FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
20.10.2017 klo 18:04:29 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: UPA846-koodilla $10 alennus iHerbiin!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 33 [34] 35 ... 38
 
Kirjoittaja Aihe: Kuinka Suomen tulisi pelata?  (Luettu 110262 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Jääpoiju

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Würzburger Kickers


Vastaus #825 : 27.03.2017 klo 14:05:53

Muostanko ihan väärin, vai eikö Turkki-pelissä yhtenä nopeana murtautumismallina ollut pitkä pallo kärjelle, hänen pudotus viereen, josta seinä /syöttö kolmannelle? Tuo ei vaan onnistunut kertaakaan, koska syötöt oli sysipaskoja ja pelaajien liike epäyhtenäistä.

Pitäisikö palata siis ihan perusasioihin, kuten monta viikkoa syöttöharjoittelua, ja puolustuksen osalta vanha kunnon köysilinjaharjoittelu? Kun kunto, syöttötaidot ja puolustuksen organisointi on kunnossa, voidaan rakentaa sitä pelitapaakin uusiksi.

Kummasti helpottaa esimerkiksi prässin purkua ja murtautumista, kun osataan syöttää ja jaksetaan liikkua.
Lalli

Poissa Poissa


Vastaus #826 : 27.03.2017 klo 14:49:29

Mutta onko se?
Hodgsonin joukkue oli hyvin kurinalainen ja Paatelaisen aikana esimerkiksi Gijonin ihmeessä tiivistyi juuri kurinalaisuus, oikeastaan luovuuden kieltäminen ja virheiden pelko yhdistettynä pakkopaitamaiseen systeemiin kaatoivat Paatelaisen projektin. Backen ajalta on vaikea sanoa mitään, mutta jännä kun hänen aikanaan tuli esiin videoklippitapaus ja samaan aikaan Backe ei löytänyt minkäänlaista taktiikkaa... Kanervan aikakaudesta on vielä liian aikaista sanoa mitään.

Vanhempia majuja en lähde ruotimaan kun pelaajatkin oli eri, mutta Gijonin ihme oli kyllä osoitus siitä, että joukkue pystyy kurinalaisiinkin suorituksiin, jos tahtoo. Islantihan pelaa kuin Gijonin ihmettä jatkuvasti, eikä sitä pidetä siellä pakkopaitana. Suomalaiset yksilökeskeiset pelaajajukuripäät näin voisivat kyllä kokea, jos heidät Islannin malliin oikeasti ahdettaisiin. Heti syntyisi varmasti kirjoitus siitäkin kuinka maajoukkueen pelitapa pilaisi Suomen junnutkin.

Kurinalaisuushan ei tarkoita muuttumattomuutta. Mixulla ilmeisesti loppui eväät tässä suhteessa. Hyvä kurinalaisuushan tarkoittaa sitä, että tehdään tiettyä asiaa säännönmukaisesti ja sitten siirrytään uuteen. Huippujoukkueet tekevät juuri näin. Identiteetin puitteissa pystytään myös detaljitason toistettaviin muutoksiin. Se juuri onkin vaikeinta. Suomessa valmennus näyttäisi olevan aikamoista puutaktiikoiden kirveellä veistoa, mutta kyllä silläkin pitäisi pystyä selkeämpään pelitavan muutosten hallintaan kuin mitä nyt on nähty.

Majukulttuurin muutos ja vaatimustason nosto tekemisen osalta ei tietenkään ole vain päävalmentajan asia. Hän sopeutuu väistämättä maajoukkueen toimintaympäristöön tavalla tai toisella tai sitten lähtee enemmän tai vähemmän vauhdikkaasti.


Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #827 : 27.03.2017 klo 14:54:41

Islantihan pelaa kuin Gijonin ihmettä jatkuvasti, eikä sitä pidetä siellä pakkopaitana.

Eihän sitä kukaan pakkopaidaksi väittänytkään...

Lainaus
Suomalaiset yksilökeskeiset pelaajajukuripäät

Jaa, ei siitä ole kauaa kun Suurin Ongelma Ikinä oli se, että suomalaiset ovat joukkuepelaajia eivätkä yksilöllisten ratkaisujen tekijöitä.

Äkkiäpä ovat menneet toiseen ääripäähän.

