Liigakauden pidentäminen

[Ulosajo]

Melkein kaikki ovat sitä mieltä, että Liigassa pelataan kesällä liian tiukalla tahdilla. Tämä korostuu erityisesti niiden joukkueidden kohdalla, jotka pärjäävät Suomen Cupissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. On argumentoitu, että pelien taso laskee, kun pelaajat eivät ehdi palautumaan. Kaikki tämä lienee totta. Mutta miten sitä kautta voisi pidentää?

Malinen on esittänyt uutta mallia sarjan jatkamiseen Urheilulehdessä:http://www.urheilulehti.fi/jalkapallo/tallainen-kohuttu-malli-futiskauden-jatkamisesta-alkaisi-jo-joulukuussa

Tässä mallissa ydin on Suomen Cupin ja Liigacupin yhdistäminen. Liigajoukkueiden merkitykselliset ottelut alkaisivat maaliskuussa, mutta liigakauden aikana pelattaisiin vain kolme ottelua: välierät ja finaali. Näin saataisiin poistettua otteluruuhkaa, mutta toisaalta lisättyä merkityksellisiä otteluita reilulla kuukauden jaksolla ennen liigan alkua. Nämä olisivat oikeita otteluita, eikä Liigacupin höntsiä.

Toivoisi, että palloliitto ja seurat tarttuvat tähän, tai ainakin pohtivat miten kautta voisi jatkaa. Joko Malisen mallilla tai jotenkin muuten.

[straiter]

Paska ehdotus, Malinen pitäisi ampua tuon oksennuksen vuoksi.

[Savon keisari]

On täysin tavallista tehdä erittäin radikaaleja ehdotuksia, jolloin vähemmän radikaali ehdotus näyttäytyy vähemmän radikaalina. Kyllä Malinen on tuossa oikeilla jäljillä ja tuskin kukaan voi olla eri mieltä siitä, että varsinainen kilpailullinen kausi on liian lyhyt.

[Tiksa]

Hyvä ehdotus ja toki foorumiltakin tuttu. Tosin alasarjajoukkueiden osalta tuo Suomen Cupin ykkösvaihe olisi mielestäni parempi pelata edellisenä kesänä ja näkisin lohkovaiheessa mieluummin esim. 24 seuraa kuudessa lohkossa. (Jatkoon lohkovoittajat ja kaksi parasta kakkosta.)

[kiuaskivi]

Miten olisi että 6 veikkausliigan parasta joukkuetta pääsisi suoraan lohkovaiheeseen. Loput kuusi joutuisivat aloittaa pelinsä cup-karsintojen playoff-kierrokselta, jossa vastaan tulisi näitä alasarjojen joukkueita ns. sijoittamattomien puolelta vähän niin kuin eurokentillä. Toisi lisää kilpailullisuutta veikkausliigan kauteen, kun siellä kärkipäässä taisteltaisiin europaikoista, keskikastissa Suomen Cupin paikoista ja loppupäässä putoamista vastaan.

[Savon keisari]

Itse systeemi voidaan palkata laatimaan vaikka hollantilainen konsulttifirma jos ei itse kyetä sellaista laatimaan, mutta se on pelkkää hienosäätöä isossa kuvassa. Olennaista on ensin saada tahtotila aikaiseksi että muutos saadaan aikaiseksi.

Yksi suomalaisen jalkapallon suurimpia ongelmia on muutosvastarintaisuus.

Olennaisin tässä.

[jhaime]

Miten olisi että 6 veikkausliigan parasta joukkuetta pääsisi suoraan lohkovaiheeseen. Loput kuusi joutuisivat aloittaa pelinsä cup-karsintojen playoff-kierrokselta, jossa vastaan tulisi näitä alasarjojen joukkueita ns. sijoittamattomien puolelta vähän niin kuin eurokentillä. Toisi lisää kilpailullisuutta veikkausliigan kauteen, kun siellä kärkipäässä taisteltaisiin europaikoista, keskikastissa Suomen Cupin paikoista ja loppupäässä putoamista vastaan.

Nopeasti ajateltuna Malisen ehdotus höystettynä tällä mallilla kuulostaisi loistavalta. Olisi paperilla parasta mitä suomalaiselle jalkapalloilulle on hetkeen tapahtunut. Saataisiin hyvin panosta vielä sarjakauden keskikastin vääntöihin. En itse ainakaan keksi parempaa ratkaisua Malisen luettelemiin ongelmiin, jos liiga aiotaan pitää 12:den joukkueen sarjana.

[straiter]

Parempi varmaan olisi lopettaa Liikacup ja tehdä Suomen cupista 32 parhaan joukkueen kutsukisa, joka alkaisi helmikuussa ja finaali vedetään silloin, kun klupille sopii.

[MacGyver]

Itse systeemi voidaan palkata laatimaan vaikka hollantilainen konsulttifirma jos ei itse kyetä sellaista laatimaan, mutta se on pelkkää hienosäätöä isossa kuvassa. Olennaista on ensin saada tahtotila aikaiseksi että muutos saadaan aikaiseksi.
Olennaisin tässä.

Samaa mieltä. Seuroilla ei ole yhteistä ääntä, isot haluavat omaa etuaan, pienet omaansa, visionäärit yhtä ja varovaiset toista. Joku haluaa paljon pelejä, toinen ei uskalla pelata keväällä ja syksyllä koska kukaan ei tule katsomaan. Jokerikorttina sitten jostain ilmestyy joku Vesalainen, Harjunpää tai Sarajärvi jolla oma ihmelääkkeensä jota kukaan ei ole vain aikaisemmin tajunnut. Tähän kun yhdistetään Palloliiton saunakerho, jonka pitäisi olla koko homman kipparina niin saadaan nykyisen kaltainen tilanne joka näyttää siltä kuin kolmevuotias ajaisi ensimmäistä kertaa autoa.

Uusin enkeliterapia tuntuu olevan tuo liigacupin naittaminen Suomen Cupiin. Tätä ihmelääkettä ei ollakaan aikaisemmin kokeiltu, ehkäpä tämä tosiaan on se taikakeino millä kaikki muuttuu kullaksi? Itselleni ei vain ole oikein valjennut mikä tässä muuttuu. Suomen Cupin rippeetkin heitetään romukoppaan ja liigacupia pelataan vähän eri nimisenä ja eri muotoisena. Ei vakuuta kyllä hirveän paljon...

Ongelmakohta tuntuu olevan tuo kauden alkupää. Jotain pelejä sinne pitäisi saada mutta mitä? Liigaa ei ole uskallettu pelata koska useammalla paikkakunnalla jouduttaisiin varakentälle ja muutenkin nämä pari kierrosta tulisivat varmaan laskemaan ikävästi AM-keskiarvoa. Liigacupia siinä pelataan mutta nämä ovat höntsäpelejä. Aina välillä ehdotetaan että pitäisi palata vain harjoitusotteluiden pelaamiseen, tämä olisi ilmeisesti sitten vähemmän höntsää? Suomen Cupiakin tuossa on aikaisemmin pelattu, nyt on jo unohtunut kuinka vakavasti otettavia nämä pelit ovat joten ehkä sitä voisi kokeilla kahden kauden ajan ja sitten kokeilla jotain uutta arpaa.



-
Ihan oikeasti itse näkisin että (Palloliiton) pitäisi luoda strategia joka tähtäisi sarjakauden alkamiseen noin helmi/maaliskuussa. Tähän sitten pyrittäisiin sellaisella keinolla joka sen parhaiten mahdollistaa. On se sitten Malisen malli, Liigacupin kehittäminen, liigakauden aloituksen aikaistaminen tai joku muu.  Keinot voisi tuottaa tuo hollantilainen konsulttifirma, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tai sitten joku muu vastaava taho. Kaikkein eniten pitäisi pyrkiä pois nykytilanteesta jossa isompaa strategiaa ei ole vaan pyritään tekemään kaikkea mahdollista yhtä aikaa niin että mistään ei saada mitään irti ja kaikki elementit riitelevät keskenään.

[KurviVauhti]

-Yksi suomalaisen jalkapallon suurimpia ongelmia on muutosvastarintaisuus.

Olennaisin tässä.

Esimerkiksi joukkuemääriin, otteluiden määriin ja nousukarsintajärjestelmään ei ole juurikaan tehty muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana eiku...

[Savon keisari]

Esimerkiksi joukkuemääriin, otteluiden määriin ja nousukarsintajärjestelmään ei ole juurikaan tehty muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana eiku...

Voidaan sanoa, että on turvauduttu näennäismuutoksiin, kun ei ole ollut tahtotilaa tehdä oikeita muutoksia. Ja tässä on osittain menty sitten ojasta allikkoon.

No "onneksi" näyttää nyt siltä ettei Suomi ole menossa 16 EM-lopputurnaukseen, siinä sitä olisikin sormi suussa kun tulisi reilun kuukauden tauko keskelle kesää.

[Rikkiviisas]

Muutosvastarinta on siitä hauska sana, että 99% tapauksissa sillä tarkoitetaan, että ei olla valmiita muutosvastarinnasta jauhavan esittämiin muutoksiin. Tällöin muutosvastarintaa on olemassa vaikka muutoksia on tehty koko ajan ja suunnitellaan koko ajan sillä muutosvastarinnasta puhujan mielestä nämä ovat aina joko näennäisiä tai muuten vaan vääriä muutoksia, joten niitä ei voi pitää muutoksina.

Järkevä ja tolkullinen keskustelu kiittävät, eiku...

[Marinus]

Olennaista on ensin saada tahtotila aikaiseksi että muutos saadaan aikaiseksi.
Olennaisin tässä.

Yhdyn täydellisesti Savon keisariin.

Kyllä se muutosvastarinta on vallinnut Hollannissakin.

1960-luvun alussa hollantilainen jalkapallo – jota alle vuosikymmenen sisällä tultaisiin pitämään kaikista innovatiivisimpana ja hienostuneimpana maailmassa – oli huomiota herättävän puhdistamatonta, amatöörimäista ja taktisesti köyhää. Vuonna 1959 nuori fysioterapeutti nimeltään Salo Muller meni Ajaxiin ja huomasi, että hoitotilat sisälsivät yhden puisen hoitopöydän ja hevosentaljan. Kun hän kysyi itävaltalaiselta valmentajalta Carl Humenbergeriltä ja erikoislääkäri Postumalta lupaa ostaa moderni hoitopöytä, he katsoivat häntä kuin hullua. He sanoivat: “Hei Salo, älä myrkytä ilmapiiriä. Me olemme tehneet tätä 50-vuotta tällä pöydällä. Postuma oli yleislääkäri ja toimi myös nyrkkeilykehässä. Kun pelaaja meni hänen luokseen ja valitti kipua, hän sanoi: “Ryhdistäydy, ei se ole poikki, ota asperiini.”

Kaksi sanaa, jotka ovat kultaa: Rinus Michels.

edit: En usko, että kovinaan moni on vielä Suomessa lukenut: Teambuilding Road to Success, koska kirja on vaikeasti saatavilla. Myin omani keväällä Turkuun, koska sitä kyseltiin ja halusin, että se on hyötykäytössä. Nyt sain tilattua takaisin uuden ulkomailta!

VALLANKUMOUKSEEN...

[Savon keisari]

Tänään ilmestyneen Urheilulehden pääkirjoituksessa Jukka Rönkä kommentoi Malisen kirjoitusta. Hän korostaa, että Malinen itsekin tietää kyllä mikä ilmapiiri Suomessa vallitsee eikä ehdotuksella ole vaaraa mennä läpi.

"Oleellista Malisen esittämässä mallissa ei ole se, onko malli toimiva vai ei, vaan suomalaiseen jalkapalloon ja ylipäätään suomalaiseen urheiluun periytynyt muutosvastarintaisuus"

Rönkä myös tuo esille, että jalkapallon epäkohdat ovat usein tunnistaneet ulkopuolelta, yrityselämästä, tulleet ihmiset, mutta päätöksentekojärjestelmä on niin halvaannuttava, ettei muutosta pystytä tekemään vaikka ratkaisut olisivat olemassa.

 "--lahjakkaat ihmiset ... menevät sinne, missä päätöksentekojärjestelmä on voimavara eikä lamaannuttava voima."

[reima]

Vitun Malinen :sentteri:

Liigacuppiin 16 jengiä lohkoileen ja muuten malisen kevääseen ja kunnon rahapalkinto voittajalle. Ei tarvi kiukutella Eurocup paikasta motivaattorin puutteena ja bumtsibum "kausi" on alkanut aiemin.

Mitäköhän mulkku meinas kaventaako vai suurentaako tämäkin aivopieru sarjatasojen välistä tasoeroa? Eiku suljettu liiga nii joo

[Savon keisari]

MOT. Muutosvastarinta on niin voimakasta, että kun jotain edes ehdottaa, haukutaan alatyylisin ilmauksin.

[reima]

Älä viitti. Pidempi kausi ehdottomasti. Malisen ripulipaska ehdottomasti EI.

[Kanuuna-Keen]

Lisätään Suomen Cupeihin sellainen juttu, että alemmalla sarjatasolla pelaava joukkue saa sen verran ampua pilkkuja ennen alkuvihellystä, kun on sarjatasoissa ero. Onpa sitten liigajoukkueillakin vähän enemmän tekemistä ja panosta, kun alasarjajoukkue johtaakin jo 5-0 ennen vihellystä.

[Ulosajo]

Malisen mallissa yritetään viedä Suomen futista eteenpäin kahdessa asiassa. Siinä pyritään venyttämään kautta ja toisaalta poistamaan otteluruuhkaa. Isoissa liigoissa pelataan yleensä kerran viikossa, ja tähän päälle tuleva sitten muiden kilpailujen pelit. Meillä pelejä on ruuhkissa huomattavasti enemmän. Toisaalta kauttakin pitäisi jatkaa, jotta Liigaa saadaan lähemmäs muiden maiden tasoa.

Malisen mallin suurin ongelma on tietenkin se, ettei sitä ole keksitty Palloliiton toimistossa. Näin ollen sillä on huonot mahdollisuudet edetä. Toki Palloliitto tulee sanomaan, ettei kautta voida muutenkaan enään pidentää, koska niin monella paikkakunnalla ei ole tekonurmea, eikä luonnonnurmella voida kautta yhtään pidentää. Tuohan on ihan totta, mutta pitäisikö asialle tehdä jotakin?

Toivoisi kumminkin, että keskustelu johtaa johonkin. Kautta pitäisi jatkaa, otteluruuhkaa vähentää ja LiigaCuo on oikeasti aika turhaa höntsää.

[MacGyver]

Toivoisi kumminkin, että keskustelu johtaa johonkin. Kautta pitäisi jatkaa, otteluruuhkaa vähentää ja LiigaCuo on oikeasti aika turhaa höntsää.

Onko Liigacup vähemmän höntsä jos sitä pelataan eri nimellä?

Lohkojen pelaaminen tässä vaiheessa Eurocup-palkinnolla on kyllä hyvin epäilyttävä idea, etenkin jos (kun) eurocup-paikka menee liigan neloselle mikäli mestari menee jo eurooppaan... Liiganelonen saattaa helposti taktikoida oikeita joukkueita jatkoon ja päästä näin eurokentille. Sekö ei olisi höntsää?

[Floppi]

Mikä ihmeen muutosvastarinta? Melkein joka vuosihan sitä on rukattu sarja- ja cup-malleja uusiksi. Lainauksena vielä Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa! -ketjusta (johon tämänkin ketjun sisällön olisi hyvin voinut laittaa):

Keräsin huvikseen listan mestaruussarjassa toteutetuista sarjauudistuksista siitä eteenpäin, kun SPL:n ja TUL:n sarjat yhdistettiin:

1948: 16 joukkuetta, 6 putoajaa, yksinkertainen sarja
1949: 12 joukkuetta, 4 putoajaa, kaksinkertainen sarja
1950: 10 joukkuetta, 2 putoajaa
1958:                           3 putoajaa
1959:                           1 putoaja
1960: 12 joukkuetta, 3 putoajaa
1967:                           2 putoajaa
1971: 14 joukkuetta, 3 suoraa putoajaa, 1 neljän joukkueen kaksinkertaiseen nousukarsintalohkoon, josta 2 nousi
1972: 12 joukkuetta, 3 putoajaa
1973.                           3 putoajaa
1979: 12 joukkueen kaksinkertaisen sarjan jälkeen parhaiten sijoittuneiden 8 joukkueen yksinkertainen jatkolohko, 4 joukkuetta 4 divarijoukkueen kanssa yksinkertaiseen putoamissarjaan
1980: runkosarjassa kerätyt pisteet puolitetaan jatkolohkoon mentäessä
1984. 12 joukkueen kaksinkertaisen sarjan jälkeen parhaiten sijoittuneiden 4 joukkueen playoffsit eurosäännöillä, 1 putoaja ja 1 karsintaan
1986: 12 joukkuetta, 1 putoaja ja 1 karsintaan
1988: 12 joukkueen kaksinkertaisen sarjan jälkeen parhaiten sijoittuneiden 6 joukkueen yksinkertainen jatkolohko, 6 joukkuetta yksinkertaiseen putoamissarjaan, 1 putoaja, 1 karsintaan
1990: 12 joukkueen kaksinkertaisen sarjan jälkeen parhaiten sijoittuneiden 8 joukkueen playoffsit paras kolmesta ottelusta, 1 putoaja, 1 karsintaan
1991: 12 joukkuetta, 1 putoaja, 1 karsintaan, kolminkertainen sarja
1993: 12 joukkueen kaksinkertaisen sarjan jälkeen parhaiten sijoittuneiden 8 joukkueen yksinkertainen jatkolohko, 4 joukkuetta 4 divarijoukkueen kanssa yksinkertaiseen putoamissarjaan, 2 putoajaa
1994: 14 joukkuetta, 2 putoajaa
1995: 2 putoajaa, 1 karsintaan
1996: 12 joukkueen kaksinkertaisen sarjan jälkeen parhaiten sijoittuneiden 6 joukkueen yksinkertainen jatkolohko, 6 joukkuetta yksinkertaiseen putoamissarjaan, 3 putoajaa, 1 karsintaan
1997. 10 joukkuetta, kolminkertainen sarja, 1 putoaja, 1 karsintaan
1999: 12 joukkueen kaksinkertaisen sarjan jälkeen parhaiten sijoittuneiden 8 joukkueen yksinkertainen jatkolohko, 4 joukkuetta yksinkertaiseen putoamissarjaan, 1 putoaja, 2 karsintaan
2000: 12 joukkuetta, 1 putoaja, 1 karsintaan, kolminkertainen sarja
2002: 12 joukkueen kaksinkertaisen sarjan jälkeen parhaiten sijoittuneiden 8 joukkueen yksinkertainen jatkolohko, 4 joukkuetta 4 divarijoukkueen kanssa yksinkertaiseen putoamissarjaan, 2 putoajaa
2003: 14 joukkuetta, 1 putoaja, 1 karsintaan
2006: 13 joukkuetta, 1 putoaja
2007: 14 joukkuetta, 1 putoaja, 1 karsintaan
2011: 12 joukkuetta, 1 putoaja, kolminkertainen sarja

29/67 kautena on uudistuttu, joista 21 kautena kyseessä on ollut iso uudistus. Sekoilu lisääntyi selvästi 80-luvulle tultaessa, kun alettiin toteuttaa monimutkaisempia sarjoja jatkolohkoineen ja pudotuspeleineen. Sen jälkeen on ollut enemmän uudistusvuosia kuin vuosia, jolloin oltaisiin pysytty vanhassa. Toki monesti on palattu takaisin jo aiemmin kokeiltuun.

[torki]

Ei tuo Malisen systeemi varmaankaan huonompi olisi kuin nykyinen. Nyt Suomen Cup ja Liigacup ovat molemmat aikalailla turhia kilpailuja. Muistaako kukaan, kuka voitti liigacupin muutaman viimeisen kauden aikana (pl. voittaneiden seurojen innokkaimmat kannattajat) ?

Malisen systeemi voisi kyllä olla aika haastava alasarjojen seuroilla, vai kuinka moni niistä pystyisi pelaamaan kilpailullisia otteluita joulu-helmikuussa?

Veikkausliigaseurojen kesäaikatauluun tulisi muutama ylimääräinen aukko, mikä olisi pelkästään hyvä asia.

[Speedy]

Suomen Cupia pelattiin kauden 2014 liigakauden aikana välierien ja finaalin lisäksi kaksi kierrosta (6. kierros ja puolivälierät). Puolivälierissä liigasta oli kuusi joukkuetta mukana. Nuokin kaksi liigakauden kanssa päällekkäistä kierrosta olivat huhtikuussa. En oikein näe miten Malisen ehdotus muuttaisi tai parantaisi liigajoukkueiden otteluruuhkia, kun Suomen Cup ei yleensäkään koske kaikkia liigajoukkueita enää ainakaan puolivälierävaiheessa. Tuossahan ainoa idea olisi alasarjaseurojen kauden pidentäminen. Varmaan hyvä idea, mutta toteutus taitaa olla haastavampi harjoitus- ja otteluolosuhteiden suhteen. Liigajoukkueiden virallinen kauden aloitus menisi maaliskuulle, mikä nyt ei ainakaan ole positiivinen asia.

Ongelmat eivät ole tämän hetkisissä Suomen Cupissa ja Liigacupissa, vaan niiden arvostuksessa seurojen ja liiton sekä Veikkausliigan osalta. Raha on varmasti erityisesti tässä tilanteessa se europaikan kanssa vahvin motivaattori seuroille cupeihin osallistumiselle, joten jos ja kun liitolla sitä pitäisi olla, niin laittaisivat palkintosummat edes kohtuulliselle tasolle. Eikä pieni mainostuskaan otteluista olisi pahitteeksi. Oman työn arvostamisesta kaikki lähtee.

[Spangen]

Olenko minä ainut, jonka mielestä kauden 2014 pituus oli melko hyvä? Seitsemän kuukautta, aloitus huhtikuussa ja lopetus lokakuun loppuun. Pidentämällä lopusta ei ainakaan yleisömääriä lisätä, jonka cupin finaali osoitti. Vuonna 2015 ei ole edes isoja kisoja sotkemassa pakkaa. Minusta kauden pituus on ok, pelejä voisi olla huhtikuussa enemmänkin toki.

Malisen ehdotus on sinällään hyvä. Cupin joutaisi pelata pois liigacupin sijasta jo talvella. Puolivälierät maaliskuun lopulla, välierät huhtikuussa ja finaali sitten vaikka heinäkuussa siten ettei se aina ole Helsingissä. Liigacupin sen sijaan voisi vaikka lopettaa. Harjoitusotteluita seurat osaavat kyllä järjestää tarpeen mukaan, palkintorahat voi kanavoida suoraan jokaiselle liigaseuralle.

[Ia]

Cupissa pitäisi tehdä niin, että voittaja saa isännöidä seuraavan kauden finaalin.