FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
24.08.2017 klo 08:02:42 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 59 [60] 61 ... 66
 
Kirjoittaja Aihe: Ylivoimaisesti suurin ongelma juniorivalmennuksessa Suomessa  (Luettu 179407 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Kaikkitietäväkö?

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Inter Turku, FC Vertebrata, 90+3' Furuholm


Vastaus #1475 : 08.04.2017 klo 22:20:27

Yksi tänään mieleen tullut juttu on se, että jos tuolla turnauksissa ja peleissä pyörisi jotain kavereita kirjaamassa ylös valmentajien toimintaa, jonka voisivat sitten raportoida seurojen valmennuspäällikköille niin sillä voisi saada ohjattua toimintaa oikeaan suuntaa.

Tänään tuli taas todistettua sellaista tulos edellä menoa P7 peleissä, että oikein pahaa teki. Ei noilla valmentajille olisi mitään asiaa junnufutiksen lähellekään ilman kunnon läksytystä pelaajankehityksestä.
Hyvä mieleen tullut juttu. Pertti ottaa tästä kopin, toivottavasti.

Kuka siellä on kirjaamassa ylös onkin eri asia. Kirjaajien ollee syytä olla rakkaudesta lajiin ihmisiä, eikä mitään rahastajia.
Keijo K. Kojootti

Poissa Poissa


Vastaus #1476 : 09.04.2017 klo 00:21:26

Yksi tänään mieleen tullut juttu on se, että jos tuolla turnauksissa ja peleissä pyörisi jotain kavereita kirjaamassa ylös valmentajien toimintaa, jonka voisivat sitten raportoida seurojen valmennuspäällikköille niin sillä voisi saada ohjattua toimintaa oikeaan suuntaa.

Tänään tuli taas todistettua sellaista tulos edellä menoa P7 peleissä, että oikein pahaa teki. Ei noilla valmentajille olisi mitään asiaa junnufutiksen lähellekään ilman kunnon läksytystä pelaajankehityksestä.

Täh? Eli palkataan henkilöitä hoitamaan sitä työtä mikä valmennuspäällikköjen pitäisi itse tehdä? Jos valmennuspäällikkö ei tiedä mitä hänen valmentajansa puuhaavat niin monoa vaan.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #1477 : 09.04.2017 klo 07:38:04

Täh? Eli palkataan henkilöitä hoitamaan sitä työtä mikä valmennuspäällikköjen pitäisi itse tehdä? Jos valmennuspäällikkö ei tiedä mitä hänen valmentajansa puuhaavat niin monoa vaan.

En tiedä nyt miltä näkökantilta asiaa katsot, mutta kun puhutaan pienemmistä seuroista (joiden perään pitäisikin katsoa) niin harvalla valmennuspäälliköt saa edes ihmeellisiä korvauksia eikä heillä ole hirveästi aikaa peleissä edes juosta.
Lisäksi en usko, että nämä valmennuspäälliköt on edes  itse täysin kartalla ja monoa on paha antaa kun ei muitakaan ole.
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #1478 : 09.04.2017 klo 08:01:23

Pelit ja turnaukset on turhin paikka pikkulapsilla "valmentaa" saati tehdä analyysejä. Peleistä näkee sen mitä harjoitellaan ja ne harjoitukset on paikka missä voi opettaa. Pelit on juhlaa ja nautintoa, antaa lasten pelata. Näin siis alle 10 vanhoilla. Toki sen pelaamisen voi tuhota leikkimällä aikuisfutista ja ohjeistaa pelaajilta omat oivallukset ja treeneissä opitut asiat pois. Mutta yleistä se kyllä on, että treenien ja pelitatapahtumien välillä on mieletön ristiriita, treeneissä pelataan barcaa ja kun se ei vielä onnistu, hätäpäissään valmentaja ohjeistaa mättämään pitkää ja prässäämään, kun oppimisvaiheessa vastustajan virheiden kautta saa aikaiseksi komeimmat voittolukemat. Mutta ei valmennuspäällikön resursseja kannata hukata turnauksissa makkaransyöntiin, niiden pitäs kiertää säännöllisesti treeneissä kehittämässä harjoituksia ja valmentajia.
emilkostadinov

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Pool, palloseurat, stadin jengit....


Vastaus #1479 : 09.04.2017 klo 08:24:14

Pelit ja turnaukset on turhin paikka pikkulapsilla "valmentaa" saati tehdä analyysejä. Peleistä näkee sen mitä harjoitellaan ja ne harjoitukset on paikka missä voi opettaa. Pelit on juhlaa ja nautintoa, antaa lasten pelata. Näin siis alle 10 vanhoilla. Toki sen pelaamisen voi tuhota leikkimällä aikuisfutista ja ohjeistaa pelaajilta omat oivallukset ja treeneissä opitut asiat pois. Mutta yleistä se kyllä on, että treenien ja pelitatapahtumien välillä on mieletön ristiriita, treeneissä pelataan barcaa ja kun se ei vielä onnistu, hätäpäissään valmentaja ohjeistaa mättämään pitkää ja prässäämään, kun oppimisvaiheessa vastustajan virheiden kautta saa aikaiseksi komeimmat voittolukemat. Mutta ei valmennuspäällikön resursseja kannata hukata turnauksissa makkaransyöntiin, niiden pitäs kiertää säännöllisesti treeneissä kehittämässä harjoituksia ja valmentajia.
Hyvä kirjoitus mutta toimii vain teoriassa. Francising-joukkueet seuroissa toimivat itserahoitusperiaatteella ja kilpailuasetelmassa vastaaviin toisiin joukkueisiin nähden, täällä missä on paljon joukkueita siirretään kunniahimoisen vanhemman lapsi satavarmasti siihen voittoa tavoittelevaan joukkueeseen että pääsee pelamaan ELL-sarjaan voittavaan joukkueeseen, siinä ei paljoa paina valmennuspäällikön pelikirja eikä seurakäsikirja kun ikäisekseen isokokoiset kerätään vuodesta toiseen joka ikäluokassa yhteen ja voitetaan pelit voimalla sekä pituudella ja ei niin kauniilla pitkällä pallolla. Tässä ei voita futis eikä pelaajakehitys vaan sarjoista ja peleistä tulee epätasaisia ja erinomaisia pelaajia lopettaa kun on tarjolla osalle vain heikkoa isäpoika valmennusta ja pelataan kuten aikuisfutiksessa, vain ja ainoastaan voitosta keinolla millä hyvänsä peli kerrallaan.
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #1480 : 09.04.2017 klo 09:39:21

Olet oikeassa E.K.

Paitsi että käytännössä pitäisi olla maltti ja olla keräämättä, olla välittämättä tuloksista alle 10 vanhoissa. Eli käytännössä järki päässä metodi on toimiva. Ei pelkkää teoriaa. Se ei vain toteudu.
valmennustiimi

Poissa Poissa


Vastaus #1481 : 22.04.2017 klo 10:07:53

Palloliitto näkee uudessa selonteossaan missä ollaan menty eteenpäin ja missä ei. Taitopelaajien määrä on kasvanut huomattavasti ja myös samalla taktinen pelaaminen on tullut mukaan vahvemmin. Ongelmaksi muodostuu useissa joukkueissa valmennuksen ja arjen laatu. Ei vain riitä että valmennus tekee pelkästään työnsä harjoituksissa ja peleissä. Analysointi, pelaajan yksilölliset tarpeet, joukkueen ja pelaajan henkinen vahvuus, taktiikka ja sen kuvaaminen pelaajille, esimerkit ja leiritykset sekä paljon paljon muuta. Esimerkinnä AIK U19 ja U17 joukkueiden harjoituksissa. Koko ryhmän tekeminen on aivan eritasolla kun maassamme yhdessäkään vastaavassa ikäluokka joukkueessa. Kokonaisuus on ymmärretty ja töitä tehdään hartiavoimin. Ei seistä kädet taskuissa ja niskat notkolla katsellen mitä pitäisi tehdä ja yritetä löytää syitä pelaajista, olosuhteista, seurasta jne.. Kun me valmentajat opimme vaatimaan itseltämme enemmän se myös tarttuu pelaajiin. Olemme vastuussa siitä mitä pelaajamme oppivat ja siitä kertoo myös se että valmentajan tasoa mitataan joukkueen huonnoimman pelaajan tasolla eikä parhaimman. AIK valmennus kertoi että tavoitteena on saada joukkueen heikoin lenkki joukkueen parhaaksi ja silloin ollaan päästy kolonaisuudessakin varmasti joukkueen kanssa eteenpäin. Aina kuitenkin kollektiisuus on tärkeä pitää mielessä suunnittelussa. Pelaajien tulee vain ja ainoastaan  kilpailla harkoitusten kauttaa peliajasta, jolloin harjoitusten tasoa pystytään samalla kilpailun kautta vaalimaan. Tässä kysymyksessä onkin oltava äärettömän oikeudenmukainen ja selkeä linja. Valmentajan uskottavuus on iso seikka myös mitä tutkitaan juuri nyt paljon naapuri maassamme. Lyhyt kertomus asioista joihin kannattaa paneutua!
drone

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suomen maajoukkueet, suomalaiset kasvattajaseurat


Vastaus #1482 : 24.04.2017 klo 17:00:02

Valmentajan uskottavuus on iso seikka myös mitä tutkitaan juuri nyt paljon naapuri maassamme.

Nythän tuolla olisi huhujen mukaan espanjalainen huippuvalmentaja Jose Murcia vapaana (Legiruksella rahoitusvaikeuksia). Palloliitolla taas on rahaa, ja onhan niitä seurojakin joilla riittää pelimerkkejä. Miehen orastava kiintymys Suomeen ja vastaansanomaton valmennuskulttuurin aura varmaankin kannattaisi käyttää hyödyksi (jos joku ei jo ole moista keksinyt).
gv39

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tuomarit sekä kyläjoukkueet


Vastaus #1483 : 02.05.2017 klo 14:04:07

Nyt on  saatu ratkaisu asiaan; tuodaan espanjalaisia mummoja valmentamaan Suomeen..... ;)

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/512493-valmentaja-isien-aika-on-ohi-espanjalainen-mummo-tietaa-jalkapallosta-yhta-paljon
Roulette

Poissa Poissa


Vastaus #1484 : 03.05.2017 klo 06:07:57

Mummovalmentajia... Aika kova kuitti.

Itse en näe mitään muuta tietä eteenpäin kuin kunnon akatemiat. Akatemiamalli toimii varmasti. Ammattilaiseksi haluava 100% motivoitunut 9-11 vuotias tekee parhaansa, ettei juuri häntä lempata jengistä pellolle. Joka vuosi heikoimmat laitetaan surutta ulos. 

Kuinka monta vihellettyä matsia skidit pelaavat Suomen parhaissa junnujoukkueissa per viikko? Kuinka monet nappulat pelaavat 2-3 joukkueessa?
 Joku 3 matsia onnistuu vallan mainiosti (oma skidi pelaa nyt 3-4 tosi matsia per viikko). Parissa seurassa on fiksu pelata ja pari vuotta vanhempien kanssa pelaaminen kehittää samoin. Suomalainen tasapäistäminen lienee yksi syy pelaajien heikkouteen? Kaikille halutaan antaa mahdollisuus. Suomalaiset on liian pehmeitä monella tasolla (ihan fudiksen ulkopuolellakin). Intensiteetti on monessa jutussa liian alhainen.

Pohjois-Afrikasta voisi kanssa tuoda Arabitaustaisia futareita, joilla on valmennustaustaa. Seura hankkii noille asunnon ja maksaa kohtuullisen parin tonnin korvauksen. Noilla kavereilla on ollut karumpi lapsuus ja asenne on sopivan tiukka. Suomen ulkopuolella noita on monissa fudiskouluissa jo nyt. Espanjalaiset mummot voi kuitenkin pysyä kotimaassaan.

papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #1485 : 03.05.2017 klo 08:30:42

Mummovalmentajia... Aika kova kuitti.

Itse en näe mitään muuta tietä eteenpäin kuin kunnon akatemiat. Akatemiamalli toimii varmasti. Ammattilaiseksi haluava 100% motivoitunut 9-11 vuotias tekee parhaansa, ettei juuri häntä lempata jengistä pellolle. Joka vuosi heikoimmat laitetaan surutta ulos. 

Kuinka monta vihellettyä matsia skidit pelaavat Suomen parhaissa junnujoukkueissa per viikko? Kuinka monet nappulat pelaavat 2-3 joukkueessa?
 Joku 3 matsia onnistuu vallan mainiosti (oma skidi pelaa nyt 3-4 tosi matsia per viikko). Parissa seurassa on fiksu pelata ja pari vuotta vanhempien kanssa pelaaminen kehittää samoin. Suomalainen tasapäistäminen lienee yksi syy pelaajien heikkouteen? Kaikille halutaan antaa mahdollisuus. Suomalaiset on liian pehmeitä monella tasolla (ihan fudiksen ulkopuolellakin). Intensiteetti on monessa jutussa liian alhainen.

Pohjois-Afrikasta voisi kanssa tuoda Arabitaustaisia futareita, joilla on valmennustaustaa. Seura hankkii noille asunnon ja maksaa kohtuullisen parin tonnin korvauksen. Noilla kavereilla on ollut karumpi lapsuus ja asenne on sopivan tiukka. Suomen ulkopuolella noita on monissa fudiskouluissa jo nyt. Espanjalaiset mummot voi kuitenkin pysyä kotimaassaan.



Jeesus....

Nimenomaan ei jakseta antaa kaikille mahdollisuutta kun kuvitellaan U8 vaiheessa kun luodaan ensimmäinen edustus, että näistä tulee jotain ja ulkopuolelle jääneistä ei mitään.

Tosta pehmeydestä olen kyllä samaa mieltä, mutta ratkaisua ei pidä sekoittaa Kemppisenkin lanseeraamaan "äijävalmennukseen". Se pehmeys johtuu juurikin tuosta asiasta, että se espanjalainen mummo tosiaankin ymmärtää futiksesta paljon enemmän kuin se perheenisä, joka heittää teesejä siitä mitä kilpaurheilu on lätkän MM-kisojen pohjalta.

Annetaan niiden muksujen kilpailla ja haaveilla rauhassa. Valmentajat keskittyköön tasapuoliseen opettamiseen "talenttien" tunnistamisen sijaan.
Oikea pakki

Poissa Poissa


Vastaus #1486 : 03.05.2017 klo 23:47:49


Annetaan niiden muksujen kilpailla ja haaveilla rauhassa. Valmentajat keskittyköön tasapuoliseen opettamiseen "talenttien" tunnistamisen sijaan.
Tasapuolinen valmennus karsii ne hyvät pelaajat ulos porukasta. Jos opetetaan tasapuolisesti mennään huonoimpien tahdissa ja mitä nopeammin kehittyvä tästä hyötyy?
Se talentti kun lähtee haastavimpiin ympyröihin. Helpommalla pääsee kun jakaa porukkaa tasoryhmiin.
Meillä on joukkueessa kolme tasoryhmää ja näistä muodostuu kaksi tasojoukkuetta (kun pelataan kahta eritasoista/eri-ikäisten sarjaa). Keskimmäisessä ryhmässä olevat liikkuvat ns ylös ja alaspäin joukkueiden jaoissa. Tavoitteena ainakin itselläni on se että jokainen pääsisi kauden aikana pelaamaan ylemmässä porukassa. Nyt jo tiedän että se ei tule toteutumaan (pelaajien oman aktiivisuuden vuoksi), mutta onpahan ainakin tavoite.
Hommaan tuo lisämaustetta se että kyseessä on tyttöjoukkue ja useat harrastavat monia harrastuksia jalkapallon lisäksi. Omatoimiharjoittelua (todellinen yksilötaitoharjoittelu)  yritetään lisätä porkkanalla. Tulosta on syntynyt kun reilun puolen vuoden harrastamisen jälkeen eräs tytöistä komeilee maalitilastoissa kärkisijalla tehtyään yli puolet joukkueen maaleista. Taakse jää useamman vuoden (2-4v.) pelanneet. Silti kyseessä on joukkue eikä yksilö.
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #1487 : 04.05.2017 klo 16:22:42

Tasapuolinen valmennus karsii ne hyvät pelaajat ulos porukasta.

Ymmärsitkö väärin vai ymmärsitkö tahallasi väärin? Jos ei kumpaakaan, niin selitätkö, miten hyvä pelaaja kärsii siitä, että heikompi saa hyvää valmennusta? Lasten ei siis tarvitse olla samassa ryhmässä tai joukkueessa, kunhan valmennuksen laatu ei putoa, vaikka pelaajien taso ei olisikaan juuri sen hetken ikäluokan kärkeä.
Oikea pakki

Poissa Poissa


Vastaus #1488 : 04.05.2017 klo 16:47:04

Ymmärsitkö väärin vai ymmärsitkö tahallasi väärin? Jos ei kumpaakaan, niin selitätkö, miten hyvä pelaaja kärsii siitä, että heikompi saa hyvää valmennusta? Lasten ei siis tarvitse olla samassa ryhmässä tai joukkueessa, kunhan valmennuksen laatu ei putoa, vaikka pelaajien taso ei olisikaan juuri sen hetken ikäluokan kärkeä.

Jos kaikki pelaajat valmennetaan ryhmässä jossa on taitavat ja vähemmän taitavat vastakkain. Taitavat eivät saa riittävää vastusta kun esim. 1vs 1 harjoituksessa heikompi ei tee yhtään maalia eikä kertaakaan saa palloa pois.
Entinen ykkösvalmentaja jakoi oman tyttärensä parhaiden pelaajien ryhmään joka kerta ja tulos oli joka kerta ihan sama. Oppiko tämä heikompi mitään? Ei.
Tyttöjen joukkueissa kun se ero aktiivisten ja passiivisten välillä on n. 10 kertaa se mitä poikien kesken (ainakin meidän joukkueessa). Monelle jalkapallo on vain harrastus muiden joukossa, toisille taas ainoa harrastus.
Kai huomasit että kerroin jo oman ratkaisuni tähän ongelmaan?
Suurimpana ongelmana näen esimerkiksi meidän joukkueessa valmennustason suuret erot: toisilla omaa taustaa jalkapallosta ja toisilla ei. Myös harjoitusten/pelien ohjauksessa ja palautteen annossa pelaajille on suuret erot.
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #1489 : 04.05.2017 klo 17:00:38

Eli ymmärrät tahallasi väärin? Toistetaan: miten se hyvä pelaaja kärsii siitä, että huonompi pelaaja saa hyvää valmennusta, kun pelaajat eivät ole samassa ryhmässä tai joukkueessa? Vastaus ei siis ole tuo edellä kuvaamasi, koska...toistetaan: pelaajat eivät ole samassa joukkueessa tai ryhmässä, mutta myös heikommille annetaan riittävästi mahdollisuuksia treenata ja hyvää valmennusta. Miten siis hyvä pelaaja kärsii siitä, että se heikompi saa tasapuolisesti mahdollisuuden harjoitella?
Oikea pakki

Poissa Poissa


Vastaus #1490 : 04.05.2017 klo 21:49:14

Eli ymmärrät tahallasi väärin? Toistetaan: miten se hyvä pelaaja kärsii siitä, että huonompi pelaaja saa hyvää valmennusta, kun pelaajat eivät ole samassa ryhmässä tai joukkueessa? Vastaus ei siis ole tuo edellä kuvaamasi, koska...toistetaan: pelaajat eivät ole samassa joukkueessa tai ryhmässä, mutta myös heikommille annetaan riittävästi mahdollisuuksia treenata ja hyvää valmennusta. Miten siis hyvä pelaaja kärsii siitä, että se heikompi saa tasapuolisesti mahdollisuuden harjoitella?
No kun tänään katsoin vuosi/kaksivuosiluokkaa vanhempien treenejä jossa treenasi sysipaska ja lahjakas pelaaja niin harjoitteet eivät palvelleet kumpaakaan kun osuivat esim. 1vs1 vastakkain. Jokaisessa joukkueessa ei ole apuvalmentajia ollenkaan vaan valmentaja vetää yksi treenit. Mahtaako tässä se joukkueen jako treeneissä ryhmiin toimia? Keskittyminen kun karkaa niin ryhmät eivät toimi itsenäisesti kun alkuverkat juuri ja juuri menee koko joukkueena.  Vai ilmoittauduitko juuri ryhmään apuvalmentajaksi?
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #1491 : 05.05.2017 klo 08:42:27

Ok. Eli koska ei ole resursseja, pistetään heikommat pihalle tai harrasteryhmään, jotta voidaan täysillä keskittyä talentteihin. Juuri näin monessa paikassa toimitaan nykyään. Se toimiikin, kun on selkeitä harrastepelaajia ja selkeitä kilpapelaajia. Sitten on se  (hatusta vedetty luku) 70% ikäluokasta, jotka eivät ole parhaan kilpajoukkueen tasolla, mutta eivät 1-2 kertaa viikossa hönzääviä harrastepelaajiakaan. Supertalentedsuperjuniorinsupertraining-mallissa se melkein kilpapelaaja hönzää hönzämäärän, hönzävalmennuksessa, hönzäpelaajien kanssa, jotta voidaan keskittyä talentteihin. Vastauksena kysymykseen on, että voihan se nousta kilpajoukkueeseen, jos kehittyy tarpeeksi hyväksi. Ei voi, ei millään enää sen jälkeen, kun valmentajat kokevat tasapuoliset mahdollisuudet ongelmaksi ja siirtävät lapsen leikkikerhoon jalkapallojoukkueen sijaan. No, onneksi alle kymmenvuotiaista on tunnistettu ne talentit (n. 5% ikäluokan jalkapalloa pelaavista lapsista), joihin kannattaa panostaa.

Minusta akatemioiden perustaminen olisi ihan oikeaati hieno juttu ja varmaan Suomen jalkapallon kärki paranisi, kun ei tarvitsisi katsella kaikenmaailman puujalkoja, joden tekeminen sattuu ammattitaitoisen valmentajan silmiin. Tätä varten on maailma täynnä yksityistä rahaa. Eli siitä vain, hommatkaa rahoitus ja käynnistäkää Suomeen Espanjasta tuttu sisäoppilaitosakatemia, kun selvästi uskotte asiaan. En usko, että kenelläkään on mitään sitä vastaan. Vai ettekö uskokaan niin paljon, että täysillä asettuisitte sen taakse? Vai, oletteko sitä mieltä, että verorahoilla pitäisi rakentaa ns. vitusti maksava järjestelmä, joka keskittyy yhden lajin muutaman prosentin lahjakkuuksiin, jotka te ilmeisesti pystytte lapsista tunnistamaan?
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #1492 : 05.05.2017 klo 14:25:28

Huippuseuroilla olisi varmasti tarjota kunnon työ ja jättimäinen tilipussi kaikille näille Suomen sadoille ammattivalmentajille, jotka osaavat jo noin kymmenvuotiaasta junnusta tunnistaa, että kuka on lahjakkuus ja kuka ei. Tässä olisi se Suomen jalkapallon suurin pääoma, jota kannattaa hyödyntää, pelaajat ovat tässä jutussa vain mikkihiiriä.
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP, HJK


Vastaus #1493 : 05.05.2017 klo 21:20:03

Itse en näe mitään muuta tietä eteenpäin kuin kunnon akatemiat. Akatemiamalli toimii varmasti. Ammattilaiseksi haluava 100% motivoitunut 9-11 vuotias tekee parhaansa, ettei juuri häntä lempata jengistä pellolle. Joka vuosi heikoimmat laitetaan surutta ulos.  

Tämä systeemi on jääkiekossa ja toimii ihan hyvin. Toki ihan ensin on huippuseurat, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Jokerit, HIFK ja K-Espoo eli käytännössä akatemiataso ja sen alla on myös ihan hyviä junnujoukkueita kuten K-Vantaa, HC Keski-Uusimaa ja Karhu-Kissat, joista voi nousta "akatemiatasolle", jos taidot riittää. Akatemiatason huonoimmat joutuvat sitten siirtymään alemmas. Tämän alla on sitten harrastajataso.

Suomen jääkiekossa kyllä harjoitettiin melkein 10 vuoden ajan myös "kaikki pelaa" valmennusta, sen seurauksena parhaiden juniorien ja samalla myös parhaiden aikuisten taso tipahti rajusti. Kun siirryttiin muutama vuosi sitten takaisin ensin kovaan ja sen jälkeen entistä kovempaan kilpailuun myös nuoremmissa ikäluokissa taso nousi pienellä viiveellä selvästi.

Jalkapallossa on ympäri maailmaa kutakuinkin Suomen jääkiekkoa vastaava kovaan kilpailuun ja eri tasoisiin kilpailujoukkueisiin perustuva kilpailusysteemi, joka alkaa aika nuorista. Parhaat saavat parasta valmennusta, mutta alempaakin nousee hitaammin kehittyviä pelaajia ylöspäin.

Toki treenia pitää olla jo 9-11 vuotiaana vähintään 4-5 kertaa viikossa ja muut lajit päälle, jos haluaa jalkapalloilijaksi. Suomessa urheilussa on yleensäkin se ykkösongelma, ettei harjoitella tai liikuta riittävästi, jotta olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia kehittyä huippu-urheilijaksi.

Jos haluaa huippu-urheilijaksi lahjojen lisäksi 9-11 vuotiaana olisi syytä harrastaa liikuntaa 20-30 tuntia viikossa. Tuo ei toki tarkoita jatkuvaa maratonia täysteholla ja monipuolisuus on valttia, mutta muutama tunti viikossa joukkuetreenejä ei vaan riitä mihinkään ja jalkapallossa olisi pallon syytä olla aika paljon mukana. Jos tuo kuulostaa paljolta, kannattaa katsoa kuinka paljon aktiivisimmat pojat liikkuvat ihan luontaisesti tuossa iässä.
« Viimeksi muokattu: 05.05.2017 klo 21:35:23 kirjoittanut petteri72 »
fingerström

Poissa Poissa


Vastaus #1494 : 05.05.2017 klo 22:39:03

Parhaat saavat parasta valmennusta, mutta alempaakin nousee hitaammin kehittyviä pelaajia ylöspäin.

Haluatko tällä sanoa, että sillä "lupaavimpien tunnistamisella"  ja "parhaalla valmennuksella" ei ole kuitenkaan viime pelissä merkitystä, jos huonommiksi tunnistetut siitä huolimatta nousevat ylöspäin? Huonommin valmennettujen lahjattomampien nousunhan pitäisi olla mahdotonta. Tämä on tosin tuttu ilmiö Suomestakin. Taannoin foorumilla esiteltiin kilpailullisesti hyvänä esimerkkinä muistaakseni HJK:n C-junnujen jengiä, jossa ei ollut enää ainoatakaan alunperin tunnistettua ja parasta valmennusta saanutta pelaajaa...

Suomessa urheilussa on yleensäkin se ykkösongelma, ettei harjoitella tai liikuta riittävästi, jotta olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia kehittyä huippu-urheilijaksi.

Tästä tietysti samaa mieltä. Minkäänlaisilla joukkuetreeneillä ei voi kasvattaa osaavia futaajia.

Mitä tulee itse akatemiajuttuun, voisi suomalainen ratkaisu olla koululaitos alueellisine futislukioineen, joissa asutaan asuntoloissa. Pitkien välimatkojen Suomessa niin tehdään jo muutenkin, joten eiköhän se toimisi tässäkin tapauksessa. Jos ratkaisua haetaan harrastuksen torppaamisesta, niinkuin nyt tuntuu olevan aika monen idea, sahataan omaa nilkkaa ja vahvasti. Laaja osallistuminen futisharrastukseen luo vahvan, hyvinvoivan kannattaja- ja järjestäjäpohjan incl scouttauksen, enkä ymmärrä, miten pienellä maalla olisi varaa olla hyödyntämättä kaikkia resursseja, mitä on.
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP, HJK


Vastaus #1495 : 05.05.2017 klo 22:54:19

Haluatko tällä sanoa, että sillä "lupaavimpien tunnistamisella"  ja "parhaalla valmennuksella" ei ole kuitenkaan viime pelissä merkitystä, jos huonommiksi tunnistetut siitä huolimatta nousevat ylöspäin? Huonommin valmennettujen lahjattomampien nousunhan pitäisi olla mahdotonta.

Kyllä valmennuksella on toki merkitystä, mutta armoton poikien joukkueiden keskinäinen kilpailu on ehkä tärkeämpikin kehittymisen avain. Jos on kykyjä, nuoremmissa junnuissa on helppo nousta alempaa kovempiin joukkueisiin. Toisaalta jatkuva pelko kovasta jengistä putoamisesta pistää myös yrittämään vähän kovemmin. Toki Suomessa vanhemmat pelkäävät lasten kilpailua nuoressa iässä, monissa muissa maissa raju kilpailu on luonnollinen osa urheilua.

Ilman muuta leveyttä valmennukseen tarvitaan myös, ei pojat ilman ohjausta opi pelaamaan jalkapalloa joukkueessa.
Oikea pakki

Poissa Poissa


Vastaus #1496 : 06.05.2017 klo 00:01:02



Ilman muuta leveyttä valmennukseen tarvitaan myös, ei pojat ilman ohjausta opi pelaamaan jalkapalloa joukkueessa.
Miksi pitäisi oppia pelaamaan joukkueessa? Ei Ronaldoja ym ole joukkuepelaajiksi opetettu vaan yksilöiksi.
Eräässä länsirannikon suurseurassa on temppukerho ja kaverit ovat yksilöitä, ei joukkue. Harjoitukset yksilöharjoitteita, ei joukkuepeliä tukevia.  Peleissä sitten yksi kaveri ratkaisi yksilötaidolla matsit. Kun opetetaan joukkuepelaamista niin paskemmalla porukalla saa joukkueen aikaiseksi (vertaa Suomen kendojoukkue), mutta yksilöiden tuomat ratkaisut jää pois.
fingerström

Poissa Poissa


Vastaus #1497 : 06.05.2017 klo 00:25:22

Kyllä valmennuksella on toki merkitystä, mutta armoton poikien joukkueiden keskinäinen kilpailu on ehkä tärkeämpikin kehittymisen avain. Jos on kykyjä, nuoremmissa junnuissa on helppo nousta alempaa kovempiin joukkueisiin.

Eli suomeksi kun tuon kääntää, niin oletkin sitä mieltä, että jako kilpa-yms -joukkueisiin on sattumanvaraista ja turhaa ja teesi saada "lahjakkaita" pelaajia "parhaaseen valmennukseen" on huuhaata.

Toki Suomessa vanhemmat pelkäävät lasten kilpailua nuoressa iässä, monissa muissa maissa raju kilpailu on luonnollinen osa urheilua.

Siksi onkin niin kummallista, miksi Suomessa tätä kilpailua yritetään estää varhaisella erottelulla.

PS EDIT:
Miksi pitäisi oppia pelaamaan joukkueessa? Ei Ronaldoja ym ole joukkuepelaajiksi opetettu vaan yksilöiksi.

Sekä C. Ronaldo että ennenkaikkea Zlatan ovat malliesimerkkejä joukkuepelaajista. He ovat tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen jutun juonen.
« Viimeksi muokattu: 06.05.2017 klo 00:28:26 kirjoittanut fingerström »
Kaikkitietäväkö?

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Inter Turku, FC Vertebrata, 90+3' Furuholm


Vastaus #1498 : 06.05.2017 klo 02:37:30

Kyllä valmennuksella on toki merkitystä, mutta armoton poikien joukkueiden keskinäinen kilpailu on ehkä tärkeämpikin kehittymisen avain. Jos on kykyjä, nuoremmissa junnuissa on helppo nousta alempaa kovempiin joukkueisiin. Toisaalta jatkuva pelko kovasta jengistä putoamisesta pistää myös yrittämään vähän kovemmin. Toki Suomessa vanhemmat pelkäävät lasten kilpailua nuoressa iässä, monissa muissa maissa raju kilpailu on luonnollinen osa urheilua.

Ilman muuta leveyttä valmennukseen tarvitaan myös, ei pojat ilman ohjausta opi pelaamaan jalkapalloa joukkueessa.
Petsku tais sammahtaa jo. Pointti tais olla, että kilpailuasetelma kehittää parhaiten. Hyvinkin totta tuo, mutta... ... yksilö joka janoaa menestystä ei välitä vitunkaan vertaa muista, vaan pyrkii siirtymään muualle/kovempiin ympyröihin kehittyäkseen eli haluaa tasokkaampaa valmennusta. Loistava pelaaja = loistavan valmennuksen tulos.
Månsas

Poissa Poissa


Vastaus #1499 : 06.05.2017 klo 11:54:00

Mitä se kilpailu kehittää? Jotain spesifiä taidon osa-aluetta? Miten se edistää 8-12 juniorin taidon kehittymistä? Tai auttaa junioria kehittämään itseään?
 
Sivuja: 1 ... 59 [60] 61 ... 66
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines