Ylivoimaisesti suurin ongelma juniorivalmennuksessa Suomessa

[Snoopy]

Tästä olen kyllä siinä mielessä eri mieltä, että ajatus pitää olla mukana ihan nappuloista alkaen.
Missä on tyhjä tila ja mitä väliä sillä on. Sen voi opettaa jo 6 vuotiaalle ja vaikka sinne tyhjään tilaan ei vielä syötetä pitää sinne osata kuljettaa ja mennä maalipotkuissa.
Tässä oli juuri hyvä juttu havainnointi-päätös-suoritus ketjusta Urheilulehdessä. Kyllä pelaaja pitää ihan alusta asti opettaa miettimään peliä eikä juoksemaan vain päättömänä täysillä.

Kuin piru raamattua ja niin edespäin... Ihan vi**n sama, en jaksa alkaa tätä vääntöä taas, mutta sanottakoon, että hyvän valmentajan kyllä tunnistaa siitä mitkä ovat ne pääasia sekä miten huomaamattomasti ne pelaajille opetetaan.

-Snoopy-

[papadopoulos]

Kuin piru raamattua ja niin edespäin... Ihan vi**n sama, en jaksa alkaa tätä vääntöä taas, mutta sanottakoon, että hyvän valmentajan kyllä tunnistaa siitä mitkä ovat ne pääasia sekä miten huomaamattomasti ne pelaajille opetetaan.

-Snoopy-

Hyvä valmentaja ei mielestäni nappuloille turhia huutele, mutta myös katkaisee pelin ja pistää muksut miettimään tilanteita.
Peleissä (ei treenien peleissä) voi sitten olla vaikka aivan hiljaa.

Tuo "vetäisivät täysillä" särähti vaan korvaan pahasti kun ei jalkapallossa ole pääasiassa kysymys täysillä vetämisestä vaan oikeista ratkaisuista. Ihan alusta alkaen pelaajat pitää opettaa analysoimaan tilanne ennen suoritusta.

Tuossa vielä linkki juttuun jos joku ei ole sitä lukenut
http://www.urheilulehti.fi/jalkapallo/suomi-futiksen-aivoton-perinne-jarkytti-lajipioneerin-tiedammeko-mita-se

[Snoopy]

Hyvä valmentaja ei mielestäni nappuloille turhia huutele, mutta myös katkaisee pelin ja pistää muksut miettimään tilanteita.
Peleissä (ei treenien peleissä) voi sitten olla vaikka aivan hiljaa.

Tuo "vetäisivät täysillä" särähti vaan korvaan pahasti kun ei jalkapallossa ole pääasiassa kysymys täysillä vetämisestä vaan oikeista ratkaisuista. Ihan alusta alkaen pelaajat pitää opettaa analysoimaan tilanne ennen suoritusta.

Tuossa vielä linkki juttuun jos joku ei ole sitä lukenut
http://www.urheilulehti.fi/jalkapallo/suomi-futiksen-aivoton-perinne-jarkytti-lajipioneerin-tiedammeko-mita-se

Joo, juuri näin ja vielä sitä sun tätä... Jälleen kerran, ihan turhaan lässytystä ja yksinkertaistamista. Voisin itseasiassa ottaa itselleni muutaman viikon huilitauon tältä foorumilta, kun täällä ei kyetä muistamaan mitään mistä on joskus puhuttu/kirjoitettu vaan lukijan taso riittää pari sivua taaksepäin.

Sitähän tässä kuule on puhuttu vuodet! Alkaa taas riittää koko ketju.. Nyt ei enää ole mitään annettavaa tälle osiolle.

-Snoopy-

[papadopoulos]

Älä nyt ota itseesi.

En edes lähtenyt kommentoimaan, että 99,999% maailman parhaista jalkapalloilijoista ei käytä jääkiekkoa jalkapalloa tukevana harrastuksena ja hyvin näyttää menevän...

