Perustettu: 1907
Kotistadion: Sonera Stadium (kapasiteetti: 10500)
http://www.sonerastadium.fi/Kausia ylimmällä sarjatasolla peräkkäin: 52
Kotisivu:
www.hjk.fiFacebook:
www.facebook.com/hjkhelsinki1907Twitter:
www.twitter.com/hjkhelsinkiInstagram:
www.instagram.com/hjkhelsinkiKannattajat:www.klubipaaty.nethttp://forzahjk.yhdistysavain.fi/Facebook:
www.facebook.com/KlubipaatyInstagram:
www.instagram.com/klubipaaty/Saavutukset:Suomen mestari (27): 1911, 1912, 1917, 1918, 1919, 1923, 1925, 1936, 1938, 1964, 1973, 1978, 1981, 1985, 1987, 1988, 1990, 1992, 1997, 2002, 2003, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014
SM-hopeaa (13): 1921, 1933, 1937, 1939, 1956, 1965, 1966, 1982, 1983, 1999, 2001, 2005, 2006
SM-pronssia (11): 1954, 1968, 1969, 1974, 1976, 1979, 1980, 1986, 1993, 1994, 1995
Suomen Cupin voittoja (12): 1966, 1981, 1984, 1993, 1996, 1998, 2000, 2003, 2006, 2008, 2011, 2014
Liigacupin voittaja (5): 1994, 1996, 1997, 1998, 2015
Pelaajat ja taustahenkilöt:22 sopimusta:
1. Daniel Örlund (2015)
Linkki
35. Saku-Pekka Sahlgren (2015)
Linkki
/
2. Alex Lehtinen
3. Gideon Baah (2016)
Linkki 5. Tapio Heikkilä (2014+1)
Linkki 6. Markus Heikkinen (2015)
Linkki 11. Veli Lampi (2015)
Linkki 15. Roni Peiponen
16. Valtteri Moren (2015)
Linkki 27. Sebastian Sorsa (2015+1)
Linkki
10. Atomu Tanaka (2015+1)
Linkki 20. Matti Klinga (2016)
Linkki 26. Obed Malolo (2016)
Linkki 28. Rasmus Schüller (2015)
Linkki 31. Robin Lod (2015)
Linkki
91. Guy Moussi (2015)
Linkki
8. Demba Savage (2015)
Linkki 14. Mike Havenaar (8/2015)
Linkki/
17. Nikolai Alho (2015)
Linkki 18. Ousman Jallow (2015)
Linkki 20. Joel Pohjanpalo (2018)
Linkki -> lainassa Bayer Leverkusenissa / Fortuna Düsseldorfissa
80. Erfan Zeneli (2014+1)
LinkkiTaustat: Päävalmentaja: Mika Lehkosuo (2016)
Linkki Valmentaja: Toni Koskela (2014)
Linkki Valmentaja: Vesa Vasara (2014)
Linkki Maalivahtivalmentaja: Ville Wallen (2015)
Linkki Fyysinen valmentaja/fysioterapeutti: Jaakko Piensoho
Linkki Joukkueenjohtaja: Markku Peltoniemi
Huoltaja: Tuomo Nissi (2015)
Linkki Fysioterapeutti: Tony Elomaa
Lääkäri: Tuomas Brink
Muutokset pelaajistossa kauteen 2014 verrattuna:Sisään (suluissa edellinen seura): Ousman Jallow (Çaykur Rizespor, TUR)
26v gambialainen hyökkääjä liittyi Klubiin viikon testijakson päätteeksi. Koko viime kausi meni sivuun loukkaantumisen takia, joten pelituntuma lienee aluksi jonkinverran kadoksissa. Jallow edusti viimeksi Çaykur Rizesporin miehistöä Turkin liigassa ja ykkösessä vuosina 2011-2013 tehden 47 pelissä 19 maalia. Turkin jaksoa aiemmin Jallow edusti tanskalaista Bröndbyn miehistöä kausina 2008-2011 tehden 69 ottelussa 14 maalia.
Jallowilla on taskussa myös 7 Gambian U20 maajoukkueen peliä (5 maalia) ja 12 a-maaottelua (2 maalia).
Daniel Örlund (Rosenborg, NOR)
Daniel Örlund (34v) siirtyi Klubiin toisesta pohjoismaalaisesta suurseurasta eli Norjan Rosenborgista. Örlund ehti pelata Rosenborgissa viiden kauden aikana 119 ottelua. Ennen Rosenborgin jaksoa Örlund oli Tukholman AIK:n maalilla kahdeksan kauden ajan syrjäyttäen mm. muuan Tomi Maanojan. Otteluita AIK-vuosina kertyi yhteensä 157, joista 34 lainapesteillä Fredrikstadissa ja Cafe Operassa. Örlundilla on myös yksi matsi pelattuna Ruotsin maajoukkueessa.
Mike Havenaar (Cordoba, ESP)
27-vuotias japanilaiskärki Havenaar aloitti kuluvan kauden Espanjan La Ligan Cordobassa, mutta sopimus purettiin kesken kauden. Cordobassa Mikelle ehti lopulta kertyä vain viisi ottelua. Cordobaan Mike siirtyi Hollannin liigan Vitessestä, jossa Mike paukutti kolmen kauden aikana 79 ottelussa 26 maalia.
Ennen Vitessen vuosiaan Mike nakutti Ventforet Kofun riveissä Japanin divarissa kahdessa vuodessa 37 maalia 63 ottelussa. Havenaar on pelannut myös 17 maaottelua Japanin paidassa tehden niissä neljä maalia.
Atomu Tanaka (Albirex Niigata, JAP)
Talven ehkä mielenkiintoisin haku. 27-vuotias hyökkäävä keskikenttä, joka pystyy pelaamaan myös laiturina. Saapui Klubiin Japanin korkeimmalta sarjatasolta, jossa pelasi kymmenen kauden aikana 200 peliä tehden 17 maalia. Kuului myös Japanin U20 MM-kisamiehistöön vuoden 2007 kisoissa Kanadassa.
Guy Moussi (Birmingham City, ENG)
30-vuotias ranskalainen keskikentän keskustan pelaaja. Ehtinyt pelaamaan ammattilaisena 11 kauden ajan. Viiden kauden ajan Guy edusti Angersia pelaten Ranskan ykköstä ja kakkosta 93 pelin verran. Siirtyi Englantiin vuonna 2008, jossa on edustanut lähinnä Nottingham Forestia (136 peliä, 6 kautta). Pelasi alkukaudella kuitenkin pari ottelua Birminghamin riveissä ennen siirtymistä Helsinkiin.
Matti Klinga (FC Lahti)
Parikymppinen keskikentän keskustan pelaaja siirtyi Klubiin FC Lahdesta, jossa pelasi neljän kauden aikana 71 ottelua. Edustanut Suomen nuorten maajoukkueita U17, U19 ja U21 ikäluokissa. Kärsinyt jonkin verran loukkaantumisista urallaan.
Saku-Pekka Sahlgren (RoPS)
Paluumuuttaja. Saku oli Klubin maalilla jo vuosina 2011-2013, mutta lähti peliajan perässä Rovaniemelle viime kaudeksi. Pelasi käytännössä kaikki RoPS:n ottelut viime kaudella. Lähtökohtaisesti selvä kakkosvahti.
Poistuneet (suluissa uusi seura):Fredrik Lassas (HIFK)
Carljohan Eriksson (HIFK)
Joevin Jones (Chicago Fire, MLS)
Teemu Tainio (lopetti uransa)
Mika Väyrynen (LA Galaxy, MLS)
Toni Doblas (UE Cornelia, Espanja)
Sebastian Mannström (Elversberg, Saksa)
Joel Perovuo (FC Honka)
Roni Porokara (FC Honka)
Aristide Bance (FC Irtyish Pavlodar, Kazakstan)
Anthony Annan (1860 Munchen, Saksa)
Macoumba Kandji (AC Faisaly, Saudi-Arabia)
Klubin ottelut pre-seasonilla:KTP - HJK 0-0
Djurgården - HJK 3-1 (Klubin maali: testissä ollut Fukui)
RoPS - HJK 0-2 (Lod, Tanaka)
HJK - RoPS 2-2 (Baah, Zeneli)
HJK - KTP 2-2 (Jallow, Zeneli)
HJK - FC Lahti 2-0 (Zeneli, Havenaar)
Molde - HJK 1-0
HJK - HIFK 2-0 (Järvenpää, Jama)
Kalmar FF - HJK 2-2 (Tanaka, Havenaar)
Sillamäe Kalev - HJK 1-1 (Baah)
RoPS - HJK 0-2 (Lod, Havenaar)
Klubi talvikaudella yhteensä: 11 ottelua, 4 - 5 - 2, maaliero 16-11.
Klubi liigaseuroja vastaan talvikaudella: 4 - 3 - 0, maaliero 12-4.
Maalit pelaajittain:
3 Havenaar, Zeneli
2 Lod, Tanaka, Baah
1 Jallow, Järvenpää, Jama, Fukui
Kausi 2014 (Vlad Kepesin naputtelemana):Joukkueen rakentaminen meni harvinaisen myöhään, mutta kaiken piti olla kunnossa. Liigacupista tuli lähtö aikatauluongelmien kanssa, Ruotsista haettiin pari tasuria, henki oli hyvä ja tekemisen meininki kova. Alkukausi oli kuitenkin kuin ajassa oltaisiin menty vuosi taaksepäin. Peli oli staattista eikä hallintaa saatu realisoitua maalipaikoiksi. Kuin sormia napsauttamalla kenkää alkoi jälleen puristaa, vieraspeli Lahdessa oli täysi katastrofi, ja viime kauden voittoputkeen lopettanut Siku Boström sai lähteä vain viiden pelin jälkeen saldolla 2-1-2. Tilalle tuli lähes kaikkien iloksi klubilegenda Bana Lehkosuo #96,2. Kova koetus olikin samantien edessä, Haka vappuaattona Tehtiksellä Cupin matsissa. Kuin saduissa voittoja tuli voiton perään, ja sympaattinen tanskalaisveskari Michael Tørnes pelasi itselleen Andras Vilnrotterin nimissä olleen nollapeliennätyksen.
Kannattajien ja seurajohdon tuska oli nopeasti vaihtunut euforiaksi, ja kaikki meni niin kuin villeissä unelmissa, tai vähintään Strömsössä. Kymmenen nollapelin jälkeen länsinaapuri Honka onnistui vihdoin Tapiolassa tekemään maalin juuri ennen juhannusta, mutta nöyryytys kuitattiin heti kokonpolttelun jälkeen voittamalla TPS Sonskilla 5-0. Samat turkulaiset, nuo perkeleet, olivat aiemmin Sikun viimeiseksi jääneessä ottelussa käyneet ryöväämässä pinnat Aurajoen varteen Wayne Brownin maalilla, tämäkin Soneralla.
Kiima alkoi pikkuhiljaa nousta, ja yhtä lailla myös pelonsekaiset tunteet. Huomio siirtyi Kaljuun ja Kaljuun. Eli UEFAn Gianni Infantinoon ja edelliskesäiseen Nõmme Kalju -katastrofiin. Vastustajasta FK Rabotnickista kukaan ei tiennyt mitään, viimeistelyharjoitus KuPSia vastaan ei ollut mitään juhlaa, ja lopulta HJK haki Makedoniasta inhorealistisen mutta hermostuneen 0-0 -tasurin. Pelistä ei jäänyt mitään käteen, ja paluuottelussa Rabosta tiedettiin yhtä vähän kuin aikaisemmin. Tasoero tuli kuitenkin heti pelin alussa selväksi, ja Lodin ja Morenin maaleilla tilanne oli puolen tunnin jälkeen jo 2-0. Kun peli olisi pitänyt tappaa, nollapelisankarille kävi täysin käsittämätön moka kun hörppäsi kaukolaukauksen maaliinsa ja makedonialaiset pääsivät ilmaiseksi peliin mukaan. Kun muutama kilo kynsiä oli pureskeltu niin paikan päällä kuin kotonakin ja Bulgarian lippua heiluteltu, tuskien taival päättyi lopulta 2-1 lukemiin. Vuoden kestänyt nöyryytys ja kärsimysnäytelmä oli vihdoin saatu päätökseen ja sen kauhukirjan kannet suljettua. Kalju-katastrofi ei toistunut! Seuraavaksi oli vuorossa matka Turkuun Interiä vastaan, josta tuloksena oli 3-3 tasuri, turkulaisnuorukainen Blend Miftari onnistui tekemään uransa ensimmäisen liigamaalinsa vajaa kymppi ennen loppua, joten tämäkään kenraali ei mennyt täysin nappiin.
