Ylivoimaisesti suurin ongelma juniorivalmennuksessa Suomessa

[Oikea pakki]

No olettamuksesi perustuu luuloon.
Seura on kaupungin ainut junioreista edustukseen katkeamattoman pelaajanuran tarjoava seura. Eli nappulaliigan pelaajille samasta kaupungista ainoa tarjoava seura.
Seura järjestää jalkapallokerhoa esim. eskareissa ja on omasta halustaan lähtenyt tarjoamaan lajia ja siihen avustustakin on saanut. Näiden kerhojen vetäjä on seuran ainoa palkattu valmentaja joka kyllä valmentaa omaakin joukkuettaan. Eräänlainen seuran julkisuushenkilö ja jokapaikan höylä.
Seura tekee yhteistyötä paikallisen nappulaliigan kanssa ja samalla tarjoaa nappulaliigan jälkeen luontevan jatkon. Ei seura kuitenkaan sylje kuppiin jos pelaajia omaan seuraan tulee nappulaliigan sijaan. Maksavat pelaajat on aina plussaa. Helpompi polku on rakentaa nuoresta lähtien kuin olla myöhässä 7-8 vuotiaana kun harrastuksia tulvii ovista ja ikkunoista. Eli pelaajamäärää pyritään kasvattamaan tarjoamalla harrastetta helposti saavutettavana.

[Kaihlamo]

No olettamuksesi perustuu luuloon.

Ei vaan aika vankkaan tietoon. Sä puhut jostain yksittäisestä esimerkistä mä puhun täysin yleisellä tasolla perustuen mun omaan kokemukseen. Kokemukseen joka perustuu omaan työhöni erään seuran kerhotoiminnasta vastaavana henkilönä. Privaatisti voin keskustella myös tarkemmin siitä toiminnasta jota meidän seurassa kerhoissa on ja sen motiiveista sekä voin vaikka kertoa siitä kokemuksia, miten vajaassa kahdessa vuodessa kymmenkertaistetaan seuran kerhotoiminnan liikevaihto sekä palkataan samaan aikaan toimintaan reilun tusinan verran uusia kerho-ohjaajia. Pidän laaja-alaista kerhotoimintaa jokaisen seuran osalta erittäin tärkeänä ja uskon merkityksen vain kasvavan lähivuosina, mutta motiiveista olen ainakin sun kanssa eri mieltä tai ainakin niden painotuksista.

Jatkot vaikka privalla, kun muuten menee jankkaukseksi hieman ohi topikin aiheen...

[joks11]

Omaat jotenkin yksinkertaisen tavan ajatella ja korjaan parit kohdat jotka eivät ole edes totta:
Kerhoja järjestetään koska lisää jalkapalloilijoita halutaan seuraan, minifutista 4-6-vuotiaille eli tulevat seuran jäsenet houkutellaan alusta lähtien seuran toimintaan (esim. nappulaliigan sijaan). Näihin saa erittäin usein avustusta kunnilta tai valtiolta.
Jokainen halli ei ole auki jokaisena tuntina, mutta lämmityskustannukset ovat samat on hallissa 0 tai 100 henkilöä (no todellisuudessa ihminen on eräänlainen lämmitin, mutta suuressa hallissa tätä ei kannata huomioida) Samanmoiseen ajattelutapaan kuuluu myös eräiden julkisten homekoulujen ilmanvaihdon sammutus viikonlopuiksi: idiootteja koko sakki.  Ovien avaaminen ja sulkeminen on yhden henkilön homma, Suomessa on reilu 5 miljoonaa asukasta eli joku sinne kuitenkin ehtii jos halliyhtiö ajattelee kannattavalla tavalla.
Ja näitä palkattomiakin valmentajia löytyy, ihan vain rakkaudesta lajiin. 

Millähän tavalla yksinkertaisen? En ottanut mitenkään kantaa siihen millä motiiveilla kerhoja järjestetään. Varmasti seuran jäsenhankinta painaa vaakakupissa aika paljon.

Toimin itse yhdessä halliyhtiössä ja tunnen muissa yhtiöissä toimivia henkilöitä ihan kiitettävän määrän, ja kyllä nuo käytännön ongelmat nyt vaan ovat käsillä ihan joka hallissa. Sille en voi mitään jos sinä koet tämän yksinkertaisena, mutta kun iso osa halleista lämpenee polttoöljyllä, niin sitä omistajaa vähän kiinnostaa palaako löpö keskellä yötä vai ei.

Olen myös vetänyt useampaa liikuntakerhoa, joten sekin puoli on ihan hyvin hanskassa. En nyt vaan kokenut, että tästä aiheesta olisi tässä yhteydessä pitänyt vetää joku täysi läpileikkaus, kun kyse oli lähinnä hallien käytöstä ja muista rahaan liittyvistä puolista.

[Speed King]

Suomalainen junnufutis kaipaisi valmentajiksi entisiä pelaajia, jotka ymmärtävät mikä treenaamisessa on olennaista ja ovat aidosti kiinnostuneita futiksesta. Sen sijaan meillä on junnuvalmentajina liikaa sellaisia, jotka ovat kiinnostuneita lähinnä opettamisesta ja omasta valmennusharrastuksestaan.
Eniten tarvitaan pelaajia, joita laji ja treenaaminen tosissaan kiinnostaa, koska vain se mahdollistaa kehityksen.

http://pontti.fi/kompensaatiomies/kompensaatiomies-opettajan-tehtava-on-palvella

[Jortsukka]

Suomalainen junnufutis kaipaisi valmentajiksi entisiä pelaajia, jotka ymmärtävät mikä treenaamisessa on olennaista ja ovat aidosti kiinnostuneita futiksesta. Sen sijaan meillä on junnuvalmentajina liikaa sellaisia, jotka ovat kiinnostuneita lähinnä opettamisesta ja omasta valmennusharrastuksestaan.
Eniten tarvitaan pelaajia, joita laji ja treenaaminen tosissaan kiinnostaa, koska vain se mahdollistaa kehityksen.

http://pontti.fi/kompensaatiomies/kompensaatiomies-opettajan-tehtava-on-palvella

Olen kyllä aika eri mieltä. Jos nyt siis katsoo vaikka huippuvalmentajia, niin junioreiden, kuin aikuisten, niin isoin ero on valmentajissa jotka pystyvät pilkkomaan asiat riittävän tarkasti. Suomessa on valtavasti valmentajia joiden valmentaminen on tyyliin "puolusta paremmin, hyökkää kovempaa" jne. Eikä ymmärretä opettaa miten voisi puolustaa paremmin tai mitä työkaluja tarvitsisi että voitaisiin hyökätä paremmin.

Samaa mieltä toki siitä, että paljon puutetta pelaajista jotka ymmärtävät ja myös sisäistävät mitä oikeasti vaaditaan huipulle pääsemiseen.

En tiedä oliko tuo sinun oman blogin mainostamista, mutta muutama aika räikeä asiavirhekkin tuolla tuli eteen ja lopetinkin siinä vaiheessa kun puhuttiin etusyrjällä laukomisesta.

[koera]

Näin tuoreeltaan jokakesäisen HesaCup -kierroksen jälkimainingeissa on valitettavan ilmeistä, että harrastepuolella hävyttömän moni valkku ei osaa opettaa perusasioita kunnolla. Lähtien potkutekniikasta. Nyt en jaksanut kiinnittää huomiota edes puutteelliseen havainnointiin, tai siihen että joissain joukkueissa ei ole ainuttakaan 1vs1 -ohituksiin kykenevää pelaajaa. Ongelmia on riittämiin jo ihan perussyöttöjen ja liikkuvaan palloon osumisen kanssa.

Monia tietysti ärsyttää moisen toteaminen, koska jalkapallo ja yhdessäolo on sellaisenaan arvokasta, eikä kaikkien tavoite ole päätyä ammattilaiseksi. Totta, totta, totta. Mutta ei meillä katseltaisi sormien läpi peruskoulun opettajaa, joka ei osaisi opettaa kertotaulua tai sijamuotoja, vaikka kaikista ei tulekaan matemaatikkoja tai kirjailijoita. Pointti on se, että harrastefutiksestakin tulee paljon hauskempaa, jos harrastaessa oppii ja edistyy muutenkin kuin vääjäämättömyyden ja sattuman kautta.

[papadopoulos]

Näin tuoreeltaan jokakesäisen HesaCup -kierroksen jälkimainingeissa on valitettavan ilmeistä, että harrastepuolella hävyttömän moni valkku ei osaa opettaa perusasioita kunnolla. Lähtien potkutekniikasta. Nyt en jaksanut kiinnittää huomiota edes puutteelliseen havainnointiin, tai siihen että joissain joukkueissa ei ole ainuttakaan 1vs1 -ohituksiin kykenevää pelaajaa. Ongelmia on riittämiin jo ihan perussyöttöjen ja liikkuvaan palloon osumisen kanssa.

Monia tietysti ärsyttää moisen toteaminen, koska jalkapallo ja yhdessäolo on sellaisenaan arvokasta, eikä kaikkien tavoite ole päätyä ammattilaiseksi. Totta, totta, totta. Mutta ei meillä katseltaisi sormien läpi peruskoulun opettajaa, joka ei osaisi opettaa kertotaulua tai sijamuotoja, vaikka kaikista ei tulekaan matemaatikkoja tai kirjailijoita. Pointti on se, että harrastefutiksestakin tulee paljon hauskempaa, jos harrastaessa oppii ja edistyy muutenkin kuin vääjäämättömyyden ja sattuman kautta.

Harrastetason pelaajia pitäisi valmentaa kuten muitakin pelaajia. Valmentajan pitäisi auttaa pelaajia samalla vaivalla oppimaan asioita ottamatta kantaa siihen kuka hänen harjoitukseensa osallistuu. Valmentajan ei pitäisi saada arvostusta siitä kuinka hyviä pelaajia hänen joukkueessaan on vaan siitä kuinka paljon hän heitä pystyy auttaa.

Silti olen sitä mieltä ettei ole valmentajan vika jos potkutekniikka ei ole kunnossa. Se johtuu siitä ettei pelaaja ole vain tehnyt riittävästi toistoja omalla ajallaan. Jos joukkuetreeneissä käytetään aikaa potkutekniikan hiomiseen niin ollaan huonolla tiellä.
Havainnointi onkin sitten eri asia. Sen puutteesta voi syyttää valmentajaa.

[hoc]

Silti olen sitä mieltä ettei ole valmentajan vika jos potkutekniikka ei ole kunnossa. Se johtuu siitä ettei pelaaja ole vain tehnyt riittävästi toistoja omalla ajallaan. Jos joukkuetreeneissä käytetään aikaa potkutekniikan hiomiseen niin ollaan huonolla tiellä.
Havainnointi onkin sitten eri asia. Sen puutteesta voi syyttää valmentajaa.

Ensimmäiseen vahva sama. Ja tämä sama koskee myös haltuunottoa. Jälkimmäiseen ehkä, sillä alkuperäisessä viestissä ei avata minkä ikäisiin pelaajiin viitattiin. Havainnointi (samoin kuin peliasento) on milestäni yksi niitä asioita jotka junireille kehittyvät aika eri tahtiin. Vaikka niitä käydäänkin läpi, osalla herääminen noihin tapahtuu hyvinkin varhain, kun taas toisilla menee teinivuosien alkuun.

[papadopoulos]

Ensimmäiseen vahva sama. Ja tämä sama koskee myös haltuunottoa. Jälkimmäiseen ehkä, sillä alkuperäisessä viestissä ei avata minkä ikäisiin pelaajiin viitattiin. Havainnointi (samoin kuin peliasento) on milestäni yksi niitä asioita jotka junireille kehittyvät aika eri tahtiin. Vaikka niitä käydäänkin läpi, osalla herääminen noihin tapahtuu hyvinkin varhain, kun taas toisilla menee teinivuosien alkuun.

Lähinnä tarkoitin, että havainnoinnin oppimisen edellytyksenä on joukkueena tehdyt harjoitukset kun taas potkutekniikan edellytyksenä omatoimisesti tehdyt toistot. Havainnointia on vaikea oppia omatoimisissa muuten kuin pienpeleissä ja niissäkin homma on liikaa pelailua havainnointia ajatellen.

Potkutekniikalla tarkoitan siis ihan teknistä suoritusta kuten sen ymmärsin. En siis sitä miten syötät, minne syötät ja milloin.

[Jortsukka]

Nostetaan taas esille ketjua. Viime vkl käytiin varmaankin Suomen kovatasoisin turnaus(aiemminhan olin varmaankin sen toiseksi kovimman, ainakin nuorissa ikäluokissa) Helsingissä. Eli HJK Cup. Otteluita pelattiin 5 sarjassa(U9-13). Tuloksellisesti parhaiten suomalaisista joukkueista menestyi HJK. HJK voitti kaksi sarjaa ja oli kaikissa viidessaä sarjassa neljän parhaan joukossa. HJK:n lisäksi ainoastaan Ilves voitti suomalaisista mestaruuden(tämän lisäksi Ilves oli yhdessä ikäluokassa kolmas). Muut kaksi voittoa meni Pietariin Zenitille. Täältä vielä tuloksia, jos jotakuta kiinnostaa. http://www.gameresultsonline.com/hjkcup/hjk-cup

Mitä vanhemmaksi nuo ikäluokat menevät niin sitä heikompi taso on pl. Zenit, joten ei siitä isompia johtopäätöksiä Suomen pärjäämisestä suhteessa vaikka Ruotsiin. Kuitenkin U10 ja U11 sarjoissa on useita Tukholman seudun parhaita seuroja ja päälle Zenit, joten nuo toimivat hyvänä mittarina suomalaisille seuroille.

Nyt sitten itse asiaan. Olin kyllä yllättynyt monen seuran toiminnasta. Tai sanotaanko etten ehkä yllättynyt, mutta surullinen. Tämä lähti ihan peliin valmistautumisesta, joka tuntui monella joukkueella olevan sinnepäin. Tehtiin mitä satuttiin, todella pienillä toistomäärillä, jne. Tämä kaikki sitten huipentui kentälle, missä pl. muutama suomalaisseura ei mitään jakoa näitä parhaita ulkomaalaisia seuroja vastaan. Zenitin kanssa nyt on siinä mielessä epärealistista tapellakkaan, että siellä on pelaajamassa, resurssit jne. ihan eri tasolla, mutta silti asioita hyvin tekemällä voitaisiin tehdä paljon parempaa työtä.

Otsikon aiheeseen liittyen. Suurin ongelma juniorivalmennuksessa on se itse valmennus. Ei siinä yksittäiset asiat, vaan valtavan monta asiaa ja kokonaisuus. Tähän päälle se ettei ole riittävästi motivoituneita pelaajia, perheitä, jne. niin soppa on täysin valmis.

Silti paljon hienoja pelejä, hyvää fiilistä ja hyvin organisoitu turnaus(minkä kruununa pelejä tuli jopa netistä selostettuna!). Kaikki vapaita heittämään omia huomioita turnauksesta ja kaikille huomiona ensi syksyn kalenteriin. Jos ette olleet paikalla, niin menkää ensi kerralla!

[KVilho]

Nostetaan taas esille ketjua. Viime vkl käytiin varmaankin Suomen kovatasoisin turnaus(aiemminhan olin varmaankin sen toiseksi kovimman, ainakin nuorissa ikäluokissa) Helsingissä. Eli HJK Cup. Otteluita pelattiin 5 sarjassa(U9-13). Tuloksellisesti parhaiten suomalaisista joukkueista menestyi HJK. HJK voitti kaksi sarjaa ja oli kaikissa viidessaä sarjassa neljän parhaan joukossa. HJK:n lisäksi ainoastaan Ilves voitti suomalaisista mestaruuden(tämän lisäksi Ilves oli yhdessä ikäluokassa kolmas). Muut kaksi voittoa meni Pietariin Zenitille. Täältä vielä tuloksia, jos jotakuta kiinnostaa. http://www.gameresultsonline.com/hjkcup/hjk-cup

Mitä vanhemmaksi nuo ikäluokat menevät niin sitä heikompi taso on pl. Zenit, joten ei siitä isompia johtopäätöksiä Suomen pärjäämisestä suhteessa vaikka Ruotsiin. Kuitenkin U10 ja U11 sarjoissa on useita Tukholman seudun parhaita seuroja ja päälle Zenit, joten nuo toimivat hyvänä mittarina suomalaisille seuroille.

Nyt sitten itse asiaan. Olin kyllä yllättynyt monen seuran toiminnasta. Tai sanotaanko etten ehkä yllättynyt, mutta surullinen. Tämä lähti ihan peliin valmistautumisesta, joka tuntui monella joukkueella olevan sinnepäin. Tehtiin mitä satuttiin, todella pienillä toistomäärillä, jne. Tämä kaikki sitten huipentui kentälle, missä pl. muutama suomalaisseura ei mitään jakoa näitä parhaita ulkomaalaisia seuroja vastaan. Zenitin kanssa nyt on siinä mielessä epärealistista tapellakkaan, että siellä on pelaajamassa, resurssit jne. ihan eri tasolla, mutta silti asioita hyvin tekemällä voitaisiin tehdä paljon parempaa työtä.

Otsikon aiheeseen liittyen. Suurin ongelma juniorivalmennuksessa on se itse valmennus. Ei siinä yksittäiset asiat, vaan valtavan monta asiaa ja kokonaisuus. Tähän päälle se ettei ole riittävästi motivoituneita pelaajia, perheitä, jne. niin soppa on täysin valmis.

Silti paljon hienoja pelejä, hyvää fiilistä ja hyvin organisoitu turnaus(minkä kruununa pelejä tuli jopa netistä selostettuna!). Kaikki vapaita heittämään omia huomioita turnauksesta ja kaikille huomiona ensi syksyn kalenteriin. Jos ette olleet paikalla, niin menkää ensi kerralla!

Hyvin oli järkätty, ei voi muuta sanoa.

Vaikkei glooria tullutkaan, niin kaikenlaista oppia kuitenkin, joista valmennusporukka ottanee vaarin.

Itselle jäi mieleen se taistelutahto ja peräänantamattomuus millä esim. Bromma tai Zenith pelasi. Tottakai kaikkien muidenkin osa-alueiden osalta jäljessä ollaan, mutta vastaavalla tsempillä mentäisiin jo pitkälle.

[hoc]

Tämä lähti ihan peliin valmistautumisesta, joka tuntui monella joukkueella olevan sinnepäin. Tehtiin mitä satuttiin, todella pienillä toistomäärillä, jne.

Pystytkö mainitsemaan joitain konkreettisia esimerkkejä siitä mitä tarkoitat ylläolevalla? Osallistujalista on sikäli yllättävä, että suomalaisten joukkueiden osalta ensisijaisesti näyttää kriteerinä olleen maantieteellinen kattavuus, minkä paikkoin huomaa myös tuloksista...

[Jortsukka]

Pystytkö mainitsemaan joitain konkreettisia esimerkkejä siitä mitä tarkoitat ylläolevalla? Osallistujalista on sikäli yllättävä, että suomalaisten joukkueiden osalta ensisijaisesti näyttää kriteerinä olleen maantieteellinen kattavuus, minkä paikkoin huomaa myös tuloksista...

Tarkoitan siis sitä, että esim. toistojen tekeminen oli hyvin vähäistä ja laatu täysin vetelää. Eli siis esim. pallon kanssa motoriikka maata vasten/käännös/harhautus lämmittelyissä toistojen välissä oli todella pitkiä aikoja(30-60s pahimmillaan), jonoissa odotti 8-9 pelaajaakin vuoroaan, jne. Nämä seuroilta jotka ovat kansallisia "suurseuroja" tai oman alueensa isoja tekijöitä. Seuroja joiden pitäisi olla alueellaan ns. vetureita/suunnan näyttäjiä. En halua nyt alkaa nostamaan esille mitään seuroja/joukkueita, koska ei kyse ollut yksittäisistä seuroista/joukkueista, vaan valitettavasti jopa säännöstä. Toki poikkeuksiakin oli ja sen näki kentälläkin. Kontrasti sitten pelissä oli jo huomattavissa U9 sarjoissa ja korostui entistä enemmän vanhemmissa(vaikka tulokset voivat ollakkin tasaisia). Tästä tullaan taas samaan mitä aiemmin sanonut, eli seurojen väliset erot ovat liian isot Suomessa. Eikä tämä johdu mistään pelaajien värväämisestä tms. vaan siitä että valmennuksen laatu on niin ohuessa ettei riittävän laadukkaasti tekeviä seuroja/joukkueita ole riittävästi. Tähän päälle sitten kulttuurilliset ongelmat(myös liian vähän lapsia jotka haluavat panostaa lajiin ja vanhempia jotka tukevat tätä), niin kiirettä pitää kiriä.