Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?

[13ergkamp]

Onko tuo kolminkertainen sarja oikeasti jotenkin "vammainen" muiden kuin jalkapalloaspergereiden mielestä
... jos pelit on aikataulutettu jaettu yhtään järkevästi. Kaksi peräkkäistä HIFK-kotipeliä 2 viikon sisällä nevöforget...

[Kosmoksen Härkä]

Kummassakin 12 jengin systeemissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Monessa maassa ollaan kokeiltu molempia ja näyttää siltä, että nyt ollaan menossa ylä- ja alasarjojen suuntaan väkevästi, myös monessa 'Suomen verrokkimaassa' esim. Slovakiassa.

[Pelle-Wermanni]

Miten mahtaa käydä 'Kepun tupailloissa' pohditun 'maantieteellisen kattavuuden' kun liigassa siirrytään 'normaaliin' eli 5 jengiä PK-seudulta, 2 Mansesta, 2 Turusta, sitten jotain Lahia ja Kupsia ... etc. Taasko silloin pitää liigaa laajentaa?

Mulle tärkeintä liigan laajentuessa ei oo koskaan ollu kepu-alueet vaan nimenomaan suuret talousalueet.

Mutta toki luotetaan siihen, että suomifutiksen kehittyessä ja olosuhteiden parantuessa 18 joukkueen 2-kertainen sarja vois olla todellisuutta joskus 2030-luvulla

[Kosmoksen Härkä]

Onko tuo kolminkertainen sarja oikeasti jotenkin "vammainen" muiden kuin jalkapalloaspergereiden mielestä

Kai se suurin kritiikki kolminkertaista sarjaa kohtaan on se, ettei se ole urheilullisesti tasapuolinen. Validi pointti.

[el_Diablo]

Onko tuo kolminkertainen sarja oikeasti jotenkin "vammainen" muiden kuin jalkapalloaspergereiden mielestä
... jos pelit on aikataulutettu jaettu yhtään järkevästi. Kaksi peräkkäistä HIFK-kotipeliä 2 viikon sisällä nevöforget...

nyt alkaa mennä jo trollaamisen puolelle, kun urheilullisesti epäreilu sarjamuoto ei ole "vammainen" muuten kuin aspergereiden mielestä

"alueellinen kattavuus" on salanimi sille, että liigassa olisi oulustakin joukkue ja helsingissä paikallismatseja.

[Jeyl]

Eikös täällä valiteta että joutuu pelaamaan 3x nämä jengiä vastaan joka ei kiinnosta. Kaksin kertainen sarja vähentää sen 2x:n

Ja se urheilullinen tasapuolisuus syntyy (kuten taloudellinenkin)

[13ergkamp]

Aika marginaalinen juttu tuo ns. ”urheilullinen epäreiluus”. Ihan sama onko Ropsi kotona ja Kemi vieraissa vai toisinpäin. Vastaavia on kaksinkertainenkin sarja täynnä, kun joku saa jonkun himaan perunapellolle ja joku toinen taas parempaan katseluaikaan...

[Pelle-Wermanni]

Aika marginaalinen juttu tuo ns. ”urheilullinen epäreiluus”. Ihan sama onko Ropsi kotona ja Kemi vieraissa vai toisinpäin.

Näiltä osin tosiaan aika marginaalinen. Sillä sen sijaan voi olla sekä urheilullista että taloudellista merkitystä, kun kaksi kärkijoukkuetta kohtaa toisensa kerran toisen kotona ja kaksi kertaa toisen.

Esim. viime kaudella Klubi kohtasi Ilveksen kotona toukokuun alussa, ja sen jälkeen kaksi kertaa vieraissa heinä- ja syyskuussa. Tuo olisi voinut tuoda Ilvekselle suhteettoman edun, jos mestaruustaistelu olisi ollut tiukempi.

Ja esim. kaudella 2015, kun SJK voitti mestaruuden niukasti ennen RoPS:a ja Klubia, SJK kohtasi molemmat päävastustajansa kaksi kertaa kotonaan ja vain kerran vieraissa.

