelaajille kuuluvaa erillistä bonusta joka koroti loppusummaa Veikkausliigassa 1320 euroa normaaliin kokonaispalkkaan bonuksineen ja Ykkösessä korkeintaan 1000 euroa maksettiin tämän tyyppisestä bonuksesta kauteen.

 Keskimäärin Ykkösessä mahdolliset ylimääräbonukset olivat kuitenkin 100 euron kausirahaluokkaa. Se ainakin kuullostaa uskottavammalta kuin tuo ihan korkein luku Ykkösessä ylimääräbonusten kohdalla. Kakkosen nykyhetken tai kolmen vuoden takaisia lukuja ei ole käytössä, mutta todennäköisesti hintaluokka on hyvin alhainen siellä nykyään tai vuonna 2011.

Eli alas ollaan tultu ns. Kulta-ajoista.

 

[Alan Knill]

Mitä tekemistä näillä on jalkapallon tv-oikeuksien ja selostusten hintojen kanssa?

[Piippu-Virtanen]

Viime aikojen viesteillä ei olekaan, mutta omalta osaltani ainakin nuo Veikkausliigan luvut jäävät tähän eli ensi viestiin tulee asiaakin.

Jalkapallon EM-kisoista olisi kyllä myös hyvä tietää joitakin lukuja, mutta ei niitäkään paljon ole pyörinyt julkisuudessa.

[Piippu-Virtanen]

Laitetaan sitten vanhemmilta ajoilta tv-oikeusasiaa jalkapallon SM-Sarjaa koskien.

Vuonna 1976 YLE maksoi jalkapallon SM-Sarjan otteluista 7000 markkaa ottelulta tv-oikeuksista. Kaikkien seurojen pelejä ei näytetty kauden aikana ruudussa koska Yleisradion maksama korvaus tv-ottelusta oli liian alhainen.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1983 marraskuussa YLE ja Palloliitto tekivät vuosille 1984-1986 tarkoitetun tv-sopimuksen josta YLE:lle tuli kustannuksia 450 000 markkaa.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1988 Yleisradiolle tuli hintaa kaudessa lähetetyistä kotimaan jalkapallo-otteluista 270 000 markkaa.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1989 YLE:n hintalappu kotimaisen jalkapallon näyttämisestä kohosi 350 000 markkaan.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1990 YLE ei enää viitsinyt maksaa 400 000-500 000 markkaa maksaneita tv-oikeuksia ja hetken aikaa Suomessa ei juuri jalkapalloa näkynyt. Ainakaan YLE:n puolella kotimaisesta jalkapallosta puhuttaessa. Sittemmin pelit palasivatkin parin vuoden tauon jälkeen ja tällä välillä suurin hyötyjä oli lähinnä satunnaisesti otteluita näyttänyt PTV.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1997 YLE:lle oli annettu optio jatkaa suomalaisen jalkapalloilun televisointia yhdessä MTV3:n kanssa varsin hyvään hintaan ja useille vuosille eteenpäin. Valitettavasti 47 miljoonaa markkaa oli liian vähän kun ISPR ja Palloliitto menivät kimppaan summien kanssa.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2002-2005 ISPR jatkoi yhteistyötä Palloliiton kanssa ja samalla pienin panoksin Veikkausliigan kanssa. Palloliitto sai toiminnasta tv-rahaa 6 miljoonaa euroa vuoteen ja Veikkausliiga tästä summasta vain murto-osia. Syy johtui ISPR:n panostuksesta melkein pelkästään maajoukkueen otteluihin jolloin Veikkausliiga oli käytännössä varsin heikossa asemassa.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2004 Veikkausliiga yritti saada tv-sopimusta vuosille 2006-2009 pelien televisioinnista. Kautta kohden tv-sopimuksen arvo olisi ollut 1,2 miljoonaa euroa. ISPR:n sopimus oli kuitenkin kaikkiaan melko tappiollinen niin Veikkausliigan kuin Palloliitonkin kanssa ja siksi vuoden 2005 lopulla ISPR myi omat pelioikeutensa Canal+:lle.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2006 suomalaisen jalkapalloilun televisiointioikeuksien määrän arveltiin muodostavan korkeintaan 15 % koko muun jalkapalloilun hintamäärästä. Tähän hintaluokkaan ei laskettu jalkapallon silloisten MM-kisojen hintaa. Muun jalkapalloilun televisioinnista kuluja koitui kaikkiaan 10 miljoonaa euroa ja Veikkausliigan osuus kustannuksista oli korkeintaan 1,5 miljoonaa euroa.

