Tekonurmi tuhoaa Veikkausliigan

[Vlad Kepes]

Jokainen puutarhalajikkeita pihalleen valitseva tietää, että lämpösummalla (puutarhaviljelyssä puhutaan kasvuvyöhykkeistä) on huikea merkitys siinä, mikä kasvi menestyy milläkin leveysasteella. Kesällä valoa tulee aina - lämpöä ei.

Ja vaikka ei kasvien vyöhykkeistä mitään tietäisikään, niin vähintäänkin lumiraja on yksi hyvä indikaattori siitä, missä ilmastövyöhykkeiden rajat kulkevat.

Me puhutaan edelleen ruohosta. Ei palmuista eikä magnolioista.

[petteri72]

Me puhutaan edelleen ruohosta.

Ei kunnon jalkapallonurmiin sovi mikä vaan ruoho, eikä mikä vaan ruoho kestä kulutusta ja leikkaamista niin paljon kuin jalkapallonurmen tarvitsee kestää. Jalkapallonurmien lajikkeet eivät ole helpoimmin kasvatettavia heiniä. Niin pohjoiseen kuin missä Suomi on tarvitaan suurella osalle kasveista eri lajikkeet kuin etelämpänä ja silti kaikki kasvit eivät näin pohjoisessa menesty hyvin.

Toisaalta pelkästään Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Venäjän markkinoille kukaan tuskin viitsii vuosikausia tai vuosikymmeniä jalostaa leveysasteelle sopivaa jalkapallonurmilajiketta ja käyttää siihen miljoonia tai kymmeniä miljoonia, kuten erilaisten maatalouden hyötykasvien kanssa on tehty, joten pohjoisessa joudutaan yleensä pakon sanelemana käyttämään ruoholajikkeita, jotka ovat parhaimmillaan paljon etelämpänä.

[Tsei Tsei]

Jokainen puutarhalajikkeita pihalleen valitseva tietää, että lämpösummalla (puutarhaviljelyssä puhutaan kasvuvyöhykkeistä) on huikea merkitys siinä, mikä kasvi menestyy milläkin leveysasteella. Kesällä valoa tulee aina - lämpöä ei.

Keskustelu lähti kuitenkin siitä, että estääkö Olympiastadionin kaarteiden kattaminen nurmen kasavamisen, jolloin ainoa muuttuva tekijä on käytännössä valon määrä. Okei, lämpösumma ei ole ihan sama varjoisessa paikassa myöskään.

[petteri72]

Keskustelu lähti kuitenkin siitä, että estääkö Olympiastadionin kaarteiden kattaminen nurmen kasavamisen, jolloin ainoa muuttuva tekijä on käytännössä valon määrä. Okei, lämpösumma ei ole ihan sama varjoisessa paikassa myöskään.

Se nyt on ihan selvää, että Olympiastadionin eteläpään kattaminen heikentää nurmen kasvua ja suurin vaikutus on keväällä kun aurinko ei ole vielä korkealla, ruoho talven jäljeltä kuollut ja lämpöäkin on niukasti. Toisaalta Sonerallahan ei nurmea koskaan saatu kasvamaan kun pääkatsomo varjostaa kenttää niin pahasti. Miksi Olympiastadionilla tai Soneran viereisellä pallokentällä nurmi kuitenkin kasvaa?

Syy näkyy tästä kuvasta,oranssi on auringon voimakkaimman säteilyn reitti, Soneralla pääkatsomo varjostaa suuren osan kenttää melkein koko päivän. Olympiastadionilla ei ole vielä paljonkaan varjoa, mutta uusi eteläkaarteen katsomorakenne voi minusta viedä valon lähes kokonaan Olympiastadionin eteläpäädyn nurmelta varsinkin alkukeväällä ja myöhäissyksyllä kun aurinko ei ole vielä kovin korkealla.



Kun katsoo mihin suuntaan pääkatsomot ovat muualla, on paljolti korkean katsomon varjostuksesta kiinni, että esimerkiksi Kuopiossa ei ole paljon mahdollisuuksia saada ruohoa kasvamaan kun taas Kisapuistossa tai Veritasilla ruoho kasvaa hyvin.

[Tsei Tsei]

Sonerallahan nurmi kyllä kasvoi, mutta pohjat olivat sen verran huonot, että juurtuminen oli heikkoa ja nurmi petti helposti alta.

Olympiastadionin kohdalla ero tulee ennen kaikkea siitä, että katsomon ja kentän välissä on vielä juoksuradat, eli lippa tuskin varjostaa kovinkaan myöhään keväällä tuota varsinaista nurmialuetta.

Tämä nurmenkasvuongelmahan on pitkälti modernien stadioneiden ongelma, jossa katos tulee hyvin pitkälle ja etenkin suljettavan katson stadioneilla rakenne on ongelma. Perinteisillä katetuilla brittistadioneilla tätä ongelmaa ei ole, vaikka tuskin Englannisskaan talvella kovin korkealta aurinko paistaa.

[petteri72]

Tämä nurmenkasvuongelmahan on pitkälti modernien stadioneiden ongelma, jossa katos tulee hyvin pitkälle ja etenkin suljettavan katson stadioneilla rakenne on ongelma. Perinteisillä katetuilla brittistadioneilla tätä ongelmaa ei ole, vaikka tuskin Englannissakaan talvella kovin korkealta aurinko paistaa.

Nurmenkasvu on yleensäkin isojen stadionien ongelma, joissa on korkeat katsomot joka puolella. Vaikka keskitalvella Englannissa kyllä pienemmilläkin stadioneilla tarvitaan kasvivaloja. Tässä kuvaus esimerkiksi Emiritas Stadiumin ruohon lämmitys- ja kuivausjärjestelmästä, lyhyestä kuvattuna kentän alla on tehokas ilmalämmitysjärjestelmä, jolla nurmea voidaan lämmittää ja kuivata:

http://www.abb.co.uk/cawp/seitp202/c692c94270f6b8fbc1257420004cfae1.aspx

Lisäksi kentällä on käytössä erittäin tehokas kasvivalojärjestelmä, kun luonnonvalo ei riitä:



Vastaavia pienen stadionin hinnan verran maksaneita ja pienen kaupunginosan verran sähköä kuluttavia kentänlämmitys-, kuivaus- ja kasvivalovirityksiä löytyy kaikilta muiltakin valioliigan ja bundesliigan suurseurojen stadioneilta. Tuollainen kasvivalojärjestelmä on kai Olympiastadionillekin pakko hankkia sen jälkeen kun lisää katsomoita katetaan. Vuosittainen kustannus valoista uusimis- ja käyttökustannukset huomioiden lienee pienen Veikkausliiga-joukkueen budjetin tasoa.

Pienemmillekin stadioneille, Englannin alempiin sarjoihin, kuten vaikka Rochdalen stadikalle paljon huippustadionien systeemejä vaatimattomampia, pienemmällä alalla käytettäviä ja halvempia valoja saadaan muuten BBC:n mukaan ainakin kun kannabis-viljelmiä ratsataan.  

http://www.bbc.com/news/uk-england-manchester-29705681

[petteri72]

Nyt sitten mennään jo aika lailla ruohonjuuritasolle. Jalkapallonurmeen ei yleensä käytetä nykyään mitä vaan heinää, vaan yleensä pääosin (80-90 %) Festuca arundinacea tai Lolium perenne ruoholajikkeita, toki osin myös Poa protensis lajiketta apuheinänä (10-20 %). Sekä Festuca arundinacea että Lolium perenne heinät ovat kotoisin selvästi Suomea etelämpää ja lajikkeet ovat meikäläisillä kasvuvyöhykkeillä esiintymisalueensa äärirajoilla.

Esimerkiksi tässä kasvillisuusoppaassa, varoitetaan, että Festuca arundinacea on muuten kestävä lajike, mutta alueilla, joilla on sataa reilummin lunta, se on erittäin altis lumihomeelle (snow mold) ja muutenkin tämän jalkapallonurmissa pääosin käytettävän lajikkeen kasvuunlähtö on keväällä hidasta jos se on päässyt talvella kuolemaan. Festuca arundinacea on pääasiallinen jalkapallonurmilajike esimerkiksi Saksassa, jossa sataa ajoittain lunta.

http://www.weekendgardener.net/grass-types/tall-fescue.htm

Lolium perenne taas on vielä paljon Festuca arundinacea lajikettakin huonommin talvenkestävä ja toivottavasti sitä ei kukaan yritä Suomessa jalkapallonurmissa käyttää. Lolium Perenne on suosituin jalkapallonurmilajike Britanniassa, jossa lumi ei pysy maassa.

[Tsei Tsei]

Eikös Suomessa käytetä vähän eri lajikkeita jo nyt kuin kansainvälisesti? Täällä on mun mielestä ollut jotain paikallisempiakin nurmilajikkeita käytössä.

En edelleenkään usko, että Olympiastadionilla tarvitsee käyttää lamppuja nurmen kasvatukseen remontin jälkeenkään. Eniten ehkä sen takia, että tuolla ekat pelit ovat olleet kesäkuussa.

[Lumpini]

Olympiastadionin nurtsi ei ehkä enää mahdu spefisisenä keskusteluna Veikkausliiga-aiheisen topicin alle?

Muuten on kyllä ihan mielenkiintoista, ja olisi myös mielenkiintoista saada jonkun asiantuntijan näkemys asiasta ilman mutua.
Vähän niin kuin Petterin faktojen tyyliin... jos joku keinonurmen vastustaja (oman faktatiedon puutteessa?) jaksaisi haastatella jotain kohta eläkkeelle joutuvaa kenttämestaria, niin saataisiin muutakin kuin harrastelijoiden mutua...? Kaikkihan nurtsista tykkää, mutta onhan se liian helppo huudella, jos oma duuni tai pennoset eivät ole kiinni kenttäolosuhteissa...

Ja jos palataan alkuperäiseen topiciin, niin miten keinonurmi tuhoaa Veikkausliigan? Täällä on jo useasti todettu, että harjoittelualustana se on hyvä. Käsittääkseni taidot hankitaan harjoittelemalla? Ja nimenomaan junioritason harjoittelulla. Siihen se sitten kuulemma sopii... Korjatkaa, jos olen väärässä...

[Savon keisari]

Koska silloin tulee tekonurmijalkapalloilijoita.

Löytyykö tuo pariin kertaan tässäkin viitattu Litmasen kirjoitus vielä jostain? Siinähän tämä asia on läpi käyty. Hänellä ei yksityiskohtaisemmin ruohonkasvatuksesta samaa näkemystä löydy kuin joltain kokeneelta kenttämestarilta, mutta itse pelialustan vaikutuksesta peliin luulisi jonkin verran.

--
Ennemmin tai myöhemmin Desso Grassmaster yms. teknologiat muodostunevat kustannuksiltaan realistisiksi joten ihanteellisissa oloissa Suomessa pelataan pääsääntöisesti tällaisilla lähitulevaisuudessa. Mikään taikatemppuhan ei kyseessä ole vaan silloinkin vaatii aktiivista kentähoitoa ja osaamista. Samalla pelialustatkin standardoituvat yleiseurooppalaisesti.

[Lumpini]

Löytyykö tuo pariin kertaan tässäkin viitattu Litmasen kirjoitus vielä jostain?

Mut sitten lähestulkoon kaikki eteläamerikkalaiset pelet, maradonat, messit, riquelmet jne... nehän oli vaan unta, koska ei kai ne nurtsilla aloitelleet???

[Savon keisari]

Mut sitten lähestulkoon kaikki eteläamerikkalaiset pelet, maradonat, messit, riquelmet jne... nehän oli vaan unta, koska ei kai ne nurtsilla aloitelleet???

Tuo ei liity tähän asiaan taas millään tavalla ja tajuat sen itsekin jos et halua tarkoituksella ymmärtää väärin.

Tuossa pitkiä lainauksia siitä Litmasen kirjoituksesta: http://www.suomifutis.com/2013/04/jari-litmasella-radikaali-ehdotus-veikkausliigan-olosuhteiden-kehittamiseen/

[Pelle-Wermanni]

Ennemmin tai myöhemmin Desso Grassmaster yms. teknologiat muodostunevat kustannuksiltaan realistisiksi

Eivät muodostu, koska luonnonnurmi vaatii joka tapauksessa lämpöä, ravinteita, valoa, suojaa pakkaselta ja säännöllistä hoivaa. Se, että mukana on vähän keinomateriaalia, ei muuta luonnon lakeja täysin toisiksi, eikä energia, valo ja työvoima ole tulossa halvemmaksi. Tai no valon suhteen voi tietysti tulla teknisiä innovaatioita.

Ainoa kustannustehokas ratkaisu Suomen olosuhteisiin on 100 % keinomateriaalit, jotka toivottavasti koko ajan kehittyvät lähemmäksi luonnonnurmea. Näinhän on käynyt vauhdilla viimeisten vuosikymmenien aikana. Oman junnuajan tekonurmet olivat aivan kamalia. Nykyiset kentät ovat jo ihan ok. Kymmenen vuoden päästä ehkä taas paljon parempia.

[13ergkamp]

Tuo petteri72:n (jolle propsit) vai kenen väläyttelemä pohjoisen jalkapallonurmilajikkeen jalostus olisi kyllä kaikkein kiihottavin idea!

Miten sellainen projekti ylipäätään toteutettaisiin käytännössä, mikä olisi ensimmäinen askel? Saisiko geenimuuntelun avulla nurtsille kasvukautta, vai pitääkö alkaa etsiä suurennuslaislla parhaiten kylmää kestäviä ruohonkorsia jotka laitetaan jotenkin sikiämään keskenään?

[petteri72]

Tuo petteri72:n (jolle propsit) vai kenen väläyttelemä pohjoisen jalkapallonurmilajikkeen jalostus olisi kyllä kaikkein kiihottavin idea!

Miten sellainen projekti ylipäätään toteutettaisiin käytännössä, mikä olisi ensimmäinen askel? Saisiko geenimuuntelun avulla nurtsille kasvukautta, vai pitääkö alkaa etsiä suurennuslaislla parhaiten kylmää kestäviä ruohonkorsia jotka laitetaan jotenkin sikiämään keskenään?

En ole varsinaisesti kasvinjalostuksen asiantuntija, mutta todennäköisesti Festuca Arundinacea olisi silti potentiaalisin pääruoholaji, sitä on viime vuosikymmenten aikana muutenkin saatu jo sopeutumaan paremmin pohjoiseen eli sen luontainen levinnäisyysalue on laajentunut myös geneettisen valikoitumisen suhteen.

Jos etsitään parempaa siementä, ensimmäinen asia olisi selvittää, mitä kantoja jo löytyy eikä ostaa siemeniä vaan ensimmäisestä kaupasta tai parhaalta myyntimieheltä. Jokainen vakava nurmenkasvattaja on toki sitten vielä sitä mieltä, että nimenomaan hänellä on paras siemen, oli sillä jotain perustaa tai ei.

Keski-Euroopasta löytynee ainakin jalkapallonurmikantoja, jotka ovat yksi mahdollinen jalostuksen lähtökohta, vaikka paremmin pohjoiseen sopeutunut kanta olisi kyllä parempi. Keski-Euroopan siemen ei ole Suomeen parasta.

Jos katsoo mahdollisia pohjoisia lajikelähteitä, golf-kentille voi olla myös kehittynyt paremmin pohjoiseen sopivia lajikkeita, Festuca Arundinacea on sielläkin pääheinä ja ongelmat ovat hiukan samanlaisia kuin jalkapallossa. Toki maatalouden puoleltakin voi löytyä jotain, vaikka siellä nurmet ovat pääosin muuta heinää, kun Festuca Arundinacea on pitkään ollut aika ongelmallinen Suomen leveysasteilla. Suomessa kasvinjalostuksen paras osaaminen on kuitenkin maataloudessa.

Golf-kentillä ja jalkapallokentilläkin tulee paljon rasitusta, joten yksi tapa olisi etsiä Suomesta tai muualta pohjoisesta poikkeuksellisen hyviä ja kestäviä pitkään kasvaneita nurmia ja lähteä niiden geenipohjasta eteenpäin. Kaikki kannat eivät varmaan kuitenkaan tuota ihan samanlaista heinää eli erilaisia siemenkantoja pitäisi seuloa, testata ja rääkätä, kaiken maailman kurjilla oloilla, jotta parhaat pohjoiset jalkapalloruohot erottuvat turhista heinistä.

Kriittisiä ominaisuuksia Suomen oloissa taitavat jalkapallonurmen kannalta olla hyvä lumihomeen kestokyky, voimakkaiden säänvaihteluiden kesto, erityisesti syksyllä, kun jää tai lumi voi tulla kasvavan nurmen päälle hetkessä sekä nopea kasvuunlähtö matalalla lämpösummalla. Nimenomaan nopea kasvuunlähtö keväällä on pohjoisessa kovin erilainen vaatimus kuin vaikka Saksan stadionruohoilla, joilla tavoitteena on lajike, joka pysyy hengissä talven keinovalolla ja lämmityksillä eikä kuole kokonaan. Jatkuvasti halpenevilla ledeillä saataneen tulevaisuudessa kyllä stadioneilla ruoholle lisävaloa paljon nykyistä matalammilla kuluilla, kun sitä tarvitaan ja jos varjoja ei kentällä ole niin valoa keväällä Suomessa riittää.

Itse en kasvata ruohoa, vaan parvekkeella (tai nyt vielä olohuoneen nurkassa LED-valojen alla) tomaatteja. Tomaatteja on monenvärisiä, makuisia ja löytyypä lähes arktisiin oloihinkin sopivia lajikkeita. Niitä on toki ollut vähän helpompi kotikonstein jalostaa ja valikoida. Ruoholajikkeiden jalostuksessa on enemmän ongelmana, että harva jaksaa todella panostaa parhaiden ruohonkorsien valikoimiseen. Muutenkin suurten siemenmäärien kasvatus puhtaina on haastavaa. Myös laadukkaiden siementen markkinat ovat aika pienet, varsinkin pohjoisessa. Laatuakin on usein aika vaikea mitata, kun se on äärimmäisten olosuhteiden kestoa.

[ginikettu]

Suomen oloissa taitavat jalkapallonurmen kannalta

Että vielä nurmi kestäisi pelaamista. Voi olla, että olisi kehitettävissä toimiva ruoholajike tänne pohjoiseen, mutta siinä ei oman mielikuvan mukaan voi pitää referenssinä eteläeuroopan ruohoja. Ainakin loppukeväästä sielläpäin nurmi on todella "kovaa" eikä mitään samettia vaikka multapohjalla kasvaisikin - saati paikalliset pikkukentät, jossa kärjistettynä kivenkovalla kentällä kasvaa kivenkovaa ruohoa. Vastaavasti voisi tekonurmet kehittää vastaamaan pohjoismaista samettista kesänurmea. Toivottavasti nurmikenttiä on vielä tulevaisuudessakin suomessa, mutta kaikkea ei voi saada ilman isoja rahoja.

[kortsida]

https://htv.solidtango.com/video/presskonferensen-efter-hammarby-atvidaberg

Tuolla videolla n. 11:30-> Nanne Bergstrandin mielipide teknurmista.

[Tsei Tsei]

Eivät muodostu, koska luonnonnurmi vaatii joka tapauksessa lämpöä, ravinteita, valoa, suojaa pakkaselta ja säännöllistä hoivaa. Se, että mukana on vähän keinomateriaalia, ei muuta luonnon lakeja täysin toisiksi, eikä energia, valo ja työvoima ole tulossa halvemmaksi. Tai no valon suhteen voi tietysti tulla teknisiä innovaatioita.

Ei sekään ole kovin kustannustehokasta, että Suomessa viljellään tomaatteja ja kurkkuja keskellä tammikuuta, mutta silti niin on päätetty tehdä. Nurmen kasvattaminen on kuitenkin paljon helpompaa ja halvempaa maaliskuussa. Tuohonhan riittää helposti ihan tavalliset kasvihuonemaiset olosuhteet.

[Pelle-Wermanni]

Ei sekään ole kovin kustannustehokasta, että Suomessa viljellään tomaatteja ja kurkkuja keskellä tammikuuta, mutta silti niin on päätetty tehdä.

Ei niin. Siksi kotimaiset vihannekset ovat kalliimpia kuin ulkomaiset, mutta silti niistä halutaan maksaa enemmän ja valtio haluaa myös niiden kasvatusta tukea. Kotimaisuus nähdään arvokkaana ja muutenkin tomaattia on vaikea korvata muovitomaatilla elintarvikekäytössä. Koristekäytössä toki onnistuu. Ja kurkun seksikäyttökin on korvattavissa synteettisillä dildoilla.

Futiksessahan ongelma on nimenomaan se, että kukaan ei ole kiinnostunut maksamaan luonnonnurmien hoidosta. Se ei muutu miksikään puhumalla elintarvikkeista.

Mullakin on palmu kotona ja kasvaa hyvin.

[ginikettu]

Hieman ot, mutta nuo kotimaiset tomaatit on 11kk vuodesta ihan hyvin vaihdettavissa muovitomaatteihin. Ulkonäkö ok, mutta maulla ei ole tomaatin kanssa tekemistä. Toki energiantuhlaukselle

[Vlad Kepes]

Hyvä idis. Puut myös muovipuiksi. Turha mitään lehmusta enää istuttaa ku ei niissä ole ku 6 kk edes lehtiä. Muovilla saadaan vaikka palmuja ympärivuotiseen käyttöön. Vaahteroihin voidaan sprayata syksyllä jotain punaista väriä ni saadaan ruskaa. Siitepölyallergiatkin puolittuvat heti.

Hieman ot, mutta mulla oli kerran joku kaktus, mut se delas ku ei saanut tarpeeks uuveeta. Muovilla tämäkin olisi ollut helpompaa.

[Tsei Tsei]

Ei niin. Siksi kotimaiset vihannekset ovat kalliimpia kuin ulkomaiset, mutta silti niistä halutaan maksaa enemmän ja valtio haluaa myös niiden kasvatusta tukea. Kotimaisuus nähdään arvokkaana ja muutenkin tomaattia on vaikea korvata muovitomaatilla elintarvikekäytössä. Koristekäytössä toki onnistuu. Ja kurkun seksikäyttökin on korvattavissa synteettisillä dildoilla.

Futiksessahan ongelma on nimenomaan se, että kukaan ei ole kiinnostunut maksamaan luonnonnurmien hoidosta. Se ei muutu miksikään puhumalla elintarvikkeista.

On Suomessakin halukkaita maksajia luonnonnurmissa esim. Turussa. Mutta pointti on se, että jalkapalloväen pitäisi lobata näitä olosuhteita sen sijaan, että puhuisivat niiden kannattamattomuudesta. Esim. jääkiekko saa valtaisaa yhteiskunnan tukea, vaikka sillä on paljon parempi mahdollisuus kohentaa olosuhteita omalla rahalla.

Saa nähdä kuinka arvokkaana kotimaista tomaattia pidettäisiin, jos koko kustannus tuotaisiin julkiseksi. Esim. viljelyn energiatuki taitaa olla pelkästään kymmeniä ellei satoja miljoonia. Päälle toki vielä maataloustuet.

Raudanlujia lobbareita futis tarvitsee ennen kaikkea ja en ymmärrä miten tätä auttaa se, että oma väki dissaa hankkeet kannattamattomiksi eikä anna mitään itseisarvoa jalkapallolle.

[Pelle-Wermanni]

On Suomessakin halukkaita maksajia luonnonnurmissa esim. Turussa.

Niin Håkans. Turun Palloseuralle tuo tuleekin sitten liian kalliiksi.

Mä lobbaan tekonurmia, koska siitä hyötyy koko jalkapalloileva kansa ja kauden pituus. Luonnonnurmista hyötyy ne, jotka kokee luonnonnurmen ainoaksi oikeaksi alustaksi jalkapallok pelaamiseen.

Ilman aktiivista ja vuosia kestänyttä lobbausta Vaasassa pelattaisiin tulevat vuodetkin antiikkisissa olosuhteissa.

[Kratos]

Pitäisikö tänne kirjoittavien peräti kääriä hihat ja ryhtyä lobbaushommiin?

[Pelle-Wermanni]

Pitäisikö tänne kirjoittavien peräti kääriä hihat ja ryhtyä lobbaushommiin?

Niin. Eihän siihen mitään taikatemppuja tarvita.