Sergey
 Poissa
|
 |
Vastaus #55 : 09.04.2015 klo 14:30:18 |
|
Kausiennakko Nelonen
——————————
1. Salon Toverit (SaTo)
Toverit ovat jo vuosia pelanneet nousujohteisesti Nelosessa, ja nousu Kolmoseen on näyttänyt vain ajan kysymykseltä. Viime kaudella nousu olisi jo ollut selvää kauraa ilman sarjanousija Hakaa, joka lopulta karkasi selvästi muilta. Nyt on kuitenkin SaTon vuosi. Nousija Peimari United ei vaikuta aivan niin vahvalta kuin Haka viime kaudella, ja toisaalta Toverit on vahvistunut ja ennen kaikkea leventynyt talven aikana IBK MedAn kanssa tehdyn seurafuusion avulla juuri sopivasti.
Pelaa fyysisesti, mutta joukkueessa on myös taitoa ja selkeä ajatus, miten ryhmän vahvuuksia kentällä kannattaa hyödyntää. Alkuvuosi on mennyt vielä hakiessa, ja Tovereille kevät on perinteisesti ollut syksyä nihkeämpi. Fuusio MedAn kanssa ei sekoita kuitenkaan pakkaa liiaksi – olivathan salolaisseurat toisilleen tuttuja jo vuosien ajalta. Kevään harjoitus- ja cup-pelit eivät ole vielä näyttäneet sitä, mihin Tovereilla on rahkeita. Perinteinen syksyn joukkue, joka kiilaa tänä vuonna loppukirillä sarjassaan ykköseksi.
—————
2. Peimari United
Sarjanousija voisi periaatteessa uusia Hakan tempun ja painella suoraan Kolmoseen, mutta ei aivan kuitenkaan. Joukkue oli jo ajoittain viime kaudella Vitosessa ongelmissa tiiviisti puolustavia ja juoksuvoimaisia vastahyökkäysjoukkueita vastaan. Kun Nelosessa joukkueet osaavat puolustaa vielä astetta tiiviimmin ja noudattavat keskimääräistä Vitosen porukkaa paremmin ennen ottelua sovittua ryhmitystä, tulee Unitedille väkisinkin pistemenetyksiä. Ja niitä menetyksiä tulee juuri sen verran, että SaTo kiilaa niukasti ennakkokaavailuissa edelle.
Unitedin alkukausi on ollut tuloksellisesti hyvä. Se on ehtinyt kaataa Nelosen joukkueista jo FC Inter 2:n (Suomen Cup) ja FC RP:n (Errea piiricup). Toisaalta se on ehtinyt myös jo hävitä kertaalleen harjoitusottelussa FC Inter 2:lle ja Suomen Cupissa paikallisvastus Paimion Hakalle. Kovia otteluita on alla kuitenkin jo niin monta, että joukkue lienee yhdessä Interin kanssa valmein tulevaan sarjakauteen. En yllättyisi, vaikka Peimari tai Inter 2 johtaisi sarjaa kesätauolle mentäessä.
Joukkueessa on jokaiselle pelipaikalle riittävästi laatua, mutta rinki on kapea. Muutama loukkaantuminen, ja avauksessa alkaa näkyä B-junioreita. Ja heille valitettavasti Nelosen kärkipään kyyti on vielä tällä kaudella liikaa. Viime kaudella Vitosessa dominoinut portugalilainen Goncalo Cruz vaihtui täksi kaudeksi laidalla ”Ju” -taiteilijanimellä viilettävään pikakiituriin. Myös maalivahdiksi tuli jälleen uusi mies Portugalista. Muuten joukkueen perusrunko on periaatteessa sama, kuin viime kaudella.
—————
3. FC Inter 2
Treenannut ulkona ja kovaa tammikuun alusta lähtien. Se on näkynyt vahvoina otteina tammi-maaliskuun aikana. Riittääkö kyyti kuitenkaan enää kesällä? Uskon, että riittää, mutta myös muut kirivät rinnalle. Inter tulee varmasti olemaan valmis joukkue, kun Nelonen pyörähtää ensi viikolla liikkeelle. Se on jo iso etu moneen muuhun sarjan joukkueeseen nähden.