[Piippu-Virtanen]

Pitkästä aikaa löysin Jalkapallon tv-oikeuksista ja selostusten hinnasta päivitystä ja ne koskevat hintoja jotka Yleisradio maksoi Jalkapallon EM-Kisoista vuosina 1988 ja 1992.

Ennen noita kisoja Jalkapallon EM-Kisojen erittäin harvoista otteluista muutenkin maksetut summat eivät olleet Yleisradiolle ikävä asia, mutta vuoden 1988 Jalkapallon EM-Kisoista lähtien summat alkoivat olla aina Yleisradion silloisissa summissa aina ikäviä ja siitä eteenpäin tietenkin aina näihin päiviin asti ne ovat olleetkin varsin suuria.

Joka tapauksessa tässä kisojen hinnat vuosilta 1988 ja 1992 silloisissa Suomen Markoissa:

1988 Länsi-Saksa: 400 000 markkaa

1992 Ruotsi: 1,6 miljoonaa markkaa

[Piippu-Virtanen]

Jalkapallon EM-Kisojen tv-oikeuksien ja selostusten hinnoista puhuttaessa löytyi vielä vuoden 1996 EM-Kisojen hinnat jotka laitan tähän alle:

1996 Englanti: 4,278 miljoonaa markkaa

[Piippu-Virtanen]

Jalkapallon tv-oikeuksien ja selostusten hinnasta puhuttaessa olen pitkän etsinnän jälkeen löytänyt Jalkapallon EM-Kisojen 2000, 2004 ja 2008 hinnat jotka laitan tähän alle ja laitan näihin myös huomioita koska Yleisradiolla oli joissakin näissä kisoissa suuria vaikeuksia saada haluamaansa hintaa kisoista ja tietenkin mukana ovat vielä vuoden 2000 EM-Kisoista puhuttaessa Suomen Markat Euron lisäksi:

2000 Belgia ja Hollanti: 5,875 miljoonaa markkaa tai noin miljoona euroa (YLE maksoi suurin piirtein samaa summaa kisoista kun mitä esimerkiksi Tanskan TV2 vastaavasti Tanskan Kruunuissa.)

2004 Portugali: 2 miljoonaa euroa (Vuoden 1998 Ranskan MM-Kisojen lisäksi tämä oli ehkäpä Yleisradion kaikkien aikojen onnistunein tinkimisdiili järjestäjien, UEFA:n ja EBU:n tai historiallisesti tietenkin sanottuna Eurovision suhteen. YLE onnistui kaikkiaan Ranskan MM-Kisojen 1998 tapaan alentamaan hintaa kolme kertaa kun alkuperäinen tarjous oli sama kuin Norjan TV2:lla ja Tanskan TV2:lla jolloin heidän hintojensa mukaan YLE:n olisi pitänyt maksaa hieman kyseisten valuuttojen kurssin mukaan 6-8 miljoonaa euroa. Toisaalta tämän alennuksen jälkeen alun perin UEFA ja EBU tai historiallisesti sanottuna Eurovisio odottivat YLE:n maksavan seuraavista kisoista mitä tahansa 5-15 miljoonan silloisen euron väliltä sen hetken tilanteen pohjalta.)

2008 Itävalta ja Sveitsi: 3,9 miljoonaa euroa (Näissäkin EM-Kisoissa YLE onnistui tinkimään summasta jonkin verran, mutta ei niin hirveän paljon koska järjestäjät, UEFA ja EBU eivät mielellään halunneet enää alentaa summia joskin YLE:n kohdalta pieni alennus vielä onnistui kun muut Pohjoismaat kerta kaikkiaan maksoivat jo hirvittäviä summia näistä EM-karkeloista. Muun muassa Ruotsissa hinta taisi olla kutakin televisioivaa tahoa kohti 7,5 miljoonaa euroa ja jopa parhaimmillaan yli 15 miljoonaa euroa ja Norjan TV2:lla ja Tanskan TV2:lla hinta oli jo noin 10 miljoonan euron luokkaa. Alkuperäinen hinta pyöri YLE:n kohdalla 5-6 miljoonan euron paikkeilla.)

[Piippu-Virtanen]

Futisliigan vuoden 1990 TV-oikeuksien hinta ottelumaksun osalta oli aikansa kalleinta suomalaisessa jalkapalloilussa.

Tai siltä ainakin tuntui kuin asiaa mietti.

Myöskin palkintorahat Futisliigan kaudella olivat aikansa suurimpia eri joukkueille joskin maksujärjestelmä kieltämättä sekoitti asioita SM-Sarjan vuosiin verrattuna.

Futisliigan runkosarjan voittaja näin esimerkkinä sai saman maksusuorituksen kuin koko sarjan kuudenneksi sijoittunut joukkue tulisi saamaan ja loput muutkin joukkueet saivat vain tietyn suuruisia prosenttiosuuksia pääpalkintopotista.

Joka tapauksena Futisliigan alkuperäinen TV-sopimuksen hinta olisi ollut 400 000-500 000 markkaa kaudelta, mutta tästähän YLE kieltäytyi.

Sittemmin kun televisiointia voitiin lopulta näyttää aivan loppumetreillä niin otteluhinnan sanottiin olleen kymmenen kertaa enemmän kuin 14 vuotta aiemmin, vuonna 1976.

Toisin sanoen jokaisesta Futisliigan TV-ottelusta maksettiin vuonna 1990 lopulta kun TV-sopimuspakettia itsessään ei tullut niin 70 000 markkaa.

Korkeintaan Yleisradio olisi ollut koko kaudesta puhuttaessa muuten kesken kauden tulleiden neuvottelujen mukaisesti maksamaan 210 000 markkaa josta tosin maksettiin 70 000 markkaa ja pidätettiin toinen mokoma koska aivan ratkaisevinta mahdollista eli ylimääräistä, korkeintaan sääntöjen mukaista Kolmatta ja Ratkaisevaa Loppuottelua ei pelattu kun mestaruus Futisliigasta oli jo varmistunut.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1992 Veikkausliigan ottelut maksoivat Yleisradion lähettäminä lopullisesti toteutuneiden kulujen mukaan yhteensä 150 000 markkaa. Varsinainen TV-sopimus olisi ollut kalliimpi ja suurempi, mutta peruutukset kaudella pienensivät loppusummaa.

Useimmat kauden peruutukset menivät YLE:n kanavilta huomaamatta, mutta 20.9.1992 ollut FC Kuusysin ja TPS:n välisen ottelun peruminen paljasti lukuisten aiempienkin peruutusten syyn:

Palloliitto ja Veikkausliigan päättäjät olisivat halunneet huomattavasti korkeampia otteluhintoja mihin Yleisradio ei suostunut ja toisaalta YLE:n monet päättäjät ihmettelivät molempien tahojen ahneutta.

Etenkin kun hädin tuskin ja vaivalla pitkään ollut boikotti YLE:n, Palloliiton ja Veikkausliigan ja tätä edeltäneen Futisliigan välillä oli saatu rauhoittumaan vuodeksi 1992 edes jotenkin.

YLE:ä otti päähän myös Veikkausliigan perustuksen aikaan myönnetty ja televisiointia varten annettu seurakohtainen palkkiosumma joka oli tarkoitettu tukemaan seuran omaa televisiointitoimintaa tai maksua ja näkyvyyttä silloin kun toisella tai molemmilla televisioinnin pääsääntöisesti hoitelevalla taholla olisi ollut kiistaa ottelun maksuista.

Veikkausliigan ja Yleisradion sopima seurakohtainen televisioinnin erillispalkkiosumma oli 40 000 markkaa ja se tietenkin olisi ollut kertakäyttöinen koska se annettiin vain Veikkausliigan ensimmäiselle pelikaudelle.

Keskimäärin siis YLE:n osalle hintaa televisioinnista tuli siis 30 000 markkaa per ottelu vuonna 1992 Veikkausliigasta puhuttaessa.

Ja niistä mitkä ottelut peruttiin TV2:ssa niin niissä sitten hinta olisi ollut 60 000 markkaa per ottelu tai sitä reilusti enemmän.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1990 Futisliigan TV-sopimus kariutui tunnetusti Yleisradion kanssa monistakin eri syistä.

Yksi niistä tosin oli hieman erikoinen.

Etenkin kun YLE suostui vuonna 1992 sitten kuitenkin siihen juuri vielä vuonna 1990 kismittäneeseen seikkaan ja jopa vielä kalliimmallakin hinnalla kuin mitä vuonna 1990 se olisi joutunut maksamaan!

YLE:ä otti päähän myös Futisliigan perustuksen aikaan myönnetty ja televisiointia varten annettu seurakohtainen palkkiosumma joka oli tarkoitettu tukemaan seuran omaa televisiointitoimintaa tai maksua ja näkyvyyttä silloin kun toisella tai molemmilla televisioinnin pääsääntöisesti hoitelevalla taholla olisi ollut kiistaa ottelun maksuista.

Futisliigan ja Yleisradion sopima seurakohtainen televisioinnin erillispalkkiosumma oli vuodeksi 1990 30 000 markkaa ja se tietenkin olisi ollut kertakäyttöinen koska se annettiin vain Futisliigan ensimmäiselle pelikaudelle.

Tai pikemmin olisi annettu.

YLE kun kieltäytyi niin sitä seurat eivät sitten koskaan saaneet.

Etenkin kun seurat eivät suostuneet pienentämään muuta TV-sopimuksen yleistä hintaa.

YLE kun oli kieltäytynyt myös 400 000-500 000 markan yleisestäkin TV-sopimuksesta.

Eräs viimeinen tarjous yleisen puolituksen tai vain kolmanneksen hintamaksun ohella olisi ollut YLE:ltä maksaa korkeintaan vuoden 1989 SM-Sarjan televisioinnin hintasopimus eli 350 000 markkaa ja siihen vielä päälle vähän korotusta eli 360 000 markkaa.

Lisäksi YLE olisi luvannut suostua seurojen haluamaan erilliseen seurakohtaiseen televisiointipalkkiomaksuun, mutta vuoden 1990 sijaan YLE halusi katsoa Futisliigan todellisen vaikutuksen suomalaisessa urheiluyleisössä ja maksaa tukirahat eli 360 000 markkaa tai 30 000 markkaa per seura vasta vasta joko vuonna 1991 tai 1992 tilanteen mukaan ja kun kehitystä katsojaluvuissa SM-Sarjaan nähden olisi tapahtunut.

Tähän eivät seurat myöskään suostuneet ja niin laajamittaisempi Futisliigan kausi 1990 jäi YLE:n puolella näyttämättä.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1991 Futisliigan toisella ja viimeiseksi jääneellä kaudella YLE ei hieman lientyneestä asenteestaan huolimatta suostunut edelleenkään Futisliigan seurojen haluamaan erillispalkkiosummaan televisioinnista vaikka muuten näyttikin edes hieman enemmän pelejä kuvaruudusta sen vuoden aikana joskin toki myös perui paljon lähetyksiä Futisliigasta tai näytti niiden tilalla mieluummin jotain muuta kotimaista jalkapalloa.

Summa oli korottunut ja se oli sama kuin mitä vuonna 1992 YLE sitten pystyi maksamaan eli 40 000 markkaa per seura.

Se oli 10 000 markkaa enemmän kuin vuonna 1990 ja se ei YLE:lle kelvannut.

