Noloimmat ikä/tasodopingit

[gv39]

Ideaalisessa junnufutiksen valmennuksessa tarkoitus on, että olisi tasaisia pelejä eikä voitto ole aina itsetarkoitus. No elävä elämä on sitten toinen asia.

Tähän voisi listata härskeimpiä/noloimpia tapauksia

- eräässä pikkuturnauksessa keskisuurella etelä-suomalaisella seuralla oli joukkueet sekä kilpa- että haastajasarjassa. Kilpajoukkueella tuli seinä vastaan alkulohkossa>>> haastajajoukkue, joka oli omin voimin pelaamalla päässyt mitalikaavioon, koki rajuja kokoonpanomuutoksia jatko-otteluissa. Loppuottelussa sitten oikeus voitti ja doupattu joukkue sai neniin. Ei tuosta kukaan protesteja tehnyt. Ihmeteltiin vain, että saako joku valkku oikeasti kiksejä tuollaisista voitoista.

Enää ei jaksa edes taivastella Hesa-Cupin tulostavoitteellisia joukkueita, jotka ulosmittaavat täysimääräisesti sallitut yli-ikäiset. 

[drone]

Ideaalisessa junnufutiksen valmennuksessa tarkoitus on, että olisi tasaisia pelejä eikä voitto ole aina itsetarkoitus.

Hetkinen...?
Eikö tavoitteen voisi asetella pikemminkin näin, että tehdään oma paras suoritus jokaisessa ottelussa - sekä yksilöinä että joukkueena?

[Ricardo Leite]

Hetkinen...?
Eikö tavoitteen voisi asetella pikemminkin näin, että tehdään oma paras suoritus jokaisessa ottelussa - sekä yksilöinä että joukkueena?

Tietysti. Ja ottelussa voittaminen pitää olla aina, jos ei tavoite, niin tavoitteen saavuttamisen looginen seuraus. Siitä ei kuitenkaan ollut kyse, kuten varmaan ymmärsitkin. Kyse oli siitä mille tasolle tai mihin sarjaan se joukkue tai peliryhmä ilmoitetaan niitä voittoja tavoittelemaan.

Avausviestin skenaario on kyllä niin surullisen naurettava, että toivottavasti Ricky ei joudu koskaan tuollaiseen törmäämään. Saattaisi mennä kolleegan kouluttamiseksi.

[fingerström]

Tietysti. Ja ottelussa voittaminen pitää olla aina, jos ei tavoite, niin tavoitteen saavuttamisen looginen seuraus. Siitä ei kuitenkaan ollut kyse, kuten varmaan ymmärsitkin. Kyse oli siitä mille tasolle tai mihin sarjaan se joukkue tai peliryhmä ilmoitetaan niitä voittoja tavoittelemaan.

Avausviestin skenaario on kyllä niin surullisen naurettava, että toivottavasti Ricky ei joudu koskaan tuollaiseen törmäämään. Saattaisi mennä kolleegan kouluttamiseksi.

Ainakin Helsingin ja Uudenmaan piirin sarjoissa tuo on ihan normaali käytäntö muutamalta "tavoitteelliselta" seuralta. Kun edarijengi astelee kentälle vastassaan juuri hiljan muodostunut joukkue jossain viitoslohkon matsissa varsinaisen listoilla olevan joukkueen seuratessa peliä penkiltä, on selvää, että siitä matsista ei hyödy kukaan muu kuin mielipuoli valmentaja, joka on ton takana. Sen valmentajan oma joukkue (joka ei ole "menestynyt" ja siksi tämä operaatio) saa konkreettisen opetuksen siitä, että pelaajat ovat paskoja ja kyllähän he usein oppivatkin lopettamaan.

Tiedän pari jojoa, jotka aika herkästi lähtevät keskustelemaan näitten valmentajien kanssa ja kertovat, että tossa ei ole mitään kasvatuksellista pointtia ja ehdottavat, että jos kuitenkin noita edareita halutaan tässä jostain syystä peluuttaa, voisi valmentaja hoitaa sen esim. kehittämällä matsiin jonkin treenikuvion ja näin molemmat hyötyisivät. Eräskin suhteellisen nimekäs valmentaja vastasi jotakuinkin, että "ei, me mätetään maaleja, niin että teidän perse repeää".

Meillä on menetelty niin, että jos huomataan, että tasoero on järjetön, saa "huippupelaaja" mennä maaliin tai antaa muuten tilaa vähemmän kehittyneille.

Jos se on tavallista täällä, niin veikkaan, että se on tasan yhtä tavallista muuallakin.

[straiter]

Meillä on menetelty niin, että jos huomataan, että tasoero on järjetön, saa "huippupelaaja" mennä maaliin...

Anteeksi kuinka?

[Kaihlamo]

Se on yleensä aina paras ratkaisu vähentää parhaiden ja innokkaimpien poikien pelaamista tai laittaa se maaleja mättävä lapsi maalivahdiksi, jos vastustaja on heikompi. Ei tule sitten vastustajalle paha mieli. Perhana kun ei itse tajunnut aikoinaan tälläistä vaihtoehtoa yhden ikäisekseen täysin ylivoimaisen nappulan kohdalla - olisi nyt yksi helvetin lupaava lätkäpelaaja Suomessa enemmän.

[fingerström]

Anteeksi kuinka?

Se on yleensä aina paras ratkaisu vähentää parhaiden ja innokkaimpien poikien pelaamista tai laittaa se maaleja mättävä lapsi maalivahdiksi, jos vastustaja on heikompi. Ei tule sitten vastustajalle paha mieli. Perhana kun ei itse tajunnut aikoinaan tälläistä vaihtoehtoa yhden ikäisekseen täysin ylivoimaisen nappulan kohdalla - olisi nyt yksi helvetin lupaava lätkäpelaaja Suomessa enemmän.

Jotenkin ei ollenkaan viestihistorian pohjalta yllättänyt, että kumpikaan nimimerkeistä ei ymmärtänyt koko asiasta hevon helvettiä. Ja jos tämä nimimerkki Kaihlamo tosiaan on esittämänsä kaltainen valmentaja ja jos hänen kaltaisiaan on enemmänkin, niin ei ole ollenkaan ihme, että arvokisoihin ei ole menty.

[rukkanen]

Se on yleensä aina paras ratkaisu vähentää parhaiden ja innokkaimpien poikien pelaamista tai laittaa se maaleja mättävä lapsi maalivahdiksi, jos vastustaja on heikompi. Ei tule sitten vastustajalle paha mieli. Perhana kun ei itse tajunnut aikoinaan tälläistä vaihtoehtoa yhden ikäisekseen täysin ylivoimaisen nappulan kohdalla - olisi nyt yksi helvetin lupaava lätkäpelaaja Suomessa enemmän.

Tuo nyt ei tainnut ihan olla ketjun pointti? Siis että pitäisi keinotekoisesti rajoittaa parhaimpien pelaamista, vaan se, että halutaan  tasojärjestelmää härskisti hyväksi käyttämällä hankkia tietynlainen tulos yksittäisestä ottelusta/turnauksesta. Eikä se nyt välttämättä edes mene niin, että se paras ja innokas pelaaja menettää innostustaan, jos joutuu/pääsee helpompaa vastustajaa vastaan vähän erilaiseen rooliin, kunhan homman saa "myytyä" innostavana haasteena.

Taannoin joukkueeni pelasi peli-illassa kaksi ottelua, joista toisen voitti kaksinumeroisesti ja toisessa tuli niukka 2–3-tappio. Pojat olivat yksimielisesti pelien jälkeen sillä kannalla, että jälkimmäinen oli parempi peli, kun kentällä oli ihan oikea vastustaja eikä pujottelukeppejä.

Näissä on tullut varsin kirjavaa käsitystä tasoista vastaan. Joskus tasolle 2 ilmoitettu joukkueemme on voittanut tasolle 1 ilmoitettuja suurinumeroisesti, joskus taas hävinnyt samalle tasolle ilmoitetulle yhtä isosti. En kuitenkaan usko, että vielä valmentamassani ikäluokassa olisi aina kyse tasodopingista, vaan yksinkertaisesti siitä, ettei suht tuoreissa joukkueissa vielä osata niin hyvin arvioida tasoa.

[straiter]

Jotenkin ei ollenkaan viestihistorian pohjalta yllättänyt, että kumpikaan nimimerkeistä ei ymmärtänyt koko asiasta hevon helvettiä. Ja jos tämä nimimerkki Kaihlamo tosiaan on esittämänsä kaltainen valmentaja ja jos hänen kaltaisiaan on enemmänkin, niin ei ole ollenkaan ihme, että arvokisoihin ei ole menty.

Kyllä mua olisi ainakin junnuvuosina saattanut hieman nyppiä, jos koutsi olisi tullut sanomaan, että tuu sieltä maalilta penkin puolelle, meitin ykköstykki tulee pelaamaan sun paikalle.

[fingerström]

Taannoin joukkueeni pelasi peli-illassa kaksi ottelua, joista toisen voitti kaksinumeroisesti ja toisessa tuli niukka 2–3-tappio. Pojat olivat yksimielisesti pelien jälkeen sillä kannalla, että jälkimmäinen oli parempi peli, kun kentällä oli ihan oikea vastustaja eikä pujottelukeppejä.

Näissä on tullut varsin kirjavaa käsitystä tasoista vastaan. Joskus tasolle 2 ilmoitettu joukkueemme on voittanut tasolle 1 ilmoitettuja suurinumeroisesti, joskus taas hävinnyt samalle tasolle ilmoitetulle yhtä isosti. En kuitenkaan usko, että vielä valmentamassani ikäluokassa olisi aina kyse tasodopingista, vaan yksinkertaisesti siitä, ettei suht tuoreissa joukkueissa vielä osata niin hyvin arvioida tasoa.

Peli-illat ovatkin aina arvoituksia, mutta eihän sen ikäiset tuloksista edes maindaa. Tasojen määrittely on jokseenkin mahdotonta, koska (a) arvottajat eivät tiedä, mitä tehdä (b) arvotettavat kehittyvät / ovat kehittymättä viikottain riippuen innostuksesta. Silti peli-illat ovat minusta todella hieno homma.

Tässä ei kuitenkaan ollut kyse peli-illoista, vaan hieman vanhempien junnujen sarjoista ja turnauksista. Niissä kilpaillaan ja harrastetaan samaan aikaan (vähän kuin Messikin tekee). Niissä pyritään määrittelemään joukkueen taso ja sen mukaiset pelit. Jos niissä marssitetaan kentälle joukkue, joka ei sille tasolle kuulu, ja samaan aikaan sille tasolle kuuluva joukkue joutuu penkille pelkästään "ammattivalmentajan" pikkusieluisuuden takia, niin mun on ihan saatanan vaikeaa nähdä tuossa positiivista kasvatksellista pointtia. Kasvatuksellinen pointti siinä kyllä on.

Kyllä mua olisi ainakin junnuvuosina saattanut hieman nyppiä, jos koutsi olisi tullut sanomaan, että tuu sieltä maalilta penkin puolelle, meitin ykköstykki tulee pelaamaan sun paikalle.

Mistä junnuvuosista puhut? Nimittäin ei kai vakiomaalivahteja sentään ole missään ainakaan ennen D-13 junnuja ja sittenkin vielä roolit muuttuu, maalivahteja kasvatetaan ja maalivahdit saattavat siirtyä kentän puolelle? Toki on aina joku poikkeus, joka on viisvuotiaasta asti kulkenut hanskat kädessä.

[Kaihlamo]

Käsittääkseni en ottanut kantaa mihinkään "tasodopingiin" vaan tuon yhden vitun tontun logiikkaan, jossa vastustajan ollessa huonompi laitetaan joukkueen paras pelaaja penkille tai maaliin. Nuorimpien nappulapeleissä kun ne oikeasti parhaat on yleensä ihan täysin ylivoimaisia lähes kaikkia vastustajia vastaan, jolloin näitä kavereita saisi istuttaa penkillä koko ajan - tai maalissa. Mulla esim. valmennuksessa on ollut sellainen pelaaja aikoinaan, joka teki 6-8-vuotiaana sen vähintään 6-10 maalia lähes kaikkia vastustajia vastaan - ja noita penkille istumaan/maaliin ehdottelevia tonttuja riitti jatkuvasti silloin vastustajan valmennuksissa. En laittanut kuin kerran maaliin kun oli 10 maalia täynnä. Ei tehnyt kuin 6 maalia maalivahtina loppupelissä.

[Lenko]

Ja kolme vuotta oli poika mukana. Ei tullut mieleen esimerkiksi ohjata pelaamaan vanhempien kanssa? Meilläpäin on muutama 04 syntynyt "superlahjakkuus" jotka tekisivät oman ikäisissään varmaan sen 5-10 maalia per peli. Pojat kuitenkin pelaavat 2-4 vuotta vanhempien kanssa. Tuo taso alkaa olla sopiva eikä poikia ole tasan mitään järkeä peluuttaa oman ikäisissään.

e: joo, mutta aihe oli ikä- ja tasodoping

Annetaan siitäkin esimerkki. Tuli kesällä vastaan esimerkki, jossa omassa pikkuseurassaan ylikäisenä pelaava pelaaja on hakenut kaksoisedustuksen isohkon kaupungin ykkösseuraan, jossa hän sitten pelaa vuotta nuorempien haastajajoukkueessa. Koko joukkueen peli perustuukin sitten isolle kaverille pelattuun pitkään palloon ja pojan runnovaan pelityyliin.

[Andretti]

Käsittääkseni en ottanut kantaa mihinkään "tasodopingiin" vaan tuon yhden vitun tontun logiikkaan, jossa vastustajan ollessa huonompi laitetaan joukkueen paras pelaaja penkille tai maaliin. Nuorimpien nappulapeleissä kun ne oikeasti parhaat on yleensä ihan täysin ylivoimaisia lähes kaikkia vastustajia vastaan, jolloin näitä kavereita saisi istuttaa penkillä koko ajan - tai maalissa. Mulla esim. valmennuksessa on ollut sellainen pelaaja aikoinaan, joka teki 6-8-vuotiaana sen vähintään 6-10 maalia lähes kaikkia vastustajia vastaan - ja noita penkille istumaan/maaliin ehdottelevia tonttuja riitti jatkuvasti silloin vastustajan valmennuksissa. En laittanut kuin kerran maaliin kun oli 10 maalia täynnä. Ei tehnyt kuin 6 maalia maalivahtina loppupelissä.

huhhuh, mitä paskaa. Tuleen mieleen Roope Riskin kommentit pieleen menneen Cesena pyrähdyksen jälkeen, jossa valmentaja oli todennut Riskin olevan taktisesti  italialaisen C-junnu pelaajan tasolla. Riski kertoi omasta junnuajasta "koutsi sano vaan että laittakaa pallo mulle nii minä juoksen ja meen tekee sen maaliin"

[Kaihlamo]

Ja kolme vuotta oli poika mukana. Ei tullut mieleen esimerkiksi ohjata pelaamaan vanhempien kanssa? Meilläpäin on muutama 04 syntynyt "superlahjakkuus" jotka tekisivät oman ikäisissään varmaan sen 5-10 maalia per peli. Pojat kuitenkin pelaavat 2-4 vuotta vanhempien kanssa. Tuo taso alkaa olla sopiva eikä poikia ole tasan mitään järkeä peluuttaa oman ikäisissään.

e: joo, mutta aihe oli ikä- ja tasodoping

Annetaan siitäkin esimerkki. Tuli kesällä vastaan esimerkki, jossa omassa pikkuseurassaan ylikäisenä pelaava pelaaja on hakenut kaksoisedustuksen isohkon kaupungin ykkösseuraan, jossa hän sitten pelaa vuotta nuorempien haastajajoukkueessa. Koko joukkueen peli perustuukin sitten isolle kaverille pelattuun pitkään palloon ja pojan runnovaan pelityyliin.

Kävi toki myös pelaamassa vanhempien kanssa ja pelattiin myös vanhempia vastaan. Vanhempien kanssa pelaaminen on muutenkin täysin yksilöstä itsestään riippuvaista ja ainut tähän vaikuttava asia ei ole lapsen osaamistaso. 3-4 vuotta vanhempien kanssa ei etelässä pelaa edes poikkeusyksilöt - poislukien jotkut harvat "5-vuotiaana syntyneet". Jossain periferian piirisarjassa nämä.

Toki sama poika vieläkin on mukana joukkueessa ja on edelleen nimenomaan hyökkäyspelaamiseltaan poikkeuksellinen pelaaja. 8-vuotiaana vaan joukkueiden tasoerot tasottuvat jonkun verran kun ikäluokan kärki tiivistyy, kun kyläjoukkueiden sijaan vastustajina on pääosin muiden seurojen nappulaedarit - siksi tuo rajaus multa tuohon 8v. 

Muuten tähän asiaan liittyen se, että onko joku joskus miettinyt miksi meillä Suomessa on hyvin vähän hyviä maalintekijöitä? Tuolla kenttien reunamilla kun viettää aikaansa niin hyvin äkkiä kyllä huomaa paljon syitä tähän. Ja ongelma ei ole ainoastaan opetuksellinen, vaan hyvin vähän meiltä löytyy maalintekijätyyppejä enää edes siinä vaiheessa, jossa sitä maalintekemisen taitoa alettaisiin jalostamaan huipulle. Jo niinkin nuorissa kuin 10-vuotiaissa huomaa tässä selvän ongelman. Ja niiden harvojen maalintekijätyyppien taustalta löytyy yleensä sama tekijä - kukaan ei ole rajoittanut näiden lasten maalientekemistä missään vaiheessa. Siitäkin huolimatta, että vinkujia riittää joka paikassa.

Mun pointti edelleen on se, että lapsiurheiluvaiheessa ei pidä missään nimessä kehittyneimpien ja innokkaimpien lasten pelaamista rajoittaa minkään asian takia. Ja kaikkein vähiten sen takia, että vastustajalle tulee paha mieli.

huhhuh, mitä paskaa. Tuleen mieleen Roope Riskin kommentit pieleen menneen Cesena pyrähdyksen jälkeen, jossa valmentaja oli todennut Riskin olevan taktisesti  italialaisen C-junnu pelaajan tasolla. Riski kertoi omasta junnuajasta "koutsi sano vaan että laittakaa pallo mulle nii minä juoksen ja meen tekee sen maaliin"

Et ole tainnut ymmärtää tuon RoRi:n tapauksen asiasisältöä. Roope on ollut selkeä maalintekijätyyppi, joka suomalaiseksi maalintekijäksi on tehnyt jo tähän mennessä ihan kunnioitettavan uran. Toki täysi potentiaali on jäänyt saavuttamatta ja tulee myös todennäköisesti jäämään saavuttamatta - juuri tuon pelipaikkakohtaisen taktisen osaamisvajeen takia. Mutta tuskin niitä pelipaikkakohtaisia taktiikoita missään päin maailmaa lapsiurheiluvaiheessa hirveästi hiotaan - ei edes Italiassa. Vaan vasta junioriurheiluvaiheessa niihin panostetaan. Eli tässä kohtaa puhutaan aivan eri asioista. Jalostus huippuhyökkääjäksi on lapsiurheiluvaiheen jälkeen jäänyt vajaavaiseksi, mutta selkeä suomalaisessa jalkapallossa harvinainen pelaajatyyppi on silti tuon sallivan ja maalintekoon kannustavan toiminnan johdosta syntynyt.

[Lenko]

Jossain periferian piirisarjassa nämä.

Ihan totta. Joukkue toki voitti SHA:n vuoden pääturnauksen, mutta pidä sinä kehari vain asennevammasi.

[Kaihlamo]

Ihan totta. Joukkue toki voitti SHA:n vuoden pääturnauksen, mutta pidä sinä kehari vain asennevammasi.

Aha eli 02:ssa voitti JJK, ja siinä voittajajoukkueessa ei ainakaan ollut yhtään 3-4 vuotta nuorempaa mukana ja itse puhuit 04-syntyneistä pojista, joten ei taida ihan sunkaan vahvuutta olla lukeminen.

[Lenko]

Aha eli 02:ssa voitti JJK, ja siinä voittajajoukkueessa ei ainakaan ollut yhtään 3-4 vuotta nuorempaa mukana ja itse puhuit 04-syntyneistä pojista, joten ei taida ihan sunkaan vahvuutta olla lukeminen.

Teilläpäin eivät kilpajoukkueet ylipäätään pelaa koskaan vuotta vanhempia vastaan? Eikö tuolloin pelaaja pelaa 3 vuotta vanhempia vastaan? Mutta, kiitos riitää. Tämä keskustelu ei kehitä muuta kuin vitutusta.

/ignore Kaihlamo.

[Kaihlamo]

Teilläpäin eivät kilpajoukkueet ylipäätään pelaa koskaan vuotta vanhempia vastaan? Eikö tuolloin pelaaja pelaa 3 vuotta vanhempia vastaan? Mutta, kiitos riitää. Tämä keskustelu ei kehitä muuta kuin vitutusta.

/ignore Kaihlamo.

Tottakai pelaavat säännöllisesti vielä E-junnuissa. D-junnuissa parhaat pelaa jo ELL:aa omaikäisiä vastaan. Ei se tietenkään JJK:n vika ole, mutta eipä tuo Keski-Suomen piirin taso ihan päätä huimaava ole JJK:n ulkopuolelta. Joten "periferiassa" siellä kokonaisuutena kyllä jalkapalloilullisesti ollaan. Vuosi takaperin talvella Nykäskylästä tuli turnaukseen E-junnujen joukkue, joka halusi testata omaa tasoaan kun kotona ei kuulema ole ollut kenestäkään vastusta. No turpaan tuli kaikilta turnauksessa niin, että tukka lähti. Vähän voimattomalta tuntui joukkueen valmentaja olevan sen faktan ääressä, ettei kovia pelejä saa lähiympäristöstä juurikaan ollenkaan. Eikä varsinkaan omaikäisiä vastaan. Oululaisilta ja Rovaniemeläisiltä samankaltaista juttua kuullut ihan lähiaikoina.

[Mersault]

Tottakai pelaavat säännöllisesti vielä E-junnuissa. D-junnuissa parhaat pelaa jo ELL:aa omaikäisiä vastaan. Ei se tietenkään JJK:n vika ole, mutta eipä tuo Keski-Suomen piirin taso ihan päätä huimaava ole JJK:n ulkopuolelta. Joten "periferiassa" siellä kokonaisuutena kyllä jalkapalloilullisesti ollaan. Vuosi takaperin talvella Nykäskylästä tuli turnaukseen E-junnujen joukkue, joka halusi testata omaa tasoaan kun kotona ei kuulema ole ollut kenestäkään vastusta. No turpaan tuli kaikilta turnauksessa niin, että tukka lähti. Vähän voimattomalta tuntui joukkueen valmentaja olevan sen faktan ääressä, ettei kovia pelejä saa lähiympäristöstä juurikaan ollenkaan. Eikä varsinkaan omaikäisiä vastaan. Oululaisilta ja Rovaniemeläisiltä samankaltaista juttua kuullut ihan lähiaikoina.

Minä taas olen kuullut oululaisilta ja rovaniemeläisiltä sellasia juttuja ettei niitä täällä ilkeä kertoa. Niiden todenpohjaisuus taas on toinen juttu. Osasivatko nämä oululaiset ja rovaniemeläiset perustella omaa mielipidettään siitä, että ainoa tie menestykseen on kovat pelit? Mietin vain sitä, että jos ilman kovia pelejä ei kehity, silloin jostain Islannista tuskin tulee hyviä jalkapalloilijoita. Tuli myös mieleen eräs oululainen jalkapalloikäluokka X, joka ahkerasti kiersi ympäri muailmaa, luetaan Etelä-Suomea, mutta siitä huolimatta näistä hemmoista 98,7 % on joko lopettanut tai heistä ei tullut yhtään mitään ja tämä 2,2%kin ei vaikuta kovinkaan lupaavalta, mutta erinäisten seikkojen vuoksi vielä roikkuu mukana. Toki voi olla, että tämä kyseinen joukkue X vahvistaa säännön, mutta ainaski meikäläinen tuota vahvasti eppäilee ja uskoo, että kovien pelien sijaan esimerkiksi tahto on kovempi juttu kuin jotkut pelit. Ohan nuita muitakin järkevämpiä selityksiä, mutta mitäpä noita luettelemaan. Jos joku uskoo koviin peleihin, mikäpä siinä. Toiset uskoo Jeesukseen, kolmannet Allahiin, neljännet luonnonlääketieteeseen ja viidennet eivät mihinkään. Selityksiä löytyy niin monta kun on selittäjää. Männäkuussa eräs jalakapalloerityisasiaintuntija selitti ennen peliä, että näin tullaan pelaamaan, pelin jälkeen jäin miettimään, että olinkohan ainoa joka näki ettei keisarilla ollut vaatteita. En kehannut asiaa jalakapalloerityisasiaintuntijalta kysyä, sillä todennäköisesti tämä kova poika selittämään ois heittänyt takaisin jotain asiaan kuulumatonta ja jatkanut selittämistä.

Tähän loppuun vois heittää erään ulkomaisen jalkapallohemmon harmituksen aihe. Kaveri tulee maasta jossa jalkapallossa ruukataan menestyä sekä seurajoukkuetasolla että maajoukkuetasolla. Siitä huolimatta kaveria korpesi kovasti se, että heidän maassa on helevetin vaikiaa löytää koulutettuja valamentajia juniorijalkapallon pariin. Sääliksi käy äijää ja pittää seuraavan kerran jos nähhään viiä ukolle paketti Nessuja suurimpaan harmitukseen. Onneksi meillä Suomessa ei ole tätä ongelmaa vaan ongelmana on se, että näiden siskonkaimanveljenpelikavereidensaunakavereidentuttavien ajokorttipohjalla valmentamille joukkueille ei löyvy tarpeeksi kovia pelejä. No, onneksi meillä on ketsuppia toisin kuin Noin 7 veljeksen Linnanherra von Wurtsburgilla.

[Kaihlamo]

Niin nollasummapeliähän tässä pelataan - kovemmat pelit tarkoittaa vähemmän tahtoa jne... Eiköhän parhaita pelaajia pitkässä juoksussa kehitä enemmän kovat pelit kuin helpot pelit. Jos näin ei ole niin taas Suomen Oulussa on keksitty täysin uusi juttu mitä ei missään muualla ole vielä hoksattu.

Sinällään hassua, että otit esimerkiksi maan, joka työntää systemaattisesti juniori-ikäiset lahjakkaat pelaajansa mannereuroopan ja Britannian akatemioihin kehittymään siinä vaiheessa kun ei oman maan systeemi tuo näille pelaajille riittäviä haasteita. Muutenkin kummallinen väite, ettei lasten valmennukseen huimasti panostaneessa maassa jossa välimatkat on lyhyitä riittäisi hyvätasoisia pelejä lapsiurheiluvaiheessa.

[Jortsukka]

Niin eikös Islannin yksi vahvuus juuri ole se, että saavat kaikki lahjakkaat yhteen harjoittelemaan ja pelaamaan? Näin ainakin käsittänyt siitä mitä lukenut siitä järjestelmästä sieltä.

[rocket_scientist]

Tähän on melkein pakko vastata, vaikka tunnenkin melkein myötähäpeää. Yhdessä Suomen suurimmista junioriseuroista laitettiin pelaajat "kilparyhmästä" pelaamaan karsintapelejä haasteryhmän puolesta.  Taisi penkillä olla pari haasteryhmäläistäkin Tämä oli mahdollista, kun kilparyhmä oli päässyt ylempään palloliiton sarjaan suoralla valinnalla.

En sitten tiedä mitä järkeä on avustaa parempaan sarjaan joukkue, jonka pelaajat eivät sinne kuuluisi. Ei ole oikein kenenkään etu. Paitsi ehkä valmentajan joka voi paukutella henkseleitään, että "valmensi" pojat ylemmälle sarjatasolle.

Tällaista on tämä "vapaa" kilpailu Suomessa

[Lenko]

Vastaava tapahtui hiljattain nimeltämainitsemattoman Eurooppaliigaankin selvinneen pääkaupungin joukkueen toimesta. A-junioreiden SM-sarjassa järjestettiin oudon merkityksettömän alkusarjan jälkeen vielä kerrasta poikki karsintapelit, johon kaikki alkusarjan joukkueet osallisuivat. Karsintoihin marssitettiin isolta kirkolta kokoonpano, jonka pelaajien ei ollut tarkoituskaan sarjassa pelata. No, oikeus tapahtui ja HJK:n A pelasi kauden 1. divarissa. Oho, sanoinko vahingossa joukkueen nimen. Oli kuitenkin selkeä, vaikkakin sääntöjen puitteissa tapahtunut tasodoping.

[nozick]

Nämä jutut kuulostaa ihan ihmeellisiltä. Vaikka olenkin foorumin valmentajaguruihin verrattuna ihan amatööri ja noviisi, niin olen kuitenkin satoja nappulafutispelejä seurannut valmentajana tai yleisössä, enkä ole koskaan nähnyt kovin kummoisia dopingeja.

Ehkä selkein dopingtapaus oli taannoin piirin pelitälleissä jossa vastustajan piti olla seuransa haastajatason joukkue, mutta vastaan marssikin ryhmä, jossa seitsemän pelaajaa kymmenestä oli ykkösryhmäläisiä. Ei se mitään - peli oli aika tasainen. Hävisimme muistaakseni 3-5 ja kaikilla oli kivaa. Jälkikäteen vastustajan valmentaja kävi ehkä hiukan nolona sanomassa että heillä on kova flunssakierre päällä minkä takia olivat varamiehisinä liikkeellä. Voi hyvin olla tottakin. Tämä tarina ei siis ole millään tapaa raflaava, joten en ole kokenut tasodopingia kovin suurena ongelmana. Omakin joukkue on vastaavasti toisinaan pelannut "liian vahvalla" kokoonpanolla, kun poissaolot ovat sotkeneet kokoonpanoja. Olen ajatellut että epätasainenkin peli on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin se että peli perutaan kokonaan pelaajapulan vuoksi.

Turnauksessakin tunnustan rikkoneeni turnaussääntöjä. Kerran pelatessamme kahdella peliryhmällä tuli kakkosryhmäämme viime hetken sairaspoissaoloja niin että vaihtomiehiä ei ollut lainkaan. Otin ykkösryhmästä yhden pelaajan kerrallaan mukaan kakkosryhmän peleihin, jotta edes yksi vaihtomies olisi käytettävissä. En pyydellyt lupia, enkä jäänyt rikoksestani kiinni. Toisen kerran meinasin tehdä samalla tavalla, mutta nyt olin niin höveli että kysyin vastustajalta lupaa menettelyyn. En saanut lupaa, mikä oli mielestäni tökeröä. Pelattiin sitten ilman vaihtomiehiä. Varmaan tällainen toiminta voi olla jonkun sivustakatsoäjan mielestä tasodopingia. Ensisijainen tavoite ei kuitenkaan ollut menestyminen turnauksessa, vaan se että vaihdossa pelaajia voi opastaa paremmin kuin naama punaisena kentälle huutamalla.

Toinen kysymys on sitten nämä fyysisesti poikkeuksellisen kypsät maahanmuuttajataustaiset lapset joihin toisinaan törmää. Kun en ole lääkäri tai biologi, niin en osaa sanoa onko kyseessä passikikkailu vai onko niin että mustaihoiset kypsyvät fyysisesti aikaisemmin kuin valkoihoiset. Kovin järkeviltä eivät ihan kaikki pelit ole näyttäneet, kun vastustajan kärjen ei tarvitse edes harhauttaa, vaan voi yksinkertaisesti juosta puolustajien ympäri ja ohi. Siinä ei opi kukaan yhtään mitään, paitsi ehkä maalivahti läpiajojen torjumista. Tämäkin ongelma on toisaalta aika harvinainen, joten en pidä sitäkään kovin suurena ongelmana.

[ZZlatan]

Toinen kysymys on sitten nämä fyysisesti poikkeuksellisen kypsät maahanmuuttajataustaiset lapset joihin toisinaan törmää. Kun en ole lääkäri tai biologi, niin en osaa sanoa onko kyseessä passikikkailu vai onko niin että mustaihoiset kypsyvät fyysisesti aikaisemmin kuin valkoihoiset. Kovin järkeviltä eivät ihan kaikki pelit ole näyttäneet, kun vastustajan kärjen ei tarvitse edes harhauttaa, vaan voi yksinkertaisesti juosta puolustajien ympäri ja ohi. Siinä ei opi kukaan yhtään mitään, paitsi ehkä maalivahti läpiajojen torjumista. Tämäkin ongelma on toisaalta aika harvinainen, joten en pidä sitäkään kovin suurena ongelmana.

Tämä on käytännössä jokaisen C14/D13(osalla D12)-joukkueen iso haaste, vaikka kaikki pelaajat olisivat ihan aitoja suomalaisugrilaisia kantapeikkoja. Biologiset ääripäiden erot kasvussa, kun ovat ihan gaussin käyränkin mukaan 7 vuotta pojilla (puberteetti alkaa 10-17). 11-13-vuotiaat "miehet" saavat omissa peleissään aina fyysistä ylivoimaa. Sen takia heitä pitää osata valmentaa ja opettaa erityisen hyvin, kuten myös niitä vasta B-nuorissa puberteetin saavuttavia.

Kamalimpia ovat ne vanhemmat, jotka vaativat passeja tarkistettavaksi 11/12-vuotiaiden peleissä lasten kuullen. Kun aikaisin kehittynyt poika on muutenkin hämmentynyt omasta erilaisuudestaan, voi vain kuvitella, mitä rääkyvien äitien/isien kommentit muutenkin herkälle psyykkeelle aiheuttavat. Näitä taas tänäkin vuonna joutunut kuulemaan... valitettavasti.