Ylivoimaisesti suurin ongelma juniorivalmennuksessa Suomessa

[rukkanen]

Pelipaikan lukkoonlyönti ja pelipaikkakohtainen harjoittelu eivät ole automaattisesti toistensa kumppaneita. Itse näkisin asian niin, että pelaajan tulee saada kokemusta kaikilta sellaisilta pelipaikoilta, joille hänen fyysiset ominaisuutensa pituuskasvun päätyttyä saattavat sopia. Koska näitä "lopullisia" fyysisiä ominaisuuksia on liian vaikea luotettavasti ennustaa, täytyy pelaajia kohdella sitä useamman pelipaikan pelaajina, mitä kauempana pituuskasvun päättyminen on. Eikä tietenkään sen pituuskasvun päätyttyä kannata pitäytyä pelkästään yhden pelipaikan treenaamisessa, vaan kannattaa nyt vähintäänkin käyttää "läheisiä" pelipaikkoja apupelipaikkoina (laitapakeille hieman laitahyökkääjä/linkkitreeniä ja päinvastoin, kärkimiehille joko laitahyökkääjän tai hyökkäävän keskikentän treeniä, kumpaan ominaisuudet paremmin soveltuvatkaan), toppareille keskikentän ankkurin treeniä jne, unohtamatta maalivahteja, joita etenkään ei ole mitään järkeä erikoistuttaa PELKÄSTÄÄN maalivahdeiksi, ennen kuin lopullinen ulottuvuus on tiedossa (saivartelijoille etukäteen: ei, en tarkoita, että maalivahti- tai mikään muukaan pelipaikkakohtainen treenaaminen pitäisi aloittaa vasta sitten, kun pituuskasvu on pysähtynyt, vaan sitä, että muita pelipaikkoja ei pitäisi sulkea pois, ennen kuin lopulliset fyysiset ominaisuudet alkavat olla kohtuullisella varmuudella ennustettavissa).

Pelipaikkakohtaisen treenaamisenhan tulisi alkaa heti aivan pikkujunnuista, mutta ikätason mukaan: 7-vuotiaan voi esimerkiksi laittaa pohtimaan, kummalle kuljetustaito ja harhauttelu on tärkeämpää, hyökkääjälle vai puolustajalle.

Tietenkään asia ei ole mustavalkoinen ja paljon muita vaikuttavia tekijöitä on, mutta tuossa karkeasti ottaen mielipiteeni. Pelaajien motivoinnissa tietylle pelipaikalle luulisi olevan hyödyllistä käyttää argumenttia, että jos haluat päästä mahdollisimman pitkälle futaajana, tällä pelipaikalla siihen on ominaisuuksiesi puolesta parhaat mahdollisuudet.

[Kaihlamo]

Pari nimeä tulee mieleen, lisää löytyy useita esim. Nnaemeka Anyamele, aloitti futiksen seurajoukkueessa 12- vuotiaana tai Toni Lindberg, haastejoukkueiden ja 6-divarin kautta liigaan ja ulkomaille. Näitä riittää ja etenkin ketkä ovat tulleet pikajuoksun, lätkän, koriksen tai pesiksen kautta futikseen vasta teini-iässä. Ei pidä pelata 12 v edarissa että tulisi jotain, mutta pitää pelata 18- vuotiaana hyvin treenanneena vähintään 2- divaria miehissä niin nähdään tuleeko kaverista mitään.

Niin joku joskus jossain ja jostain. Miten ajattelit saada tästä jonkun näköisen toistettavan polun rakennettua vai mennäänkö jatkossakin tuurilla ja sattuman kaupalla? Ei varmaan pidä pelata missään eikä missään vaiheessa, mutta aika hukassa ollaan jos käännetään asetelma niin päin että on jotenkin normaalia tulla aikuisiän kynnyksellä puskista huipulle. Ja vastaavasti huono asia pelata ja treenata sen hetken parhaiden, nopeimpien vahvimpien etc. kanssa - on se ikä sitten mitä tahansa.

[nozick]

Kysymys tietäjille:

Hyypiä, Moisander, Uronen, Riski(t), tai kaikki muut suomalaiset, jotka pelaavat nyt ulkomailla. Ovatko olleet aina joukkueensa ehdotonta kärkeä junnuista asti? Näkikö kyseisistä herroista, että jotkin osa-alueet olivat selvästi vahvempia kuin tavallisella rivipelaajalla?

Näistä nimeomaisista pelaajista en tiedä, mutta hain joskus pari vuotta sitten samaan kysymystä vastausta ihan kylmästi Wikipedian avustuksella. Kävin systemaatisesti läpi koko  Real Madridin rosterin ja tarkastin mitä tietoa heidän junnuvuosistaan löytyi. Lähes kaikki olivat pelanneet jo 12-vuotiaana jossakin huippuakatemiassa. Tällä otoksella voi kyllä sanoa että 'normaali ' pelaajapolku huipulle on se, että huippulahjakas junnu löytyy jo alle kymmenvuotiaana ja tie kulkee järjestelmällisesti huipulle. Joskus myöhemmässä vaiheessa löytyvät talentit ovat poikkeuksia - vähän samanlaisia tilastopoikkeuksia kuin ne 100-vuotiaat ketjupolttajat tai se yksi 170-senttinen ammattilaiskoripapalloilija.

[gv39]

"Kävin systemaatisesti läpi koko Real Madridin rosterin"
Real Madrid ei taida ihan edustaa keskivertoammattilaisjoukkuetta .

Sami Hyypiä ainakin on "kyläjuokkueen" kasvatti ottamatta kantaa pelitovereiden ja valmennuksen ilmeiseen laatuun.

[joks11]

"Kävin systemaatisesti läpi koko Real Madridin rosterin"
Real Madrid ei taida ihan edustaa keskivertoammattilaisjoukkuetta .

Sami Hyypiä ainakin on "kyläjuokkueen" kasvatti ottamatta kantaa pelitovereiden ja valmennuksen ilmeiseen laatuun.

Eipä ollut Pallo-Peikotkaan mikään ihan tavallinen kyläjengi:

Hyypiä on Voikkaan Pallo-Peikkojen kasvatti ja kuului samoihin joukkueisiin ikätoveriensa Toni Huttusen ja Mika Hernesniemen kanssa.

Mistä tahansa joukkueesta kaksi liigajyrää ja yksi maajoukkuestara on aika poikkeuksellinen määrä.

[Safiiri]

Lahjakkuutta voi olla vaikea tunnistaa ja vaikeaa voi olla myös menestymistä ennustaa

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/kolumnit/simon-kjaer-1.1844626

[defacto]

Siinähän sitä on tutkittua tietoa, joka täsmää omaan ajatusmaailmaan. Totta joka sana.

"Tutkimuksen mukaan esimerkiksi saksalaisessa jalkapallossa 19-vuotiaina parhaimmistoon nousseista, välillä jopa taukoa pitäneistä, suurin osa on heitä, joista tulee Bundesliigan pelaajia. Vain seitsemän prosenttia kymmenvuotiaina kilpailullisissa edustusjoukkueissa pelanneista jalkapalloilijoista oli mukana huipputasolla vielä 19-vuotiaana."

"Kaikki pelaa -ajatus pilasi huippu-urheilun

MS: Ei missään tapauksessa.  Huippu-urheilumenestys on ollut enemmän kiinni siitä, miten 70-luvulta lähtien yhteiskunta on muuttunut ja nykypäivän arkiliikunta on vähentynyt ja pihapelailu on vähentynyt. Samalla urheiluliikkeessä on tapahtunut hyvin epätoivottavia muutoksia. "Kaikki pelaa" ei ole pilannut yhtään mitään, päinvastoin se on ollut ehkä jopa tasapainottava tekijä."



http://yle.fi/uutiset/tutkijat_kumoavat_urheiluun_liittyvia_luuloja_huippuja_ei_voi_seuloa_lapsena_lasten_kilpailua_ei_tarvita_eivatka_esikuvat_vaikuta_urheilun_aloittamiseen/8021860

[koera]

Paikoin asiaa myös futiksen kannalta, mutta tutkijat puhuvat yleisellä tasolla ja monen eri lajin näkökulmasta. Futis on varhaisen erikoistumisen laji, joten suurin osa höpinöistä ei yksinkertaisesti päde (monilajisuus, 10,000 säännön pätemättömyys).  ¨

e. tavallaan ärsyttää tuollainen tendenssikirjoittelu tutkijan asemassa, kun aivan päinvastaista tietoa löytyy vaikka millä mitalla. Se pitäisi tuoda jotenkin esiin, jos haluaa vaikuttaa edes auttavasti objektiiviselta.

[Ricardo Leite]

Siinähän sitä on tutkittua tietoa, joka täsmää omaan ajatusmaailmaan. Totta joka sana.

"Tutkimuksen mukaan esimerkiksi saksalaisessa jalkapallossa 19-vuotiaina parhaimmistoon nousseista, välillä jopa taukoa pitäneistä, suurin osa on heitä, joista tulee Bundesliigan pelaajia. Vain seitsemän prosenttia kymmenvuotiaina kilpailullisissa edustusjoukkueissa pelanneista jalkapalloilijoista oli mukana huipputasolla vielä 19-vuotiaana."

"Kaikki pelaa -ajatus pilasi huippu-urheilun

MS: Ei missään tapauksessa.  Huippu-urheilumenestys on ollut enemmän kiinni siitä, miten 70-luvulta lähtien yhteiskunta on muuttunut ja nykypäivän arkiliikunta on vähentynyt ja pihapelailu on vähentynyt. Samalla urheiluliikkeessä on tapahtunut hyvin epätoivottavia muutoksia. "Kaikki pelaa" ei ole pilannut yhtään mitään, päinvastoin se on ollut ehkä jopa tasapainottava tekijä."



http://yle.fi/uutiset/tutkijat_kumoavat_urheiluun_liittyvia_luuloja_huippuja_ei_voi_seuloa_lapsena_lasten_kilpailua_ei_tarvita_eivatka_esikuvat_vaikuta_urheilun_aloittamiseen/8021860

Yrittivät haastatella Rickyä tähän tutkimukseen, mutta johtuen tavoitehakuisesta kysymyksenasettelusta ja otantajoukon valinnasta kieltäydyin kohteliaasti. Tai no en kovin kohteliaasti, mutta kieltäydyin.

Voin ihan suoraan sanoa, että tutkimus on harhaanjohtava, arveluttava ja erittäin epätieteellinen. Kiinnostaisi tietää kuka tutkimuksesta on maksanut isoa rahaa ja, ennen kaikkea, miksi. Tilattuhan tuo on, sillä tutkimuksen kysymyksenasettelu ja otantajoukko, saati tulkintatapa ei voisi mitenkään muuhun johtopäätökseen päättyäkään.

Tutkimus saattaa vielä päteä johonkin keihäänvippailuun tai curlingiin, mutta varhaisen erikoistumisen lajit tuosta olisi ehdottamasti ammattimainen, riippumaton tutkija osannut rajata pois.

[ogi77]

e. tavallaan ärsyttää tuollainen tendenssikirjoittelu tutkijan asemassa, kun aivan päinvastaista tietoa löytyy vaikka millä mitalla. Se pitäisi tuoda jotenkin esiin, jos haluaa vaikuttaa edes auttavasti objektiiviselta.

Tutkimuksia siitä että jalkapallo on varhaisen erikoistumisen laji, löytyy vaikka millä mitalla. Yleisellä tasolla hän saattoi olla jopa oikeassa, mutta jalkapallossa kun tapahtuu pelivälineen käsittely motorisesti hieman kömpelömmillä välineillä kuin muissa lajeissa, tarvitaan toistoja yksinkertaisesti paljon enemmän. Varmaan saa taas selittää eiliset uutiset katsoneille vanhemmille, että mitä tää oikein tarkoittaa.

[joosar]

Tutkimuksia siitä että jalkapallo on varhaisen erikoistumisen laji, löytyy vaikka millä mitalla. Yleisellä tasolla hän saattoi olla jopa oikeassa, mutta jalkapallossa kun tapahtuu pelivälineen käsittely motorisesti hieman kömpelömmillä välineillä kuin muissa lajeissa, tarvitaan toistoja yksinkertaisesti paljon enemmän. Varmaan saa taas selittää eiliset uutiset katsoneille vanhemmille, että mitä tää oikein tarkoittaa.

Tutkimukset muillekin vois laittaa nähtäviksi..mielellään Suomeksi

[ogi77]

mielellään Suomeksi

Tää voi olla vaikeata, en tiedä onko niitä suomeksi. SHA:n slaideissa tästä oli maininta, en jaksa sitä slaidisarjaa kaivaa esiin, SHA sivut kun on mitä on. Itse en ole näitä lukenut, en mä sellainen niilo ole.

Siihen en osaa ottaa kantaa onko varhainen erikoistuminen jalkapalloon nimenomaan Suomessa hyvä asia, valmennuksen taso jne. Harjoittelun pitäisi olla tarpeeksi monipuolista, onko se tarpeeksi monipuolista kuinka monessa seurassa Suomessa, en osaa sanoa. Sen uskallan sanoa, että tässä olisi itsellä varmasti peiliinkatsomisen paikka, näin jälkeenpäin kun asiaa tutkailee.

[joosar]

Tää voi olla vaikeata, en tiedä onko niitä suomeksi.

No Englanniksi riittää sitten

[JayAi]

Kyllähän se nyt on täysin selvää että fudis on aikaisen erikoistumisen laji. Johtuen ihan vain siitä, että pelataan jaloilla. Eri asia jos pelattaisiin käsillä. Tässä totean vielä sen, että ei tarkoita että pitäisi harrastaa vain fudista, mutta jos et tarpeeksi tee toistoja jaloillasi pallon kanssa, niin ei sinusta koskaan tule huippua. Harjoittelun tulee olla monipuolista, mutta jalkapalloon pitää panostaa riittävästi, riittävän aikaisessa vaiheessa, jos tahtoo huipuksi. Tämä ei tarkoita siis sitä, että niskalimassa pallon kanssa väännät, vaan esim. omakohtaisesti ne innokkaimmat tahtoo vain sen pallon kanssa tehdä kaikenlaista omalla ajalla. Sitä kautta tulee eniten toistoja ja nämä myös kehittyy eniten.

Mielestäni tuolla on turhan negatiivinen sävy yleisesti. Siis erikoistumisella. Ei kenenkään tule pakottaa ketään siihen, mutta on hyvä tiedostaa realiteetit. Eli jos haluat joskus olla muutakin kuin esim. Veikkausliigapelaaja, niin paljon saat tehdä asioita pallon kanssa, mutta se siis lähtee itsestä ja omasta motivaatiosta, ei siitä että isä tai valmentaja sanoo niin.

[Tolisman]

Kemppinen äänessä!!.

http://yle.fi/urheilu/jalkapallon_toisinajattelija_vaatii_suomessa_on_pakko_tehda_rakenteellinen_vallankumous/8048115

http://yle.fi/urheilu/fyysisyydella_ylikorostunut_asema_talenttien_tunnistamisessa/8048139

http://yle.fi/urheilu/suomalaisen_nuorisourheilun_perisynti_-_vanhempien_liian_vahva_asema_haittaa_kehittymista/8048156

[Norppa]

Mielestäni tuolla on turhan negatiivinen sävy yleisesti. Siis erikoistumisella. Ei kenenkään tule pakottaa ketään siihen, mutta on hyvä tiedostaa realiteetit. Eli jos haluat joskus olla muutakin kuin esim. Veikkausliigapelaaja, niin paljon saat tehdä asioita pallon kanssa, mutta se siis lähtee itsestä ja omasta motivaatiosta, ei siitä että isä tai valmentaja sanoo niin.

Ohuilla, eli pienen pojan yksinäisillä harteilla on Suomen jalkapallon tulevaisuus nyt ja aina; onko hänellä sisäsyntyinen halu pyöritellä palloa tuntikausia harjoitusten ulkopuolella vai ei.

[joosar]

Kyllähän se nyt on täysin selvää että fudis on aikaisen erikoistumisen laji.

Tämähän kaikki tosiaan 'tietää' mutta jos joku väittää että tutkimuksia siitä että: jalkapallo on varhaisen erikoitumisen laji on vaikka kuinka paljon niin olisihan se hyvä muidenkin nähdä?

[fingerström]

Vain seitsemän prosenttia kymmenvuotiaina kilpailullisissa edustusjoukkueissa pelanneista jalkapalloilijoista oli mukana huipputasolla vielä 19-vuotiaana."

Otetaan esimerkiksi tämä. Koera, Ricardo Leite ja Ogi77, löytyykö tilastoanalyysia, joka kumoaa tämän tilastoanalyysiin pohjautuvan väitteen? Jos ei, niin koko lasten varhaiseen erotteluun perustuva tasojoukkueajattelun pohja romuttuu.

PS EDIT:

Ei romutu. Tasoryhmäajattelu palvelee hyvin toteutettuna kaikkia pelaajia. Huonosti toteutettuna se tappaa peli-ilon monilta. Tasoryhmittely on työkalu, jota voidaan käyttää hyvin tai huonosti. Se ei itsessään ole luonteeltaan hyvä tai paha.

Okei, olkoon näin. Jos siis 93 sadasta alle kymmenenvuotiaana eliittipelaajaksi julistetuista on lopettanut homman 19-vuotiaaksi asti ehtineenä, niin silloin prosentti rupusakista on tietysti paljon, paljon isompi. Pitäiskö siitä puhua?

Toisaalta, DDR kahmi hiihdossa arvokisamitaleita samassa kylässä asuvalla 27 hiihtäjän populaatiolla.

[Lenko]

Ei romutu. Tasoryhmäajattelu palvelee hyvin toteutettuna kaikkia pelaajia. Huonosti toteutettuna se tappaa peli-ilon monilta. Tasoryhmittely on työkalu, jota voidaan käyttää hyvin tai huonosti. Se ei itsessään ole luonteeltaan hyvä tai paha.

[Matthias Sindelar]

Saksan mallista: https://jalkapallohullu.wordpress.com

[fingerström]

Saksan mallista: https://jalkapallohullu.wordpress.com

Kirjoittajan mukaan Saksassakaan ei siis toimi varhainen erottelu vaan luonnollista kyvyttömyyttä ennustaa joudutaan koko ajan paikkaamaan "scouttaamisella".

[koera]

Kirjoittajan mukaan Saksassakaan ei siis toimi varhainen erottelu vaan luonnollista kyvyttömyyttä ennustaa joudutaan koko ajan paikkaamaan "scouttaamisella".

Ei tasoryhmien ajatus ole se, että kärkiryhmistä tulee kaikki huiput ja muut voivat puuhastella keskenään. Idea on se, että jalkapalloilijan polku kulkee koko ajan sopivan haasteellisissa ryhmissä, tuli kehitykseen sitten nopea buusti tai esim. kasvusta johtuva taantuma.

[kalatahna]

Tämähän kaikki tosiaan 'tietää' mutta jos joku väittää että tutkimuksia siitä että: jalkapallo on varhaisen erikoitumisen laji on vaikka kuinka paljon niin olisihan se hyvä muidenkin nähdä?

Se jota kiinostaa löytää, jos vain huutelee ulkopuolelta niin se on oma valinta. Minulla on oma näkemykseni perustuen tutkimuksiin, koulutukseen, ammattilaisuuteen ja ammattitaitooni liitttyen.

[fingerström]

Ei tasoryhmien ajatus ole se, että kärkiryhmistä tulee kaikki huiput ja muut voivat puuhastella keskenään. Idea on se, että jalkapalloilijan polku kulkee koko ajan sopivan haasteellisissa ryhmissä, tuli kehitykseen sitten nopea buusti tai esim. kasvusta johtuva taantuma.

En nyt tiedä, miten tasojoukkueet eroavat sinun tasoryhmistäsi, mutta kyllähän esimerkiksi KäPa:ssa idea on just se, että jo nappulat erotellaan kolmeen ryhmään, joitten "pelaajapolku" on ennakkoon määritelty. Kun kuitenkin pelaajarosterit tuppaavat vaihtumaan vaikka alunperin mukaan on valittu "parhaat" ja heille "paras valmennus" "parhaissa olosuhteissa", niin ei se ennustettavuus vaikuta kovin hääviltä. Suomeksi tutkimuksen päähavainto siitä, että huippu-urheilu (ja nimenomaan futissellainen) ainoastaan kärsii aikaisesta erottelusta, on oikea.

Mutta senhän kaikki vähänkin omaa järkeä käyttävät jo tiesivätkin.

[Lenko]

En nyt tiedä, miten tasojoukkueet eroavat sinun tasoryhmistäsi, mutta kyllähän esimerkiksi KäPa:ssa idea on just se, että jo nappulat erotellaan kolmeen ryhmään, joitten "pelaajapolku" on ennakkoon määritelty. Kun kuitenkin pelaajarosterit tuppaavat vaihtumaan vaikka alunperin mukaan on valittu "parhaat" ja heille "paras valmennus" "parhaissa olosuhteissa", niin ei se ennustettavuus vaikuta kovin hääviltä.

Tuossa on se kohta, jossa mennään Suomessa pieleen monessa kaupungissa, kylässä, taajamassa ja viiden talon savussa. Tasoryhmät ovat hyvä juttu, mutta turhan usein se toteutetaan niin, että parhaat nappulat kasataan yhteen 10-15 pojan joukkueeseen ja heistä lähdetään tekemään huippuja. Haastajajoukkueet jäävät kauniista puheista huolimatta täysin toisarvioiseen asemaan, toisarvoisille resursseille, puuhastelemaan haastaja-harrasteryhmiin. Ennen aikuisuuden kynnystä ei pitäisi huonolle valmennukselle tai riittämättömille treenimäärille jättää yhtään treenaamisesta innostunutta normaalin liikunnallista lasta.