Lainaus
Majukulttuurin muutos ja vaatimustason nosto tekemisen osalta ei tietenkään ole vain päävalmentajan asia. Hän sopeutuu väistämättä maajoukkueen toimintaympäristöön tavalla tai toisella tai sitten lähtee enemmän tai vähemmän vauhdikkaasti.

Kulttuuri ja vaatimustaso ovat nimenomaisesti päävalmentajan rooteliin kuuluvia asioita eikä päävalmentajan tule sopeutua mihinkään.
Nyt näyttäisi siltä, että vaatimustaso ja kuri löystyi Backen aikana samaan aikaan kun valmennus meni sekoiluksi.
Lalli

Poissa Poissa


Vastaus #828 : 27.03.2017 klo 15:08:45


Jaa, ei siitä ole kauaa kun Suurin Ongelma Ikinä oli se, että suomalaiset ovat joukkuepelaajia eivätkä yksilöllisten ratkaisujen tekijöitä.

Äkkiäpä ovat menneet toiseen ääripäähän.


En ole tätä "suomalaiset luontaisesti joukkuepelaaajia" väitettä oikein koskaan ymmärtänyt. Mihin se perustuu? Lienee myytti.
Käytännössähän suomalaisista tulee vasta sitten joukkuepelaajia, kun on pakko. Jos vaikka jenkkeihin tai ruotsalaisiin verrataan, pakkoakin tarvitaan vähän tavallista enemmän. Yksilölliset ratkaisutkin joukkueessa tehdään joukkueen hyväksi.
13ergkamp

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: J. Wissin uusi, iloinen jalkapallo


Vastaus #829 : 27.03.2017 klo 15:18:06

En ole tätä "suomalaiset luontaisesti joukkuepelaaajia" väitettä oikein koskaan ymmärtänyt. Mihin se perustuu? Lienee myytti.

Emt, kai tällä tarkoitetaan kahta asiaa:
- geneettisesti ollaan ihan oikeasti luterilaisia peruspuurtajia vs. monet muut kansat
- harvoin kellään suomalaisella (missään lajissa) on ollut sellaista yksilötaitoa, jota säkenöivästi käyttämällä olis pystynyt ratkomaan enemmänkin pelejä
Lalli

Poissa Poissa


Vastaus #830 : 27.03.2017 klo 15:26:31

Emt, kai tällä tarkoitetaan kahta asiaa:
- geneettisesti ollaan ihan oikeasti luterilaisia peruspuurtajia vs. monet muut kansat
- harvoin kellään suomalaisella (missään lajissa) on ollut sellaista yksilötaitoa, jota säkenöivästi käyttämällä olis pystynyt ratkomaan enemmänkin pelejä

- kova yksinpuurtaminen on kai vähän eri asia kuin vaikkapa saksalainen joukkuepeli
- eikö Suomen jalkapallonkin pelaajahistoria juuri todista, että tätä taitoa nimenomaan on ollut vaikka Mestarien liigan voittoon
13ergkamp

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: J. Wissin uusi, iloinen jalkapallo


Vastaus #831 : 27.03.2017 klo 15:31:42

- kova yksinpuurtaminen on kai vähän eri asia kuin vaikkapa saksalainen joukkuepeli
- eikö Suomen jalkapallonkin pelaajahistoria juuri todista, että tätä taitoa nimenomaan on ollut vaikka Mestarien liigan voittoon

- se on totta, ja siinä mielessä mustakin tuo on enemmän selitys kuin mikään ominaisuus
- sanoin tuossa että "harvoin"... onhan näitä poikkeuksia toki. Vai yksi poikkeus :)
Einfurt Klyggenhopb

Poissa Poissa


Vastaus #832 : 27.03.2017 klo 18:49:20

Kyllä tämähän on täysin selvää että Mixun ajoista lähtien kun alettiin pelaamaan "modernia" "pallonhallintapeliä" juostiin tosiaan perse edellä siihen kuusen joka rakennettiin ja sillä tiellä ollaan edelleen.
Kun lähes kultainen sukupolvi lopetti/lopetettiin mentiin pahasti metsään, ennen oltiin tai ainakin välillä pelattiin niinkuin meidän pitäisikin. Omilla vahvuuksilla ja niihin ei kuulu Espanjan tyylinen pallon siirtely. Tähän ei meidän miehistö ikinä riitä. Ei pelattu pikku nättiä vaan kyllä se maali tilanne oli tarkoitus hakea aika paljon nopeammin ja joskus siinä onnistuttiinkin, tähän tyyliin meidän pitäisi palata.

