Mestarien liigan jatkopelissä tuli käytyä muutama viikko sitten, kirjoitetaan nyt lyhyt raportti näin retrospektistä:
Kun mestarien liigan pudotuspelien arvontatulos tuli julki, ilahtui moni Arsenal-fani "helpohkosta" vastuksesta. Aikaisempina vuosina samassa vaiheessa on tullut vastaan sellaisia suuruuksia kuin FC Barcelona ja Bayern München. Tällä kertaa paikka kahdeksan parhaan joukkoon ei siis olisi ollut mikään mahdottomuus. Jäsenyyden omaavana hankin lipun peliin virallisesta lipunmyynnistä, paikkoja peliin oli melko paljon saatavilla vielä päivää ennen peliäkin. Oma lippuni Clock Endin alakatsomoon kustansi £64 + £1,65 (varausmaksu).
Stadionille kävellessä faneja oli luonnollisesti paljon liikkeellä, mutta mitään erityistä juhlatunnelmaa ei ollut. Mutta eipä ole ihmekään, Arsenal pelaa mestarien liigaa vuosi toisensa jälkeen. Kun pääsen sisään katsomoon, täytyy hetki ihmetellä ympärilleni: Oikealla puolellani on Monacon fanisektio, joka on pukeutunut punaisiin ja valkoisiin muovipusseihin. Videotaululla pyörii Uefa:n mainokset ja stadionia koristaa mestarien liigan tähtitunnukset. Odotin kovasti että pelistä tulee kova ja tiukka. Kuriositeettina vierasjoukkueen kokoonpanot ja pelaajavaihdot lukee ranskankielinen kenttäkuuluttaja. Hieno mutta kummallinen ele, kai tällä haluttiin luoda vierasfaneille tervetullut tunnelma.
Kun kello on 19.45, pelaajat astelevat kentälle, mestarien liigan tunnusmusiikki lähtee soimaan ja kansa huutaa. Omasta mielestäni jalkapallomaailman hienoimpia hetkiä. Peli lähtee käyntiin mutta tunnelma ei ole kovin kummoinen. Arsenal-fanit tunnetusti pitävät mekkalaa vasta kun oma joukkue pelaa hyvin ja iskee maaleja. Noh, tätähän ei tässä pelissä kovin paljoa nähty. En muista kovinkaan montaa peliä missä olisi tuhlailtu yhtä paljon maalipaikkoja, Arsenalin tarkkuus boksin sisällä oli suorastaan surkea. Peli päättyy Monacon 3-1 -voittoon. Monacon fanitkin olivat mielestäni aika vaisuja, vaikka varmasti ikimuistoinen reissu heille. Arsenalin fanit kiroavat ja buuavat omilleen. Ottelupari on vielä tätä kirjoitettaessa auki; toinen osaottelu pelataan tiistaina. Silti on selvää että tykkimiehiltä vaaditaan pienoista ihmettä jotta jatkoon vielä mennään. Mestarien liigan historiassa ei vielä kertaakaan olla menty jatkoon kun ensimmäisen osaottelun kotijoukkue on hävinnyt lukemin 3-1. Jokainen voi itse miettiä mitä rutinoitunut Wenger enää Arsenalin valmentajana voi saavuttaa kun asennoituminen mestarien liigan peleihin on mitä on...
Kiitokset lukijoille, lisää tulossa myöhemmin keväällä.
Mestarien liigan hymni
Vierassektio
Surkeaa kotijoukkueen peliä
