Tekonurmi tuhoaa Veikkausliigan

[Pelle-Wermanni]

Kovuus ja fyysinen kunto on uskoakseni paljon helpompi opetella parikymppisenä kuin pallonkäsittelytekniikka.

[Maakuntasatraappi]

Kovuus ja fyysinen kunto on uskoakseni paljon helpompi opetella parikymppisenä kuin pallonkäsittelytekniikka.

Fysipuoli tulee tietysti ensimmäisenä kun Suomesta siirrytään "oikeaksi" ammattilaiseksi (muistellaan vaikka, miten Roma tai Pukki muuttuivat muutamassa kuukaudessa), mutta se nyt ei liity asiaan. Jos on ikänsä reenannut ja pelannut muovilla pitää moni asia opetella juuri tekniikkapuolella, jos työympäristönä on Keski-Euroopan talven raskaat ja kuluneet nurmet. Eivät ne kentät jossain Hollannin pimpissä tai Saksan (tupla)pimpissä läheskään aina mitään samettia ole.

Tekonurmet voivat olla hyväksi Veikkausliigalle, mutteivät välttämättä suomalaisten pelaajien kehitykselle kv-mittapuulla.

[Tsei Tsei]

2006 Valkeakoskella ja Turussa oli muuten molemmissa nurmen alla lämmitys. Turussa se ei kyllä tainnut toimia enää kovin hyvin. Toki nurmi oli Turussa muutenkin varsin kelvoton.

Vuoden 2006 huhtikuun alku oli esimerkiksi Turussa hyvin viileä, päivän ylimmät lämpötilat olivat yhtä päivää lukuunottamatta 0-5 astetta 14. päivään asti ja huhtikuun 24. päivään asti oli melkein joka yö pakkasta.

http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=a99dd381-72ed-40ae-861b-908d03359442&groupId=30106

Eniten tuolla kaudella taisi vaikuttaa selvästi normaalia kylmempi maaliskuu. Turussa tosiaan vanhat ja huonot pohjat. Valkeakoskella reilu 5 vuotta vanha nurmi. Mutta hyvinhän noilla nurmikentillä pelattiin, haastettiin ja pelattiin ykkösellä, vaikka tuota eri joidenkin kirjoittajien mukaan pysty tekemään.

[Pelle-Wermanni]

Hyvällä perustekniikalla pidetään pallo hallussa kaikissa olosuhteissa. Ja opitaan uusia juttuja nopeammin kuin huonolla tekniikalla. Ja kyllähän Suomen lapset tulee aina pelaamaan futista takapihojen ja peltojen paskoilla nurmilla. Ei hätää. Mutatuntuma siis varmasti säilyy, joten Englannin kutosdivarin olosuhteet eivät tule olemaan ihan uus juttu jatkossakaan

[Tsei Tsei]

Hyvällä perustekniikalla pidetään pallo hallussa kaikissa olosuhteissa. Ja opitaan uusia juttuja nopeammin kuin huonolla tekniikalla.

Niinpä. Mutta täällähän valitetaan, että huonolla nurmella ei pysty pelaamaan. Jos veikata pitää, on ikää hädintuskin 20 vuotta ja jalkapallo-opit on saatu tekonurmella.

[13ergkamp]

Onko muuten tämä luonnonnurmien häviämisen pelko vähän stadilainen ilmiö? Suomessa on kymmeniä ellei satoja 10k-kokoluokan kuntia, joissa on luonnonnurmi, joka kestää kaikkien paikallisten ikäluokkien treeni- ja pelitarpeet. Näillä sitten vedellään nappulaturnauksia jne.. Kaupungeissa junnut reenasi aiemmin hiekalla, nyt tekonurmilla = eom.

Eli, onko "nurmitatsin" väheneminen isossa kuvassa (laajat junnuikäluokat) aika marginaalista?

[Tiksa]

Eivät ne kentät jossain Hollannin pimpissä [...] läheskään aina mitään samettia ole.

Eivät todellakaan ole samettia, koska ne ovat jo enimmäkseen muovia. Hollannin pimpin 20 seurasta 13 pelaa muovilla. (Hollannin liigan 18 seurasta 6 pelaa muovilla.)

e: Luvut napattu tuollaisesta harjoitustyöstä, jossa näyttäisi olevan muutenkin mielenkiintoista data-analyysiä jalkapallonurmen ja luonnonnurmen eroista peliin: http://www.few.vu.nl/en/Images/werkstuk-bergenvanhenegouwen_tcm39-423336.pdf

[Pelle-Wermanni]

Niinpä. Mutta täällähän valitetaan, että huonolla nurmella ei pysty pelaamaan.

Ei tietääkseni väitetä, vaan väitetään, että luonnonnurmikentillä ei saada:

A) nykyistä merkittävästi pidempää liigakautta ilman huomattavaa panostuslisäystä kentänhoitoon (mihin ei ole rahaa)

B) olosuhdekehitykseen julkista rahaa vaan se onnistuu ainoastaan korkean käyttöasteen tekonurmistadioneilla

[Maakuntasatraappi]

Hyvällä perustekniikalla pidetään pallo hallussa kaikissa olosuhteissa. Ja opitaan uusia juttuja nopeammin kuin huonolla tekniikalla. Ja kyllähän Suomen lapset tulee aina pelaamaan futista takapihojen ja peltojen paskoilla nurmilla.

Vähän OT, mutta aika marginaalista tuo on esim. 80-lukuun verrattuna. Ilmiö on tietysti futista laajempi ja liittyy lasten omaehtoisen liikunnan radikaaliin vähenemiseen. Löysin taannoin joukkueemme E-junnukuvan, mukana oli poika jota joskus haukuttiin läskiksi. Nykyjunnujen joukkuekuviin verratessa poika olisi rasvaprosentiltaan kaiketi keskitasoa, lommoposkisia urheilijanalkuja ei kuvissa enää juuri näy.

Tiksa: kiitti, tiesin toki että Hollannissa muovikenttiä on, mutten tiennyt, että noin paljon.

[Erval]

Romantiikka sikseen, enemmän olen huolestunut siitä, että muovikentät kasvattavat neppailufutaajien sukupolvia. Kun superlupaus sitten siirtyy jonnekin Hollannin pinppiin pitää opetella pelaamaan futista keskinkertaisessa kunnossa olevalla raskaalla nurmikentällä, jolla eivät chipit sun muut kikat enää lähde.

Ja joo, muovit ovat kehittyneet nurmenomaisimmiksi, mutta jossain määrin eri pelistä on yhä kyse globaalisti arvioiden ylivoimaisesti suosituimpaan pelialustaan verrattuna.

Kyllä tekonurmi on suuressa mittakaavassa mahdollisuus eikä uhka. 1970 ja -80 luvun juniorit ja heitä vanhemmat oppivat pelaamaan hiekalla (ainakin pääkaupunkiseudulla) ja verrattuna siihen tekonurmi on valtava edistysaskel. Ja se että Allsvenskan olisi jonkunlaisessa kriisissä on ihan potaskaa. siellä on uudet modernit stadionit ja yleisö (keskiarvo yli 10000) viihtyy otteluissa paremmin kuin koskaan.

[Tiksa]

e: Luvut napattu tuollaisesta harjoitustyöstä, jossa näyttäisi olevan muutenkin mielenkiintoista data-analyysiä jalkapallonurmen ja luonnonnurmen eroista peliin: http://www.few.vu.nl/en/Images/werkstuk-bergenvanhenegouwen_tcm39-423336.pdf

Tuo harjoitustyön loppupäätelmät olivat:
- eritasoisten joukkueiden kohdatessa kentän tyypillä (tekonurmi vai aito) ei ole merkitystä lopputulokseen
- samantasoisten joukkueiden kohdatessa tekonurmella pelaavan joukkueen kotietu on suurempi kuin luonnonnurmella pelaavan kotietu
- tämä ero syntyy siitä, että syötöt (erityisesti pitkät) onnistuvat paremmin tekonurmella

Eli näyttäisi pikemminkin siltä, että tekonurmella opittu tarkka syöttöpeli on merkityksellisempää nykyfutiksessa kuin raskaalla nurmikentällä opittu kovuus. Tekonurmijoukkueet näyttävät pärjäävän vieraissa luonnonnurmillakin, mutta toisin päin on vähän heikompaa. (Tästä siis jälleen yksi syy ajaa lisää tekonurmia! )

[petteri72]

Niinpä. Mutta täällähän valitetaan, että huonolla nurmella ei pysty pelaamaan. Jos veikata pitää, on ikää hädintuskin 20 vuotta ja jalkapallo-opit on saatu tekonurmella.

Miksi huonolla nurmella pitäisi osata pelata jalkapalloa? Jos katsotaan esimerkiksi Saksaa, Hollantia tai vaikka Helsinkiä viimeisen parin vuosikymmenen aikana, epätasaisista alustoista, huonoista nurmikentistä ja hiekkakentistä on tulossa yhä enemmän katoavaa kansanperinnettä. Ammatti- tai puoliammattilaissarjoja lukuunottamatta nurmi on Pohjois-Euroopassa yhä harvinaisempi pelialusta ja vielä harvinaisempi harjoittelualusta.

Kun nuori aloittaa jalkapallon Saksan isossa kaupungissa ei hän välttämättä ensimmäiseen lähes kymmeneen vuoteen pelaa luonnonnurmella, vaikka olisi hyväkin. Luonnonnurmia on toki myös olemassa, mutta ne ovat yhä enemmän vain huipputason käytössä. Se johtuu siitä, että hyvän nurmikentän ylläpito vaatii paljon resursseja ja osaamista. Toisaalta harva tekonurmella pelaamaan oppinut pitää huonoista luonnonnurmista.

Kuitenkaan tekonurmipallo ei vaikuta olevan Saksan jalkapallon kehittymiselle mikään ongelma. Jos huonolla nurmella pelaaminen kehittäisi, eikö Euroopan johtavan jalkapallomaan pitäisi olla esimerkiksi Englanti, jossa huonoja luonnonnurmia on yhä paljon ja jossa saadaan varmaan yhä riittävästi kokemusta huonoista kentistä sekä peli- että harjoittelualustana? Kuitenkin ainakin minusta vaikuttaa, että saksalaiset nuorena tekonurmilla pelaamaan oppineet pelaajat osaavat aikuisiässä käsitellä palloa usein paremmin kuin englantilaiset, ihan alustasta riippumatta.

[Floppi]

Jos huonolla nurmella pelaaminen kehittäisi, eikö Euroopan johtavan jalkapallomaan pitäisi olla esimerkiksi Englanti, jossa huonoja luonnonnurmia on yhä paljon ja jossa saadaan varmaan yhä riittävästi kokemusta huonoista kentistä sekä peli- että harjoittelualustana?

Ei, jos esimerkiksi muut asiat valmennuksessa ovat pielessä tai brittinuoret syövät liikaa roskaruokaa. Olisi naiivia katsella asiaa vain kenttien tason perusteella ja olettaa että kaikki muut asiat ovat samanvertaisia saksalaisiin nähden.

Kuitenkin ainakin minusta vaikuttaa, että saksalaiset nuorena tekonurmilla pelaamaan oppineet pelaajat osaavat aikuisiässä käsitellä palloa usein paremmin kuin englantilaiset, ihan alustasta riippumatta.

Tässäkin olisi kiva nähdä faktaa. Mun mielestä hiekalla pelanneet brassit osaa potkia palloa paljon paremmin. Ja en ole puolesta tai vastaan tässä väittelyssä, mutta olisi kiva että perustelut on aukottomia.

[copa de kybä]

Tässäkin olisi kiva nähdä faktaa. Mun mielestä hiekalla pelanneet brassit osaa potkia palloa paljon paremmin. Ja en ole puolesta tai vastaan tässä väittelyssä, mutta olisi kiva että perustelut on aukottomia.

Lähinnä vaikuttaisi, että alustalla ei ehkä ole hirveästi merkitystä junnujen kehitykseen. Tai ehkä sitä kautta, että mikä motivaatio on länsimaisessa yhteiskunnassa lähteä potkimaan palloa tekikselle/hiekalle.

Joka tapauksessa junnujen kehityksen kannalta ei liene ihan hirveää merkitystä onko Veikkausliigassa 2/12 vai 10/12 nurmikenttää.

[petteri72]

Tässäkin olisi kiva nähdä faktaa. Mun mielestä hiekalla pelanneet brassit osaa potkia palloa paljon paremmin. Ja en ole puolesta tai vastaan tässä väittelyssä, mutta olisi kiva että perustelut on aukottomia.

Taitotasosta nyt on vaikea tehdä aukotonta tai objektiivista analyysiä. Mutta kun katsoo viime vuosien menestystä jalkapallon arvoturnauksissa tai Mestareiden liigan parhaiden joukkueiden kokoonpanoja, niin esimerkiksi Saksa, Espanja ja Hollanti, joissa suurin osa harjoittelusta ja peleistä, ihan absoluuttista aikuishuippua lukuunottamatta, on tekonurmilla, näyttävät pärjänneen hyvin.

[seps]

Pakko osallistua?
Kyllä tekonurmi on ehdottomasti järkevä alusta Suomessa, jos osaat pelata yhdellä alustalla niin omaksut kaikki alustat. Tänä päivänä esim. Espanjasta löytyy tekonurmikenttiä koska nurmen katseleminen kallista. Olisihan se kiva jos saisi pelata nurmella, mutta näin on mentävä, ei se mitään tuhoa päinvastoin kausi pitenee yms. Tämän päivän kentät alkavat olla sellaisia että myös jalat kestää.

[Kaihlamo]

Vähän OT, mutta aika marginaalista tuo on esim. 80-lukuun verrattuna. Ilmiö on tietysti futista laajempi ja liittyy lasten omaehtoisen liikunnan radikaaliin vähenemiseen. Löysin taannoin joukkueemme E-junnukuvan, mukana oli poika jota joskus haukuttiin läskiksi. Nykyjunnujen joukkuekuviin verratessa poika olisi rasvaprosentiltaan kaiketi keskitasoa, lommoposkisia urheilijanalkuja ei kuvissa enää juuri näy.

Tiksa: kiitti, tiesin toki että Hollannissa muovikenttiä on, mutten tiennyt, että noin paljon.

Ihan täyttä paskaa. Eipä tuolla kilpajoukkueiden peleissä minkään ikäisissä ihan hirveästi lihavia lapsia pelaile. Mutuna ja muistin mukaan enemmän niitä oli 10, 20 tai 30 vuotta sitten. Omaehtoinen liikunta toki vähentynyt isossa kuvassa, mutta kilpatasolla tuo ei lapsien lihavuutena näy.

[Savon keisari]

Pakko osallistua?
Kyllä tekonurmi on ehdottomasti järkevä alusta Suomessa, jos osaat pelata yhdellä alustalla niin omaksut kaikki alustat. Tänä päivänä esim. Espanjasta löytyy tekonurmikenttiä koska nurmen katseleminen kallista. Olisihan se kiva jos saisi pelata nurmella, mutta näin on mentävä, ei se mitään tuhoa päinvastoin kausi pitenee yms. Tämän päivän kentät alkavat olla sellaisia että myös jalat kestää.

Voitko vielä luetella ne Espanjan pääsarjaseurat jotka pelaavat tekonumerlla? Koska edelleen siitä tässä on kyse.

[seps]

Ei kukaan pelejä pelaa mutta kyllä siellä harjoitusalustana löytyy tekonurmi enkä nyt pysty luetteloa tekemään, kuten myös muualla on tekonurmea harjoittelu keskuksissa

[Savon keisari]

50k€/vuosi

--

Investointikustannukset
Nurmikenttä, n. 175.000-200.000€
Nurmikenttä (lämmitetty), n. 300.000€
Tekonurmikenttä, n. 460.000€
Tekonurmikenttä (lämmitetty), n. 560.000€

Ylläpito ja hoitokustannukset
Nurmikenttä, n. 9.000€/vuosi
Nurmikenttä (lämmitetty), n.19.000€/vuosi
Tekonurmikenttä, n. 3.000€/vuosi
Tekonurmikenttä (lämmitetty), n.50.000€/vuosi

Lähde: http://www.seuraohjelma.fi/seuranhallinto/olosuhteidenkehittaminen/tekonurmiopas/jalkapallonurmienhoito-ohje

[13ergkamp]

--Lähde: http://www.seuraohjelma.fi/seuranhallinto/olosuhteidenkehittaminen/tekonurmiopas/jalkapallonurmienhoito-ohje

Mitä yrität sanoa? Noista sinun luvuistahan tulee hyvin tarkasti se 50k€/vuosi, jos nurmen vaihtoväli on 10v.

[Savon keisari]

Eivät nuo ole minun lukujani, vaan Palloliiton arvioita, ja muutaman vuoden vanhoja. Ja tuosta olet sinänsä oikeassa jos juuri noin tuomittaisiin. Kuten Tiksa sanoi toivottavasti tuo luku ei jää elämään jonain kiveenhakattuna totuutena, koska se ei sellainen ole, vaan kustannukset muodostuvat aina tapauskohtaisesti.

Yleisemmin: Nythän Palloliiton politiikka on nimenomaan se, että luonnonnurmista halutaan eroon ja tekonurmia lisää. Uusille luonnonnurmille ei edes myönnetä avustusta.

Lisäksi on jo vallalla ketjureaktio: Esim. Vaasassa alustasta keskusteltaessa nostettiin esiin että miksi pitäisi olla luonnonnurmi kun muovi kelpaa niin monelle muullekin liigaseuralle HJK:ta myöten.

Onko ihan oikeasti niin vaikea kaikessa muovituskiimassa ottaa huomioon vastakkaista näkökulmaa? Jotenkin ihmettelen että juuri kaikista Futisforumilla ollaan niin kovasti muovittamassa liigakenttiäkin, omituinen asennemuutos tapahtunut muutamassa vuodessa.

[petteri72]

Onko ihan oikeasti niin vaikea kaikessa muovituskiimassa ottaa huomioon vastakkaista näkökulmaa? Jotenkin ihmettelen että juuri kaikista Futisforumilla ollaan niin kovasti muovittamassa liigakenttiäkin, omituinen asennemuutos tapahtunut muutamassa vuodessa.

Asennemuutokseen lienee merkittävänä syynä, että aikuisikään on tulossa yhä laajemmin tulossa sukupolvi, joka on ikänsä pelannut pääosin tekonurmilla. Luonnonnurmi on jo monille nuorille pelaajille outo pelialusta.

Olisikohan niin, että luonnonnurmien innokkaimmat kannattajat pelaavat viimeisiä pelivuosiaan aikuisten sarjassa, ovat jo ikämiesosastoa tai eivät enää pelaa jalkapalloa?

Toisaalta tekonurmet ovat myös viimeisen vuosikymmenen aikana kehittyneet ja ero luonnonnurmeen on pienentynyt.

[Knossos]

Asennemuutokseen lienee merkittävänä syynä, että aikuisikään on tulossa yhä laajemmin tulossa sukupolvi, joka on ikänsä pelannut pääosin tekonurmilla. Luonnonnurmi on jo monille nuorille pelaajille outo pelialusta.

Olisikohan niin, että luonnonnurmien innokkaimmat kannattajat pelaavat viimeisiä pelivuosiaan aikuisten sarjassa, ovat jo ikämiesosastoa tai eivät enää pelaa jalkapalloa?

No eikö juuri tämä ole se kauhuskenaario, jota Savon keisari yrittää tuoda esille? Ja nimenomaan se, etteivät muovijunnut saa junnuvuosien jo loputtua edes Liigassa tuntumaa luonnonnurmiin.

[Eemeli Rummukainen]

Aiemmin tekonurmi oli kilpailuetu niille harvoille joilla se silloin oli. Nyt etua tuo jo enemmän luonnonnurmi, jolla ei ole totuttu pelaamaan.