Ja ihan oikeesti voitaisko tasurin kutsuminen ihmeeksi jo pikku hiljaa lopettaa vai ollaanko me San Marino?

PS. En pidä Soisaloa vapahtajana vaan jo avaukseen nostettavana kaverina. Hän toisi toivottavsti uuden ulottuvuuden Suomen peliin, täysin erityypppisenä ja aidosti laituriksi kasvatettuna wingerinä.
Olen harvoin vakuuttunut junioreista ja jätän heidän hehkuttamisen täysin muille, mutta vakuutuin viime kesänä yhden (kyllä, yhden) live pelin perusteella siitä että tässä kaverissa on sellaista pelottomuutta ja toivottasti henkistä kovuutta kehittyä aidoksi kovien kenttien ammatilaiseksi ja sittemmin hän lähtikin maailman kilpailumman futis sarjan joukkueeseen mukaan, vaikka ei siellä vielä pelaakkaan. Toivottavasti pää kestää eikä käperry kuoreensa tai ajattele makeaa elämää vaan keskittyy työn tekoon.
« Viimeksi muokattu: 27.03.2017 klo 20:16:14 kirjoittanut Einfurt Klyggenhopb »
Filosofi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Urjalan Palloseura


Vastaus #833 : 27.03.2017 klo 19:11:37

Turkki-matsissahan Suomi lopulta sai hyvin prässättyä hyökkäyspäässä ainakin toisella puoliajalla. Turkkilaiset olivat oikeasti ongelmissa ja heille tuli kiire puolustaa. Toki sitten joku aina sössi hyvän hyökkäyksen, mutta lähtökohtaisesti meininki oli parempaa. Ja turha sössöttää siitä miten turkkilaiset eivät enää pelanneet, ei kukaan anna tuolla lailla toiselle joukkueelle palloa hyvään vastahyökkäykseen. Eri asia silloin kun Suomi lähti alhaalta rakentamaan, silloin turkkilaiset antoivat Suomen pyörittää palloa puolustajilla.

Suomella oli oikeasti ihan hyviä hyökkäyksenpoikasia, parempia kuin hetkeen. Se viimeinen terä puuttuu, ja auttaisi kovasti jos hyökkääjille pelattaisiin palloa parempiin paikkoihin. Liian usein lupaava nopea hyökkäys tyrehtyi siihen kun joku syötti suoraan vastustajan pakille. Siellä oli monta kertaa suomipoikaa menossa jo maalia kohti mutta syöttöä ei tullut.



Olen itse huomannut sellaista, että Suomella menee aina se eka vartti ihmettelyyn kentällä. Aina jos vastustaja aloittaa heti kauhean rallin niin suomalaiset ovat pinteessä. Yleensä se tasaantuu kun suomalaiset alkavat pelaamaan, mutta jos vahinko on jo tehty niin aika ylämäki siitä seuraa.
supstanssi

Poissa Poissa


Vastaus #834 : 27.03.2017 klo 19:32:58

Toivon että Rive ja Suomi jatkavat tätä prässipelin harjoittelua vaikka Turkki-matsissa tulikin tappio eikä homma varmasti täysin yhtenäisesti ja toivotusti vielä sujunut kokonaisuutena. Paineistuksen oppiminen ja yhtenäisyyden löytäminen vaatii harjoitusta ja Hasse ei ollut valmis sitä treenaamaan vaan tyytyi lopulta liian vetäytyvään tapaan mikä on ollut Suomen perisynti. Oli prässin korkeus sitten mikä tahansa niin sen kehittäminen on edellytys parempiin tuloksiin, sillä mikään joukkue ei ilmaiseksi meille palloa missään järkevällä alueella tule nykyfutiksessa luovuttamaan, vaan pallon saamiseksi on tehtävä aloite. Vaikka palloa ei aina saataisi niin prässin olemassaolo voi vaikeuttaa vastustajan rakentelua ja peliä jos se yhtään toimii. Sitä ei haluaisi nähdä että vastustaja saa vapaasti mennä loistavaan viimeisen syötön/keskityksen paikkaan saakka kun odotellaan passiivisena.
D Ramoray

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Euro-Japi, Arki-Karin askelharhautukset, Rive


Vastaus #835 : 29.03.2017 klo 00:42:52

Piti tähän aluksi vastata mutta vaihdetaan nyt samalla ketjua kun teksti venyi.

