FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
21.10.2017 klo 01:08:12 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: UPA846-koodilla $10 alennus iHerbiin!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 58 [59] 60 ... 66
 
Kirjoittaja Aihe: Ylivoimaisesti suurin ongelma juniorivalmennuksessa Suomessa  (Luettu 182453 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #1450 : 10.02.2017 klo 09:34:15

Kun tuli täällä paasattua miten jalkapallo vaatii pelaajalta ihan erilaista älykkyyttä kuin oikeastaan mikään muu laji, niin laitetaan tänne aiheeseen liittyvä kirjoitus Pertti Kemppiseltä.

Lainaus
Jos Pythagoras eläisi tässä ajassa

Jos Pythagoraalla olisi onni elää tässä ajassa, hän valmentaisi jalkapallojoukkuetta, koska jalkapallon pelaaminen on ennen kaikkea geometriaa. Pelissä syntyy jatkuvasti geometrisia muotoja, joiden sisällä avataan ja suljetaan pelitilanteita. Peli itsessään on matemaattista ja sen sisällä liikkuu loogisia ratkaisuja. Voimme oppia geometriaa, analysoimalla kolmioissa pelaamista - Barcelonan tai Ajaxin pelaamista. Matemaattiset mallit voivat auttaa meitä ymmärtämään, miten yhteistyö nurmikolla toteutuu pelaajien sijoittumisen kautta.

Tunnettu jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen totesi kirjoituksestani: ”Pertti sorry nyt on aika skeidaa,,,,”
Vastasin tähän haasteeseen näin: Jalkapallon pelaamisen korrelaatio avaruusgeometriaan on huippujalkapallossa kasvanut koko ajan. Tämä voidaan todistaa pelikarttoja kuvaavilla grafiikoilla - esimerkiksi pelaajien liike- ja syöttösuunnilla suunnilla, jotka ovat huomattavasti rationaalisempia kuin ennen. Esim. espanjalaisessa ”tikitaka” -pelitavassa ollaan kiinnostuneita siitä, miten voidaan laskea pelaajien keskinäiset etäisyydet kollektiivisessa merkityksessä? Nämä riippuvat ainakin kolmesta tekijästä: a) pelaajien läheisyyksistä toisiinsa nähden, b) geometristen kuvioiden (pääasiassa kolmioiden) sovittelusta toisiinsa nähden ja c) vastustajan pelitavasta.
 Kolmioissa pelaaminen muodostaa matemaattisia parametreja, joiden suorituskyvyn voi määrittelellä sen perusteella, miten tehokkaasti ne voidaan muodostaa vastustajan sijoittumiseen nähden.
 Esimerkiksi "tiki-taka" -pelitapa jalkapallossa perustuu tietoiseen korkeaan pallonhallintaa, jolloin pallo kulkee pelaajien välillä lyhyemmin kuin useimmissa muissa pelitavoissa. Tämän strategian tarkoituksena on hallita/suojella pallon hallinta-aluetta pelaajien "geometrisen sioijoittelun" kautta mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tätä pelityyliä on kehittäneet muun muassa Johan Cruyff ja myöhemmin valmentajat kuten Luis Aragones, Louis van Gaal, Frank Rijkaard, Vicente del Bosque ja Josep Guardiola. Kolmiopelaaminen on jatkuvasti kehittynyt ja siitä on tullut myös entistä ”matemaattisempaa”.
Tikitaka -pelitavassa jokaiselle pelaajalle annetaan tietty sijoittumisarvo. Sen perusteella määritellään se, millaisessa kulmassa hän pelaa toisiin pelaajiin nähden. Tämä arvo voidaan antaa monella tavalla – esim.:
 1. Läheisyyden kautta/pelietäisyyksien kautta. 2. Pelaajien sijoituskulmista. 3. Joukkueen kollektiivisesta liikkumisesta eri pelitilanteissa. Näin voidaan laskea mediaanit eri pelitilanteisiin, jotka voidaan syöttää tietokoneelle. Näin saadaan mitatuksi kollektiiviset sijoittumisetäisyydet tai käytettyjen syöttöjen määrät pelaajien liikkumistapaan nähden. Näin voidaan todeta millaisia etäisyyksiä ja kulmia pelaajat käyttävät pelatessaan. Pelaajien välimatkojen mittaus avaruusgeometrisessa merkityksessä on tärkeää nykyjalkapallossa. Näin voidaan yhdistää pelaajat yksilötasolla kollektiivisesti pyrittävään pelitapaan. Tässä yhteydessä kannattaa huomioida, että kolmioita voivat olla myös erilaisia. Oleellista on tällöin se: kun pelaaja liikkuu tietyllä tavalla, sillä on vaikutusta toisten pelaajien sijoittumiseen ja pelaamiseen. Tikitaka -pelitavasta innostuneena kehitin viime kesänä avaruusgeometrisen tavan harjoitella esim. syöttöpeliä, joka avasi ainakin minulle uudenlaisia ulottuvuuksia ymmärtää jalkapallon pelaamisesta. Petteri Sihvonen totesi puolestaan Alpo Suhoselle näin: "Alpolla on koulut käymättä. Se näkyy sivistymättömyytenä ("skeidaa" eli paskaa) ja asenteena, jossa ihmisten pyrkimys abstrahoida pelistä huomioita on hänelle sietämätöntä myrkkyä. Vahvistuu kuva: jääkiekkoilu on yksinkertaisten miesten yksinkertainen peli..." PS.: onko äijävalmentamisessa kysymys juuri tästä?

Ongelma on se, että vaikka nämä matemaattiset mallit olisi miten kirjattu pelikirjaan, ei siitä ole mitään iloa ellei pelaajat ole riittävän älykkäitä niitä toteuttamaan muuttuvassa ajassa ja tilassa.

Siinä mielessä pelaajilla ei ole pelikirjaa jota käyttää sillä peli muuttuu koko ajan. Muusikko pystyy ymmärtämään tämän asian niin, että ei ole sama asia seurata orjallisesti nuotteja ja kapellimestaria kun ymmärtää musiikin teoria ja noudattaa sitä samalla reagoiden muiden soittajien muutoksiin improvisoidessa.

Pelinrakentajaa pidetään jenkkifutiksessa kentän älykkäimpänä pelaajana. Jalkapallossa niitä pelinrakentajia pitää olla kentällä saman aikaisesti nykyään jopa 22 kappaletta.
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #1451 : 10.02.2017 klo 19:30:59

Mitä helvettiä, Papa?

Olen täysin samaa mieltä tuosta Kemppisen kirjoituksesta, näin sen pelin itsekin olen nähnyt jo teini-ikäisestä asti. Liikkuvia kolmioita, liikesuuntia josta muodostuu positiivisia etuja tai negatiivisia todennäköisyyksiä jos tilanteeseen reagoi väärin. Koko taktiikan perusta on luoda noi todennäköisyydet oman jengin eduksi. Matematiikkaa se on. Luovutaan jostain kentänalueesta, et voitetaan se alue jota aiotaan hyödyntää maalipaikkojen luomiseen. Geometria on vain yksi tapa visualisoida se, joku voi sisäistää pelin rytminä tai muuten, mut jokin oivallus jokaiselle yksilölle siitä päähän pitää muodostua, et alkaa liikkua edullisesti oman joukkueen kannalta.

Mut se et se poikkeis jotenkin pallopeleistä, joissa päässä on maalit, en käsitä. Jenkkifutis ja sen tyyliset ehkä poikkeaa eniten, kun niissä aloitus on niin poikkeava. Ja toki 5 vs. 5 on muuttujia vähemmän, mut ei futiksenkaan pelaaminen ole itseasiassa kun 5 vs. 5, osallistujat tilanteeseen vaan vaihtuu ku pelialue ja pallo liikahtaa, iso osa on passiivisia ja vain valmiudessa osallistua. Ja voi sen pilkkoa halutessaan aina vain 3 vs.3 tilanteiksi, mut se tuskin oleellista on. Mä en käsitä, miksi jalkapalloväki ei tajua selkeitä hyötyjä lapsena pelata kaikkea, kun jalkapallokin pitäs opettaa 3 vs. 3, edeten 5 vs. 5 jne. eli ihan sitä samaa mitä kaikki pallopelit pitää sisällään. Olen ehdottomasti sitä mieltä, et jos jalkapallon pelin sielu ois suomessa ymmärretty, jalkapallon kautta pelin voi opettaa. Mutta kun sitä ei käsitä kuin Kemppisen kaltaiset friikit, muiden lajien ärsykkeet on ehdoton edellytys kehittyä suomessa jalkapalloilijaksi, vielä pelkällä futiksella ei yksinkertaisesti opi pelaamaan pallopelejä. Suomessa siis. Suomessa nähdään yksilö ja yksilön taidot. Ja jalkapallon sekavuus, 11 vs.11 on tosi hienoa, kun muuttujia on mielettömästi. Pitäs nähdä pienpeli ison pelin sisällä, että sitä vois opettaa lapsesta asti ja sen näkee kyllä tosi harva. Ja siks kiistellään, et meneekö nyt petterin ura pilalle, ku pelas kaks vuotta säbää ja kerran korista, se ei kehittänyt vasemman jalan ulkokierteeseen tarvittavaa koordinaatiota 8 vanhana ja syntyi karmea takamatka 8 vanhaan barcan junnuun. Siitäkin huolimatta se nähdään haittana, et petteri oppi ottamaan askeleen taakse ja sivulle ollen aina pelattavissa ja oppi syöttämään ja liikkumaan tyhjään tilaan joka on niin pirun vaikeaa niille petterin pelikavereille jotka sitä koordinaatio etua eivät antanneet, kipittivät tikkaita ja steppasivat futistreeneissä. Pelaamaan oppii pelaamalla ja futiksessa lapsena pelaamisen pitää olla lapsen käsityskykyä tukevaa. Kun se sitä harvoin futistreeneissä on, sitä löytää helpoiten lajeista, joissa pelaaminen on yksinkertaisempaa. Geometriat ja kolmiot on niissä aivan samat, ainut muuttuja on välimatkat.
koera

Poissa Poissa


Vastaus #1452 : 10.02.2017 klo 20:00:28

Huoh.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #1453 : 11.02.2017 klo 10:32:22

Lainaus
Ja toki 5 vs. 5 on muuttujia vähemmän

Muusikko voi taas ymmärtää asian kolmen soinnun punkin ja muuttuvien tahtilajien sekä eksoottisten sointujen progen välillä.
Wonder Man

Poissa Poissa


Vastaus #1454 : 13.02.2017 klo 23:58:34

Esim. Antti Niemen kommenteista näkee miten sekaisin tilanne on ollut jumalauta 2017 asti Suomessa ja Palloliitossa. Uskomatonta, että puuhastelu on saanut jatkua näin pitkään.
SoS

Poissa Poissa


Vastaus #1455 : 14.02.2017 klo 00:58:36

Esim. Antti Niemen kommenteista näkee miten sekaisin tilanne on ollut jumalauta 2017 asti Suomessa ja Palloliitossa. Uskomatonta, että puuhastelu on saanut jatkua näin pitkään.

MIkä on Niemen Antin nikki?
valmennustiimi

Poissa Poissa


Vastaus #1456 : 25.03.2017 klo 10:43:26

Kuvittelemme asioiden tapahtuvan liikaa itsestään. Eipä kyllä meidän koulutusjärjestelmäkään ole ihan oikealla tasolla. Kun ajatellaan meidän A tason valmentajia mitä sihen oikeasti on vaadittu? Pelaajatausta, kurssit ja analyysit, lopputyöt ja tarkkailut liiton kouluttajilta, joiden anti lähellä samaa tasoa. Muistan kun sain itse A lisenssin suoritettua ja meni kerralla ottelun arviontikin läpi vaikka itse en tiennyt taktisesti juuri silloin mitään vaan pidin asenteella hyvät puheet kopissa ja piirsin pelaajille pelipaikat sekä kerroin että haluan joukkueen pelaavan kuten olemme harjoitelleet ja pysyvän tukena toinen toisilleen. Sain kehuja kouluttajilta että erittäin hyvä ottelupalaveri ja työskentelystä pelistä sain palautteen että pitäisi antaa puolustukselle ohjeet nostaa linjaa useammin jos jäävät roikkumaan. Tämän kuittasin että pelaajien tulee itse myös oppia pelissä kun juuri sitä oli käyty treeneissä läpi. Plussaa kannustuksesta ja positiivisuudesta!! Nyt kun näen asian niin juuri tuolloin olisi pitänyt saada perusteellista sekä vaativampaa koulutusta. Ulkomailta saa hyviä oppeja ja oppia ymmärtämään miten asioita opetetaan tehokkaammin. Olen itse oppinut pienen askeleen reakoimaan myös taktisesti pelien sisällä. No kyllä me noustaan vielä ja hymyä huuleen. Nyt halliin peliä katsomaan ja kannustamaan!
Koiranalle

Poissa Poissa


Vastaus #1457 : 27.03.2017 klo 00:56:20

Suurin ongelma juniorivalmennuksessa suomessa on kukaan ei tiedä miten pitäisi pelata. Mielipiteeni on se, että jo erittäin nuoresta iästä asti pelaajia pitäisi alkaa opettamaan pelaamaan tietyllä tavalla oli se sitten pallon hallinta, syvältäpuolustaminen tai ylhäältä prässääminen. Palloliitto voisi ohjeistaa miten he haluavat A- maajoukkuuen pelaavan vuonna 2040.

Niin kauan kun ei ole yhtenäistä pelitapaa vaan kaikki valmentajat opettavat sitä "parasta" tapaa joita on yhtä monta kun on valmentajaa ei suomi tulee pääsemään yksiinkään arvo kisoihin.
SoS

Poissa Poissa


Vastaus #1458 : 27.03.2017 klo 01:34:30

Suurin ongelma juniorivalmennuksessa suomessa on kukaan ei tiedä miten pitäisi pelata. Mielipiteeni on se, että jo erittäin nuoresta iästä asti pelaajia pitäisi alkaa opettamaan pelaamaan tietyllä tavalla oli se sitten pallon hallinta, syvältäpuolustaminen tai ylhäältä prässääminen. Palloliitto voisi ohjeistaa miten he haluavat A- maajoukkuuen pelaavan vuonna 2040.

Niin kauan kun ei ole yhtenäistä pelitapaa vaan kaikki valmentajat opettavat sitä "parasta" tapaa joita on yhtä monta kun on valmentajaa ei suomi tulee pääsemään yksiinkään arvo kisoihin.

Nallukka, kaikki nuo pitää osata, ja pelitapa valitaan oman materiaalin tason ja vastustajan mukaan, pitää olla sen verran peliksitystä jne, että kaikki käy.
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #1459 : 27.03.2017 klo 07:10:00

Katsopahan mistä pelistä tahansa, minkä tahansa kymmenen sekunnin pätkän löytää suomalaisen jalkapallovalmennuksen heikkoudet.
 
Useamman pelaajan yhteistyö, ei toimi. Ja se ei toimi, kun palloton pelaaja ei havannoi eteenpäin, on myöhässä jo ennen kuin saa pallon. Kun ei havannoi, ei ole oikein sijoittunut, peliasentokin jää silloin heikoksi. Kun pallo kiertää, pelattavaksi liikahtamisen ajoitus ei ole kunnossa, esim on vaikea saada palloa keskikentälle palaajalle kasvot eteenpäin, kun pudottautuminen pussinpohjalle ajoittuu väärin. Ne on toistuvia pelitilanteita, pelaamisen rutiinia johon valmennuksen kautta ei osata antaa peruskoulutusta, korjata kun pelaajalle alkaa iskostua huonoja malleja niitä ratkaista. Ne ei ole ajatustoiminnan kautta toteutettavia taitoja, vaan refleksimäisiä tottumuksia, jotka vain täytyy tehdä, jotta pelaaminen on sujuvaa. Tavallaan peruspelaaminen jää niin heikolle tolalle, ettei pelaajat kykene soveltamaan opittuja rutiineja pelatessaan. Ja tämä ongelma on vain jalkapallossa, muissa pallopeleissä ei ole sitä ongelmaa et pari pelaajaa jäätyy, jolloin koko joukkue on ongelmissa. Ja pitää tajuta, että nämä ovat yksilötaito ja käsitys asioita, pelaaminen ja peli on perustaltaan ihan samaa kaikissa joukkueissa kaikkialla maailmassa. Osaa reagoita tilanteeseen, voi vaihtaa jengiä ja pelaaminen sujuu.

Se ero on ihan valtaisa kun katsoo jonkin seurajoukkueen pelaamista verrattuna esimerkiksi suomen maajoukkuepeliin. Kun lähdetään hyökkäämään, osaa monta sekuntia aikaisemmin katsoa et viiden sekunnin päästä lähtee keskitys ja nuo pallottomat ovat maalinedessä viimeistelemässä kun lähtee muodostumaan hyökkäys, sujuvaa luonnollista pelaamista on helppo ennakoida. On tilaa jota joukkueet osaavat hyödyntää. Suomalaisen jalkapallojoukkueen pelaamista  ei oikein osaa ennakoida, ajatusketju katkoo, pätkii, tökkii, joku ei juoksekaan maalintekoon, keskittäjä jääkin nykimään jalkaansa laidalle ja ei keskitä, syöttö laiturille annetaankin taakse. En usko, että kyse on taitopuolen ongelmista vaan siitä että pelikäsitys ei kehity, jopa muodostuu jalkapallon kannalta vikaantuneeksi suomalaisilla painotuksilla ja valmennusmetodeilla. Ei opeteta pelaajia ymmärtämään pelaamista ajattelutasolla, jolloin ei reflekseiksi kehity oikeita tapoja reagoida pelin eläessä. Ikävaiheessa 8-14 v tehdään jotain nyt todella huonosti ja on tehty jo kauan.



Tai ehkä se tapahtuu jo aiemmin. Epäilisin et virhe on siellä pienpeleissä 3 vs.3 mitä palkitaan, mitä ruokitaan. Ei palkita oivalluksia kun pelaaja sijoittuu pelattavaksi, pallollinen havaitsee et syöttökin on olemassa, kun meidät on iskostettu kun laitureita ei synny palkitsemaan ohituksia, yksilöhaastoja ja valitettavasti samalla opetetaan katsomaan pelin sijasta palloon.
« Viimeksi muokattu: 27.03.2017 klo 07:21:15 kirjoittanut Pussikalja »
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP, HJK


Vastaus #1460 : 28.03.2017 klo 21:26:12

Se ero on ihan valtaisa kun katsoo jonkin seurajoukkueen pelaamista verrattuna esimerkiksi suomen maajoukkuepeliin. Kun lähdetään hyökkäämään, osaa monta sekuntia aikaisemmin katsoa et viiden sekunnin päästä lähtee keskitys ja nuo pallottomat ovat maalinedessä viimeistelemässä kun lähtee muodostumaan hyökkäys, sujuvaa luonnollista pelaamista on helppo ennakoida. On tilaa jota joukkueet osaavat hyödyntää.

Olen ihan samaa mieltä. Tässä esimerkki videolla, kun melkein kaikki onnistuu.

https://www.youtube.com/watch?v=I201ugztfTY

Toki hyökkäyksen ja puolustuksen pitää myös olla tasapainossa.

hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1461 : 29.03.2017 klo 09:35:49

Suomalaisen jalkapallon ongelmana on että junioreille opetetaan monipuolisesti erilaisia pelitapoja ja pallollisena haastamaan vastustajaa? Korkki kiinni!
Lalli

Poissa Poissa


Vastaus #1462 : 29.03.2017 klo 16:16:12

Faktojen pohjalta jalkapallo on suorastaan häkellyttävä peli huipputasolla

Pallo on pelaajan hallussa alle minuutin 90 minuutin pelissä. Siis suurin osa aikaa liikutaan oman ja vastustajan muotojen mukaan. Kun pallon sitten saa, tällöin liikutaan kerralla 3-5 metriä ja pallo pidetään keskimäärin sekunnin verran. Kaikkiaan jos pelaaja liikkuu 11km kentällä, hän liikkuu pallon kanssa n. 190 m koko matsissa.

Pallopelin sijaan jalkapalloa pitäisikin ehkä kutsu pallottomaksi peliksi niin harvoin palloon pääsee käsiksi. Jos sitten ajatellaan joukkuepelin harjoittelua, pallo on siinä aika kaukainen asia. Ydinjuttu joukkuepelin kannalta on siis harjoitella pelaajien liikettä ja sijoittumista niin, että niinä muutamana sekuntina pallon kanssa ja vastustajan samalla häiritessä oma peli aina edistyy.

Pallottomana liikkuminen ei siis ole yksilön liikettä vaan joukkueen liikettä!

Kun itse olin junnu aikaa sitten, kukaan ei tällaisista puhunut. Toivottavasti asiat on muuttuneet!
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #1463 : 29.03.2017 klo 17:39:53

Pallo on pelaajan hallussa alle minuutin 90 minuutin pelissä.
Mutta se minuutti on äärimmäisen tärkeä. Suhdeluvut on vähän samanlaisia kuin mäkihypyssä, jossa suorituksen tärkein osa on ponnistus, joka siis kestää joitain sekunnin kymmenyksiä. Jos laskee yhteen mäkihyppääjän kauden aikaiset ponnistukset, sekä kisoissa että harjoituksissa, ei yhteisaika ylitä minuuttia. Ajankäytöllisesti mäkihyppääjä on ylipäänsä sukset jalassa aika pienen osan lajin vaatimasta kokonaisajasta. Siitä huolimatta se ponnistus on tärkeä asia.

Vähän sama jalkapallossa pallotaidon osalta.

Lainaus
Kaikkiaan jos pelaaja liikkuu 11km kentällä, hän liikkuu pallon kanssa n. 190 m koko matsissa.
Tämä on tärkeä pointti. Tälläkin foorumilla olen nähnyt monta kirjoitusta jossa on vähätelty pallottoman nopeuden merkitystä ja korostettu pallollista nopeutta. Kyllä nopeus pallon kanssa on tärkeää, mutta hyvin tärkeää on myös kyky liikkua sekä paljon että nopeasti ilman palloa. En tiedä, mutta veikkaan että pallottomien spurttien metrimäärä on korkeampi kuin pallollisten spurttien.
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP, HJK


Vastaus #1464 : 29.03.2017 klo 17:40:40

Pallopelin sijaan jalkapalloa pitäisikin ehkä kutsu pallottomaksi peliksi niin harvoin palloon pääsee käsiksi. Jos sitten ajatellaan joukkuepelin harjoittelua, pallo on siinä aika kaukainen asia. Ydinjuttu joukkuepelin kannalta on siis harjoitella pelaajien liikettä ja sijoittumista niin, että niinä muutamana sekuntina pallon kanssa ja vastustajan samalla häiritessä oma peli aina edistyy.

Hyvä viesti.

Tähän haluaisin lisätä muutaman videon, joita voi tiirailla, miten joukkue huipputasolla liikkuu ja mitä pelaajat tekevät pallottomina:

https://www.youtube.com/watch?v=ilq5hMy1yZc
https://www.youtube.com/watch?v=4Eg9-Bo2ES8
https://www.youtube.com/watch?v=CG-7Cp0VTsk

Tuo kolmas video on käytännössä kommentoimaton, mutta noiden kahden ensimmäisen videon jälkeen ainakin minusta hyvin mielenkiintoista katsottavaa. Asia ei kyllä ole yhtään helppo.
« Viimeksi muokattu: 29.03.2017 klo 17:46:46 kirjoittanut petteri72 »
Coco

Poissa Poissa


Vastaus #1465 : 29.03.2017 klo 18:50:20

Mistä tämä fakta on, että pallo on keskimäärin minuutin per pelaaja. Kentällä on 22 pelaajaa, joten pallo on siis 68 minuuttia katsomossako?
Lalli

Poissa Poissa


Vastaus #1466 : 29.03.2017 klo 19:39:15

Mistä tämä fakta on, että pallo on keskimäärin minuutin per pelaaja. Kentällä on 22 pelaajaa, joten pallo on siis 68 minuuttia katsomossako?

Matkalla ilmassa tai maassa jonnekin tai jossakin muualla (sivurajan yli, maalissa jne.)

Tuolta tiedot:

http://www.scienceofsocceronline.com/2010/03/running-with-ball-how-much-how-often.html
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #1467 : 29.03.2017 klo 20:18:34

Mistä tämä fakta on, että pallo on keskimäärin minuutin per pelaaja. Kentällä on 22 pelaajaa, joten pallo on siis 68 minuuttia katsomossako?

Futispelissä aktiivista peliä on vain reilu 55min.
naumanen

Poissa Poissa


Vastaus #1468 : 30.03.2017 klo 13:26:15

Noista Jay Williamsin blogeista löytyy myös referaatti tutkimuksesta, jossa oli verrattu Englannin eri sarjatasojen vaatimuksia pelaajille, http://www.scienceofsocceronline.com/2013/09/match-performance-differs-across.html. Kävi ilmi, että Valioliigan pelaajat juoksevat keskimäärin lyhyemmän matkan ja kävelevät enemmän kuin alempien sarjatasojen pelaajat. Syitä on ainakin pelaajien parempi taito hallita palloa (jos olet epävarma pallon haltuunotossa, kaveri ehtii iholle, oma syöttö eteenpäin kärsii, se on yhä vaikeampi ottaa vastaan, ja oravanpyörä on valmis), edellisestä seuraava(?) ”pitkä päätyyn ja perään” pelitapa ja se, että jos vastustaja on taitavampi hallitsemaan palloa, niin oma peli menee pallon perässä juoksemiseksi.

Itse ajattelin tätä katsoessani yllä olevia Hoffenheimin pelivideoita: jos sinulla on pallo, niin riittää että noin neljä kaveria liikkuu ripeästi itsensä pelattavaksi; jos vastustajalla on pallo - saati saa sen sinulta ”yllättäen” – niin koko puolustuslinjan ja keskikentän pitää juosta alas. Ja jos ei juokse vaan sluibailee, kuten tästä videosta näimme https://www.youtube.com/watch?v=dDYE-h7aaXw niin tuloksena voi olla vastustajan maali.

Picasso oli erinomainen piirtäjä. Kuitenkin hän tuli kuuluisaksi töistä, joista ei tiedä onko niissä lintu vai kala. Ehkä pallottomaan peliinkin pätee sama: jotta voit pelata pallottomana hyvin, sinun on hallittava palloa äärettömän hyvin.
sasa2

Poissa Poissa


Vastaus #1469 : 30.03.2017 klo 15:42:42

Noista Jay Williamsin blogeista löytyy myös referaatti tutkimuksesta, jossa oli verrattu Englannin eri sarjatasojen vaatimuksia pelaajille, http://www.scienceofsocceronline.com/2013/09/match-performance-differs-across.html. Kävi ilmi, että Valioliigan pelaajat juoksevat keskimäärin lyhyemmän matkan ja kävelevät enemmän kuin alempien sarjatasojen pelaajat. Syitä on ainakin pelaajien parempi taito hallita palloa (jos olet epävarma pallon haltuunotossa, kaveri ehtii iholle, oma syöttö eteenpäin kärsii, se on yhä vaikeampi ottaa vastaan, ja oravanpyörä on valmis), edellisestä seuraava(?) ”pitkä päätyyn ja perään” pelitapa ja se, että jos vastustaja on taitavampi hallitsemaan palloa, niin oma peli menee pallon perässä juoksemiseksi.

Toisaalta lainattu kuinka Suomen pitäisi pelata..Mielestäni todella hyvin kirjoitettu. Emme koskaan voi tulla sellaiseksi joukkueeksi joka hallitsis palloa maajoukkuetason peleissä (ehkä joku yksittäinen maa voi olla?)

'Miksi ihmeessä Suomi istuu passiivisesti syvällä, kun meiltä puuttuvat mörköpuolustajat jotka painivat ilokseen ja syövät keskityksiä aamupalaksi? Miksemme tee täysin päinvastoin, ja prässää helvetin korkealta ja kovaa ja iske temmolla takaisin - meillä on Neuerointiin kykenevä maalivahti ja Moisanderissa puolustaja joka osaa toimittaa palloa nopeasti ja tarkasti alhaalta, meillä on työteliäs keskikenttä jota Hetemajin muodossa johtaa maailmanluokan rikkova pelaaja, meillä on hyökkääjiä jotka jaksavat juosta ja painaa. Meillä on pelaajia joiden mielenlaatu ja rauhallisuus eivät riitä pakitteluun, pelaajia joilla kaikuu takaraivossa aivan liikaa viime hetkien takaiskut ja raastavat tappiot. Miksemme ottaisi aloitetta itsellemme, pakoteta vastustaja sopeutumaan meihin - suomalaisilta löytyy nöyryyttä ja työmoraalia juosta ja prässätä sisukkaasti - kansallinen identiteettime suorastaan vaatii raatavaa, pelaajien tahdonvoiman ja fysiikan äärirajoille vievää pelityyliä, pelifilosofiaa, näistä löytyisivät ainekset siihen kuuluisaan meidän peliin jossa pelaajat tietäisivät aina missä mielentilassa heidän on saavuttava peliin: valmiina hikoilemaan, juoksemaan jalkansa ruvelle, hyökkäämään nopeasti voimia säästelemättä, henkinen ryhti suorana ja kovana, painaen, raataen joka tilanteen loppuun asti.

Tässä on kyse enemmästäkin kuin tuloksista: esimerkin näyttämisestä, suomalaisen jalkapallofilosofian ja identiteetin luomisesta, siitä kun Suomen joukkue vierailee jossakin, kotifanit muistaisivat vielä vuosien päästäkin ne hullut suomalaiset, jotka painoivat koko pelin harvinaislaatuisella asenteella - siitä kun superjunnu näkee Suomen maajoukkueen pelaavan, hän ajattelisi "noin mäkin haluan pelata". Maajoukkue on, halusimme taikka emme, suomalaisen jalkapalloilun symboli, ja sen peleissä on kyse enemmästäkin kuin tuloksesta - jokainen peli, jokainen kentällä tapahtuva asia on viestintää, standardien asettamista. Mitä me haluamme Suomen jalkapallomaajoukkueen viestivän, niin maailmalle kuin, ja kaikkein tärkeimpänä, meille suomalaisille?'
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP, HJK


Vastaus #1470 : 02.04.2017 klo 13:01:21

Itse ajattelin tätä katsoessani yllä olevia Hoffenheimin pelivideoita: jos sinulla on pallo, niin riittää että noin neljä kaveria liikkuu ripeästi itsensä pelattavaksi; jos vastustajalla on pallo - saati saa sen sinulta ”yllättäen” – niin koko puolustuslinjan ja keskikentän pitää juosta alas. Ja jos ei juokse vaan sluibailee, kuten tästä videosta näimme https://www.youtube.com/watch?v=dDYE-h7aaXw niin tuloksena voi olla vastustajan maali.

Joukkueen transitio hyökkäyksestä puolustukseen on hyvin mielenkiintoinen tilanne. Jotta voidasan tehdä maaleja pitäisi pystyä luomaan alueellisia ylivoimatilanteita tai epäjärjestystä vastustajan puolustukseen. Hyökkäys onnistuu paremmin kun aika monta pelaajaa on mukana ja pelaajilla on aikamoisia vapauksia.

Toisaalta kuitenkin kun vastustaja aina välillä saa pallon ikävässä paikassa ja silloin joukkueen pitäisi erittäin nopeasti pystyä siirtymään puolustukseen. Hyökätessä voimakkaastikin joukkueen muodon pitäisikin pysyä sellaisena, että puolustaminenkin onnistuu. Toisaalta myös puolustaessa olisi hyvä pysyä muodossa, josta päästään lähtemään aika ripeästi hyökkäykseen ennen kuin vastustaja on saanut pallonmenetyksen jälkeen rivinsä järjestykseen.
KallionPayet

Poissa Poissa


Vastaus #1471 : 05.04.2017 klo 23:16:07

Tietääkö Kukaan 13-vuotiaiden kilpajoukkueita halvalla? Esim. 40e kuussa?
joosar

Poissa Poissa


Vastaus #1472 : 06.04.2017 klo 12:58:42

Nyt kun rahaa on ilmeisesti tulossa palloliitolle kohtuu hyvinkin. Mielestäni nyt pitää kyllä tehdä järkeviä ratkaisuja tähän valmennuskoulutukseen?
Palkataan vaikka sieltä Espanjasta muutama oikeesti hyviä junnu coutseja vetää ne linjat tähän Suomi futikseen. En usko että vaikka rahaa laitetaan kuinka paljon tahansa nykyisiin junnuvalkkuihin niin homma ei vaan tuota mitään.
Muutosta pitää tulla jos halutaan kehitystä
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #1473 : 07.04.2017 klo 17:40:29

Nyt kun rahaa on ilmeisesti tulossa palloliitolle kohtuu hyvinkin. Mielestäni nyt pitää kyllä tehdä järkeviä ratkaisuja tähän valmennuskoulutukseen?
Palkataan vaikka sieltä Espanjasta muutama oikeesti hyviä junnu coutseja vetää ne linjat tähän Suomi futikseen. En usko että vaikka rahaa laitetaan kuinka paljon tahansa nykyisiin junnuvalkkuihin niin homma ei vaan tuota mitään.
Muutosta pitää tulla jos halutaan kehitystä

Se muutos voisi olla hyvin yksinkertainen ja pienelläkin koulutuspaketilla hoidettavissa. Toki vaatisi ensin sen tosiasian tunnustamisen, että on koulutettu lähtökohtaisesti päin persettä jo aika kauan.

Pitäs hommata toimiville valmentajille koulutusta mitä jo tutuilla harjoitteilla on tarkoitus opettaa. Kohdistaa valmennus niiden lapsien käsityskyvyn kehittämiseen, eikä kuten nyt toimitaan, valmentajalla on idea jota ei edes vaivaudu kertomaan niille lapsille, mitä on tarkoitus oppia, mikä on päämäärä.

Eli mitä on tarkoitus kehittää. Mitä asioita, mitä huomioida harjoituksessa, jotta haluttu kehitysasia tulee niille lapsille sisäistetyksi. Mitä korjata, mihin kiinnittää huomiota, mitä lapsilta harjoituksessa tulee vaatia.

Huvittavintahan tässä on, että koko peli on opetettavissa pelaamalla. Asia kerrallaan.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #1474 : 08.04.2017 klo 22:14:43

Nyt kun rahaa on ilmeisesti tulossa palloliitolle kohtuu hyvinkin. Mielestäni nyt pitää kyllä tehdä järkeviä ratkaisuja tähän valmennuskoulutukseen?
Palkataan vaikka sieltä Espanjasta muutama oikeesti hyviä junnu coutseja vetää ne linjat tähän Suomi futikseen. En usko että vaikka rahaa laitetaan kuinka paljon tahansa nykyisiin junnuvalkkuihin niin homma ei vaan tuota mitään.
Muutosta pitää tulla jos halutaan kehitystä

Yksi tänään mieleen tullut juttu on se, että jos tuolla turnauksissa ja peleissä pyörisi jotain kavereita kirjaamassa ylös valmentajien toimintaa, jonka voisivat sitten raportoida seurojen valmennuspäällikköille niin sillä voisi saada ohjattua toimintaa oikeaan suuntaa.

Tänään tuli taas todistettua sellaista tulos edellä menoa P7 peleissä, että oikein pahaa teki. Ei noilla valmentajille olisi mitään asiaa junnufutiksen lähellekään ilman kunnon läksytystä pelaajankehityksestä.

 
Sivuja: 1 ... 58 [59] 60 ... 66
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines