Tää vanhan tuhoamisen vimma on kyllä älytöntä. Tosi hienoa olisi, kun tuossa olisi lopulta joku aikansa Hjallis-halli tilalla.
Kommentti: Olympiastadionin remonttiin upotettiin järkyttävästi yli 300 miljoonaa euroa, mutta tuskastuttavat ongelmat ovat edelleen samat
Remontoidun Olympiastadionin ensimmäinen todellinen tulikoe osoitti, että pyhättöön kaadettu megalomaaninen rahasumma ei juuri asiakaskokemusta ole parantanut. Jonot venyivät paikoitellen kohtuuttomiksi, ja ihmisiä täytyy myös opastaa jatkossa paremmin, Yle Urheilun Henri Pitkänen kirjoittaa.
10.10.2021 16:10
•
Päivitetty 10.10.2021 17:01
Suomalaiset ovat perinteisesti melko kuuliaisia jonottajia ainakin mikäli jaossa on ilmaisia ämpäreitä, mutta lauantai-iltana ärräpäät lensivät kaaressa Olympiastadionin nurkilla. Suurin yleisötapahtuma Suomessa yli puoleentoista vuoteen keräsi Huuhkajien ja Ukrainan väliseen MM-karsintaotteluun yli 29 000 katsojaa, ja monelle heistä visiitti oli ensimmäinen pöyristyttävät 336 miljoonaa euroa maksaneen kansallispyhätön remontin jälkeen.
Moni myös palasi ensimmäistä kertaa urheilutapahtumaan varmasti ikuisuudelta tuntuneen koronatauon jälkeen.
Alkuperäinen Olympiastadion on valmistunut vuonna 1938, eikä se vastaa nykykuluttajan tarpeita. Kun vuosikausien remonttiin upotetaan 336 miljoonaa, odottaisi saavansa enemmän. Rahaa on upotettu etenkin maanalaisiin fasiliteetteihin, mutta maan päällä näkyvimmät muutokset liittyvät stadionin kattamiseen. Areena on lailla suojeltu legendaarinen kohde, johon tehtävät muutosratkaisut ovat rajallisia, mutta silti katsomossa pohdittiin ääneen, mihin veronmaksajien raha on oikein käytetty.
Tiedossa oli, millainen määrä ihmisiä on tulossa paikalle, mutta moni asia tuntui silti yllättäneen.
Jonot olivat tuskastuttavan pitkiä niin porteilla, myyntitiskeillä kuin vessoissakin. Avauspotku ja sitä kautta nopea Ukrainan avausmaali jäi monilta näkemättä, sellaisiltakin, jotka olivat saapuneet paikalle vähintään toivotut 45 minuuttia ennen ottelua. Osassa myyntipisteistä tuotteet loppuivat jo ennen taukoa.
Positiivisena asiana anniskelu katsomoissa on sallittua, eikä tuoppien kanssa tarvitse jäädä tukkimaan käytäviä entisestään. Lisäksi osa ihmisistä koki järjestelyt myös erittäin onnistuneiksi.
Palloliiton tapahtumatoiminnon päällikkö Kalle Marttinen myönsi Yle Urheilulle, että ruuhkia syntyi enemmän kuin toivottiin. Porttien kanssa oli ongelmia, ja lippuskannerit eivät toimineet kunnolla. On selvää, että kun lähes 30 000 ihmistä kokoontuu Olympiastadionin kaltaisessa paikassa, tungosta syntyy, mutta Ukraina-ottelu jätti paljon kehitettävää.
Itse saavuin stadionille tavallisen katsojan roolissa noin tuntia ennen ottelua. Pohjoisen sisäänkäynnin edustalla oli kontrolloidumman näköisiä jonoja, mutta myös epämääräinen kasa ihmisiä, jotka pyrkivät sisään. Soluttauduin härskisti kasaan ja pääsin sisään alle vartissa.
Marttisen mukaan kaikki sisääntuloväylät olivat käytössä, eikä niitä voi lisätä. Ihmiset täytyy kuitenkin saada ripeämmin sisään.
– Jos ihmisillä on esimerkiksi laukkuja ja muuta, niiden tarkastaminen vie aikaa. Meidän pitää tehdä paljon, mutta toivomme yleisöltä yhteistyötä. Saimme ihmisiltä myös kiitosta, että kaikki sujui jouhevasti.
– Pohdittavaksi jää, pystytäänkö tekemään ratkaisuja jonotuksen ohjaamisessa. Ihmisille on lähetetty ohjeistuksia etukäteen, ja täytyy toivoa, että ohjeet myös huomioidaan. Osa ihmisistä joutui jonottamaan luvattoman kauan, mutta osa tuli juuri ennen pelin alkua ja siksi missasi alun. Siihen ei päästä, että saadaan kaikki vartissa sisään.
Stadionilla on uusi ja tilava wc-maailma, mutta vaikutti siltä, että harva osasi tai malttoi hakeutua sinne toimittamaan tarpeitaan opastusten oltua täysin puutteellisia. Sen sijaan jonotukseen kyllästyneet ihmiset ryntäsivät vanhaan malliin tauolla tyhjentämään rakkoaan ulos aitoja vasten.
– Pitää miettiä, miten olemassa olevia digipintoja pystytään hyödyntämään ja miten ihmiset voidaan opastaa paremmin palveluiden äärelle. Tilat ovat tietynlaiset ja palvelut pitää rakentaa sinne, missä tilat ovat. Ne eivät ole välttämättä lähinnä sitä omaa penkkiä, Marttinen muistutti.
Ovat ne sitten digipintoja, perinteisempiä kylttejä tai ihmisiä, opastusta täytyy lisätä jatkossa etenkin, kun stadion on uusi ja monet eivät ole käyneet paikalla vuosiin. Mikäli stadionia haluaa lähteä kiertämään lyhyempien jonojen toivossa, törmää ongelmaan, jossa myyntitiskien ja vessojen jonot tukkivat kapeat käytävät. Onneksi sopu antaa sijaa.
Tauolla menin puhtaasti mielenkiinnosta vilkaisemaan, miten käytävät vetävät ja pohdin jopa vessassa käymistä. Jonot nähtyäni päätin kuitenkin palata katsomoon ja unohtaa sekä myyntitiskit että vessan. Rahat jäivät lompakkoon, koska halusin nähdä koko pelin.
Stadionille voi saapua mistä tahansa portista sisään, ja stadionin pääsee kiertämään hevosenkengän muotoisesti pois lukien vieraskannattajille eristetty alue. Marttinen myönsi, että siinäkin asiassa opastaminen on vielä puutteellista.
– Ohjasimme ihmisiä eilen pienissä määrin, mutta sitä pitää tehdä enemmän ja laajemmin koordinoituna. Jos tulet toisesta portista, voi olla, että joudut kävelemään pidempään, mutta esimerkiksi eilen se olisi ollut nopeampi keino päästä sisään.
Oma asiansa oli stadionin äänentoisto, joka vaikutti puutteelliselta ainakin pohjoispäädyssä. Kansallislaulujen jälkeen ämyreistä ei enää kuulunut mitään koko ottelun aikana. Marttinen sanoi sunnuntaina aamupäivällä, ettei ole saanut vielä raportteja äänentoistoon liittyen.
Palloliittoa on turha syyttää kaikesta, sillä elokuussa 2022 Uefan Super Cupia isännöivä stadion on perusrakenteeltaan se, mikä on. Samalla hieno, rakas ja historiallinen "museo", mutta kärsivällisyyttä vaativa ja 336 miljoonan euron jälkeenkin kaikessa ahtaudessaan suuriin yleisötapahtumiin edelleen melko toivoton.
Seuraavan kerran futiskansa saapuu stadionille tukemaan äänekkäästi Huuhkajia, kun Suomi pelaa ensi kuussa Ranskaa vastaan.
– Varmasti pystytään tekemään tästä parempaa, kun me opimme, stadionin väki oppii ja yleisö oppii. Tottenham taisi käyttää miljardin uuteen stadioniinsa, ja siitä tuli erinomainen. Reaalimaailma, missä me elämme, on erilainen. Käytetään sitä, mitä meillä on, Marttinen sanoi.
Niin ja vielä. Olin 45 minuuttia pelin päättymisen jälkeen odottelemassa ystäviäni stadionilla, kun ajattelin rohkaistua käymään vessassa. Haaveilin jonottomasta kokemuksesta, mutta haaveeksihan se jäi.
Toivoin vain, että edessäni olleet ihmiset olivat nähneet toisen jakson pelistä.
https://yle.fi/a/3-12137537Valtavista käytetyistä rahasummista huolimatta, käyttäjäkokemus stadionluokan tapahtumissa tulee jäämään kerta toisensa jälkeen pettymykseksi, sillä 1930-luvun suunnittelu rajoittaa rakennuksen käyttökelpoisuutta.
Olisi pitänyt säilyttää pieni osa wanhaa ihan oikeaksi museoksi ja nykyhetken ja tulevaisuuden urheilua sekä muita tapahtumia tilalle varten moderni monikäyttöstadion.