[hansel]

Niinpä niin. Ja sitten herää kysymys: mistä resurssit tämän akatemian pyörittämiseen. Lähtötietona on, että akatemian ylläpitäminen maksaa 1-2 miljoonaa euroa vuodessa. Jalkapallovanhempien kukkarolla käyminen olisi tietysti yksi rahoituslähde. Kymmenien tuhansien eurojen sijoitus on (perheelle) epäilemättä merkittävä, mutta kuitenkin verrattavissa esimerkiksi siihen, että lähetetään jälkikasvu vaihto-opiskelijaksi maahan, jossa on lukukausimaksu käytössä. Tai vastaavasti jalkapallon puolella vaihtoehtona on, että lähetetään lapsukainen ulkomaiseen jalkapalloakatemiaan, mikä lienee lähtökohtaisesti suurempi riskisijoitus ja muutenkin haasteellisempi ratkaisu kuin että tällainen akatemia löytyisi kotikulmilta. Ainoa, mitä tarvitaan (rahan lisäksi), on vanhempien vankkumaton usko siihen, että jalkapallosta voi todella tulla lapselle ammatti! (Mutta kun/jos kansainvälinen ammattilaisura urkenee, niin tulos onkin jo verrattavissa lottovoittoon.)

Mielestäni tällainen akatemia olisi sen mittaluokan etu ja sijoitus suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuuteen, että on kohtuullista odottaa Palloliitoltakin kädenojennusta tämän suhteen. (Vielä kohtuullisempaa on odottaa, että Palloliitto saa vietyä läpi hallinnollisen uudistuksensa, josta vapautuvia resursseja voitaisiin sitten käyttää tämänkaltaisen akatemian rahoittamiseen.)

Ja tietenkin akatemian perustaminen on myös paikka seuroille harjoittaa yhteistyötä ja jakaa kustannuksia. Jos (ja kun) yksi suomalainen seura tuskin pystyy tällaista yksin pyörittämään, niin kustannukset ja hyödyt on jaettava.

Ensin tahto, sitten yhteistyö. Ja meillä on Suomessa nimimerkin "Hansel" peräänkuuluttama sisäoppilaitostyylinen akatemia. (Tai jopa useampi.)

Juu juuri tuota rahoitusmallia ajattelinkin että siihen pitäisi löytyä varoja liitolta ja esim Veikkausliigalta. Suomessa ongelmana tietysti suuren fanikulttuurin ja esim. fanituotteiden "tuottamattomuus". Seurat eivätkä liitot ole vauraita.
 Muutamaan suureen akatemiaan kannattaisi kyllä sijoittaa varoja piahkoin.

[papadopoulos]

Juu juuri tuota rahoitusmallia ajattelinkin että siihen pitäisi löytyä varoja liitolta ja esim Veikkausliigalta. Suomessa ongelmana tietysti suuren fanikulttuurin ja esim. fanituotteiden "tuottamattomuus". Seurat eivätkä liitot ole vauraita.
 Muutamaan suureen akatemiaan kannattaisi kyllä sijoittaa varoja piahkoin.

Palloliiton kohdalla tuossa mennäänkin sitten juuri siihen mistä Riihilahti puhui jokin aika sitten aamu tv:ssä eli siihen kysymykseen mikä on menestyksen määritelmä.

Palloliitto voi keskittyä joko huippuihin ja jättää suuren kentän seurojen huoleksi tai keskittyä tasapuolisesti kaikkiin ja laittaa vain vähän paukkuja huippuihin. Itse en ainakaan näe, että resurssit riittää tekemään kaikkea kerralla tai lopputulos on se, että mitään ei tehdä kunnolla.
Veikkausliiga voi sitten keskittyä huippuihin sillä heillä on (tai ainakin pitäisi olla) selkeä intressi saada huippuyksilöitä myytyä eteenpäin ulkomaan sarjoihin.

Tiedän täällä monen mielipiteen olevan se, että palloliiton pitäisi olla enemmän kallellaan huipputasoon ja varmasti moni tietää, että olen asiasta eri mieltä monistakin syistä.
Palloliittohan on määritellyt yhdeksi mittariksi harrastajamäärän kasvun ja se puhuu osittain tuota huippupuolta vastaan. Kun asiaa ajattelee suuremmassa mittakaavassa kasvanut harrastajamäärä ei lisää valmennuksen laatua per pelaaja. Siksi rahaa pitää laittaa valmennukseen, että pystymme pitämään edes saman tason kuin nyt.

Oma mielipiteeni on vahvasti se, että jätetään akatemia toiminta seurojen ja veikkausliigan vastuulle ja palloliitto keskittyköön tekemään jalkapallosta kansallisesti merkittävä ja tasapuolinen harrastusmuoto.

[papadopoulos]

Normaalisti en jaksa kritisoida palloliittoa tai näe siinä järkeä, mutta tehdään tällä kertaa toisin.

https://www.palloliitto.fi/valmennuslinja/yksilokeskeinen-valmennus/tavoitteet

Yksilökeskeisen valmennuksen tavoitteena on löytää parhaat mahdolliset pelaajat ja antaa heille paras mahdollinen tuki yksilölliset tarpeet huomioiden. Lahjakkuuksien osalta yksilökeskeistä valmennusta tehdään intensiivisesti pelaaja - valmentaja - perhe kokonaisuudessa. Tämä valmennustapa vaatii paljon aikaa ja sitoutumista kaikilta osapuolilta. Toisaalta yksilökeskeisen valmennuksen oikeus kuuluu jokaiselle jalkapalloa harrastavalle lapselle ja nuorelle. Perusharrastajan osalta yksilökeskeisen valmennuksen keinoista on käytössä vain osa ja aikaa käytetään kunkin osapuolen resurssien ja motivaation mukaan.

Palloliitto linjaa tässä, että tarkoitus on etsiä parhaat mahdolliset yksilöt, mutta toisaalta että yksilökeskeinen valmennus on kaikkien oikeus. Eli siis keskitytään vähän molempiin, mutta ei kunnolla kumpaankaan.

Tutkimukset osoittaa, että kukaan ei pysty sanomaan alle 16 vuotiaista kenestä tulee huippu ja kenestä ei. Mielestäni palloliiton tehtävä ei ole määritellä mihin pelaajaan panostetaan ja mihin ei vaan antaa mahdollisimman suuri tuki kaikille pelaajille tasapuolisesti. Keskittymällä tiettyihin yksilöihin menetämme osan huipuista. Pelaajat itse päättävät minkä lajin valitsevat ja kuinka paljon siihen panostavat.

Tähän pitää vielä ottaa myös mukaan liikuntalaki ja se mitä se määrittelee sekä myös UEFA:n ja FIFA:n tavoitteet. Onko Palloliiton tavoitteet ristiriidassa näiden kanssa jos keskitymme vain tiettyihin yksilöihin?

Seurat ja Veikkausliiga saavat sitten keskittyä puolestani mihin haluavat sillä heillä tulee olla päätösvalta tehdä asioita parhaaksi katsomallaan tavalla. Toivoisin kuitenkin tässäkin sitä, että jokainen valmentaja keskittyisi tasapuolisesti jokaiseen pelaajaan, koska sillä saadaan tutkitusti suurin hyöty.

Itse muuttaisin tuon tekstin niin, että jokaisella tulee olla tasapuolinen oikeus laadukkaaseen valmennukseen pelaajan tasosta huolimatta. Tämä palvelisi sekä suomalaista huippujalkapalloa, että kansanterveyttä kaikkein parhaiten.

[Thalian]

Yksilökeskeisyys tarkoittaa myös sitä, että jokaiselle järjestetään yksilölle itselleen sopivaa treeniä. Tämä on asia, mikä kuuluu kaikille, sillä on vain hyvä, että hiekkakakkujen rakentamisesta kiinnostuneet ovat omassa ryhmässään, ja edistyneemmät sitten omassaan.

[papadopoulos]

Yksilökeskeisyys tarkoittaa myös sitä, että jokaiselle järjestetään yksilölle itselleen sopivaa treeniä. Tämä on asia, mikä kuuluu kaikille, sillä on vain hyvä, että hiekkakakkujen rakentamisesta kiinnostuneet ovat omassa ryhmässään, ja edistyneemmät sitten omassaan.

Itse käytän tasoryhmiä, mutta pidän huolen että jokainen ryhmä on kanssani tasan yhtä paljon ja käytän jokaisen yksilön kehitykseen tasan yhtä suuren vaivan.

[JayAi]

Tutkimukset osoittaa, että kukaan ei pysty sanomaan alle 16 vuotiaista kenestä tulee huippu ja kenestä ei.

Mitkä tutkimukset? Itse kun olen nähnyt vähän toisenlaisia. Ja varmasti moni pystyy sanomaan kyllä kenestä "ei tule" tuossa iässä. Toki sitten on paljon niitä kenestä ei voi vielä varmasti sanoa, mutta kyllä 16-vuotiaana nyt jo ollaan aika varmoissa niissä kenestä ei tule. Poikkeuksiakin on, mutta vähän.

Ja ei, en nyt puhu mistään että "Hyypiästä ei pitänyt koskaan tulla niin hyvää". Vaan puhun pelaajista jotka ovat 16-vuotiaana harrastetason pelaajia.

[papadopoulos]

Mitkä tutkimukset? Itse kun olen nähnyt vähän toisenlaisia. Ja varmasti moni pystyy sanomaan kyllä kenestä "ei tule" tuossa iässä. Toki sitten on paljon niitä kenestä ei voi vielä varmasti sanoa, mutta kyllä 16-vuotiaana nyt jo ollaan aika varmoissa niissä kenestä ei tule. Poikkeuksiakin on, mutta vähän.

Ja ei, en nyt puhu mistään että "Hyypiästä ei pitänyt koskaan tulla niin hyvää". Vaan puhun pelaajista jotka ovat 16-vuotiaana harrastetason pelaajia.

No esim. tässä selitetään mistä on kyse.

https://playerdevelopmentproject.com/survival-of-the-fittest/

Näitähän riittää paljonkin kun etsii vaan.

Tuossakin mainitaan asia nimeltä "Pygmalion effect". Asia joka jokaisen koutsin tulisi ymmärtää.

Luulin, että nämä nyt on jo yleisesti tiedossa ja hyväksytty fakta...

[JayAi]

No esim. tässä selitetään mistä on kyse.

https://playerdevelopmentproject.com/survival-of-the-fittest/

Näitähän riittää paljonkin kun etsii vaan.

Tuossakin mainitaan asia nimeltä "Pygmalion effect". Asia joka jokaisen koutsin tulisi ymmärtää.

Luulin, että nämä nyt on jo yleisesti tiedossa ja hyväksytty fakta...

Tuo nyt ei vastannut yhtään kysymykseeni. Puhut ihan eri asiasta. Ongelma toki tuokin, mutta ei liity mitenkään siihen etteikö huippuakatemioissa aika hyvin olisi hallussa se kenestä tulee ja kenestä ei, pelaaja. Itse muistan tutkimuksen jossa 55% Bundesliigan pelaajista on U14-15 vaiheessa pelannut Eliitti-akatemiassa. Tästä vaikka lisää tässä: https://twitter.com/eronenkimmo/status/719474255776346116

Eli jos "kukaan ei voi tietää yhtään kenestä tulee huippu", niin aika hyvin kuitenkin 55% pelaajista on jo U14-15 vaiheessa akatemioissa. Yli puolet siis jo tuossa vaiheessa. Sinun väitteesi mukaan taas U16 pelaajista ei yhtään voi sanoa kenestä tulee ja kenestä ei pelaaja. Siis yhtään.

edit: Ja ettei joku ymmärrä väärin. En sano että kaikista näkee tuossakaan iässä vielä varmasti tuleeko siitä pelaajaa vai ei, mutta kyllä aika hyvin jo voi sanoa kenestä ei tule. Tämän näkee jo ihan siitä asenteesta lajia kohtaan. Se on se tärkein kriteeri ja tuossa iässä hyvinkin selvä indikaattori. Mitkään järjestelmät eivät ole täydellisiä, mutta aina ihmetellyt kun joku väittää että jostain teini-ikäisistä ei yhtään voisi sanoa kenestä tulee ja kenestä ei tule pelaajaa. Varsinkin siis kenestä ei tule. Vaikeampi sitä ensimmäistä ennustaa, koska kovin työnteko alkaa vasta juuri siinä U16 vaiheessa, mutta kyllä helppo jo sanoa kellä ei paloa lajia kohtaan ole. Ja näkee paljon pelaajia jo 10-12vuoden iässä kenestä tietää ettei mitään tule, kun paloa lajia kohtaan ei ole.

[papadopoulos]

Tuo nyt ei vastannut yhtään kysymykseeni. Puhut ihan eri asiasta. Ongelma toki tuokin, mutta ei liity mitenkään siihen etteikö huippuakatemioissa aika hyvin olisi hallussa se kenestä tulee ja kenestä ei, pelaaja. Itse muistan tutkimuksen jossa 55% Bundesliigan pelaajista on U14-15 vaiheessa pelannut Eliitti-akatemiassa. Tästä vaikka lisää tässä: https://twitter.com/eronenkimmo/status/719474255776346116

Eli jos "kukaan ei voi tietää yhtään kenestä tulee huippu", niin aika hyvin kuitenkin 55% pelaajista on jo U14-15 vaiheessa akatemioissa. Yli puolet siis jo tuossa vaiheessa. Sinun väitteesi mukaan taas U16 pelaajista ei yhtään voi sanoa kenestä tulee ja kenestä ei pelaaja. Siis yhtään.

edit: Ja ettei joku ymmärrä väärin. En sano että kaikista näkee tuossakaan iässä vielä varmasti tuleeko siitä pelaajaa vai ei, mutta kyllä aika hyvin jo voi sanoa kenestä ei tule. Tämän näkee jo ihan siitä asenteesta lajia kohtaan. Se on se tärkein kriteeri ja tuossa iässä hyvinkin selvä indikaattori. Mitkään järjestelmät eivät ole täydellisiä, mutta aina ihmetellyt kun joku väittää että jostain teini-ikäisistä ei yhtään voisi sanoa kenestä tulee ja kenestä ei tule pelaajaa. Varsinkin siis kenestä ei tule. Vaikeampi sitä ensimmäistä ennustaa, koska kovin työnteko alkaa vasta juuri siinä U16 vaiheessa, mutta kyllä helppo jo sanoa kellä ei paloa lajia kohtaan ole. Ja näkee paljon pelaajia jo 10-12vuoden iässä kenestä tietää ettei mitään tule, kun paloa lajia kohtaan ei ole.

Tutkimusnäyttö tästä on mittavaa ja kiistatonta. Helposti pelkistettävä esimerkki löytyy Bundesliigaa käsittelevistä tutkimuksista, joiden mukaan kentällä kirmaisi alle 15 prosenttia nykypelaajista, mikäli lahjakkuusleikkuri olisi tehty 15 ikävuoden kohdalla.

[JayAi]

Tutkimusnäyttö tästä on mittavaa ja kiistatonta. Helposti pelkistettävä esimerkki löytyy Bundesliigaa käsittelevistä tutkimuksista, joiden mukaan kentällä kirmaisi alle 15 prosenttia nykypelaajista, mikäli lahjakkuusleikkuri olisi tehty 15 ikävuoden kohdalla.

Kannattaa nyt lukea se tutkimus, tuossa juuri twiitissä se näkyy kuvana tämä lainattu kohta. Lukea/katsoa sitten ajatuksella läpi edes tuo yksittäinen kuva. Juurihan tuossa vastattiin väitteeseen, joka ei pitänyt paikkansa ja jonka Salasuo joko virheellisesti tai tahallaan valehdellen esitti. Ja sinä nyt menit samaan miinaan.

[papadopoulos]

Kannattaa nyt lukea se tutkimus, tuossa juuri twiitissä se näkyy kuvana tämä lainattu kohta. Lukea/katsoa sitten ajatuksella läpi edes tuo yksittäinen kuva. Juurihan tuossa vastattiin väitteeseen, joka ei pitänyt paikkansa ja jonka Salasuo joko virheellisesti tai tahallaan valehdellen esitti. Ja sinä nyt menit samaan miinaan.

Siis eikö tuossa kuvassa juuri bundesligaan olle päässyt 15% 15 vuotiaana akatemioissa olleista?

Mihin tuo kuva viittaa? En löydä twiitistä tutkimusta.

[Matthias Sindelar]

Salaisuus lienee sanan Entry käännöksessä.

[Kaihlamo]

Puhutaan faktoista ja sitten nojaudutaan Salasuon "tutkimuksiin". Eijjjumalauta!

[Johnny99]

Siis eikö tuossa kuvassa juuri bundesligaan olle päässyt 15% 15 vuotiaana akatemioissa olleista?

Mihin tuo kuva viittaa? En löydä twiitistä tutkimusta.

Pylväsdiagrammin prosentit vasemmalla ja viivadiagrammin prosentit oikealla.

Gullich 2014. Selection, de-selection and progression in German football talent promotion

[ylivoima]

Onkohan missään tehty tutkimusta mikä on valmentajien vaikutus pelaajkehitykseen ns akatemioiden ulkopuolella. Esim valmentajan pelaajatausta + valmentajakoulutus.Itsestä ainakin TUNTUU, että pienistäkin seuroista tulee yksittäisiä kovia ikäluokkia, kun on sattunut hyvä isävalmentaja kohdalle. Eli on omannut pelaajataustan, joskus jopa korkealtakin tasolta + koulutttautunut valmentajaksi tai vähäisellä pelaaaja taustalla oleva, mutta innostunut kouluttautumaan valmentajaksi.

[papadopoulos]

Eihän Salasuo viittaa tuossa missään akatemioihin.
55% akatemioista on eri asia kuin 55% sen hetken kovimmista pelaajista.

Eli siis jos akatemiassa tunnistetaan 100 pelaajasta 10 parasta kustakin ikäluokasta tietyllä hetkellä tarkoittaa se 15% 1,5 pelaajaa siitä 10 pelaajan joukosta. Ne loput 53,5 voi edelleen tulla siitä lopusta 90 pelaajan joukosta.

On kai se nyt melko selvää, että akatemiasta pääsee paremmin huipulle kun valmennukseen panostetaan siellä enemmän ja seurat ajavat siellä omaa pelitapaansa läpi jolloin pelaajat tietävät sen jo tullessaan seniori ikään. On kai muutenkin selvää, että seurat haluavat nostaa juuri omia junnujaan suuremmalla prosentilla edustukseen kun tietävät mitä saavat.
Tuossa aikaisemmin puhuinkin siitä ettei se ole kuitenkaan palloliiton tehtävä. Seurat saa tehdä mitä haluaa.

[koera]

Mitä sinä nyt oikein höpötät. Salasuo viittaa tuohon nimenomaiseen tutkimukseen, ja siteeraa sitä aivan päin honkia (prosenttiluvut väärältä puolelta taulukkoa). Aika suurilta osin koko argumentti oli rakennettu tuon väärintulkinnan pohjalle.

Kerrataan vielä: suunnilleen 55% 1. ja 2. bundesliigapelaajista on ollut viimeistään 14-15 -vuotiaana mukana akatemiatoiminassa. Tuo siis kertoo siitä että hyvin toimivassa pelaajakasvatusjärjestelmässä lahjakkuuksia ei juurikaan jää huomaamatta. Pitää nimittäin huomoida se, että tuosta 45% osa on lentänyt tutkan alla, mutta osa on kehittynyt vaaditulle tasolle hiukan jälkijunassa.

Saksan liiton vaikutuksen nykyiseen menestystarinaan voi tarkistaa vaikka tästä dokumentista:
http://www.dw.com/en/tv/football-made-in-germany/s-32733

[papadopoulos]

Mitä sinä nyt oikein höpötät. Salasuo viittaa tuohon nimenomaiseen tutkimukseen, ja siteeraa sitä aivan päin honkia (prosenttiluvut väärältä puolelta taulukkoa). Aika suurilta osin koko argumentti oli rakennettu tuon väärintulkinnan pohjalle.

Kerrataan vielä: suunnilleen 55% 1. ja 2. bundesliigapelaajista on ollut viimeistään 14-15 -vuotiaana mukana akatemiatoiminassa. Tuo siis kertoo siitä että hyvin toimivassa pelaajakasvatusjärjestelmässä lahjakkuuksia ei juurikaan jää huomaamatta. Pitää nimittäin huomoida se, että tuosta 45% osa on lentänyt tutkan alla, mutta osa on kehittynyt vaaditulle tasolle hiukan jälkijunassa.

Saksan liiton vaikutuksen nykyiseen menestystarinaan voi tarkistaa vaikka tästä dokumentista:
http://www.dw.com/en/tv/football-made-in-germany/s-32733

No sitä minä höpötän, että en edelleenkään tiedä mihin Salasuo viittaa tuolla 15 prosentillaan. Ainoa lähde sille, että hän viittaa sillä tuohon taulukkoon tulee ihmisten kuulopuheista.
Ja vaikka Salasuo olisi tulkinnut taulukkoa väärin se ei muuta asiaa josta hän puhuu miksikään. Minun puolestani voidaan koko kaveri unohtaa tästä keskustelusta sillä lainasin tuon tekstin vain juuri nostaakseni esiin keskustelun siitä mistä tulee tuo Salasuon 15%. En minä tiedä kaverista yhtään mitään ja itse aloin asiaan perehtyä vasta katsottuani ruotsalaisen dokumenttisarjan junioriurheilusta.

Jos joku ajattelee akatemia toiminnan suurimman hyödyn löytyvän talenttien tunnistamisesta niin luulen, että on mennyt hieman harhaan. Kyse on enemmänkin resurssien kohdistamisesta ja sen voi selittää melko yksinkertaisella esimerkillä.

Sinulla on 90 pulloa vettä ja sinun pitää jakaa ne 90 ihmiselle jotka yrittävät päästä pois aavikolta. Tiedät, että jos yksi ihminen saa yhden pullon on hänellä 10% todennäköisyys selvitä ulos aavikolta. Voit tässä vaiheessa joko jakaa pullot tasan kaikille ja katsoa ketkä 9 selviää ulos aavikolta tai maksimoida resurssien eli veden käytön tietyillä yksilöillä jolloin tuplaat näiden mahdollisuuden selviytyä.

Jaat pullot niin, että 30 ei saa yhtään pulloa, 30 saa 1 pullon ja loput 30 2 pulloa.
Tässä vaiheessa peliin tulevat nämä pygmalion ja golem efektit sillä ne jotka eivät saa yhtään pulloa alkavat ajatella etteivät saa koska ovat niin huonoja ja ne jotka saa 2 pulloa alkavat ajatella olevansa erikoisia kun saavat 2 pulloa.

Ensimmäisestä 30 henkilön ryhmästä ei selviä kukaan sillä heillä ei ole yhtään vettä.
Toisesta 30 henkilön ryhmästä selviää 10% eli 3 henkilöä.
Kolmannesta ryhmästä selviää 20% eli 6 henkilöä.

Näin olemme päässeet siihen lopputulokseen, että alun perin tasaisesta ryhmästä on saatu 67% selviytyjistä meidän valitsemasta ryhmästä, 33% keskikastista ja 0% meidän hylkäämästä ryhmästä.
Tämä on se selitys tuolle 55% tulokselle ei talenttien tunnistaminen.

Resurssien käytön optimoijana en pidä akatemia toimintaa edelleenkään huonona ratkaisuna seurojen kannalta sillä meidän on jotenkin pakko pitää huoli, että saamme edes joillekin henkilöille maksimoitua meidän rajatut valmennus ja olosuhde resurssit.
Edellytyksenä tietenkin se, että akatemiat ymmärtää ettei se joukko joka siellä aloittaa eroa välttämättä muista yhtään sen enempää pitkällä aikavälillä jolloin tajuavat pitää tien akatemiaan ja akatemiasta auki kaikille. Lisäksi pitää ymmärtää tuo pygmalion efekti eli jos aina keskityt vain parhaimpaan 10% menetät suurimman osan lahjakkuuksista. Urheilulehdessä oli juttua juuri La Fabricasta jossa pelaaja joutuu koko ajan todistaa olevansa akatemian tasoinen tai sinne otetaan uusi juniori akatemian ulkopuolelta.

Palatakseni alkuperäiseen argumenttiini en edelleenkään näe, että tämä on kuitenkaan Palloliiton tehtävä sillä Palloliitolla ei ole oikeutta päättää kenellä näistä aavikosta ulos yrittävistä on oikeus päästä ja kenellä ei.

[Kaihlamo]

No muuttaahan se koko asian, jos kerran 15% onkin 55%. Toihan on ihan massiivinen ero. Saksalaiset akatemiat nimenomaan tekee valintansa pelaajien tulevan potentiaalin perusteella, jolloinka salasuolainen väite "Tutkimukset osoittaa, että kukaan ei pysty sanomaan alle 16 vuotiaista kenestä tulee huippu ja kenestä ei" ei vaan sellaisenaan pidä paikkansa jos kuitenkin tutkimusten mukaan Saksassa 55% kahdella korkeimmalla tasolla pelaavista on kuulunut tähän joukkoon joista on pystytty näkemään jo alle 16-vuotiaana potentiaali huipulle.

sen voi selittää melko yksinkertaisella esimerkillä

Tämä arpa ei nyt taaskaan voittanut.

Noin ylipäätään sun kannattaisi varmaan Salasuon kanssa mennä noille ulkomaisille akatemioille kertomaan se, että panostavat ihan turhaan scouttaamiseen ja akatemiatoimiinsa, jos kerran näille ei ole "tutkimusten mukaan" mitään mahdollisuutta tuottaa muuta kuin taloudellisia kuluja. Tulevaisuuden pelaajat kun tulee teidän mukaan kuitenkin muualta.

[koera]

No sitä minä höpötän, että en edelleenkään tiedä mihin Salasuo viittaa tuolla 15 prosentillaan. Ainoa lähde sille, että hän viittaa sillä tuohon taulukkoon tulee ihmisten kuulopuheista.

Tutkimusnäyttö tästä on mittavaa ja kiistatonta. Helposti pelkistettävä esimerkki löytyy Bundesliigaa käsittelevistä tutkimuksista, joiden mukaan kentällä kirmaisi alle 15 prosenttia nykypelaajista, mikäli lahjakkuusleikkuri olisi tehty 15 ikävuoden kohdalla.

Jos sinulla on tiedossa joitain muita hiljattain ilmestyneitä tutkimuksia bundesliigapelaajista, niin laita ihmeessä jakoon.


Muutenkin koko pitkä sepustuksesi perustuu olettamaan, että akatemiatoiminnan ulkopuolella valmennuksen ja resurssien taso on umpisurkeaa. Tuo on tietysti puhtaasti hatusta revittyä huuhaata. Ei ole lainkaan tavatonta että pk-seurojen päätoimiset juniorivalkut osallistuvat sekä akatemiaryhmän, haastajaporukan, että harrasteporukan valmentamiseen. Samoin väitteesi siitä, että haasteporukan surkea status verrattuna kilparyhmään musertaa pelaajien motivaation maan rakoon on vailla mitään todellisuuspohjaa.

[papadopoulos]

No muuttaahan se koko asian, jos kerran 15% onkin 55%. Toihan on ihan massiivinen ero. Saksalaiset akatemiat nimenomaan tekee valintansa pelaajien tulevan potentiaalin perusteella, jolloinka salasuolainen väite "Tutkimukset osoittaa, että kukaan ei pysty sanomaan alle 16 vuotiaista kenestä tulee huippu ja kenestä ei" ei vaan sellaisenaan pidä paikkansa jos kuitenkin tutkimusten mukaan Saksassa 55% kahdella korkeimmalla tasolla pelaavista on kuulunut tähän joukkoon joista on pystytty näkemään jo alle 16-vuotiaana potentiaali huipulle.

Niin siis edelleenkään minulla ei ole tietoa mistä se 15% tulee. Tuleeko se akatemioissa olleista pelaajista vai esimerkiksi nuorten maajoukkeista jolloin puhutaan akatemioiden parhaista. Haluaisin tietää mihin tuo 15% perustuu.
Voi toki olla hyvinkin mahdollista, että se on Salasuon virhetulkinta eikä se minua kiinnosta oikeastaan yhtään.

Edelleenkään ei ole yllättävää jos 55% tulee akatemioista sillä nämä yksilöt ovat päässeet laadukkaampaan valmennukseen oppimaan seuran pelitapaa jo junnusta. Oma kasvatti on muutenkin aina pyhä asia ja ollessaan samalla viivalla ei kasvatin kanssa voittaa oma kasvatti 100-0.