[Litt45]

Puristina haluaisin nähdä tulevaisuudessa Veikkausliigan 16 joukkueen kaksinkertaisena sarjana, mutta onko liigakelpoisia seuroja noin monta? Lisäksi 16 joukkueen liiga olisi mielestäni uhka Ykköselle. Varoittava esimerkki löytyy kendosta, jossa Mestis on tuhottu täysin nostamalla TuToa lukuunottamatta kaikki uskottavat seurat (Sport, Jukurit, KooKoo) Liigaan. Tämän seurauksena Mestis on puhdas farmisarja ja mestaruudesta pelaavat jotkut vitun keupahooteet ja koovantaat. Kiekon puolella liigakarsintojen poistaminen ei mielestäni ole enää edes urheilullinen ongelma, koska Liigan ja Mestiksen välinen kuilu on kasvatettu niin suureksi ettei Mestis seuroilla riitä rahkeet pelata Liigassa kuitenkaan. Tietysti futiksen puolella kuilu ei pääsisi ihan noin radikaalisti kasvamaan kun sarjojen välillä on vaihtuvuutta.

Ainakin ajatuksen tasolla tällainen alku/jatkosarja malli voisi olla toimiva:
- 12 joukkuetta
- Kaksinkertainen alkusarja 22 ottelua.
- Kaksinkertainen ylempi (1-6) ja alempi loppusarja (7-12) 2x5 = 10 ottelua.
- Alkusarjan päättyessä pisteet puolitetaan erojen kaventamiseksi.
- Lisäporkkanana alempaan loppusarjaan viimeisestä UEL-karsintapaikasta pelataan kaksiosainen ottelupari ylemmän loppusarjan kolmosen (tai nelosen jos kolmonen cup-voittaja) ja alemman loppusarjan ykkösen (tai kakkosen jos ykkönen cup-voittaja) välillä.
- Nykyiseen tapaan jumbo putoaa Ykköseen, toiseksi viimeinen karsii.
= 32 ottelua + UEL-playoff ja liigakärsinnät

Näin saataisiin urheilullisesti reilu sarja ja lisää niitä kuuluisia panoksellisia pelejä. Formaattikaan ei pitäisi olla liian vaikea tuularin ymmärrettäväksi.

[Krannan Valderrama]

Ihan oikeastiko jotkut haluavat loppusarjat Suomeen, hyi vittu. Kaksinkertainen sarja on ainoa oikea formaatti pelata jalkapalloa ja Suomessa sopiva joukkuemäärä olisi 16. Samaan syssyyn ykkösen joukkuemäärä tulisi nostaa neljääntoista, jolloin kakkosen lohkovoittajat voisivat nousta suoraan nykyisen vammaisen nousukarsinnan sijaan.

Ylläolevaan sanoisin, että mestis kyllä tapettiin sulkemalla liiga, ei nostamalla joukkueita liigaan. Toivottavasti mihinkään suljettuihin rahaliigoihin ei ikinä päädytä suomijalkapallossa.

[Cretinhop]

- Alkusarjan päättyessä pisteet puolitetaan erojen kaventamiseksi.

Olisi hienoa kun kauden aikana vaikkapa kolmanneksi eniten pisteitä saanut joukkue nousisi mestariksi.

- Lisäporkkanana alempaan loppusarjaan viimeisestä UEL-karsintapaikasta pelataan kaksiosainen ottelupari ylemmän loppusarjan kolmosen (tai nelosen jos kolmonen cup-voittaja) ja alemman loppusarjan ykkösen (tai kakkosen jos ykkönen cup-voittaja) välillä.

Saataisiin nähdä taktisia häviöitä kun (n. puolentoista kierroksen jälkeen) sarjan kuudes tekee kaikkensa pudotakseen alempaan loppusarjaan koska laskee, että sitä kautta on suurempi mahdollisuus saavuttaa  europelipaikka ja sen tuomat rahat.

Näin saataisiin urheilullisesti reilu sarja

Kyllä näin on.

[Kosmoksen Härkä]

- Alkusarjan päättyessä pisteet puolitetaan erojen kaventamiseksi.

Tätä on harrastettu aiemmin monessa maassa, mutta ei vissiin ole toimiva systeemi kun näyttää siltä, että siitä on luovuttu pääsääntöisesti. (esim. Puola)

- Lisäporkkanana alempaan loppusarjaan viimeisestä UEL-karsintapaikasta pelataan kaksiosainen ottelupari ylemmän loppusarjan kolmosen (tai nelosen jos kolmonen cup-voittaja) ja alemman loppusarjan ykkösen (tai kakkosen jos ykkönen cup-voittaja) välillä.

Kyllä se pitäisi järjestää niin, että €-paikasta pelaisivat ensin 3. vs 7. ja 4. vs 5. ja lopulta näiden voittajat finaaliin. Ja vain alasarjan voittaja pääsee yrittämään €-paikkaa. Tämä toisaalta taas romuttaisi 'väljemmän otteluohjelman' ja ei toisi kaivattuja etua. Tässä systeemissä on juuri tuo ongelmana, että voi tulla joitain 'panoksettomia' tilanteita (samoin tapahtuu 33 kierroksen sarjassa) ja tästä syystä alasarjan 'voittajaa' pitäisi palkita jotenkin, mutta miten, rahalla, cupissa 1 kierros eteenpäin ...?

Muuten 32 kierrosta olisi edistystä 33 verrattuna. Suosittelen lämpimästi.

[Monska]

Yksi tärkeä asia, minkä voisi apinoida esimerkiksi Ruotsista, on sarjojen samankaltaisuus kahdella korkeimmalla sarjatasolla. Nykyisellään Ykkönen on täysin eri sarja, mitä liiga, kun pelkästään ottelumäärä on prosentuaalisesti aika paljon pienempi. Kuuden ottelun lisäys liiganousun tullessa vaatii jo ihan erilaista valmistautumista liigaan. Ottelurytmi on erilainen, kilpailullinen taso kovempi ja siihen päälle tuo Ykkösen todella suuri prosentuaalinen vaihtuvuus. Parhaimmillaan sieltä 40 % joukkueista kauden päätteeksi uusiin sarjoihin.

Minusta voitaisiin ihan rohkeasti liigan sijaan yhdistää kaksi korkeinta sarjatasoa, vaikka niillä olisikin omat edunvalvojansa (pääsarjassa Veikkausliiga ry ja Ykkösessä voisi olla oma vastaava) tai Ruotsin mallin mukaisesti Svensk Elitfotboll, joka vastaa huippujalkapallosta.

16 joukkuetta liigaan, josta kaksi putoaa ja kolmanneksi viimeinen karsii Ykkösen kolmosen kanssa kaksiosaisessa matsissa.

16 joukkuetta ykköseen, josta kaksi nousee ja kolmas karsii liigan kolmanneksi viimeisen kanssa kaksiosaisessa matsissa. Kolme putoaa.

Kakkonen kolmessa lohkossa, ja jokaisen lohkon voittaja nousee suoraan.

Tuota himmeliä valvoisi yhteinen instanssi, joka tekisi esimerkiksi kaikille sarjoille otteluohjelmat (Ruotsin malli) ja vastaisi niiden kilpailuihin liittyvistä säännöistä.

Tämä nyt on vain tajunnanvirtaa, mutta mielestäni futiksen pääsarjan vahvistaminen ei onnistu pelkästään pääsarjaan kohdistettavilla toimilla, vaan pyramidi pitää rakentaa alhaalta päin nousua tukevaksi.

[Sabah Al Khair]

Ainakin ajatuksen tasolla tällainen alku/jatkosarja malli voisi olla toimiva:

Tälle vahva kannatus, sillä tällaista olen itsekin fundeerannut ja voisi mielestäni jopa toimiakin. 16 joukkueen kaksinkertainen sarja olisi muuten paras vaihtoehto, mutta valitettavasti liigan taso kärsisi siinä liikaa, sillä olosuhteet ja seurojen talousasiat ovat mitä ne ovat.

Ihan oikeastiko jotkut haluavat loppusarjat Suomeen, hyi vittu. Kaksinkertainen sarja on ainoa oikea formaatti pelata jalkapalloa ja Suomessa sopiva joukkuemäärä olisi 16.

Kaksinkertain sarja ainoa oikea formaatti, sanoo nimimerkki Valderrama. Nimimerkkisi alkuperän kotimaassa Kolumbiassa (sekä monessa muussakin Latinalaisen Amerikan maassa) pelataan aperturat ja clausurat, eli yksi kausi (tai vuosi) sisältää tavallaan kaksi erillistä kautta. Sanotaanko nyt vaikka erilliset kevät- syyssarjat. Kolumbiassa vieläpä erikseen playoffit kummallekin osiolle. Suomeen en vastaavaa toivoisi, mutta futista voi pelata monessa eri formaatissa. Mielestäni tämä apertura/clausura-systeemi on ainakin parempi kuin nykyinen 12-joukkueen kolminkertainen sarja. Tällä hetkellä tosin mielestäni soveltuvin olisi tuo Litt45:n luonnos.

[Uuno_Front]

16 jengiä. Kaksinkertainen sarja. Ihan vitun sama onko siellä muutamia heittopusseja heikentämässä sarjaa. Ei täältä kuitenkaan mennä kuin max. Eurooppa Liigan lohkovaiheeseen.

Kaikissa Euroopan sarjoissa on heittopussit.

[tab]

Voisihan tuota ajatella, että suurten tasoerojen pääsarja ainakin takaisi paremmin kärkipään seuroille toiminnan jatkuvuuden liigatasolla. Yksi ongelma on ollut, että seuroja menee nurin ja toiminnan kehittäminen ei ole ollut pitkäjänteistä.

[Rikkiviisas]

Voisihan tuota ajatella, että suurten tasoerojen pääsarja ainakin takaisi paremmin kärkipään seuroille toiminnan jatkuvuuden liigatasolla. Yksi ongelma on ollut, että seuroja menee nurin ja toiminnan kehittäminen ei ole ollut pitkäjänteistä.

Enemmänkin keskikastin seuroille toiminnan jatkuvuuden ja mahdollisuuden pitkäjänteiseen kehittämiseen.

[Thalian]

Kaikissa Euroopan sarjoissa on heittopussit.

Tämä on muuten argumenttina sitten täysin kestämätön. Se, että jossain asiat tehdään huonosti, ei ole mikään syy sille, että meillä pitäisi asiat tehdä huonosti. Suuret tasoerot sarjan sisällä tuskin palvelevat ainakaan yhtään urheilullista tavoitetta, samoin kuin ne eivät palvele myöskään katsojien kiinnostavuutta lisääviä tavoitteita. Toki, jos tavoitteet ovat jotain muita, niin sitten heittopussien ottaminen mukaan voi olla ihan oikea veto.

Koko sarjajärjestelmäkeskustelu kannattaisikin käydä siltä pohjalta, että ensin määritellään, mitä tavoitteita sarjajärjestelmälle asetetaan. Sen jälkeen voidaan sitten miettiä, että mikä sarjajärjestelmä parhaiten nuo tavoitteet täyttää. Nyt porukka huutelee puskista kaikenlaisia argumentteja ja keskustelu on ihan hölmöä, kun osa puhuu aidasta ja osa aidan seipäistä.

[petteri72]

Tälle vahva kannatus, sillä tällaista olen itsekin fundeerannut ja voisi mielestäni jopa toimiakin. 16 joukkueen kaksinkertainen sarja olisi muuten paras vaihtoehto, mutta valitettavasti liigan taso kärsisi siinä liikaa, sillä olosuhteet ja seurojen talousasiat ovat mitä ne ovat.

Suomen liiga on joka tapauksessa valovuoden jäljessä maailman huippua, sillä onko liigassa 10 vai 16 joukkuetta ei ole merkitystä. Europeleissä voidaan joka tapauksessa päästä lohkoihin vain uskomattomalla tuurilla, kun liigan pelillinen taso ja osin taloudellisetkin resurssit vastaavat isompien jalkapallomaiden puoliammattimaisia sarjoja.

Suomen nykyinen maajoukkue, jonka pelaajat eivät pelaa Suomessa, on paperilla ehkä 2. bundesliiga tai championship tasoa ja Suomen kaikkien Veikkausliigan ja ykkösen jalkapallojoukkueiden budjetit yhteenlaskuttuna riittäisivät niukasti yhdelle Eurooppalaiselle melkein keskisuurelle seuralle. Nykyään siis kaikki Suomen jalkapalloresurssit yhteen kerättynä riittäisivät yhteen seuraan, joka ei riittäisi edes kovimpien maiden pääsarjoihin.

Jos huippujoukkueiden tai huippujoukkueen pelillistä ja taloudellista kehitystä oikeasti haluttaisiin tukea, 1-2 parhaan suomalaisen joukkueen pitäisi pelata jossain ihan muussa sarjassa. (vrt. Swansea valioliigassa ja muut Walesin joukkueet) Tällä hetkellä sopivia ylikansallisia sarjoja ei kuitenkaan ole.

On siis aika turhaa spekuloida, olisiko Veikkausliigan pelillinen taso parempi 12 vai 16 joukkueella. Veikkausliiga on joka tapauksessa tasoltaan Eurooppalainen alasarja, jossa suurin osa joukkueista tulee Euroopassa jostain Euroopan 1000.-5000. parhaan joukkueen tasolta eikä se siitä muutu, onko liigan huonoin joukkue vaikka kuvitteellisen Euroopan vahvuuslistan sijalta 3973. (12 joukkueen sarja) vai kenties sijalta 5344. (16 joukkueen sarja). Käytännössä pelin taso on sama. Markkina-alue, pienet kaupungit ja pelaajatuotanto asettavat vaan käytännön rajoitukset.  Toisaalta jos rahaa on käytettävissä sen verran, että sillä pelaajat elävät vähintäänkin niukasti, Veikkausliigaan riittäviä pelaajia on myös saatavissa ihan vaivatta. Kotimaassakin nykyistä useampi pelaisi tosissaan jos sillä edes jotenkin eläisu.

Kun Suomalaista jalkapalloa kuitenkin halutaan kehittää tällä hetkellä paras tapa on mahdollistaa useammalle paikkakunnalle taloudelliset mahdollisuudet ylläpitää edes kohtuullisin osin ammattimaisia pelaajia ja valmentajia. Rahan kerääminen ja sitä kautta laajempi toiminta on onnistuu paremmin 16 joukkueen liigassa kuin 10-12 joukkueen liigassa. Toisaalta 16 joukkueen liigassa keskikastilla on myös paremmat mahdollisuudet kehittyä, kun putoamispeikko on vähän kauempana. Nythän Veikkausliiga on niin äärimmäisen tasainen, että hyvin moni resursseiltaan suomalaisittain hyväkin joukkue voi tipahtaa jos kausi menee todella alakanttiin.

[Litt45]

Olisi hienoa kun kauden aikana vaikkapa kolmanneksi eniten pisteitä saanut joukkue nousisi mestariksi.

Ei esim. Chämppärinkään voittanut joukkue ole välttämättä kerännyt eniten "pisteitä" kauden aikana. Formaatti muuttuisi eikä olisi puhdas "eniten pinnoja kerännyt on mestari"-järjestelmä, mutta en näkisi tätä kynnyskysymyksenä. Toistan, olen siis sitä mieltä että kaksinkertainen sarja on paras, mutta nykytilanteessa tuon järkevä toteuttaminen on haastavaa.

Saataisiin nähdä taktisia häviöitä kun (n. puolentoista kierroksen jälkeen) sarjan kuudes tekee kaikkensa pudotakseen alempaan loppusarjaan koska laskee, että sitä kautta on suurempi mahdollisuus saavuttaa  europelipaikka ja sen tuomat rahat.

Kyllä se pitäisi järjestää niin, että €-paikasta pelaisivat ensin 3. vs 7. ja 4. vs 5. ja lopulta näiden voittajat finaaliin. Ja vain alasarjan voittaja pääsee yrittämään €-paikkaa. Tämä toisaalta taas romuttaisi 'väljemmän otteluohjelman' ja ei toisi kaivattuja etua. Tässä systeemissä on juuri tuo ongelmana, että voi tulla joitain 'panoksettomia' tilanteita (samoin tapahtuu 33 kierroksen sarjassa) ja tästä syystä alasarjan 'voittajaa' pitäisi palkita jotenkin, mutta miten, rahalla, cupissa 1 kierros eteenpäin ...?

Tämä on kieltämättä ongelmakohta luonnoksessa että saattaa olla kannattavampaa sijoittua alkusarjassa 7. kuin 6. Toisaalta noita UEL-karsintojakin olisi hölmöä pelata monta kierrosta kun mestari on jo selvillä.

16 jengiä. Kaksinkertainen sarja. Ihan vitun sama onko siellä muutamia heittopusseja heikentämässä sarjaa. Ei täältä kuitenkaan mennä kuin max. Eurooppa Liigan lohkovaiheeseen.

Kaikissa Euroopan sarjoissa on heittopussit.

Heittopusseissa ei sinänsä ole vikaa jos organisaatio on vakaalla pohjalla. Koska Veikkausliiga ei kuitenkaan mikään kultakaivos ole, väitän että joukkuemäärän lisäys 16 joukkueeseen johtaisi nykytilanteessa siihen että näitä peekookolmevitosia tulisi liigaan vuosittain. PK kuitenkin onnistui rimpuilemaan kauden loppuun joten pahin skenaario vältettiin. Konkurssit eivät palvele ketään. Vaihtoehtoisesti Ykkösen kabinettipeli voisi mennä naurettavaksi ja sieltä nosteltaisiin jotain neljänneksi sijoittuneita kun muilla ei liigavaatimukset täyty.

[Thalian]

Veikkausliiga on joka tapauksessa tasoltaan Eurooppalainen alasarja, jossa suurin osa joukkueista tulee Euroopassa jostain Euroopan 1000.-5000. parhaan joukkueen tasolta eikä se siitä muutu, onko liigan huonoin joukkue vaikka kuvitteellisen Euroopan vahvuuslistan sijalta 3973. (12 joukkueen sarja) vai kenties sijalta 5344. (16 joukkueen sarja).

En ota muuten tekstiin kantaa, mutta sinulla on nyt kertaluokkavirhe tässä väitteessäsi. Jos oletetaan, että (kuviteltu) Veikkausliigan 16. joukkue olisi Euroopan 5000 rankingissa, niin se tarkoittaisi sitä, että jokaisessa Euroopan 50 muussa valtiossa olisi 6 divaria, joissa 16 joukkuetta jokaisessa ja jokainen näistä joukkueista olisi parempia kuin tuo veikkausliigajoukkue. Koska kuitenkin on aika selvää, että kovin alhaisten divareiden joukkueet eivät pärjää yhdellekään veikkausliigajoukkueelle maasta riippumatta, niin on myös aivan selvää, että melkein kaikkien veikkausliigajoukkueiden ranking on todennäköisesti tuhannen joukossa.

[Seeteufel]

En ota muuten tekstiin kantaa, mutta sinulla on nyt kertaluokkavirhe tässä väitteessäsi. Jos oletetaan, että (kuviteltu) Veikkausliigan 16. joukkue olisi Euroopan 5000 rankingissa, niin se tarkoittaisi sitä, että jokaisessa Euroopan 50 muussa valtiossa olisi 6 divaria, joissa 16 joukkuetta jokaisessa ja jokainen näistä joukkueista olisi parempia kuin tuo veikkausliigajoukkue. Koska kuitenkin on aika selvää, että kovin alhaisten divareiden joukkueet eivät pärjää yhdellekään veikkausliigajoukkueelle maasta riippumatta, niin on myös aivan selvää, että melkein kaikkien veikkausliigajoukkueiden ranking on todennäköisesti tuhannen joukossa.

Ehkä Englantia lukuunottamatta 6. sarjatasolla on maasta riippumatta melkoisia kyläseuroja.

[fingerström]

Mulle tärkeintä liigan laajentuessa ei oo koskaan ollu kepu-alueet vaan nimenomaan suuret talousalueet.

Tätä haluan korostaa, jos se nyt jollekulle meni ohi. Futis vaatii aika isoa väestöpohjaa. Mielenkiintoinen pointti tästä on btw ja offtopic sekin, että suomifutiksen alkuaikoina 20-luvulla parhaat ja suurimmat futisseurat olivat isojen teollisuuskaupunkien Helsinki, Tampere ja Turku työläisseurat. Oli massaa, yhteisöllisyyttä ja myös orastavaa ammattilaisuutta. Tämähän näkyy hyvin 30-luvun maajoukkueessa, joka koostui melkein pelkästään 20-luvun lopulla TUL:sta erotettujen ns. kommunistiseurojen pelaajista. Anteeksi offtopic.

Yleisesti hyväksytty totuus on, että Helsingissä riittää alasarjoihin hyviä pelaajia ja että siksi kakkosessakin voi pelata käytännössä harrastusjengillä. Harvemmin tullaan ajatelleeksi sitä, että tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että melkoinen määrä hyvin treenanneita, lahjakkaita ja fiksuja futaajia lopettaa / aloittaa jäähdyttelyn siinä vaiheessa, kun pitäisi panostaa kunnolla miesten sarjoihin. Fiksut pelaajat siinä mielessä, että päättävät panostaa siviilipuoleen sen sijaan, että lähtisivät roikkumaan nälkäpalkalla aikaa vievään pääsarjaan, kun ei siitä ammatiksi ole kumminkaan.