Sinimustissa on sopivasti kokemusta ja nuoruutta. Jos joku on pitänyt ryhmää pelkkänä alasarjajyrien ja entisten Inter-junioreiden hautausmaana, voi sellaiset puheet unohtaa heti. Tällä kaudella Inter 2 on, kuten viime kaudellakin, juoksuvoimainen, taitava ja vaikea vastus kaikille Nelosen joukkueille. Se tulee kamppailemaan kevätkierroksella Peimaria vastaan lohkon ykköspaikasta, mutta syksyllä SaTo tulee vääjäämättä rutiinilla molemmista ohi. Taistelu Peimaria vastaan lohkon kakkossijasta on tasainen viimeisille kierroksille asti, mutta uskon, että sauvolaiset ovat tässä väännössä parin tälle tasolle poikkeuksellisen laadukkaan yksilön verran edellä.
Inter on kuitenkin samassa aurassa kuin Toverit viime kaudella. Jos nousu jää tällä kaudella saavuttamatta, odottaa palkinto viimeistään ensi kaudella.
4. Kaarinan Reipas (KaaRe)
Moni tuskin veikkaisi Reipasta näin korkealle, mutta uskallan ottaa pienen riskin. Ei pelaa kaunista jalkapalloa, eikä kerää tyylipisteitä komeilla syöttökuvioilla. Mutta tekee tarvittavat maalit voittaakseen, ja se tulee riittämään tällä kaudella yllättävän korkealle. On harjoitellut heti tammikuusta alkaen ja saanut ennen kautta alleen monta treenimatsia. Tuloksellisesti paras osoitus toistaiseksi 2–0 voitto treenimatsihöntsässä FC Inter 2:sta vastaan. On valmis pistejahtiin heti huhtikuussa, ja tulee roikkumaan kärkikolmikon mukana yllättävän pitkään.
5. Turun Pallokerho 2 (TPK 2)
Nyt näyttää aika hyvältä. Saanut houkuteltua remmiin muutaman hyvän vahvistuksen talven aikana, ja kun jo viime kaudella perusrunko oli vähintään ok-tasolla, tulee TPK kiusaamaan kärkiporukoita entistä hanakammin. Uusi FB-sivu ja muu ennakkohuutelu lupaavat myös piristystä tiedotusosastolle. Toivottavasti huutoon vastataan myös kauden aikana, ja somessa Palllokerhon kakkosporukka on vähintään yhtä näkyvästi esillä kuin ykkönen. Kun taustat on kunnossa, on etulinjassa mukavampi edustaa. Tästä hyvänä esimerkkinä muun muassa Vitosesta Kolmoseen kahdessa vuodessa kirinyt PaiHa.
Hävisi ensimmäisessä harkkapelissään lähes kylmiltään KaaRelle 1–2 ja pelasi tasan (2–2) sarjakauden alla Hot Lipsejä vastaan. Helppo povata mukavia otteita myös sarjakaudella.
6. Hot Lips
Ei niin kaunista kuin ennen, mutta riittävän hyvää Neloseen. Ehdin nähdä joukkueelta yhden pelin ennen sarjakauden alkua. Kyseinen Errea -piiricupin ottelu SC Wolvesia vastaan oli kamalaa katseltavaa Huulien osalta. Syötöt karkailivat minne sattuu ja pelin avaaminen oli kerta toisensa jälkeen tuskaa. Laitetaan se kuitenkin osittain tämän kevään ensimmäisen (?) virallisen matsin piikkiin. Ilmeisesti toinen harkkamatsi TPK:n kakkosporukkaa vastaan oli ollut jo selvästi Wolves-peliä parempaa.
Hot Lips roikkui Hakan ja SaTon mukana viime kaudella kesäkuulle asti. Sitten joukkue alkoi pudota vauhdista, ja lopulta myös FC Inter 2 ajoi taulukossa ohi. Lipsien suurin ongelma viime kaudella oli nähdäkseni liian kapea rinki. Monessa ottelussa joukkue joutui tulemaan toimeen yhden, kahden tai kolmen vaihtopelaajan turvin. Paraskaan Nelosen joukkue ei jaksa rullata pelistä toiseen ilman vaihtoja.
No, ovat Lipsit taantuneet muutenkin. Avainpelaajilla on nyt ikää sen verran, että jalka alkaa väkisinkin painaa. Vielä pari vuotta sitten näytti siltä, että on vain ajan kysymys milloin Lipsit marssivat Kolmoseen. Nyt ajankohtaisempi kysymys on, pystyvätkö Lipsit uusiutumaan kahden seuraavan vuoden aikana riittävästi pysyäkseen Nelosessa? Jotain viitteitä uusiutumisesta oli näkyvissä jo Wolves-pelissä. Kokoonpanossa oli ainakin allekirjoittaneelle tuntemattomia ja kasvoista (kenties liikkeistäkin) päätellen alle kolmekymppisiä pelureita. Jos ja kun Hot Lips operoi tällä kaudella laajemmalla ringillä kuin viime vuonna, vastaavanlaista syyskauden kuukahdusta tuskin nähdään. Siitä huolimatta, Lipseistä ei voi enää puhua Nelosen kärkiseurana.
7. Loimaan Palloseura (LoPS)
Tekisi mieli sanoa, että tälle kaudelle LoPS tulee huomattavasti valmiimpana kuin edelliseen. Mutta en uskalla sanoa sitä. Voin toki toivoa. Toivon, että Hirvikosken samettisesta nurmikentästä muodostuu loimaalaisille sellainen kotipyhättö, josta ei pisteitä heru kuin kärkiporukoille, ja niillekin vain harvakseltaan. Toivon, että loimaalaiset saavat ketsuppipullon kunnolla auki myös vieraskentällä, eivätkä hinkkaa palloa alakerrassa ja menetä palloa keskikentällä vain nähdäkseen nopean vastahyökkäysmaalin. Futsal-parketin neppailut pitää unohtaa tällä kaudella heti huhtikuussa, muuten kaudesta tulee saviseudulla jälleen pitkä ja mutainen.
En ole nähnyt Palloseuralta peliäkään tämän vuoden puolella. Viime vuonna onneksi näin useamman, ja mielestäni syksy oli, vaikka sitä pistepotista on vaikea uskoa, kevättä parempi. Uskon, että tuo positiivinen aura jatkaa lanaamistaan myös tällä kaudella, ja Palloseuran teknisesti taitavat pelaajat hyökkäävät välillä myös nopeasti joga boniton unohtaen. Potentiaalia Palloseurassa on, se pitää nyt vain kaivaa esiin. Nousujohteinen kausi päättyy mukavaan keskikastin sijoitukseen.
8. Liedon Pallo
Paljon on nimilista muuttunut viime kaudesta. Osa lienee siirtynyt Kutoseen ja osa teille tietämättömille. Osa viime kauden pelaajista on kuitenkin jäljellä, ja periaatteessa sen pohjan päälle pitäisi olla ihan ok rakentaa keskikastin ryhmää Neloseen. Näin joukkueelta vain yhden pelin Region’s Cupia MynPaa (1–3 tappio) vastaan ennen kautta, ja siinä pelissä joukkue teki käsittämättömiä puolustuspään virheitä. Ottaen huomioon, että Liedossa on kaiken järjen mukaan treenattu vähintään maaliskuun alusta alkaen kunnolla ja ehditty pelata pari peliä siinä lomassa.
Koitin kuunnella kentän laidalle, puhuivatko Pallon puolustajat keskenään ensimmäisen puoliajan aikana ollenkaan. Kentän laidalle en kuiskauksia kuullut, enkä tiedä, olisiko tilannetta helpottanut, vaikka olisin mennyt seisomaan Lothar Mätthausin paikalle liberoksi. Käsittämättömiä hasardeja ja vastuun siirtelyitä, joista MynPa ehti rankaista kolmesti ensimmäisen puolituntisen aikana. Tuollaisella puolustamisella Lieto tulee olemaan todellisissa vaikeuksissa Nelosessa.
No, on Pallossa jotain hyvääkin. Keskikentälle ja hyökkäykseen löytyy muutama tälle tasolle varsin kelvollinen pelimies. MynPaa vastaan erityisesti vasemmassa laidassa viilettänyt Miro Maunu jäi juonikkuudellaan mieleen. Kun kärjessäkin tuntuu olevan ihan kohtalaista viimeistelytaitoa, voi Liedon Pallon kaudesta povata keskinkertaista. Kevät menee puolustuspäätä tilkitessä, mutta syksyllä pisteitä alkaa ropista tasaisemmin. Karistaa putoamispeikon viimeistään elokuussa.
9. FC Komar
Onko FC NU:n sulkeminen sarjoista satanut Komarin vai Bosnan laariin? Sitä on vaikea kotisohvalta ennustaa, ja koska mitään treenipelejä (onko ollut?) en ole päässyt paikan päälle seuraamaan, pitää ennakko rakentaa pitkälti viime kauden varaan. Höysteeksi tehdään lempeä olettamus, että Nations Unitedin pelaajista useampi on siirtynyt talven aikana Komarin väreihin.
Mielestäni Komar pelasi jo viime kaudella sellaisella tasolla, jolla olisi kerätty mukava pistesaalis Nelosessa. Jos pää kestää, tulee mukava potti kasaan sarjasta myös oikeasti. Pään kestävyys onkin avainasemassa tässä kohtaa. En halua levittää ennakkoluuloista kuvaa itsestäni, mutta on fakta, että voittaminen on keskimäärin häviämistä mukavampaa.
Ulkomaalaistaustaisten joukkueiden pelaajille häviäminen vain tuntuu olevan vielä keskimääräistä epämukavampaa. Ongelmia ei synny niin kauan, kun voittoja tulee mukavasti suhteessa tappioihin ja joukkue taistelee sarjan kärkipäässä. Syyttely alkaa, kun oma taso ei enää välttämättä riittä ja menestyksen tielle alkaa ilmestyä kuoppia. Jos joukkue saa kautensa mukavasti käyntiin ja pistepotti karttuu hyvää tahtia kesäkuuhun asti, elää Komar pienessä hurmoksessa syksyyn asti. Jos taas tappiokierre alkaa heti huhtikuussa, tulee joukkueen sesongista todellinen Via Dolorosa. Tämä ennakkomutuilu pohjautuu ensimmäiseen skenaarioon.
10. FC Ruskon Pallo (FC RP)
Näin paikan päällä RP:n Errea Cup -pelin LTU 2:sta vastaan, eikä se vakuuttanut. Joukkueessa on hyviä pelaajia, mutta vielä LTU:ta vastaan etäisyydet ja pallotuntuma olivat pahasti hukassa. Ruskolaiset onnistuivat lopulta vaivoin pudottamaan LTU:n kohdatakseen seuraavalla kierroksella Peimari Unitedin. Paikan päältä saamani raportin mukaan RP pelasi tämän kevään toisessa virallisessa pelissään jo paremmin, mutta edelleen pelin avaaminen tuotti kokeneelle puolustukselle suuria hankaluuksia.
Pallo avasi viime kauden yli odotusten, ja ehti toukokuussa johtaa Nelosta hetken aikaa. Sen jälkeen joukkue putosi tasaisesti pikkuhiljaa taulukossa alaspäin päätyen lopulta sijalle kuusi. Joukkueen perusrunko on nähdäkseni pysynyt melko hyvin kasassa, joten perusvarmaa Nelosen tasoista futista tarjoillaan Ruskolla myös tulevalla kaudella. Ei pääse sarjanousijana enää yllättämään ketään viime vuoden tapaan, joten alkukauden ”ylimääräiset” pisteet jäävät tänä keväänä tulematta. Joutuu jännittämään sarjapaikkansa puolesta viimeisille kierroksille asti.
————
11. Uudenkaupungin Pallokerho (UPK)
UPK ei ole koskaan kerännyt liiaksi pisteitä tyylikkyydestä. Miksipä sitä toisaalta pitäisi hakea, jos kärjestä löytyy Nelosen oma Peter Crouch, Eemeli Salin, joka on eittämättä pelatessaan sarjan vaarallisin hyökkääjä tällä kaudella. UPK:n kohdalla suurin kysymysmerkki onkin, miten monta peliä nuorempi Salin pelaa tulevalla kaudella? Viime kaudella pelejä kertyi 12 (11 avauksessa) ja maaleja 27. Ei tarvitse olla kovin kummoinen matemaatikko todetakseen, että Pallokerho elää ja kuolee Eemelin mukana. Jos nämä 2–3 maalia ottelua kohden saadaan valjastettua ryhmän mukaan vähintään 15 matsiin, uusii pitkää palloa suosiva joukkue sarjapaikkansa. Pahoin kuitenkin pelkään, että reikäpallo vie jälleen monilahjakkuuden mielenkiinnon, kun kesä kääntyy ehtoopuolelle. Silloin koittavat myös kylmät ajat länsirannikolle.
Poimii kotipeleistä mukavasti pisteitä, mutta pelkät Salinit eivät enää riitä. Perinteikäs Nelosen poppoo joutuu kovan taistelun jälkeen hakemaan vauhtia kaudella 2016 Vitosesta.
12. FC Bosna
Periaatteessa parempi joukkue kuin UPK, mutta ilman kotitaikaa. Vieraspelit kummallekin joukkueelle yhtä surullista kertomaa. Mitään sen tarkempaa analyysiä joukkueen ringistä ei kauden alla ole tarjota, mutta viime kauden otteet olivat ainakin liian ailahtelevia. Eli liiaksi muutaman taitavan (mm. Ahmadi ja Hamzic) pelaajan varassa. Nelosen taso on tasaisempi kuin viime kaudella, eikä yhtä ylivoimaista ykköstä tai selkeää jumboa enää löydy. Kerää todennäköisesti mukavan pistesaaliin tälläkin kaudella, mutta kuitenkin hieman pienemmän kuin UPK ja FC RP edellä.
————
Mihin peleihin Nelonen ratkeaa tällä kaudella?
Su 31.5. Peimari United – FC Inter 2 Paimio Urheilupuisto nurmi klo 15.00
”Tuskin lienee sattumaa, että Peimari on halunnut juuri tämän pelin KHT:n sijaan nurmelle. Interin tuntuma luonnonnurmeen on Kupittaa 5:n ja Yläkentän väliä vuodesta toiseen sahatessa heikko. Tähän heikkouteen Peimari haluaa taatusti iskeä, jotta taistelu SaToa vastaan pysyy hengissä keskikesää pidemmälle.”
Ti 16.6. SaTo – FC Inter 2 Salo Keskuskenttä nurmi klo 18.30
”Likimain samat sanat kuin edellisestä. Jos Inter häviää oman keskinäisensä Peimarille, on se jo lähes pakkovoiton edessä SaToa vastaan pitääkseen nousuhaaveensa elossa. Jos taas Inter pystyy kukistamaan Peimarin, on tässä ottelussa sauma päästä pienelle karkumatkalle keväällä kangertelevasta Toverilaumasta. Molemmissa skenaarioissa panosta riittää yhdelle tiistai-illalle riittämiin.”
La 26.9. SaTo – Peimari United Salo Keskuskenttä nurmi klo 15.00
&
La 3.10. FC Inter 2 – SaTo Kupittaa 2 KHT klo 17.00
”Yleisesti täytyy nostaa hattua sille, miten paljon Nelosessa on tällä kaudella nurmipelejä. Sen jälkeen pitää nostaa vielä molemmat kädet ilmaan ja taputtaa raivoisasti sille, joka on suunnitellut Nelosen otteluohjelman. Sarja ratkeaa todellakin viimeisen viikon aikana. Syyskuun viimeisenä lauantaina SaTo ja Peimari ottavat mittaa toisistaan Salossa nurmella ja viikkoa myöhemmin Inter 2 pääsee kotikentällään pöllyttämään keinonurmea SaTon kustannuksella. Vai pääseekö? Salolaiset ovat perinteisesti hirmuvireessä syksyisin, ja on hyvin todennäköistä, että tuo vire koituu tällä kaudella Peimarin ja sinimustien kohtaloksi.”
|