3. kierroksella vieraat tulivat Kyprokselta APOELin muodossa. 2-0 HT antoi jo hyviä merkkejä tulevasta, mutta syön hattuni jos kukaan tiesi tässä vaiheessa miten europelit tulisivat jatkumaan. No, KIIMAHIRVI nyt koki oman mustan hetkensä eikä siitä enempää, mutta 2-2 tasuriin jouduttiin tyytymään. Paluuottelussa en tiedä oliko APOEL vaan niin hyvä pakottaen Klubin virheisiin, vai oliko kovin usko jo mennyt. Joka tapauksessa, tuossa ottelussa tasoero oli aika selvä, eikä siinä ole mitään hävettävää. Seuraavalla rundilla APOEL raiskasi Tanskan mestarin AaB:n yhteismaalein 5-1 ja selvitti tiensä tsämppäriin. Sieltä tosin oli saldona 0-1-5, kuitenkin täysin mahdottomassa lohkossa Barcelonan, PSG:n ja Ajaxin kanssa. Ja pelattiinhan mekin Barcelonaa vastaan, mutta siitä nyt vaikea sanoa mitään, en edes katsonut ottelun maaleja. Tulipahan ainakin rahaa ja Olympiastadionin katsojaennätys rikottua.
Varsin odotettuun tapaan HJK:n taival jatkui EL:n puolella itävaltalaista Rapid Wieniä vastaan. Rapidin kannattajien hurjuus oli kantautunut Pasilaankin, ja matsipäivänä Stadissa oli enemmän poliiseja kuin Soneralla katsojia. Wienistä oli kuitenkin tullut lähinnä seesteistä jengiä jotka kunniottivat seuraikoniaan Mako Heikkistä hienolla tiftolla, vieläpä suomeksi. Elokuisessa illassa nähtiin kuitenkin ensimmäinen venyminen, kun 0-1 tappioasema käännettiin ensin tasuriksi Robin Lodin huimalla pommilla (PAU!), ja sen jälkeen 2-1 voitoksi Väyrysen hallitulla pomppusijoituksella ilman mitään tuuria missään vaiheessa.
Ennen toista ottelua kohdattiin kuitenkin pahin vastustaja SJK Nottajoella, ja alkuvaikeuksien jälkeen jenginsä huikeaan lentoon saanut Simo Valakarin SJK nappasi pinnat kotiin "oman koiran" Aksu Pelvaksen puriessa Klubia kahdella maalilla. SJK pääsi sarjataulukossa jo haisteluetäisyydelle, mutta asiantuntijapiirien realistit varmaan olivat yksimielisiä siitä, että mestaruustaistelun tiukentuminen oli lähinnä näennäistä.
Lähtökohdat eivät olleet kovin hyvät, ja surkeaksi se muuttui kun Wienissä oltiin pelattu vartti. Tässä vaiheessa sivullekirjoittaneen kasetti hajosi lopullisesti, ja lähdin Nahka-Tapsan samettisen äänen luota vitutussavukkeelle. Palatessani tilanne olikin muuttunut 2-1:een, ja yhtäkkiä kaikki olikin auki. Rapid oli koko ajan niskan päällä, ja toisella puoliajalla näytti jälleen todella vaikealta. Vaikken ole yhtään taikauskoinen, päätin että auttaisikohan röökitauko jälleen, ja päästessäni takaisin ruudun äärelle kuulin vain "siinä teille Rapidin vartti" ja näin tolkutonta juhlintaa. Tilanne on 2-2! Rapidin pitää tehdä 2 maalia! Kun Demba kaadettiin rankkarialueella ja ranskalaisdumari Stéphane Lannoy vihelsi pilkun, lähti niin tolkutonta riemun- ja hämmästyksenomaista huutoa joka peitti alleen jopa Gijónin ihmeen tuuletukset. Lohkovaihe! Vihdoinkin!
Lohkovaiheen edesottamuksista on turha kirjoittaa mitään, sitä on käsitelty muissa topikeissa, se on tuoreessa muistissa ja annetaan kaikkien fiilistellä sitä omien tuntemusten mukaan, koska varmasti jokaisella kannattajalla on hieman erilaiset fiilikset ja kokemukset.
Arki sen sijaan jatkui, tyylillä. SJK-tappio jäi lopulta Banan ainoaksi ja vaikka peli ei ollut aina seksiä, pisteitä tuli varmasti ja useaan kertaan viime hetkien maaleilla. Mestaruus oli käytännössä ratkaistu, SJK ja Lahti taistelivat lähinnä siitä kumpi ottaa hopeasijan. KuPS, VPS ja MIFK taistelivat neljännestä sijasta joka veisi nelosen eurokentille, koska harva uskoi että surkean kauden Istuvan Hollantilaisen johdolla pelannut Inter pystyisi Cupin finaalissa haastamaan Klubin, varsinkaan Sonskilla. Mestaruus ratkesi Turussa 4-1 voitossa TPS:ää vastaan, mutta juhlimiset jäivät varsin vaisuksi koleassa sunnuntaisessa syysillassa. Eikä ihme, kausihan oli pahasti kesken ja itse seikkailu vasta alkutekijöissään.
Cupin finaalissa 1. marraskuuta nähtiin kuitenkin varsin kurinalainen Inter joka antoi kunnioitettavan vastuksen. Pilkuille mentiin, ja sankariksi nousi vekkuli Toni Doblas. Rankkarit 5-3 ja tuplamestaruus Töölöön!
Kausi 2015:Klubi lähtee kauteen 2015 kohtuullisen reilusti uusiutuneena. Joukkueesta on lähtenyt 12 pelaajaa muihin seuroihin ja tilalle on hankittu toistaiseksi seitsemän. Todellisia avainpelaajia ei onneksi poistunut kuin neljä; Doblas, Tainio, Annan ja Kandji. Menetyksiin voinee laskea varauksin myös Mannströmin ja Väyrysen.
Klubi onkin keskittänyt hankintansa juurikin kyseisten pelaajien pelipaikoille. Doblasin korvaajaksi hankittiin kovalla CV:lla operoiva Örlund ja kakkosvahdiksi vanha tuttu Saku-Pekka Sahlgren. Keskikentän keskustasta poistuneet Tainio, Väyrynen, Annan ja Perovuo on korvattu laadukkailla Guy Moussilla ja Atom Tanakalla. Lisäksi Klinga saapui Lahdesta kärkkymään peliaikaa ja oman juniorimyllyn läpi käynyt Obed Malolo on ollut talvikaudella erinomainen. Malolo on monen papereissa se seuraava lopullisen läpimurron tekevä Klubin oma kasvatti ja hän tuleekin saamaan runsaasti peliaikaa jo tällä kaudella.
Hyökkäyksestä poistui kulttiasemaan noussut Macoumba Kandji, joka jäi ikuisesti historiaan upottamalla Klubipäädyn edessä FC Kööpenhaminan ottelun lisäajalla upealla syöksypuskullaan. Muista viime kauden kärkipelaajista Mikael Forssell siirtyi jo kesällä Bochumiin Saksaan, Konan lähti Egyptin liigaan ja totaaliflopiksi osoittautunut Bance pelaa Kazakkien rahaliigaa.
Tilalle hankittiin Japanin maajoukkuerinkiin kuuluva Mike Havenaar ja Gambian Ousman Jallow. Havenaar on tasonsa jo osoittanut ja tulee varmasti olemaan liigan parhaiden pelaajien joukossa. Negatiivisena asiana täytyy mainita Havenaarin sopimuksen kesto. Sopimus on katkolla jo elokuussa.
Jallow on enemmän "high risk, high reward" tason haku. Hän on osoittanut urallaan osaavansa tehdä maaleja myös Veikkausliigaa selvästi kovemmissa sarjoissa, mutta loukkaantumiset ovat riivanneet viime vuodet. Ehjä kausi tähän väliin ja ura uuteen kukoistukseen?
Puolustuksen osalta selvittiin helpolla. Koko kuuden kärki (Heikkinen, Sorsa, Lampi, Baah, Heikkilä, Moren) jäi seuraan ja nuoret Roni Peiponen ja Alex Lehtinen stunttaavat. Puolustuksen osalta kysymysmerkkejä ei juuri ole.
Suurimmat kysymysmerkit liittyvät kuitenkin lähinnä motivaatiotekijöihin. Klubilla on kuusi mestaruutta putkeen, viime kaudelta vieläpä tuplana, ja lisäksi käytiin Eurooppaliigan lohkovaihetta pelaamassa. Liigacupin Klubi ehti myös jo voittaa ja edellinen tappio suomalaiselle joukkueelle on viime vuoden elokuulta (SJK - HJK 2-0).
Jaksaako Klubi syttyä kaikkiin liigapeleihin täysillä vai mennäänkö puolivaloilla säästellen kauden toista päätähtäintä (europelit) ajatellen?
Lähdetäänkö pelaamaan omaa peliä omalla tempolla vai tyydytäänkö pääasiassa vastustajan tempotasoon? Pelataanko alkukausi europeleihin valmistavalla pelityylillä vai lähdetäänkö muokkaamaan formaatiota esim. kotipeleissä normaalia hyökkäävämmäksi? Tässä lienee Banan suurin haaste, koska kaikki muut haluavat varmasti voittaa etenkin suomalaisen jalkapallon lippulaivana seilaavan Klubin.
Materiaalista ainakaan mikään ei jää kiinni. Se on Klubilla tänäkin vuonna koko sarjan paras ja etenkin levein.