Olisi kiva kuulla kaikilta dumaajilta, kuka Mosan paikalla pitäisi olla? Kertokaa yksikin suomalainen keskikenttäpelaaja, jolla on sama pelikäsitys, syöttötaito, osaa rytmittää peliä jne mitä Mosa osaa ja hyvin.

Toisaalta kyllä tuohon keskikentän pohjalle myös jotain Sparvin puolustusosaamistakin huutaisi suojaamaan alakertaa. Ei tuo Mosan puolustustyöskentely vaan millään riitä, ainakaan sitten niissä tosipeleissä isoja maita vastaan, kun nytkin näissä parissa pelissä kerkesi juuri ja juuri vastustajan sukille. Ei sillä että Sparv olisi jaloistaan nopeampi, mutta onhan tämän puolustuspelaaminen valovuoden edellä jotain Mosaa. Katkot, riistot, taklaukset ja hyvä sijoittuminen paikkaa paljon hitaita ja kankeita jalkoja.

Vastustajan hitaammissa hyökkäyksissä ei ollut tänään Mosan kanssa niin hirveän suurta ongelmaa, kun keskikentän muut kaverit olivat sen verran puolustusorientoituneita ja tunnollisesti sekä kurinalaisesti puolustavia. Se kuitenkin näkyy sitten taas ikävästi omassa hyökkäyspelaamisessa, ja jatkoa ajatellen vastaavanlainen roolitus ei mielestäni toimi. Ei esimerkiksi Perpasta tai Lamista ole playmakeriksi, vaan siihen vaadittaisiin jo pallotaitavampi syöttelijä, tai sitten edes laidalta pitäisi löytyä tällaisia ominaisuuksia puolustajien sijaan. Onhan Mosalla tosiaan ainakin kotimaan mittapuulla poikkeuksellinen pelinluku ja pelikäsitys (vaikka ei muuten vaikutakaan järjen jättiläiseltä) ja osaa puolustaessa sijoittua, mutta silti suurin osa riistoista ja taklauksista epäonnistuu. Etenkin nopeissa hyökkäyksissä tuntui korostuvan. Tänäänkin Mosa vaikutti olevan puolustustilanteissaan ihan hyvin sijoittunut, mutta silti ne päätyivät turhan usein rikkeisiin.

Onhan Mosa ja Sparv aivan erityyppiset pelaajat, joten siinä mielessä keskenään vertaaminen on hölmöä. Kummankin taidoille olisi kuitenkin maajoukkueessamme tarvetta, joten miettisinkin voiko kumpaakin nähdä samaan aikaan kentällä. Jos kuvitellaan tämän illan mielestäni varsin potentiaalinen numerosarja 4-1-4-1, niin Sparv olisi selkeä valinta tuohon ankkuriksi. Nimenomaan Sparv, sillä tämä toisi myös erikoistilannepuolustamiseen lisää kokoa. Voisiko Mosa sitten sijoittua ylemmäs keskustaan suhteellisen vapaaseen (Roman Eremenkomaiseen) rooliin, jossa tämä hakee ja haluaa palloa hyvinkin alhaalta ja tekee itseään pelattavaksi alakerran onnettomille pelinavaajille? Ylipäätään Mosa ottaisi sitä pelinavaamisen ja -rakentelun isoa roolia itselleen ja esimerkiksi Sparv voi keskittyä leipätyöhönsä sekä alibisyöttelyyn. Ei se Moisanderinkaan kuuluisa pelinavaaminen ole viime majupeleissä vakuuttanut, joten parempi että tämänkin sijaan sitä peliä avattaisiin enemmän alhaalta hakevan Mosan kautta. Mosalla on myös kohtalaisen hyvä potkutekniikka, jota voisi päästä aika ajoin väläyttelemään, kun on enemmän vapauksia nousta tekopaikoille. Mosalla riittää myös taitoa ohittaa se ensimmäinen prässi, jota monesti kaivattaisiin, ja jota voisi vähän vapaammin yrittääkin, silloin jos ei itse olisi se kaikista alin keskikenttä, jolloin riiston tullessa vastustajalla olisi muutakin edessään kuin topparit. 

Keskikenttää täydentäisi sitten työjuhtana Hetemaj, jonka rooli olisi juurikin tuollainen all-rounder tai vastustajan pelintekijän päällystakki. Laidoille sitten myös pelinteosta vastuuta ottava Lod sekä toiselle laidalle pelaaja X, jolla pitäisi riittää ennen kaikkea nopeutta ja haastokykyä. Katse kääntyisi siis tähän nuorempaan osastoon (esimerkiksi Soisalo, Soiri ynnä muut jo esillä olleet nimet). Kärjessä Jolle/Pukki. Jotakuinkin tuollaisella keskikenttä/hyökkäys sapluunalla itse lähtisin kesän peleihin, mikäli nämä pelimiehet ovat silloin pelikuntoisia. Liechtensteinia vastaan toki sitten voisi kokeilla vähän hyökkäävämpääkin keskikentän roolitusta, jossa mm. Mosakin voisi jatkaa siinä keskikentän pohjalla ja Lod/Jensen/Forsell, Hetemaj/tai joku muu ylempänä.

Pakko vielä ottaa kantaa, ettei se Mosan tämän illan esitys kuitenkaan niin hyvä ollut kuin otteluketjussa (klubi-yanarit) kehuivat ja ottelun parhaaksi ylistivät, mutta siitä huolimatta juuri tuollaista Mosan tapaista pelaajaa tuohon maajoukkueen keskikentälle kaivataan, eikä sellaista oikein ketään muutakaan Suomesta löydy (kuten lainauksessa kysytään). Potentiaaliahan Mosalla riittää ja nyt kun saisi HJK:ssa vielä liigakauden hyvin käyntiin, niin aivan varmasti käy taas seuraaviinkin peleihin kutsu ja avauspaikkakin voi olla jälleen odotettavissa.
Krannan Valderrama

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS #äimänkäki


Vastaus #836 : 29.03.2017 klo 01:41:05

Pitkälti samaa mieltä D Ramonayn kanssa tuosta keskikentästä. Sparv ankkurina ja Mosa sekä Perpa täydentämässä vaikuttaisi tällä hetkellä kaikista järkevimmältä ratkaisulta. Mosan parhaat ominaisuudet hyökkäyssuuntaan saataisiin näkyviin, kun Sparv kantaisi suurimman puolustusvastuun Hetemaj:n repiessä ja raastaessa.

Kärjessä näkisin mielelläni vahvempana pääpelaajana Pohjanpalon. Toki tämä tarkoittaisi, että myös laitureiden tulisi kyetä haastamaan ja keskittämään. Tuo laitureiden puute lienee se suurin ongelma maajoukkueessa tällä hetkellä, yhdistettynä surkuhupaisaan keskitysten ja kulmien puolustamiseen. Löytyisikö se ratkaisu laitureiden puutteeseen näistä nuorista herroista, sitä en osaa sanoa. Joka tapauksessa nyt olisi oikea aika ajaa heitä sisälle maajoukkueeseen.
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #837 : 29.03.2017 klo 09:45:08

Löytyisikö se ratkaisu laitureiden puutteeseen näistä nuorista herroista, sitä en osaa sanoa. Joka tapauksessa nyt olisi oikea aika ajaa heitä sisälle maajoukkueeseen.

Jos nyt odotetaan aukeaako ulkomailla penkkipaikka vai avauksen paikka.
Sama pätee myös Pohjanpaloon, nykyisellä pelituntumalla ei vaan suju.

Toinen asia on tietysti se, että kaikissa taktiikoissa ei laitureita tarvita, mutta tokihan lisäävät taktisten variaatioiden määrää.
Timppa Lammas

Poissa Poissa


Vastaus #838 : 29.03.2017 klo 11:31:33

Itävalta-pelissä oli nyt nähtävissä että tuo viiden pelaajan keskikenttä on ihan toimiva ratkaisu. Itävalta saatiin pidettyä ekalla puoliskolla melko kaukana omasta maalista ja hyökkäyksiin oli ihan riittävästi tilaisuuksia. Eli 4-5-1 tai 4-4-1-1 miten se haluaa ilmaista olisi ehkä nyt näitä parempia vastaan se paras yhdistelmä. Häviötilanteessa voi sitten lisätä toisen kärjen mukaan.

Keskikenttä olisi ehkä Hetemaj-Lam-Mosa-Sparv-Lod muodossa toimivin, olisi pallollista osaamista ja kuitenkin hyökkäysvoimaa. Pelituntuman mukaan noita voi vaihdella. Pukki hakee ehkä parhaiten niitä juoksuja linjan taakse, eli se aloittaisi kärjessä.

Yksi juttu, minkä voisi ottaa mukaan olisi Hradeckyn rooli pelinavauksessa. Pallollista osaamista löytyy sieltäkin ja näin Moisanderin voisi nostaa hieman ylemmäs peliä rakentamaan ja pallottelut hoitaa Hradeckyn kautta.
Tolisman

Poissa Poissa


Vastaus #839 : 29.03.2017 klo 13:22:05

pisti silmään tossa Itävalta-pelissä toi itävallan paidassa numerolla 7 pelaava Arnautovic(?). ihan pirun vaarallinen wingeri ja taitava  yks vs yks haastoissa oleva kaveri ja koko ajan harmia tekemässä laidalla!!. Tuli mieleen että en tiedä miten paljon itävallassa on rekisteröityneitä pelaajia mutta miksi suomen massasta ei löydy yhtään tollaista pelaajaa suomen majuun?. Edellisen kun suomen majussa nähnyt tän tyyppisen wingerin niin oli joonas kolkka!!.
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #840 : 29.03.2017 klo 15:18:18

Keskikenttä olisi ehkä Hetemaj-Lam-Mosa-Sparv-Lod muodossa toimivin, olisi pallollista osaamista ja kuitenkin hyökkäysvoimaa. Pelituntuman mukaan noita voi vaihdella. Pukki hakee ehkä parhaiten niitä juoksuja linjan taakse, eli se aloittaisi kärjessä.

Taustajuoksut toimivat ehkä parhaiten, jos niitä hakee myös 1-2 keskikenttäpelaajaa (TJEU: Hetemaj läpi). Teoriassahan Paatelaisen yläoksat olisivat tuohon sopineet ja tehokkaimmin tuota teki Johansson Baxterin taktiikan wide strikerina. Tällöin hyökkääjän tehtävä olisi tehdä tilaa ja hajottaa vastustajan puolustuslinjaa juoksuillaan (Pukki) tai sitten painia toppareiden kanssa ja jatkaa palloa muille (Pohjanpalo, Markkanen).

Viiden keskikenttä tällä tavalla saattaisi toimia parhaiten, etenkin kun niitä juoksijoita voisi olla Lod, Jensen ja Ring, ehkä myös Hetemaj mutta Perpan viimeistelytaito alkaa saavuttaa legendaarisia mittasuhteita. Tokihan yllättävintä saattaisi olla just jonkun Sparvin/Mattilan nousu, mutta tällaisia maajoukkueen pitäisi hakea.
Louhikkokoskettaja

Poissa Poissa


Vastaus #841 : 29.03.2017 klo 20:40:33

Niin, kun positiivisia elementtejä Suomen maajoukkueesta etsii, niin joukkueeseen löytyy erittäin iso määrä keskikentän keskustan kahden suunnan pelaajia. Suurin osa jossain määrin keskinkertaisia maaotteluita ajatellen, mutta on kuitenkin selkeästi Suomen syvin osa-alue. Ja kun maajoukkueen selkeimmät ongelmakohdat ovat ovat molemmissa bokseissa, niin pelin tukahduttaminen viiden keskikentällä, vielä puolustavampana 4-1-4-1-ryhmityksenä, on ehkä se optimaalinen ratkaisu. Ainakin puolustuksen osalta. Toki tuosta keskikentän tukkimista on jo harrastettu, eikä se ole ongelmia ratkaissut, mutta vaikea Riven on muutakaan tässä vaiheessa repäistä.

Sinälläänhän noista varsinkin Perpan ja Ringin, mahdollisesti muidenkin kyvyt nousta tukemaan hyökkäystä keskikentältä riittävät myös, viimeistelytaito tai ratkaisusyöttöjen antaminen sitten ei niinkään.

Keskikentän laidat tuossa ovat selkeä puute, mutta jonkinlaisia laitapelaajia on materiaaliin viimeinkin mahdollisesti kasvamassa ja kun onhan tässä vielä puolitoista vuotta aikaa seuraaviin kunnon peleihin, niin aikaa on katsella.

Ja sitten se keskushyökkääjä. Pukki on hyvä hyökkääjä, mutta ei vaan sellainen hyvä hyökkääjä, mitä Suomen kaltainen maajoukkue kaipaisi. Samoin kuin voi Moisanderin, R. Eremenkon, Pohjanpalonkin niputtaa pelaajiksi, jotka pelaavat hyvin kun joukkue ympärillä on hyvä, muuten sitten on vaikeampaa. Kovin usein, kun noita pienempiä arvokisoihin menevien maiden joukkueita selaa, niin sieltä löytyy se 190-senttinen keskushyökkääjä. Enkä nyt tarkoita sitä, että Erziä pitäisi peluuttaa, mutta laadukas iso kärki helpottaisi Suomen peliä oleellisesti monin tavoin. Sellaista vaan ei ole, eikä juuri ole ollutkaan. Toki Latvialla ei EM-kisa aikanaan ollut mitään isoa kärkeä, että ei se välttämättömyyskään ole.
Patjantekijät

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK & Atleti


Vastaus #842 : 29.03.2017 klo 21:44:34


Ja sitten se keskushyökkääjä. Pukki on hyvä hyökkääjä, mutta ei vaan sellainen hyvä hyökkääjä, mitä Suomen kaltainen maajoukkue kaipaisi. Samoin kuin voi Moisanderin, R. Eremenkon, Pohjanpalonkin niputtaa pelaajiksi, jotka pelaavat hyvin kun joukkue ympärillä on hyvä, muuten sitten on vaikeampaa. Kovin usein, kun noita pienempiä arvokisoihin menevien maiden joukkueita selaa, niin sieltä löytyy se 190-senttinen keskushyökkääjä. Enkä nyt tarkoita sitä, että Erziä pitäisi peluuttaa, mutta laadukas iso kärki helpottaisi Suomen peliä oleellisesti monin tavoin. Sellaista vaan ei ole, eikä juuri ole ollutkaan. Toki Latvialla ei EM-kisa aikanaan ollut mitään isoa kärkeä, että ei se välttämättömyyskään ole.

Harmi et hommat mennyt päin puuta Berat Sadikin kanssa. Ei toki tulevaisuutta mutta olisi viimevuosina ollut mies paikallaan ja nyt sitten ainakin pelillisesti typerä siirto..
hungrywolf

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Fc Raswapallo


Vastaus #843 : 29.03.2017 klo 22:30:51

D Ramorayn kanssa ajatukset menee meitsillä aika yksi yhteen keskikentän rakentamisen kanssa.
Täsmälleen noin tuo olisi tehtävä silloinkun maksimia haetaan.
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #844 : 30.03.2017 klo 08:47:08

Niin, kun positiivisia elementtejä Suomen maajoukkueesta etsii, niin joukkueeseen löytyy erittäin iso määrä keskikentän keskustan kahden suunnan pelaajia.

Moi Mixu...
Eli oikeastaan olla siis taas tässä pisteessä, että suhteessa muihin osa-alueisiin keskikenttä on vahvin ja sieltä löytyy myös syvyyttä, mutta kuinka kääntää se Paatelaista (ja nyt Kanervaa) paremmin hyödyksi myös molemmissa bokseissa.

Lainaus
Ja sitten se keskushyökkääjä. Pukki on hyvä hyökkääjä, mutta ei vaan sellainen hyvä hyökkääjä, mitä Suomen kaltainen maajoukkue kaipaisi.

Tai siis viime aikojen maajoukkueissa keskushyökkääjä on ollut aivan liian yksinäinen.
Pukin vahvuus on liike, joka vaatisi tuekseen toisen hyökkääjän tai sitten keskikenttäpelaajien nousut. Vahvemmalla keskikentällä Pukki voi olla hyvinkin toimiva puolustuslinja repijä ja maalipaikkoihin hakeutuja, mutta noin kakskytäviis metriä ennen maalia Suomelta joukkueena loppuvat eväät, molemmissa päissä.

Lainaus
Enkä nyt tarkoita sitä, että Erziä pitäisi peluuttaa, mutta laadukas iso kärki helpottaisi Suomen peliä oleellisesti monin tavoin. Sellaista vaan ei ole, eikä juuri ole ollutkaan.

Riippuen vastustajasta, jos peli saadaan vastustajan boksiin paremmin ja vastassa ei ole ihan kärkiluokan puolustajia, niin Markkasesta voi olla paljonkin hyötyä. Sen sijaan jos Markkanen joutuu boksin ulkopuolelta tekemään jotain niin ei toimi samalla tavalla. Pohjanpalo olisi ehkä kattavin hyökkääjä, mutta johtuuko nykyinen taso pelituntuman puutteesta vai onko se pelituntuman puutteen syy...
The Real Wolf

Poissa Poissa


Vastaus #845 : 30.03.2017 klo 17:27:39

Riippuen vastustajasta, jos peli saadaan vastustajan boksiin paremmin ja vastassa ei ole ihan kärkiluokan puolustajia, niin Markkasesta voi olla paljonkin hyötyä. Sen sijaan jos Markkanen joutuu boksin ulkopuolelta tekemään jotain niin ei toimi samalla tavalla. Pohjanpalo olisi ehkä kattavin hyökkääjä, mutta johtuuko nykyinen taso pelituntuman puutteesta vai onko se pelituntuman puutteen syy...

- Suunnilleen samaa mieltä. Toisaalta esimerkiksi Petri Pasasen arvio Pohjanpalosta Turkki-ottelun jälkeisessä kommentissa Ylellä oli tyly (löytyy Areenasta): "Pohjanpalon pitää saada palloja maalin eteen, että hän olisi vaarallinen. Ei hän puolessa kentässä tee yhtään mitään."
Filosofi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Urjalan Palloseura


Vastaus #846 : 30.03.2017 klo 17:39:23

Pasasen kanssa samaa mieltä.

Se, onko Suomella varaa peluuttaa sellaista kaveria, on mietinnän arvoinen asia. Toki puoli vuotta sitten (???) tuli muutama maali pienen ajan sisällä, mutta muuten on ollut hiljaisempaa.

Ettei vain Leverkusenissa oltaisi samaa mieltä?
The Real Wolf

Poissa Poissa


Vastaus #847 : 30.03.2017 klo 18:09:14

Se, onko Suomella varaa peluuttaa sellaista kaveria, on mietinnän arvoinen asia. Toki puoli vuotta sitten (???) tuli muutama maali pienen ajan sisällä, mutta muuten on ollut hiljaisempaa.

- Puolitoista vuotta siitä jo suunnilleen on. Kuten edelläkin on tullut esiin: onko varaa, riippuu pelitavasta. Jos palloja saadaan/laitetaan boksiin, niin toki luontainen viimeistelijä (Pohjanpalo) ja/tai fyysinen preesens (Markkanen) ovat vahvoja ehdokkaita. Jos taas halutaan hyökkäykset pääsääntöisesti keskikentän kautta maata pitkin syötellen, niin kyseiset kärkipelaajat saadaan näyttämään huonommilta kuin ovat. Siksi, että valittu pelitapa ei tue heidän vahvuuksiaan. Esimerkiksi Turkki-ottelussa oli käsittämätöntä, että pitkät korkeat pallot lopetettiin käytännössä kokonaan Markkasen tultua kentälle.
JalluCola

Poissa Poissa


Vastaus #848 : 30.03.2017 klo 20:38:10

Itse näkisin, että Suomen tulisi panostaa ennenkaikkea prässipelaamiseen. Meillä ei ole joukkueessa oikeastaan mitään sellaisia vahvuuksia joihin nojata pelitavassa. Kun tilanne on tämä niin jäljellä jää enää työmoraali ja joukkueen yhtenäisyys. Kun nämä kaksi asiaa ovat kunnossa niin prässi voi olla tappavan tehokasta.
« Viimeksi muokattu: 30.03.2017 klo 20:44:57 kirjoittanut JalluCola »
Ehis

Poissa Poissa


Vastaus #849 : 30.03.2017 klo 20:39:46

Kuten edelläkin on tullut esiin: onko varaa, riippuu pelitavasta. Jos palloja saadaan/laitetaan boksiin, niin toki luontainen viimeistelijä (Pohjanpalo) ja/tai fyysinen preesens (Markkanen) ovat vahvoja ehdokkaita.

Markkanen toki ihan paska viimeistelemään, joten valitettavan huono ehdokas. Pohjanpalo viimeistelee boksista huomattavasti tehokkaammin. Eero sutii viivalta yli.

 
Sivuja: 1 ... 33 [34] 35 ... 38
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines