Pohjois-Irlanti-Suomi tilastoina

[Jorma Teräs]

Ensin peliminuutit, kaikki syötöt ja perässä "vaikeat" syötöt, "rakentavat" syötöt tai miten niitä nyt haluaakin kutsua.

Sorsa	90	31/42	6/16
Uronen	90	26/33	3/7
Moisander	90	55/62	2/6
Toivio	45	23/25	2/3
Arajuuri	45	27/31	1/3
Mattila	90	67/87	10/23
Sparv	90	37/41	2/3
Ring	90	54/68	5/13
Eremenko	90	48/66	8/22
Hämäläinen	42	11/13	3/5
Pohjanpalo	48	9/10	1/1
Pukki	69	8/11	3/6
Sadik	21	3/4	1/2
Koko joukkue		399/493	47/110

Hyökkäyksen kaksinkamppailut, ensin maassa ja perään ilmassa:

Sorsa	0/5	1/1
Uronen	2/4	0/0
Moisander	0/0	0/0
Toivio	1/1	0/0
Arajuuri	0/0	1/2
Mattila	3/8	0/0
Sparv	2/3	1/1
Ring	2/6	0/1
Eremenko	8/11	1/3
Hämäläinen	0/4	0/0
Pohjanpalo	3/8	1/4
Pukki	6/8	3/3
Sadik	0/0	2/3
Koko joukkue	27/58	10/18

Puolustuksen kaksinkamppailut samalla tavalla:

Sorsa	2/7	0/3
Uronen	3/11	2/3
Moisander	2/6	1/3
Toivio	1/3	1/2
Arajuuri	4/5	4/6
Mattila	12/16	3/4
Sparv	3/7	1/1
Ring	1/2	2/3
Eremenko	1/4	0/0
Hämäläinen	2/4	0/0
Pohjanpalo	0/0	0/0
Pukki	1/2	0/0
Sadik	0/0	0/0
Koko joukkue	32/67	14/25

Ja lopuksi vielä katkot, kuljetukset, pallon pitämiset ja maalintekoyritykset/alustukset:

Sorsa	10	1	2	0+1
Uronen	7	0	1	0+0
Moisander	15	2	4	1+0
Toivio	9	0	0	0+0
Arajuuri	6	0	1	0+0
Mattila	16	2	1	2+1
Sparv	4	1	1	0+2
Ring	9	2	3	0+0
Eremenko	4	7	6	2+0
Hämäläinen	1	1	2	0+1
Pohjanpalo	0	2	0	1+0
Pukki	1	2	2	2+0
Sadik	1	0	0	1+0

- Hradeckyn avaukset 23 maassa, 6 ilmassa
- syöttöpeli aika heikkoa, ei mitään ennätyspaskaa mutta alempaa kastia kuitenkin
- Mattilan 20 harhasyöttöä keskikentän pohjalta on melkoinen ero Tainion ja Sparvin suorituksiin verrattuna. Romaltakaan ei löytynyt enempää kuin karmeasta Israel-ottelusta (syöttöjäkin silloin toki 115)
- kaksinkamppailut ei ehkä ihan niin huonoja kuin olisi kuvitellut, toki yksittäiset pelaajat pitävät joitain kategorioita aika vahvasti pystyssä
- kapteenilta varsin masentavat luvut eikä Romaltakaan ihan lähtenyt niin kuin yleensä

[Julkea bulbul]

Kiitoksia!

Puolustuslinjan kaksinkamppailut melko järkyttävää luettavaa kuten oli odotettua, mutta Mattilalta sen sijaan kaikkien aikojen neljänneksi kovimmat puolustuspään maakaksinkamppailuprosentit edellään vain Heikkinen (Belgia kotona 2007) sekä viime syksyltä Arkivuo (vs. Kreikka) ja Sparv (vs. Romania). Toki syöttötyöskentely kallistaa vaa'an toiseen suuntaan.

Edit. Tarkennettan sen verran, että neljänneksi kovimmat prosentit, jos otetaan mukaan vain 10 tai yli kaksinkamppailua / peli. Alle sen löytyy useampikin kovempi suoritus.

[Tsei Tsei]

Vaikeissa syötöissä syöttöprosentti aika järkyttävällä tasolla. Sorsa ja Mattila saivat toki onnistumisiakin, mutta pisti silmään jo matsissakin, että nämä perseroiskijat aiheuttivat helvetisti pallonmenetyksiä roiskinnallaan. Yhteensä 23 epäonnistunutta vaikean syötön yritystä. Ring oli hyvin vastaavalla linjalla ja toki myös Roma, mutta tuolla ylempänä tilanteet ovat kuitenkin suuremman paineen alla ja tilat pienempiä. Sorsalta ja Mattilalta nähtiin kyllä paljon paineettoman tilanteen roiskaisuja.

Mattila oli sentään jämäkkä kaksinkamppailuissa. Ongelma vaan on se, että tuolla paikalla Sparv olisi todennäköisesti kerännyt samat lukemat ja syöttänyt paremmin. Toki olisi syöttänyt myös vähemmän vaikeita syöttöjä. Sorsalla myös hyökkäyksen kaksinkamppailut maassa 0/5. Kapellakin kyllä surkea 0/4 tuossa.

Yllättävintä on ehkä Pukin erittäin kovat tilastot. Ovatko jopa maajoukkueuran parhaat hyökkäyksen kaksinkamppailuissa? Syötötkin ok.

Ja sitten se alkuperäinen puolustuslinja, joka voitti maakaksinkamppailuista 30 % ja ilmakaksinkamppailuista 36 %. Ei tarvitse miettiä miksi hävittiin. Arajuuri maassa 80 % ja ilmassa 67 %. Ainoa lohtu puolustuksessa on Moisanderin 15 katkoa, joka on hyvää tasoa. Okei, Toivio 9 katkoa 45 minuutissa, eli kyllä siellä sentään joku onnistui. Ja toki Mattila hoiti oman ruutunsa. Sparv oli taas maassa viennissä, kun ei riittänyt jalka tuonne laidalle.

[Julkea bulbul]

Mattila oli sentään jämäkkä kaksinkamppailuissa. Ongelma vaan on se, että tuolla paikalla Sparv olisi todennäköisesti kerännyt samat lukemat ja syöttänyt paremmin. Toki olisi syöttänyt myös vähemmän vaikeita syöttöjä. Sorsalla myös hyökkäyksen kaksinkamppailut maassa 0/5. Kapellakin kyllä surkea 0/4 tuossa.

Yllättävintä on ehkä Pukin erittäin kovat tilastot. Ovatko jopa maajoukkueuran parhaat hyökkäyksen kaksinkamppailuissa? Syötötkin ok.

Sparv tosiaan on esim. näissä karsinnoissa heittänyt keskikentän pohjalta keskimäärin 8,5 vaikeaa per peli, joten tosiaan Mattila ainakin yritti... Pukille tämä oli nyt kuudes peli niistä 27:stä Jorman tilastomasta, jossa kaksinkamppailut hyökkäyspäässä oli yli 50 % ja selkeästi niistä paras. Edellinen lähes yhtä hyvä peli kaksinkamppailujen kannalta oli viime kevään Unkari-ottelu, jossa tilastot olivat maassa 11/15 ja ilmassa 2/3.

Edit. Pitää toki muistaa, että vaikka Mattila heitti noita vaikeita suunnilleen saman määrän kuin Roman keskikentän pohjalla pelatessaan ahkerimmillaan heitti, niin ei Romaninkaan onnistumisprosentti hirvittävästi kovempi ollut.

[SirL]

Mattila tilastojenkin valossa odotetun hyvä - helpot syötöt 57/64 (89%), vaikeat syötöt 10/23 (43%) ja kaksinkamppailut erittäin hyvää luokkaa.

Vaikeiden syöttöjen (pitkät painopisteen vaihtavat syötöt, riiston jälkeen heti 1-2 pelaajaa ohittavat syötöt jne.) osuus jo sitä luokkaa mitä keskikentän pohjan pelinrakentajalta tuleekin Suomen systeemissä odottaa. Tainiolla ja Sparvilla keskimäärin yli puolet vähemmän vaikeita syöttöjä (9 syöttöä/peli).

Arajuuri toinen positiivinen esiintyjä, ja lunastanee Mattilan ohella enemmän peliaikaa jatkossa.

[Rikkiviisas]

Mattila oli sentään jämäkkä kaksinkamppailuissa. Ongelma vaan on se, että tuolla paikalla Sparv olisi todennäköisesti kerännyt samat lukemat ja syöttänyt paremmin. Toki olisi syöttänyt myös vähemmän vaikeita syöttöjä. Sorsalla myös hyökkäyksen kaksinkamppailut maassa 0/5. Kapellakin kyllä surkea 0/4 tuossa.

Sparvin kohdalla pitää myös muistaa se asia, johon tilastouskovaiset seurajoukkueessa kiinnittivät huomiota: Sparvin kaksinkamppailutilastot ovat huonot pääsääntöisesti siksi, että seurajoukkueissaan Sparv selvittää tilanteen jo ennen kuin joutuu kaksinkamppailuun. Tästä syystä Midtjylland miehan myös hankki.

Hyökkäyspäässä tilastokummajainen on tavallaan Pukin voitetut kaksinkamppailut ilmassa.
Hämäläisen osalta tilastotkin kertovat karua kieltään ja Ringin kohdalla voisi tietysti puhua samasta kuin Roman Eremenkon eli kun yrittää hyökkäyspäässä vaikeaa, niin tilastot huononevat, mutta tässä taas tilastot antavat ehkä turhan positiivisen kuvan noista Ringin harhasyötöistä verrattuna siihen missä tilanteissa ne annettiin.

Paatelainen on puhunut toistuvasti kaksinkamppailujen välttämisestä ja alkaa kyllä ymmärtää, että miksi... Vastineeksi toki sitten syöttöprosenttien pitäisi olla ihan toisesta maailmasta.

[Tsei Tsei]

Mattila tilastojenkin valossa odotetun hyvä - helpot syötöt 57/64 (89%), vaikeat syötöt 10/23 (43%) ja kaksinkamppailut erittäin hyvää luokkaa.

Vaikeiden syöttöjen (pitkät painopisteen vaihtavat syötöt, riiston jälkeen heti 1-2 pelaajaa ohittavat syötöt jne.) osuus jo sitä luokkaa mitä keskikentän pohjan pelinrakentajalta tuleekin Suomen systeemissä odottaa. Tainiolla ja Sparvilla keskimäärin yli puolet vähemmän vaikeita syöttöjä (9 syöttöä/peli).

Arajuuri toinen positiivinen esiintyjä, ja lunastanee Mattilan ohella enemmän peliaikaa jatkossa.

Itse en pitänyt Mattilan syöttötyöskentelyä kuitenkaan oikein riittävänä. Mielestäni liikaa harhasyöttöjä paineettomassa tilanteessa. Olisin kuvitellut, että Tainiolla olisi ollut lähempänä sama syöttömäärä. Mitenkäs Tainion prosentit aikaisemmissa peleissä? Sparvilla tosiaan nuo vaikeat syötöt lähtevät turhan hitaasti, mutta pitää kyllä pallon joukkueella.

Arajuuren kaksinkamppailuprosentit tosiaan ihan omalla tasollaan puolustuksessa.

[Julkea bulbul]

Itse en pitänyt Mattilan syöttötyöskentelyä kuitenkaan oikein riittävänä. Mielestäni liikaa harhasyöttöjä paineettomassa tilanteessa. Olisin kuvitellut, että Tainiolla olisi ollut lähempänä sama syöttömäärä. Mitenkäs Tainion prosentit aikaisemmissa peleissä? Sparvilla tosiaan nuo vaikeat syötöt lähtevät turhan hitaasti, mutta pitää kyllä pallon joukkueella.

Arajuuren kaksinkamppailuprosentit tosiaan ihan omalla tasollaan puolustuksessa.

Tainiolla Mixun aikana 11 vaikeaa / peli 48 onnistumisprosentilla. Sparvilla onnistumisprosentti 58. Tainiolla vaikeita kaikista syötöistä 20 %, kun Sparvilla 15 %. Mattilalla siis tässä yksittäisessä pelissä 26 % vaikeita, mikä on Mixun aikana melko korkea lukema muille kuin Eremenkon veljeksille.

Edit. Eroavaisuudet SirL:n (vertailuun paremmin sopivaan) listaukseen siinä, että mukana tosiaan kaikki Mixun ottelut harjoituspeleineen ja molempine karsintoineen.

[SirL]

Olisin kuvitellut, että Tainiolla olisi ollut lähempänä sama syöttömäärä. Mitenkäs Tainion prosentit aikaisemmissa peleissä? Sparvilla tosiaan nuo vaikeat syötöt lähtevät turhan hitaasti, mutta pitää kyllä pallon joukkueella.

Tainio edellisissä karsinnoissa:

- helpot syötöt 120/128 (94%), [32 helppoa syöttöä/90min]
- vaikeat syötöt 16/35 (46%), [9 vaikeaa syöttöä/90min]

Sparv edellisissä karsinnoissa:

- helpot syötöt 107/117 (91%), [31 helppoa syöttöä/90min]
- vaikeat syötöt 16/32 (50%), [9 vaikeaa syöttöä/90min]

edit: yllä itse tilastokokoajanikkari ehtikin kommentoimaan.

[Tsei Tsei]

Tainio edellisissä karsinnoissa:

- helpot syötöt 120/128 (94%), [32 helppoa syöttöä/90min]
- vaikeat syötöt 16/35 (46%), [9 vaikeaa syöttöä/90min]

Sparv edellisissä karsinnoissa:

- helpot syötöt 107/117 (91%), [31 helppoa syöttöä/90min]
- vaikeat syötöt 16/32 (50%), [9 vaikeaa syöttöä/90min]

edit: yllä itse tilastokokoajanikkari ehtikin kommentoimaan.

Jees, eli Mattila haki tosiaan vaikeita syöttöjä aika paljon enemmän. Ilmankos turhautti näissä ne useat epäonnistumiset. Tainion ja Sparvin suurin ero oli mun mielestä se, että Tainiolta lähti syöttö nopeammin jalasta. Sitten pitkissä syötöissäkin on eroa, että kuinka hyvin niistä pääsee suoraan tekemään jotain. Mattilan syötöt tuntuivat vähän korkeammilta ja hitaammilta kukkupalloilta, joihin puolustus pystyy liikkumaan paremmin.

Kuitenkin varsin mallikas esitys Mattilalta kaksinkamppailuissa ja ihan syötöissäkin, vaikka mielestäni vielä liikaa harhoja.

[Julkea bulbul]

Jos en pahasti väärin katsele, niin Mattilaa enemmän koko Jorman tilastoinnin aikana on syöttöjä yhdessä pelissä antanut vain Roman neljässä eri pelissä (kruununa kotipeli Ruotsia vastaan 117 syötöllä) ja Ring Luxemburgia vastaan.

[SirL]

Ilmankos turhautti näissä ne useat epäonnistumiset.

Tähän ketjuun ja aiheeseen suoraan liittymättä ihan yleisellä tasolla yksi isoista ongelmista suomalaisessa futiksessa on mielestäni tämä ensisijassa virheiden pohjalta arviointi onnistumisten sijaan. Kun yrittää paljon, on aktiivinen, niin virheitäkin syntyy luonnollisesti absoluuttisessa määrässä enemmän.

ks.

Jos en pahasti väärin katsele, niin Mattilaa enemmän koko Jorman tilastoinnin aikana on syöttöjä yhdessä pelissä antanut vain Roman neljässä eri pelissä (kruununa kotipeli Ruotsia vastaan 117 syötöllä) ja Ring Luxemburgia vastaan.

[Julkea bulbul]

Noin yleisesti ottaen top/bottom-5 listoille ottelu pääsi vain hyökkäysten ilmakaksinkamppailujen voittoprosentissa, joka oli Jorman tilastoimista otteluista neljänneksi korkein. Toki kaksinkamppailujen määrä oli verrattain pieni normaaliin nähden eikä noista Sadikin viime hetken pudotusta lukuunottamatta tainnut mitään kummoisempaa seurata, mutta joka tapauksessa erikoinen onnistuminen ennalta yhdellä heikoimmalla osa-alueella. Muut tilastot olivat pääosin keskitasoa normaaliin nähden tai sen alle. Samoin pelaajakohtaisissa tilastoissa ei muita onnistumisia näkynyt Mattilan syöttöjen ja kaksinkamppailujen lisäksi.

[Tsei Tsei]

Tähän ketjuun ja aiheeseen suoraan liittymättä ihan yleisellä tasolla yksi isoista ongelmista suomalaisessa futiksessa on mielestäni tämä ensisijassa virheiden pohjalta arviointi onnistumisten sijaan. Kun yrittää paljon, on aktiivinen, niin virheitäkin syntyy luonnollisesti absoluuttisessa määrässä enemmän.

Näinhän se on ja osittain tuo oli ihan oman ajattelun haastamista. Silti kävi mielessä, että Suomi menetti pallon liian usein nopeaan perseroiskintaan etenkin Mattilan ja Sorsan toimesta. Joku tasapainohan siinä pitää olla, että koska yritetään vaikeaa ja murtavaa syöttöä ja koska pidetään pallo omalla joukkueella. Tim Sparv pelaa mielestäni liikaa varman päälle, mutta Mattilan roiskaisussa mielestäni menetettiin pallo liian usein. Lisäksi Mattilan syöttöihin kaipasin muutenkin enemmän laatua, vaikka omille olisikin menneet.

[Ehis]

Lisäksi Mattilan syöttöihin kaipasin muutenkin enemmän laatua, vaikka omille olisikin menneet.

Ja onko se sitten vastaanottajan syytä on toinen juttu. Ei ole ongelma välttämättä Romalle, mutta muille pystyynjuoksijoille kyllä.

[Tresor]

Puolustuksen kaksinkamppailut samalla tavalla:

Sorsa	2/7	0/3
Uronen	3/11	2/3

Kun noiden toppareiden kaksinkamppailun heikkoitta on korostettu, niin suurempi terroristi taitaa olla tuossa yllä. Jos pakit häviävät koko ajan kaksinkamppailuita, tulee vastustajalle väkisinkin paljon keskitystilanteita ja topparit joutuvat väkisinkin puolustamaan lähelle laitaa. Kuten Moisander joutui ekaa maalia ennen rikkoessaan ja tokaa maalia ennen lähtiessään päätyviivalle rankkarialueen ulkopuolelle.

Muutenkin tavanomaista mielenkiintoisemmat tilastot. Nyt olisi ehkä ollut paljon iloa siitä, että olisi saanut luvut jaksoittain. Suuri osa tuosta hyvästä syöttösaldosta tehtiin toisella jaksolla siinä vaiheessa, kun vastustaja makasi syvällä ja keskikentällä oli tilaa. Se selittää varmasti osaltaan esimerkiksi Mattilan poikkeuksellisen hyviä lukemia. Kuva avausjaksolta oli monessa suhteessa kovin erilainen.

[Zazar]

Oli peli musta laitapakeiltakin, mutta tilastiissajhan ei näy että jäivät koko ajan yksin sinne laidoille kun erityisesti Sparvin antama tuki oli niin ja näin..

[Tsei Tsei]

Oli peli musta laitapakeiltakin, mutta tilastiissajhan ei näy että jäivät koko ajan yksin sinne laidoille kun erityisesti Sparvin antama tuki oli niin ja näin..

Ja kun Sparv oli paikalla, oli tuki tällaista:

Sparv    3/7   1/1

Eli ei paljon auttanut maakaksinkamppailuissa. Suomen laitojen puolustaminen oli todella heikkoa. Urosella oli vastassa Pohjois-Irlannin avainpelaaja Norwood. Sorsalla oli vähän helpompi vastus, joka kompastui esim. omiin jalkoihinsa, vaikka oli jo Sorsasta ohi.

[Hevi]

Hämäläisen osalta tilastotkin kertovat karua kieltään

Hämäläisen umpisurkea esitys jäi minusta melko vähälle huomiolle, toki osittain kun vaihdettiin niin aikaisin pois. Mitenkäs Kapen tilastot aiemmista peleistä? Näppituntumalta taso laskenut koko ajan ja ei pitäisi olla avaukseen asiaa ainakaan vähään aikaan.

[Tsei Tsei]

Hämäläisen umpisurkea esitys jäi minusta melko vähälle huomiolle, toki osittain kun vaihdettiin niin aikaisin pois. Mitenkäs Kapen tilastot aiemmista peleistä? Näppituntumalta taso laskenut koko ajan ja ei pitäisi olla avaukseen asiaa ainakaan vähään aikaan.

Hämäläisella taitaa olla Ringin tavoin näissä karsinnoissa yksi hyvä puoliaika, eli Kreikka-pelin toinen jakso.

[Ehis]

Urosella oli vastassa Pohjois-Irlannin avainpelaaja Norwood.

Taisi olla Ward. Norwood keskellä.

[Tresor]

Hämäläisella taitaa olla Ringin tavoin näissä karsinnoissa yksi hyvä puoliaika, eli Kreikka-pelin toinen jakso.

Hämäläisen ja Ringin taso maajoukkueessa on valunut alaspäin samassa tahdissa kun Suomi on siirtynyt pallonhallinnan ja hitaitten hyökkäysten priorisointiin. Kummankaan vahvuudet eivät pääse hitaassa neppailussa esiin.

Hämäläinen ja Ring olivat maajoukkueessa parhaimmillaan 2011 - 2012, ja sen jälkeenkin varsin hyviä vielä niissä peleissä joissa puolustettiin syvällä.

[kapten]

Urosella oli vastassa Pohjois-Irlannin avainpelaaja Norwood.

Jamie Ward se tosiaan oli, eli Championshipin sarjajyrä. Uronen sai kaverin näyttämään joltain Messiltä eikä Sparvin apuun tulo ei auttanut asiaa yhtään. Keskellä Sparv on pelannut parhaat pelinsä majussa.

[Tsei Tsei]

Jamie Ward se tosiaan oli, eli Championshipin sarjajyrä. Uronen sai kaverin näyttämään joltain Messiltä eikä Sparvin apuun tulo ei auttanut asiaa yhtään. Keskellä Sparv on pelannut parhaat pelinsä majussa.

Joo, Ward se laidassa pelannut oli, mutta Norwoodilta tuli myös tuki laitaan välillä. Sentään Skotlannin sarjajyrä McGinn sotkeutui omiin jalkoihin, vaikka Suomen oikea laitakin oli ihan auki.

Kertoo vaan siitä, että Suomi puolusti laidat ihan helvetin huonosti. Erikoista, kun Pohjois-Irlannin tiedettiin varmasti tulevan juuri laidoilta. Silti meillä oli hyökkäävät pakit ja hidas Sparv vasemmalla. Ja oikealla Ring joutui pelaamaan taas roolia, jossa ei ole onnistunut koko karsinnoissa, eli paikkaamaan nousevaa pakkia.

Hämäläisen ja Ringin taso maajoukkueessa on valunut alaspäin samassa tahdissa kun Suomi on siirtynyt pallonhallinnan ja hitaitten hyökkäysten priorisointiin. Kummankaan vahvuudet eivät pääse hitaassa neppailussa esiin.

Hämäläinen ja Ring olivat maajoukkueessa parhaimmillaan 2011 - 2012, ja sen jälkeenkin varsin hyviä vielä niissä peleissä joissa puolustettiin syvällä.

Tämä on ihan hyvä huomio. Ja varmaan molempiin vaikuttaa myös se, että pakit ovat niin korkealla jo valmiiksi.

[Aldo Pazienza]

Tilastot antavat hyvää tukea päätökselle tai sitten johtavat vääriin johtopäätöksiin, joka tapauksessa niitä on osattava tulkita. Tilastot ovat jälleen kerran jokaisen analyyttisen katsojan havaintoja tukevia ja kuitenkin yllättäviä. Mistä Mattilan syöttöprosentti koostuu? Mattilan liikkeestä, haltuunoton suunnasta ja pehmeydestä, pelinluvusta, muiden pelaajien etäisyydestä ja liikkeestäkö, vai jopa Mixun pelitavasta? On selvää että esim. Roman pelikäsitys, pallokosketus ja syöttölaatu parantaa omia ja ympäröivien pelaajien tilastoja, kuten myös vaikkapa Mattilan into kompensoi puutteellista taitotasoa, ja vastustajan vetäytyminen, tuulinen sää yms. vaikuttavat kaikki yksittäisten pelaajien tilastoihin.

Tällä kertaa minut yllätti matsin tilastoissa se, että sitä sanoin kuvaamatonta löysyyttä, luovutusmentaliteettia ja motivaation puutetta ei ko. tilastoissa näy. Suomen maajoukkue on luovuttanut, se ei liiku. Kukaan pelaajista ei ohjaa kentällä peliä - määrätietoisesti huutavia suita ja osoittavia kasvoja ei hidastuksissa nähdä, ainoastaan painuneita päitä ja tuppisuita. Minulla, medialla, foorumisteilla / -nisteilla tai pelaajilla ei ole lainkaan uskoa, tai edes toivoa Suomen jalkapallomaajoukkueen tulevaisuuteen. Onneksi sentään syöttötilastoista sitä ei näe.