Kuinka Suomen tulisi pelata?

[valetoppari]

Forum täyttyy Mixu-vastaisista viesteistä ja silmääni on osunut useita viestejä, joissa Roy Hodgsonia on kaipailtu. Olen lukenut myös kymmeniä viestejä, joissa sanotaan, että Suomen pelitapa ei tue pelaajien vahvuuksia.

Kuinka Suomen sitten tulisi pelata näillä korteilla, jotka meillä on käytössämme? Jos vastahyökkäyspeli bussilla höystettynä on se juttu, niin kuka olisi oikea henkilö sitä valmentamaan? Sanomattakin on selvää, että Moisander-Toivio -topparipari ei voi olla kentällä, jos vastustaja heittää kukkupalloja Suomen boksiin. Joka puolella forumia huudellaan muutoksia valmennukseen ja pelitapaan, joten tässä topicissa toivon mukaan keskustellaan asiallisesti siitä, että millaisilla muutoksilla Suomen pelitapa ja Suomen materiaali tukisivat toisiaan.

[ronaldo99]

Puolustuksesta liikkeelle:

                   Joel / Sadik päivän kunnon perusteella

 Uronen          Roma            Pukki

                Sparv     Hetemaj

Moisander  Arajuuri "toinen 190 cm toppari"  Arkivuo

Tätä viestiä ei kannata liian vakavasti ottaa.

[valetoppari]

Tätä viestiä ei kannata liian vakavasti ottaa.

Harmi. Olisi nimittäin vaihteeksi mukava lukea oikeasti vastauksia ja perusteluja asettamiini kysymyksiin. En toki itsekään osaa perustellusti vastata kysymyksiini.

[Callit]

Hyvin.

[Foppe]

Hollanti - Turkki ottelussa viimeiset 20 minuuttia Hollanti heitti pitkää boksiin. Siellä oli se yks uus kärkimies.

Siis tuossa ottelussa Hollanti oli kotikentällään tappiolla 1-0. Lopulta lisäajalla tuli tasoitus.

Toki tässä on fakta myös se, että Hollannilla on laatua päättää irtopallot boxiin.

[Regina Linnanheimo]

En tiedä, johtuuko se sitten Litmasesta ja Hyypiästä, mutta minusta Suomen joukkueessa on ollut jo kauan liikaa kaloja ja vaakoja. Yksi kumpaakin on OK, mutta jos heitä on enemmän, niin pelaamisesta tulee turhan pehmeää touhua. Eilenkään kokoonpanossa ei ollut yhtään härkää tai skorpionia, minkä vuoksi otteista puuttui peräänantamattomuus ja terävyys.

[Tumba]

Suomen pitäisi pyrkiä nopeisiin vastahyökkäyksiin ja lopettaa haihatteleminen pallonhallinnasta, tällä materiaalilla on täysin mahdotonta murtaa vastustajan poulustusta keskeltä kenttää lyhytsyöttöpelillä. Perpan ja Ringin vahvuudet ovat vastustajan pelinrikkomisessa, Pukki ja Kappe parhaimmillaan pystyjuoksuissa, Jolle ja Sadik boksissa ja Eremenko tarvitsee tyhjää tilaa, jossa pelata. Nämä avainpelaajien vahvuudet eivät näy tässä lyhytsyöttöhöynässä mitenkään. 

Eli ryhmitys jotakuinkin näin:

        Pohjanpalo/Sadik
Pukki    Eremenko Hämäläinen/Ring
     Sparv  Hetemaj/Ring
Uronen Moisander Ojala Arkivuo
              Luke

Arajuuri mahdollisesti Ojalan tilalle. Arajuuren/Ojalan pitää pystyä antamaan Moisanderille mahdollisuus pelinrakentamiseen. Keskusta tukkoon ja Moisanderin, Sparvin ja Eremenkon kautta palloa ylöspäin. Pukki-Uronen kaksikko vasemmalla laidalla alaspäin on iso riski, joten Sparvin täytyy tukea sitä puolta.

Tästä saa myös hyvin muodostettua inhorealistisemmat 4-1-4-1 tai 4-4-1-1 ryhmitykset. Kaksi vuotta on yritetty hakea tulosta pallonhallinnan ja joulukuusen avulla ja ainoa hyvä tulos on Gijonin tasuri, jossa pallonhallinta luovutettiin vastustajalle ja ryhmitys oli lähempänä 4-5-1.

[Finnish Kebab]

Bussi parkkiin, kun ei tuosta pallon"hallinta"pelistä tule vittuakaan.

No joo. Joku italialainen ruoriin ja kolmen topparin systeemi:

Pukki/Jolle/Riski-Sadik/Markkanen/Kappe
              Eremenko
Uronen-Hetemaj-Ring-Arkivuo
    Arajuuri-Moisander-Ojala

[Öövini]

Tehdä enemmän maaleja kuin vastustaja. Sen verta yksinkertainen peli jalkapallo vaan on.

[MetsienMies]

                                        Sadik



Jolle/Kappe                          Roma                            Pukki/Kappe

                 Sparv/Rade                              Perpa/Ring


Uronen                Moisander             Arajuuri/Halsti/Lam            Arkivuo

                                    

                                 Hradecky

Miehet vaihtelisivat toki päivän kunnon mukaan, mutta itse näkisin tämän ryhmityksen parhaaksi. Tässä ryhmityksessä olisi ehdotonta, että kärjessä pelaisi Sadikin kaltainen pelaaja, joka pystyisi pitämään palloa ja voittamaan pääpalloja.

Pelitapa on puolustusvoittoinen ja vastaiskuihin nojaava, mutta erittäin sopiva materiaaliin nähden.

[Jääskraba]

Suomen pitäisi pyrkiä nopeisiin vastahyökkäyksiin ja lopettaa haihatteleminen pallonhallinnasta, tällä materiaalilla on täysin mahdotonta murtaa vastustajan poulustusta keskeltä kenttää lyhytsyöttöpelillä. Perpan ja Ringin vahvuudet ovat vastustajan pelinrikkomisessa, Pukki ja Kappe parhaimmillaan pystyjuoksuissa, Jolle ja Sadik boksissa ja Eremenko tarvitsee tyhjää tilaa, jossa pelata. Nämä avainpelaajien vahvuudet eivät näy tässä lyhytsyöttöhöynässä mitenkään. 

Tämä. Mikään taktinen numerosarja sinänsä ei ole oleellinen, vaan se, miten saadaan joukkueen vahvuudet (jotka ovat suunnilleen edellä olevat + Moisanderin pelinavaus) maksimoitua ja heikkoudet minimoitua. Mixun paletissa minimoidaan vahvuudet ja lisätään heikkouksia jonkin kuvitteellisen systeemin ylläpitämiseksi. Se, että harjoitellaan tiettyjä murtautumistapoja selkärankaan iskostaen, ei auta yhtään mitään, jos joukkueen vahvuus ei ole näiden murtautumistapojen toteutus.

[Sforbiciata]

Katselin tuossa vuoden 2001 Veikkausliigamatsia ja väitän, että silloinen Veikkausliigasta koottu joukkue olisi voittanut sinä vuonna Pohjois-Irlannin koska vaan. Fyysisyys oli ihan eri luokkaa kuin nyt! Pallonkäsittely on kehittynyt suomalaisilla huomattavasti ja erityisesti syöttäminen, mutta se ei ole se millä Suomi tulee pärjäämään, koska muualla osataan nämä hommat vieläkin paremmin ja eteenpäin mennään muuallakin ja paljon nopeammin.

Nyt Suomi on jäljessä fyysisyydessä, missä ennen oltiin edes lähellä muita. Ja suomalaisten teknisyys ei vain riitä kun vastassa ovat kaikkein parhaimmat. Taktisella puolellakin annetaan tasoitusta. Ei ole mitään osa-aluetta missä oltaisiin edes hyviä. Erikoistilanteetkin oli ennen vahvuus, niistä pitäisi ottaa pienen maan kaikki irti! Nyt erikoistilanteissa tuotto on negatiivinen, omissa soi joka helvetin pelissä! Onko Suomella mitään vahvuuksia? Itse en keksi mitään.

Joukkueen ehdoton yhtenäisyys, raataminen, fyysisyys, nöyryys, vedenpitävä puolustus; pienen maan pitää vain tehdä vitusti enemmän töitä kuin muut pärjätäkseen. Töitä, töitä ja töitä. Pallojöngloorit voi unohtaa nyt lopullisesti, neppailu pitää kieltää, neppailijat pelatkoon salibandya. Suomi ei tule tällä pallonhallinta -tyylillä koskaan voittamaan mitään, edes karsintalohkossaan.

[Basler]

minusta ryhmityksen pitää voida vaihdella vastustajan mukaan. Esim. P-Irlantia vastaan voisi olla enemmän hyökkäysvoimaa kuin esim. Espanjaa vastaan.
Eilen olisin laittanut:
               Sadik
       Pohjanpalo
Pukki                Ring      
           Eremenko              
      Sparv
Uronen Moisander Arajuuri x (en keksi kuka voisi pelata Arkivuon tilalla)
         Hradecky

Kun Hetemaj tulee mukaan niin Pukki tai Ring vaihtoon. Samaten Schülleriä pitäisi kokeilla pian, Lodia kanssa jossain vaiheessa. Puolustavampi taktiikka sitten jotain isompaa maata vastaan, mutta NIR bussia vastaan pitäisi olla enemmän hyökkäysvoimaa kuin meillä eilen alussa oli. Hämäläinen on pelannut niin huonosti nämä karsinnat, etten antaisi peliaikaa.

[Acquiesce]

                                       Sadik



Jolle/Kappe                          Roma                            Pukki/Kappe

                 Sparv/Rade                              Perpa/Ring


Uronen                Moisander             Arajuuri/Halsti/Lam            Arkivuo

                                    

                                 Hradecky

Miehet vaihtelisivat toki päivän kunnon mukaan, mutta itse näkisin tämän ryhmityksen parhaaksi. Tässä ryhmityksessä olisi ehdotonta, että kärjessä pelaisi Sadikin kaltainen pelaaja, joka pystyisi pitämään palloa ja voittamaan pääpalloja.

Pelitapa on puolustusvoittoinen ja vastaiskuihin nojaava, mutta erittäin sopiva materiaaliin nähden.

Tästä aika lailla samaa mieltä. Perpakin voisi varmaan pelata laidalla? Suurin kysymysmerkki on kuitenkin laitapelaajien soveltuvuus tuolle paikalle.

Mielestäni Suomi tarvitsee joukkueeseen Sadikin ja Arajuuren kaltaisia fyysisiä pelaajia, jotka ei pelkää mennä tilanteisiin. Arajuuresta jäi varsinkin positiivinen kuva viime pelissä.

[Pyhäinhäväistys]

                                       Sadik



Jolle/Kappe                          Roma                            Pukki/Kappe

                 Sparv/Rade                              Perpa/Ring


Uronen                Moisander             Arajuuri/Halsti/Lam            Arkivuo

                                    

                                 Hradecky

Miehet vaihtelisivat toki päivän kunnon mukaan, mutta itse näkisin tämän ryhmityksen parhaaksi. Tässä ryhmityksessä olisi ehdotonta, että kärjessä pelaisi Sadikin kaltainen pelaaja, joka pystyisi pitämään palloa ja voittamaan pääpalloja.

Pelitapa on puolustusvoittoinen ja vastaiskuihin nojaava, mutta erittäin sopiva materiaaliin nähden.

Vastaiskuihin nojataan staattisella kohdepelaajalla piikissä ja puolustusvoittoinen pelitapa on kaksi selkeästi hyökkäävää pelaajaa laitalinkkeinä ja kaksi hyökkäävää laitapakkia?

[Finte]

Suomen pitäisi pyrkiä nopeisiin vastahyökkäyksiin ja lopettaa haihatteleminen pallonhallinnasta, tällä materiaalilla on täysin mahdotonta murtaa vastustajan poulustusta keskeltä kenttää lyhytsyöttöpelillä. Perpan ja Ringin vahvuudet ovat vastustajan pelinrikkomisessa, Pukki ja Kappe parhaimmillaan pystyjuoksuissa, Jolle ja Sadik boksissa ja Eremenko tarvitsee tyhjää tilaa, jossa pelata. Nämä avainpelaajien vahvuudet eivät näy tässä lyhytsyöttöhöynässä mitenkään. 

Eli ryhmitys jotakuinkin näin:

        Pohjanpalo/Sadik
Pukki    Eremenko Hämäläinen/Ring
     Sparv  Hetemaj/Ring
Uronen Moisander Ojala Arkivuo
              Luke

Arajuuri mahdollisesti Ojalan tilalle. Arajuuren/Ojalan pitää pystyä antamaan Moisanderille mahdollisuus pelinrakentamiseen. Keskusta tukkoon ja Moisanderin, Sparvin ja Eremenkon kautta palloa ylöspäin. Pukki-Uronen kaksikko vasemmalla laidalla alaspäin on iso riski, joten Sparvin täytyy tukea sitä puolta.

Tästä saa myös hyvin muodostettua inhorealistisemmat 4-1-4-1 tai 4-4-1-1 ryhmitykset. Kaksi vuotta on yritetty hakea tulosta pallonhallinnan ja joulukuusen avulla ja ainoa hyvä tulos on Gijonin tasuri, jossa pallonhallinta luovutettiin vastustajalle ja ryhmitys oli lähempänä 4-5-1.

Loistavaa! Täällä ketjussa on tietoa.
Jos Tumballe ei kelpaa valmentajan hommat niin heitetään nyt tarjolla olevista vaikka Mirko Slomka.
Hannover pelasi hänen johdollaan hyvää vastahyökkäysfutista.

[Rikkiviisas]

Bussi parkkiin, kun ei tuosta pallon"hallinta"pelistä tule vittuakaan.

Jos nytkin pallonhallinnalla omaan päähän menee maaleja solkenaan niin miten tämä paranee kun vastustaja saa pallon ja sitä kautta enemmän tilanteita?

Tällä hetkellä pallonhallinta kun on puolustamista.

[Sforbiciata]

Loistavaa! Täällä ketjussa on tietoa.
Jos Tumballe ei kelpaa valmentajan hommat niin heitetään nyt tarjolla olevista vaikka Mirko Slomka.
Hannover pelasi hänen johdollaan hyvää vastahyökkäysfutista.

Suomi voisi ensimmäisenä maana maailmassa ottaa päävalmentajakseen Futis Forumin. Läppäri tai ipadi auki penkille ja pelaajat käyvät lukemassa sieltä ohjeita aina kun kiireiltään ehtivät. Avauskokoonpano suoritetaan äänestyksellä ja taktiikat yms. Vaihdot äänestetään pelin aikana. Ja näin.

[MetsienMies]

Vastaiskuihin nojataan staattisella kohdepelaajalla piikissä ja puolustusvoittoinen pelitapa on kaksi selkeästi hyökkäävää pelaajaa laitalinkkeinä ja kaksi hyökkäävää laitapakkia?

Pointtina on pelata hyvin paljon samalla tavalla kuin HJK. Sadikin tehtävänä on lähinnä pudotella pitkiä palloja keskikentälle joka jakelee siitä laitoihin. Sadik toimii rymistelevänä viimeistelijä boxissa ja tuo myös pääpeli pelotetta. Pystyy kokonsa ansiosta voittamaan kaksinkamppailuja parhaiten boxissa.

Laitapelissä pitää oppia tunnistamaan tilanteet joissa voidaan nousta agressivisesti. Jos laitapakki nousee tulee alemman kk:n pelaajan pudottaa varmistamaan tarvittaessa. Ylemmän laitapelaajan tulee myös useimmiten tarjota syöttösuunta alaspäin laitapakin noustessa. Maalilla on yleensä keskityksissä, Sadik & Roma ja vastakkaisen puolen laituri.

Tossa pelitavassa on todella tärkeää tunnistaa ne hetken jolloin lähdetään vastaiskuun. Varmistaminen on helppo järjestää kun roolitukset ovat selvät. Pelitapa mahdollistaa myös hyvin pallonhallinnnan pitämisen hitaammissa hyökkäyksissä.

[Frank Safka]

Jos nytkin pallonhallinnalla omaan päähän menee maaleja solkenaan niin miten tämä paranee kun vastustaja saa pallon ja sitä kautta enemmän tilanteita?

Tällä hetkellä pallonhallinta kun on puolustamista.

Tämäkin on tavallaan totta. Perseraiskaushan siitä olisi eilen tullut jos pallonhallinta olisi annettu PIrlannille ja keskityksiä boksiin olisi sadellut koko ajan. Jotain Espanjan mikkihiirihyökkäystä vastaan homma toimi kun jopa Suomen pakit pärjää niille pääpelissä, mutta niin kauan kun Arajuuri on ainoa iso pakki ei vastustajan keskittämään päästäminenkään kovin hyvä idea ole.

[Pyhäinhäväistys]

Pointtina on pelata hyvin paljon samalla tavalla kuin HJK. Sadikin tehtävänä on lähinnä pudotella pitkiä palloja keskikentälle joka jakelee siitä laitoihin. Sadik toimii rymistelevänä viimeistelijä boxissa ja tuo myös pääpeli pelotetta. Pystyy kokonsa ansiosta voittamaan kaksinkamppailuja parhaiten boxissa.

HJK:lla tuo systeemi toimi ainakin europeleissä parhaiten, kun kärjessä oli Sadikia huomattavasti juoksuvoimaisempi ja myös 1 vs 1 -haastoihin pallollisena pystyvä Kandji. Suomella lähinnä vastaavaa pelaajatyyppiä taitaa olla Hämäläinen, joka tosin hänkin on noissa yks-ykkösissä yksipuolisempi ja myös heikompi pääpelaaja.

[Finte]

Jos nytkin pallonhallinnalla omaan päähän menee maaleja solkenaan niin miten tämä paranee kun vastustaja saa pallon ja sitä kautta enemmän tilanteita?

Tällä hetkellä pallonhallinta kun on puolustamista.

Jalkapallossa kun on pallonhallinnan lisäksi toinenkin ulottuvuus nimittäin tilanhallinta.
Olisi erittäin väärin ajatella että vastustajan kasvanut pallonhallinta johtaisi useampaan takaiskumaaliin...

Miksikö kannatan (kuten monet muutkin tässä ketjussa) vastaiskutaktiikkaa ja pallonhallinnan luovuttamista vastustajalle?

Koska uskon sen oikein toteutettuna (eri pressingvariaatiot mukaan lukien) johtavan pelin paranemiseen molemmissa päädyissä.

Esim. Pukki, Pohjanpalo, Hämäläinen, Eremenko ja Ring pääsisivät käyttämään vahvuuksiaan kun vastustaja pakotettaisiin tekemään peliä.

[MetsienMies]

HJK:lla tuo systeemi toimi ainakin europeleissä parhaiten, kun kärjessä oli Sadikia huomattavasti juoksuvoimaisempi ja myös 1 vs 1 -haastoihin pallollisena pystyvä Kandji. Suomella lähinnä vastaavaa pelaajatyyppiä taitaa olla Hämäläinen, joka tosin hänkin on noissa yks-ykkösissä yksipuolisempi ja myös heikompi pääpelaaja.

'

https://youtu.be/nnEiYdXdsu4?t=3m10s

Klikkaa siitä auki ja katso mun mielestä täydellinen vastahyökkäys, jossa kaikki pelaajat toimivat täydellisesti pelitapaan nähden.

Sadikin tärkein funktio on tiputtaa palloja ja pystyä pitämään palloa hetki, jotta muu joukkue pääsee mukaan. Sadik soveltuisi isona pelaajana erittäin hyvin rooliinsa. Tärkeintä on, että LAIDOILLA on todella juoksuvoimaiset kaverit.

[Basler]

Miksikö kannatan (kuten monet muutkin tässä ketjussa) vastaiskutaktiikkaa ja pallonhallinnan luovuttamista vastustajalle?

tuossa pitää pystyä sitten riistoihin ja nopeisiin tempon muutoksiin. Silloin keskikentän pohjalla ja laidoissa pelaavien pelaajien pitää osata puolustaa ja kun pallo saadaan, pitää mennä nopeasti ylös kuten Gijonin tasoitusmaalissa kävi.

[röhnäreino]

4-4-2

Käressä Sadik ja Pukki/Jolle. Keskikentältä roiskitaan korkeita palloja koittaen osua Sadikin päähän joka niitä sitten tiputtelee toiselle hyökkääjälle. Hirveää katseltavaa mutta niin se on nykyäänkin.