Tekonurmi tuhoaa Veikkausliigan

[Tsei Tsei]

Ainakin Olympiastadionin juoksuradoille saatiin ylimääräisiä kaarteita jalkapallon takia.

Ei jalkapallon, vaan suurimman vuokralaisen takia. Yleisurheilu on toki Suomessa jalkapalloa pienempi laji.

[13ergkamp]

Kysytään sitten niin, että oletteko valmiita siihen, että Suomessa ei enää jatkossa pelata jalkapalloa luonnonnurmella ollenkaan. Tai korkeintaan maajoukkue pelaa olympiastadionilla.

Ei kai tässä nyt olla mitään lopullista ratkaisua suunnittelemassa? Kun jalkapalloyhteiskunta on valmis ja seuroilla alkaa olla jotain liikevaihtoa, vaihdetaan tekonurmi takaisin luonnonnurmeen.

[Vlad Kepes]

Siis tämähän on kaikista perustelusita aivan ehdottomasti paskin ja sen sanomisen jälkeen pitäisi hävitä koko väittely suoraan. Se, että muuallakin asiat ovat paskasti, ei tarkoita, että meilläkin pitäisi olla.

Nyt tais pointtini mennä ohi kuin heittämällä. Viittasin siihen, ettei ULKOMAILLA LUTUURISARJOISSA nähdä ajoittaista kentän heikkoa kuntoa ylipääsemättömänä ongelmana, vaan tajutaan heikkojenkin nurmikenttien olevan osa lajin kirjoa. Eli näissä maissa jossa on sata kertaa vahvempi jalkapallokulttuuri kuin meillä, tekonurmi-intoilu ei ole vallalla, vaikka nurmikentät ovat joskus heikossa hapessa. Siellä ajatellaan että emme anna pikkusormea olosuhteille ja tekonurmirunkkareille, koska se vie koko käden.

Kyllä meillä voidaan niitä olosuhteita parantaa, ja näin myös kannattaa tehdä.

Miten tämä liittyy viestiini? Milloin olen sanonut ettei olosuhteita pidä kehittää?

[Tsei Tsei]

Ei kai tässä nyt olla mitään lopullista ratkaisua suunnittelemassa? Kun jalkapalloyhteiskunta on valmis ja seuroilla alkaa olla jotain liikevaihtoa, vaihdetaan tekonurmi takaisin luonnonnurmeen.

Vai tuleeko enää jalkapalloyhteiskuntaa? Taitaa tulla ulkofutsalyhteiskunta.

Ja tosiaan: 20h/vko nurmikentän käyttömääräksi on oikeasti tosi paljon. Palloliiton suositus on 12-15 tuntia. Kaikki ymmärtävät, että jos tuosta mennään yli, niin se tulee näkymään sen kentän kunnossa.

Hyvällä kesäkelillä ei ole ongelma. Reaaliset käyttötunnit ehkä jäävät tuonne 15 viikkotunnin tienoille, kun ottaa rankkasateen ajat yms. pois, kun kenttä on käyttökiellossa.

[Tsei Tsei]

Anekdoottina Jari Litmanen teki juuri telkkarissa maalin saksarilla mutaisella ja lumisella Kispin hiekkakentällä. Ehkä se nyt ei ole kentästä kiinni tuleeko Suomesta kovia pelaajia vai ei

[Kaihlamo]

Just katselin viime vuoden treenikalenterista, että Turussa tuo 20 tuntia tulee vkossa just ja just ehkä täyteen Kupittaan harkkanurmilla kesä-syyskuussa, jos niillä on ollut A- tai B-jun SM:n pelejä viikonloppuna. Loka-toukokuun nuokin ovat kiinni. Niillä nurmilla, joilla Interin tai TPS:n miehet treenaa ei tuo 20 h/vko toteudu siitäkään huolimatta, että noilla kentillä ei pelata ollenkaan.

[Pelle-Wermanni]

Vai tuleeko enää jalkapalloyhteiskuntaa? Taitaa tulla ulkofutsalyhteiskunta.

Eli yhteiskunta, jossa jalkapalloa pelataan 12 kk vuodessa sadoilla tai tuhansilla kentillä 3000 tuntia vuodessa per kenttä. Kuulostaa aika hyvältä suhteutettuna siihen, mitä Brasiliasta on tullut betoni-/asfalttifutsalyhteiskuntana.

[Vlad Kepes]

E: lähihistoriaa taaksepäin katsomalla toki huomaamme, ettei se huhtikuukaan aina ole toiveiden mukainen:
http://yle.fi/uutiset/ilves_odottaa_korvaavaa_pelipaivaa_veikkausliiga-kauden_avausottelulle/7915322
http://yle.fi/uutiset/jaron_kotiavaus_keskuskentalla_vaarassa/6565283
http://yle.fi/urheilu/turun_ja_jyvaskylan_liiga-avaukset_peruttu/6572560
http://yle.fi/uutiset/kupittaan_stadionin_nurmikentta_on_pelikunnossa/6612528

Huomauttaisin, että vuoden 2013 maalis-huhtikuun jakso oli etelä-ja keski-Suomessa kylmin sitten 1980-luvun, eli varsin harvinainen tilanne. Friikkikeväisiin pitää varautua, yhtä poikkeusta ei pitä ottaa ohjenuoraksi. Koleita huhtikuita varmasti tulee jatkossakin, mutta se on vain yksi seitsemästä pelikuukaudesta.

[Kratos]

Täällä kun on heitelty lähinnä omia kokemuksia. Niin sekaan varmaan mahtuu pari.


Eniten näen Brahen kentän tekonurmea, joka on koulujenkin käytössä ja talvinen luistelurata (joka lienee tärkeintä kuitenkin tässä maassa) taitaa olla hieman parempi tehdä tekonurmen päälle. Ei varmasti mitään syytä oikealle nurmelle.
 
Sitten on Soneran tekonurmi, joka mahdollistaa harva se päivä sinne jotain firma- ja koululaistapahtumia. Käyttötunnit kovia ja onpa siellä joskus ollut jopa jotain konserttejakin. Ei varmasti mitään kiinnostusta oikeaan nurmeen. Syy olisi, mutta omistaja- ja hallinnointitahot eivät aivan varmasti sitä halua.  Kukapa sitä rahasta kieltäytyisi.

Ja takavuosina, kun Myllykoskella oli vielä liigajoukkue niin se kävi toki potkimassa naapurikylän nurmen huonoon kuntoon, kun ei saanut omiaan kestämään treenausta ja pelejä ja mitäpä väliä divari- ja junnupeleillä. Nythän he voisivat treenata pääsääntöisesti kotistadioniollaan, jos...mutta varmasti oli syy tekonurmelle. Olisi toki voinut tehdä treenikenttänsä tekonurmeksi, joskin ymmärrän täysin mikä on se syy, miksei ikäloppua nurmea haluta vaihtaa uuteen ja lisäksi vaihtaa tekonurmea viereiselle kentälle, jos voi vaihtaa tekonurmen siihen kivasti katsomoiden keskelle mahdollistamaan kovat käyttötunnit. Ja se syy on raha.

Nämä esimerkit eivät todista mihinkään suuntaan mitään, mutta hurjia on käyttötuntierot myös niiden mukaan, jotka keskusteluun ovat tuoneet myös lähteitä mutuilun sekaan.

[BFS]

Täällä kun muutamia kertoja on mainittu se ettei asioille vaan viitsitä tai haluta tehdä mitään, aloin hieman lukemaan lisää tuosta Friends Arenan tilanteesta. Siellä kenttää on kutsuttu hoitamaan jo 2013 sama kaveri joka vastaa MM, EM, CL-finaalin ja EL-finaalin alustoista. Nurmi tuodaan areenalle Hollannista ja sen vaihdon hinta on 1,7 miljoonaa kruunua.

Nurmi on pahimmillaan jouduttu vaihtamaan kolmen ottelun jälkeen huhtikuussa 2013, kun se vaan ei ole kestänyt. Tämän jälkeen nurmi on vaihdettu 4-5 kertaa vuodessa. Areena teki tappiota viime vuonna 225 miljoonaa kruunua.

http://www.aftonbladet.se/sportbladet/fotboll/sverige/allsvenskan/aik/article16605425.ab
http://www.expressen.se/sport/fotboll/grasgurun-som-ska-radda-friends-arena/

Olisihan se hienoa että Suomessa päästäisiin siihen tilanteeseen että jokaisen joukkueen kokonaisbudjetti kestää tuon n.800-1000k osuuden VL-stadionin nurmeen ja että stadion muuten seisoo tyhjillään. Ruotsissakaan se kassa nyt ei sitä näytä kestävän ja tekonurmen tuloa siellä kaavaillaan. Toinen esimerkki on Moskovasta, jossa tuskin myöskään on rahasta tai halusta se homma kiinni?

Jos nyt annettaisiin vähän pidempi tarkkailuväli tälle tekonurmikeskustelulle ja tuomitaan se vasta sitten. Itse ainakin nautin tasaisesta, vihreästä kentästä alustana enemmän kuin siitä että keltaisella paskakasalla joudutaan pelaamaan kukkupalloa ja välillä maalivahti nostaa tolpan juuresta kapallisen siikliä.

[Tsei Tsei]

Friends Areenan kaltaista stadionia haluttiin Suomeenkin. Toivottavasti ei tule, jos ei edes nurmen kasvatus onnistu.

[petteri72]

Friends Areenan kaltaista stadionia haluttiin Suomeenkin. Toivottavasti ei tule, jos ei edes nurmen kasvatus onnistu.

Nurmi kasvaa Suomen, Ruotsin (Friends Arena) tai Hollannin (Amsterdam Arena)  leveysasteilla kunnolla vain kentillä, joilla ei ole katsomoiden varjostusta eikä myöskään suljettavaa kattoa. Jos luonnonnurmi pistetään uusiksi 4-5 kertaa vuodessa kuten Tukholmassa tai Amsterdamissa, toki sen saa pysymään jonkinlaisessa kunnossa. Sama ongelma on Saksassakin, esimerkiksi Schalke 04:n stadionin luonnonnurmi on siirrettävä ja sitä hoidetaan kasvihuonetason oloissa stadionin vieressä, kun varsinaisella stadionilla se ei kasva.  Saksassa on myös kyllä käytössä siirrettäviä kasvihuoneratkaisujakin, jotka ajetaan kentän päälle ja joissa on riittävä kasvivalaistus, mutta ne eivät todellakaan ole halpoja, vaan maksavat miljoonia. Toki Saksan isoilla stadioneille laitetaan nurmi uusiksi muutenkin aina tarpeen mukaan.

Nyt kun Olympiastadionille on kyllä remontissa tulossa lisää katettua katsomoa, ei sielläkään enää luonnonnurmi enää kunnolla kasva, kun valo ei enää pääse etelästä kentällä. Jos haluaa, että luonnonnurmi kasvaa ilman siirrettävää kasvihuoneratkaisua ja tiheää nurmen uusimista isolla stadionilla Suomen leveysasteilla, stadionin pitää olla osittain kattamaton niin, että aurinko paistaa koko kenttäalueelle suurimman osan päivästä eli stadionin suunnittelussa joudutaan tekemään merkittäviä kompromisseja. Sitä voi sitten jokainen miettiä, onko hauskempi katsella matsia osittain avotaivaan alla, jotta luonnonnurmi kasvaa vai olisiko kuitenkin suljettavalla katolla varustettu talvilämmin stadion Suomen ilmastoon sopivampi, vaikka se vaatisikin tekonurmialustan.

[Tsei Tsei]

Nyt kun Olympiastadionille on kyllä remontissa tulossa lisää katettua katsomoa, ei sielläkään enää luonnonnurmi enää kunnolla kasva, kun valo ei enää pääse etelästä kentällä. Jos haluaa, että luonnonnurmi kasvaa ilman siirrettävää kasvihuoneratkaisua ja tiheää nurmen uusimista isolla stadionilla Suomen leveysasteilla, stadionin pitää olla osittain kattamaton niin, että aurinko paistaa koko kenttäalueelle suurimman osan päivästä eli stadionin suunnittelussa joudutaan tekemään merkittäviä kompromisseja. Sitä voi sitten jokainen miettiä, onko hauskempi katsella matsia osittain avotaivaan alla, jotta luonnonnurmi kasvaa vai olisiko kuitenkin suljettavalla katolla varustettu talvilämmin stadion Suomen ilmastoon sopivampi, vaikka se vaatisikin tekonurmialustan.

En usko, että eteläpäädyn kattaminen varjostaa niin paljoa nurmialuetta. Kyse on kuitenkin yleisurheilustadionista, jolloin tuossa välissä on aika paljon tilaa ennen nurmialuetta. Suomessa paistaa myös kesäaikaan aurinko poikkeuksellisen pitkään ja riittävän korkealta.

Toki en noita kaarteiden kattamisia edes kannata. Hukkaan heitettyä rahaa ja näköesteitä kentälle.

[petteri72]

No, jos Olympiastadionilla pelataan jatkossa muutama jalkapallo-ottelu vuodessa, ei keväällä kelirikkoaikaan ja aloitetaan kausi toukokuun lopulla tai kesäkuussa, voihan laidun ehkä kestää sen uuden katon jälkeenkin.

[Ruud Trolli]

Olympiastadionin kenttä pitää saada muoville. Jos siinä joskus jotain keihästä heitetään tai moukaria, niin ne voi kyllä täyttää aika helposti muovitäytteellä. Tämä on nyt pikimiten saatava lobattua läpi, yleisurheilupiireihin, jalkapallomiesten toimesta.

A-maajoukkueelle pitää taata oikea alusta. Tasainen alusta.

[hhudberg]

En usko, että eteläpäädyn kattaminen varjostaa niin paljoa nurmialuetta. Kyse on kuitenkin yleisurheilustadionista, jolloin tuossa välissä on aika paljon tilaa ennen nurmialuetta. Suomessa paistaa myös kesäaikaan aurinko poikkeuksellisen pitkään ja riittävän korkealta.

Jos kyse olisi pelkästä valon määrästä, niin Utsjoella kasvaisi kesäisin mangrove-puita. Oleellisempaa useiden kasvien kohdalla on kuitenkin lämpösumma, joka on Suomessa aivan toista kuin Etelä-Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa...

[Vlad Kepes]

Jos kyse olisi pelkästä valon määrästä, niin Utsjoella kasvaisi kesäisin mangrove-puita. Oleellisempaa useiden kasvien kohdalla on kuitenkin lämpösumma, joka on Suomessa aivan toista kuin Etelä-Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa...

Lol, ei ole. Hollannissa on ny jonkinlainen ero, kun kasvukausi on sen verran pidempi, muttei se dramaattinen ole.

[petteri72]

Jos kyse olisi pelkästä valon määrästä, niin Utsjoella kasvaisi kesäisin mangrove-puita. Oleellisempaa useiden kasvien kohdalla on kuitenkin lämpösumma, joka on Suomessa aivan toista kuin Etelä-Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa...

Kasvussa on kyse valon, lämpösumman ja kosteuden yhdistelmästä. Vain yksi tai kaksi ei riitä, Friends-areenalla, Amsterdam-areenalla tai Veltins areenalla on katto kiinni 20 astetta lämmintä, mutta valoa on niin heikosti, ettei ruoho kasva. Toisaalta maaliskuun keväthangilla valoa on riittävästi, osin heijastusten vaikutuksista tosin, mutta lämpösumma on liian matala kasvuun.

Silloin kun katsomot varjostavat pahasti kenttää, kolme ongelmaa yhdistyy erityisesti keväällä. Auringon lämpö ei lämmitä ruohoa, valoa ei myöskään riittävästi ja vielä kolmantena ongelmana on kosteus, jota on hankala hallita erityisesti sateisina keväinä. Toki valon ja lämmön puute vaikuttaa myös suomalaisen kauden lopussa, mutta yleensä ottaen ruoho on kasvukauden lopussa vahvempaa kuin keväällä.

[Knossos]

Lämpösummaa saa toki kohotettua harsojen/teltan ja kenttälämmityksen yhdistelmällä.

[Vlad Kepes]

jota on hankala hallita erityisesti sateisina keväinä.

Onneksi kevät on kuivin aika Suomessa.

[petteri72]

Lämpösummaa saa toki kohotettua harsojen/teltan ja kenttälämmityksen yhdistelmällä.

Lämpösummaa saa toki noin ylös, mutta samalla valo vähenee entisestään, varsinkin jos kenttä on varjossa. Myös kosteusongelmia voi tulla.

[petteri72]

Onneksi kevät on kuivin aika Suomessa.

Vaikka keväällä ei sada millimetreissä usein kauhean paljon, se ei tarkoita, ettei keväällä voi olla kosteusongelmia, silloin kun sattuu satamaan kuten vaikka tällä viikolla. Sade- ja kastelumäärä ei nimittäin ole ainoa kosteuteen vaikuttava tekijä, paljon vaikuttaa myös haihtuminen. Keväällä lämpötila on yleensä matala, erityisesti silloin kun on märkä jakso ja sen seurauksena haihtuminen erityisesti varjossa heikkoa. Kenttälämmitys kyllä helpottaa myös kosteusongelmia.

[Vlad Kepes]

Vaikka keväällä ei sada millimetreissä usein kauhean paljon, se ei tarkoita, ettei keväällä voi olla kosteusongelmia, silloin kun sattuu satamaan kuten vaikka tällä viikolla. Sade- ja kastelumäärä ei nimittäin ole ainoa kosteuteen vaikuttava tekijä, paljon vaikuttaa myös haihtuminen. Keväällä lämpötila on yleensä matala, erityisesti silloin kun on märkä jakso ja sen seurauksena haihtuminen erityisesti varjossa heikkoa. Kenttälämmitys kyllä helpottaa myös kosteusongelmia.

Näin se on vähän kaikkialla Pohjois-Euroopassa. So what?

[hhudberg]

Lol, ei ole. Hollannissa on ny jonkinlainen ero, kun kasvukausi on sen verran pidempi, muttei se dramaattinen ole.

Jokainen puutarhalajikkeita pihalleen valitseva tietää, että lämpösummalla (puutarhaviljelyssä puhutaan kasvuvyöhykkeistä) on huikea merkitys siinä, mikä kasvi menestyy milläkin leveysasteella. Kesällä valoa tulee aina - lämpöä ei.

Ja vaikka ei kasvien vyöhykkeistä mitään tietäisikään, niin vähintäänkin lumiraja on yksi hyvä indikaattori siitä, missä ilmastövyöhykkeiden rajat kulkevat.

[petteri72]

Luonnonnurmen osalta iso ero tulee myös siinä, saadaanko ruoho erilaisilla kikoilla pysymään hengissä koko talvikauden läpi vai kuoleeko nurmi väkisin talvella. Esimerkiksi Englannissa nurmi saadaan usein pysymään hengissä läpi talven. Saksassa onnistuminen nurmen hengissä pitämisessä riippuu kasvupaikasta ja tekniikasta sekä siitä kuinka kova talvi sattuu tulemaan. Luonnossa nurmi kuolee talvella toki Saksan ja Tanskan leveysasteillakin, mutta stadioneilla saadaan se tekniikan avulla usein pysymään nipin napin hengissä talven yli.

Toisaalta Suomessa tai Pohjois-Venäjällä nurmi kuolee talvella väkisin, siinä eivät auta mitkään muut kuin kasvihuonetason ratkaisut. On kasvun kannalta iso ero kun kuollut nurmi pitää herättää keväällä uudestaan henkiin. Nurmen kasvuun lähtö vaatii merkittävästi parempia oloja kuin nurmen pitäminen hengissä.