Liverpool-fanina euro-ottelut on aina olleet kauden kohokohta. Mestarien liigassa ei enää tänä kautena valitettavasti olla joten Eurooppa-liigan koitokset tuovat pientä lohtua kannattajien sydämiin. Tänä vuonna turnauksessa on myös lisäpanosta sillä voittaja pääsee ensimmäistä kertaa automaattisesti pelaamaan mestarien liigaa seuraavalla kaudella. Kaiken kaikkiaan odotukset olivat korkealla, onhan euroiltoina aina erityinen tunnelma: Vierasjoukkue ja kannattajat tulevat ulkomailta, jokainen peli on merkittävä ja turisteja katsomoissa on arki-iltaisin normaalia vähemmän.
Oma reissu alkoi junamatkalla London Euston - Crewe - Liverpool Lime Street. Suoriakin junia on mutta hinta oli edullisempi vaihdolliselle yhteydelle. Matka-aika oli loppupeleissä kolmisen tuntia. Ensimmäiset Pool-fanit tulivat vastaan jo Lontoossa junaa odotellessa. Perille päästyäni suuntaan suoraan hotellille, Lord Nelson Hotel aivan päärautatieaseman kupeessa. Hinta yhdelle yölle oli noin £30-40 aamiaisineen. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevaan huoneeseen päästyäni huomaan että huoneessa on yhtä kylmä kuin ulkona. Luulin että ikkuna on jätetty auki, mutta kyseessä olikin että huoneen sähkölämmitin on rikki. Kesällä ei olisi mikään ongelma mutta helmikuussa lämpötila oli viiden asteen tienoilla. Menin hetken päästä asiasta valittamaan ja sain tilalle kannettavan ja kovaäänisen minilämmittimen mikä myöhemmin yöllä äänensä puolesta piti huolen ettei unta tullut juurikaan yhtään. En kyllä aio jatkossa kyseisessä hotellissa yöpyä vaikka hinta onkin edullinen ja sijanti hyvä. Kahden tähden hotelli mutta jos perusasiat ei ole kunnossa niin ei ole hintansa arvoinen.
Englannin maaseutu on harmaa
Liverpoolissakin vietetään kiinalaista uutta vuotta
Lime Streetin keskusasemaTämän jälkeen suuntaan kävelylle Liverpoolin keskustaan. Ottelu näkyi katukuvassa hyvin, myös turkkilaisia faneja oli saapunut tuhansia. Yhtäkkiä huomaan että jostain alkaa kuulua huutoa, kyseessä oli Besiktas-fanien äänenavaus yhdellä pääkävelykaduista. Seuraavana aamuna luin netistä että eräs Besiktasin pelaajista oli tullut tervehtimään faneja kävelykadulle mikä oli saanut fanit yltymään lauluun. Hienoa futiskulttuuria, näin pitäisikin olla että fanien ja pelaajien välillä on yhteys. Muutenkin turkkilainen fanikulttuuri vaikuttaisi olevan parhaita Euroopassa joten rispektiä vaan "mustavalkoisille".
Kaupungin keskustaa
Besiktas-mobia keskustassa oluellaIllan pimetessä on aika suorittaa stadionille siirtyminen. Lime Streetin aseman kupeesta lähtee ottelupäivinä nonstop-busseja Anfieldille tasaisin väliajoin. Erikoisuutena on se että vierestä lähtee myös takseja jotka vievät stadionille samaan kahden punnan hintaan. Minut poimitaan bussijonosta ja heitetään taksiin jossa odottaa jo neljä muuta matkustajaa. Matka stadionille vei noin 20 minuuttia ruuhkista johtuen; Besiktas-kannattajat suorittivat marssiansa pelipaikalle joten useita katuja ja risteyksiä oli suljettu. Mukavana tunnelmannostattajana taksikuskikin on sonnustautunut Liverpool-takkiin ja puhuu paikallista Scouse-aksenttia. Itse stadionin ulkopuolella ei ihmeellisempää katsottavaa ollut, fanituotemyyjiä ja rasvassa paistettua pikaruokaa lähinnä.
Uefa:n vaatimusten mukainen otteluOma paikkani sijaitsee Anfield Roadin päädyssä, melko lähellä vierasfaneja. Tilat stadionin sisällä ovat hieman ahtaat mutta muuten toimivat. Uefan peleissä ei muuten alkoholia tarjoilla.
Käytäviltä
Anfield Roadin pääty ja vierasfanit taustallaEnnen pelin alkua lauletaan seurahymni YNWA mikä on aina hieno hetki riippumatta futisfanin suosikkiseurasta. Useat Besiktas-fanitkin näyttivät tallentavan hetken kameroillansa. Pelin alkaessa vierasfanit pitävät upeaa meteliä. Ensimmäinen puoliaika on Liverpoolin hallintaa, peliä tuodaan näyttävästi ylös laitoja pitkin, tosin boksin sisällä mikään ei tunnu toimivan. Tämä luo kotifanien joukossa hieman apaattisen tunnelman. Vaikka tunnelma stadionilla yleensä on yksi parhaista koko Englannissa, tänä iltana jäi paljon toivomisen varaa. Eniten meteliä aiheuttaa vittuiluhuudot vierasfaneille jotka vastaavat laulamalla "Fuck you Liverpool". Lopulta toisen puoliajan lopussa kotijoukkue saa rankkarin ja Balotelli kuittaa 1-0 voittolukemat. Tilanteessa oli epäselvää kuka rankin tulisi ampumaan ja kapteeni Henderson ei osannut pitää puoliaan joten itse Mario tylysti nappaa pallon. Asiasta puitiin paljon mediassa seuraavana päivänä. Vaikka kotijoukkue voittaa, tunnelma jäi huonohkoksi. Luulisi että fanit syttyvät seuraavilla kierroksilla jos/kun jatkoon mennään.
Pelin jälkeen Anfieldin alue on tukossa kuten voi olettaa. Lähistöltä lähtee busseja takaisin keskustaan. Oma bussini seisoi ruuhkassa noin 15 minuuttia mutta kunhan liikkeelle päästiin, matka keskustaan sujui kymmenessä minuutissa. McDonaldsista iltapalaa ja takaisin hotellille.
Seuraavana aamuna junalla takaisin Lontooseen, tällä kertaa suora yhteys ja matka-aika reilut kaksi tuntia. Melko nopeaa, Suomessa vastaavan mittainen matka olisi kestänyt vähintään 4-5h.
Hyvää:
+Täysi stadion
+Kovaääniset ja runsaslukuiset vierasfanit
+Oman suosikkijoukkueen voitto
Huonoa:
-Huono tunnelma
-Paska hotelli
-Sateinen sää
Siinäpä päällimmäiset tunnelmat. Laittaakahan kommentia jos tykkäsitte, ei näitä jaksa kirjoitella jos kukaan ei edes lue. Kiitos.