Ei tosin todennäköisesti olisi kelvannut myöskään 30 000 markankaan sellainen kuin mitä vuonna 1990 olivat Futisliigan seurat esittäneet.

Vuodeksi 1991 YLE olisi hieman ennen Futisliigan kautta 1991 suostunut 40 000 markan seurakohtaiseen televisioinnin erillispalkkiosummaan vain mikäli sen olisi tarvinnut maksaa siitä puolet eli 20 000 markkaa seuroille ja loput 20 000 markkaa olisi sitten YLE:n kompromissiehdotuksen mukaan maksanut joko Palloliitto tai Neste Futisliigan pääsponsorina seuroille.

Siten YLE:n muuksi summaksi olisi tullut 240 000 markkaa ja Palloliitto tai Neste olisi maksanut muun osuuden seuroille eli toiset 240 000 markkaa yhteensä.

Lopulta Palloliitto tai Neste eivät suostuneet maksamaan sellaisia summia kun Neste tuki jo valmiiksi Futisliigaa ja Palloliitolle se ei vain jostain syystä oikein käynyt maksaa sellaisia summia vaikka erillisesti Palloliitto oli kuitenkin aikoinaan tukenut kyllä hieman eri paikallistelevisioiden lähetystoimintaa.

Näin ei tietenkään käynyt jolloin seuroilta jäi erillinen seurakohtainen palkkiosumma televisioinnista saamatta vuonna 1991 ainakin näillä näkymin ja ehkä koko Futisliigan aikakaudelta yleensäkin.

Tai sitten summa on ollut nimellistä luokkaa ja maksajana ei välttämättä ole edes ollut Yleisradio ja jos on ollut niin sen on täytynyt olla ainakin erittäin nimellistä luokkaa.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2010 Jalkapallon MM-Kisojen hintalappu Etelä-Afrikasta näytetyistä nk. Vuvuzela-kisoista YLE:lle oli näillä näkymin 12,7 miljoonaa euroa.

Tätä kalliimpi hankinta YLE:lle oli enintään enää Vancouverin Talviolympialaiset joiden hinta olisi ollut 13,2 miljoonaa euroa.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2012 Jalkapallon EM-Kisojen hintalappu tulee seuraavaksi tässä YLE:n osalta kun unohtui aiemmin mainita:

2012 Puola ja Ukraina: 5 miljoonaa euroa (Tämä oli jälleen kerran YLE:ltä onnistunut pieni tinkiminen, mutta ei enää paljon koska alkuperäinen hinta olisi ollut 6-8 miljoonaa euroa ja 10 miljoonaa euroakin oli suurimmillaan hintapyynnössä järjestäjiltä, EBU:lta ja UEFA:lta. Ruotsissa esimerkiksi hinta näistä kisoista oli jo 20 miljoonaa euroa ja kutakin näyttänyttä kanavaa kohti jo 10 miljoonaa euroa ja Norjan NRK:lla ja Tanskan DR:llä oli jo 15 miljoonaa euroa näyttöhinnat näistä EM-Kisoista.)

Vuoden 2016 Ranskan EM-Kisojen hinnan jo mainitsinkin ja sekin oli vieläkin hyvin vähän onnistunut pieni tinkiminen kun järjestäjät olisivat halunneet 8-10 miljoonaa euroa alun perin ja jopa enemmänkin kuin 10 miljoonaa euroa suurimmillaan ja josta muun muassa Ruotsin kanavat maksoivat jo 26 miljoonaa euroa ja kutakin näyttänyttä kanavaa kohti jo 13 miljoonaa euroa ja Norjan NRK:lla ja Tanskan DR:llä oli 20 miljoonaa euroa näyttöhinnat niistä EM-Kisoista.

[Piippu-Virtanen]

Tässä Jalkapallon EM-Kisojen hinnat viimeiseltä hieman yli 30 vuoden mittaiselta ajalta vuosilta 1988-2016 Yleisradion osalta puhuttaessa vuosilta 1988-1996 silloisissa Suomen Markoissa, vuodelta 2000 silloisissa Suomen Markoissa ja Euroissa ja vuosilta 2004-2016 Euroissa:

1988 Länsi-Saksa: 400 000 markkaa

1992 Ruotsi: 1,6 miljoonaa markkaa

1996 Englanti: 4,278 miljoonaa markkaa

2000 Belgia ja Hollanti: 5,875 miljoonaa markkaa tai noin miljoona euroa (YLE maksoi suurin piirtein samaa summaa kisoista kun mitä esimerkiksi Tanskan TV2 vastaavasti Tanskan Kruunuissa.)

2004 Portugali: 2 miljoonaa euroa (Vuoden 1998 Ranskan MM-Kisojen lisäksi tämä oli ehkäpä Yleisradion kaikkien aikojen onnistunein tinkimisdiili järjestäjien, UEFA:n ja EBU:n tai historiallisesti tietenkin sanottuna Eurovision suhteen. YLE onnistui kaikkiaan Ranskan MM-Kisojen 1998 tapaan alentamaan hintaa kolme kertaa kun alkuperäinen tarjous oli sama kuin Norjan TV2:lla ja Tanskan TV2:lla jolloin heidän hintojensa mukaan YLE:n olisi pitänyt maksaa hieman kyseisten valuuttojen kurssin mukaan 6-8 miljoonaa euroa. Toisaalta tämän alennuksen jälkeen alun perin UEFA ja EBU tai historiallisesti sanottuna Eurovisio odottivat YLE:n maksavan seuraavista kisoista mitä tahansa 5-15 miljoonan silloisen euron väliltä sen hetken tilanteen pohjalta.)

2008 Itävalta ja Sveitsi: 3,9 miljoonaa euroa (Näissäkin EM-Kisoissa YLE onnistui tinkimään summasta jonkin verran, mutta ei niin hirveän paljon koska järjestäjät, UEFA ja EBU eivät mielellään halunneet enää alentaa summia joskin YLE:n kohdalta pieni alennus vielä onnistui kun muut Pohjoismaat kerta kaikkiaan maksoivat jo hirvittäviä summia näistä EM-karkeloista. Muun muassa Ruotsissa hinta taisi olla kutakin televisioivaa tahoa kohti 7,5 miljoonaa euroa ja jopa parhaimmillaan yli 15 miljoonaa euroa ja Norjan TV2:lla ja Tanskan TV2:lla hinta oli jo noin 10 miljoonan euron luokkaa. Alkuperäinen hinta pyöri YLE:n kohdalla 5-6 miljoonan euron paikkeilla.)

2012 Puola ja Ukraina: 5 miljoonaa euroa (Tämä oli jälleen kerran YLE:ltä onnistunut pieni tinkiminen, mutta ei enää paljon koska alkuperäinen hinta olisi ollut 6-8 miljoonaa euroa ja 10 miljoonaa euroakin oli suurimmillaan ensi kertaa hintapyynnössä järjestäjiltä, EBU:lta ja UEFA:lta. Ruotsissa esimerkiksi hinta näistä kisoista oli jo 20 miljoonaa euroa ja kutakin näyttänyttä kanavaa kohti jo 10 miljoonaa euroa ja Norjan TV2:lla ja Tanskan TV2:lla oli jo 15 miljoonaa euroa näyttöhinnat näistä EM-Kisoista.)

2016 Ranska: 7,8 miljoonaa euroa (Tämä oli vielä hyvin vähän onnistunut pieni tinkiminen kun järjestäjät olisivat halunneet 8-10 miljoonaa euroa alun perin ja jopa enemmänkin kuin 10 miljoonaa euroa suurimmillaan oli hintapyynnössä järjestäjiltä, EBU:lta ja UEFA:lta. Muun muassa Ruotsin kanavat maksoivat jo 26 miljoonaa euroa ja kutakin näyttänyttä kanavaa kohti jo 13 miljoonaa euroa ja Norjan TV2:lla ja Tanskan TV2:lla oli 20 miljoonaa euroa näyttöhinnat niistä EM-Kisoista.)