Jos tilanne olisi se, että Helsingistä pelaisi pääsarjassa kolme joukkuetta, pääkaupunkiseudulta yhteensä 4-5, pari Tampereelta ja pari Turusta, voisi se mahdollistaa sen, että nämä jatkaisivatkin. Eihän tämä ammattilaisuutta mahdollistaisi edelleenkään, mutta luulisi, että järkevästä puoliammattilaisuudesta olisi helpompi ponnistaa eteenpäin, jos sattuisikin niin, että kyvyt riittäisivät.

[petteri72]

En ota muuten tekstiin kantaa, mutta sinulla on nyt kertaluokkavirhe tässä väitteessäsi. Jos oletetaan, että (kuviteltu) Veikkausliigan 16. joukkue olisi Euroopan 5000 rankingissa, niin se tarkoittaisi sitä, että jokaisessa Euroopan 50 muussa valtiossa olisi 6 divaria, joissa 16 joukkuetta jokaisessa ja jokainen näistä joukkueista olisi parempia kuin tuo veikkausliigajoukkue. Koska kuitenkin on aika selvää, että kovin alhaisten divareiden joukkueet eivät pärjää yhdellekään veikkausliigajoukkueelle maasta riippumatta, niin on myös aivan selvää, että melkein kaikkien veikkausliigajoukkueiden ranking on todennäköisesti tuhannen joukossa.

Tehdäänpäs pieni laskelma.

Euroopassa(ml. Venäjä ja Ukraine jne) on noin 800 miljoonaa asukasta. Suurimmassa osassa Euroopan maista jalkapallo on selvä
ykköslaji toisin kuin Suomessa. Sen perusteella voidaan arvioida, että Veikkausliigatason pelaajia kehittyy muualla Euroopassa arviolta kertoimella 5 Suomeen verrattuna. Suomihan on Eurooppalaisittain jalkapallon kehitysmaa, jossa lajin taso matala, jossa kehittyminen hyväksi jalkapalloilijaksi on vaikeaa, kun junioreissa kilpailu on aika pehmeää, talvi sotkee pelaajien kehitystä ja jääkiekko vie hyvin suuren osan palloilulahjakkuuksista.

Suomen pelaajatuotanto olisi tällöin 5,6 miljoonan Suomen asukkaan kokoinen pelaajatuotanto ja muussa Euroopassa 4000 miljoonan (5 - kerroin x 800 miljoonaa asukasta) Suomen asukkaan kokoinen pelaajatuotanto. Tällöin aina yksi 700 (4000/5,6) Euroopan Veikkausliigatason pelaajasta olisi silloin Suomessa tai suomalainen. Jos kaikki Euroopan Veikkausliigatason pelaajat pelaisivat jalkapalloa, keskimääräinen Veikkausliigajoukkue olisi sijalla 4550. (700 X 6,5) ja heikoin olisi 8400. (700x12) Tämä ei pidä paikkaansa, vaan toki muualla hyviä pelaajia lopettaa enemmän kun perus Veikkausliigataso ei riitä ammattilaiseksi. Toki se, että täällä Veikkausliigassa pelaamisesta saa palkkaa parantaa heikompien joukkueiden iskukykyä, joten ihan noin syvälle ei mennä, vaan jossain Euroopan 2500.-4000. nurkilla on raja johon täälläkin Veikkausliigan köyhimpienkin rahalla pääsee.

Käsittääkseni Euroopan tuhannen parhaan joukkueen joukkoon mahtuu Suomesta selvästi vain HJK ja se on jossain ehkä sijan 400-500 nurkilla. Muut paremmat joukkueet jäävät ehkä jo tuhannen parhaan joukkueen ulkopuolelle. Käsittääkseni Euroopasta löytyy häkellyttävä määrä, tuhansia joukkueita, jotka ovat parempia kuin esimerkiksi KePS. Nämä joukkueet eivät kaikki pelaa miesten sarjoissa, vaan merkittävä osa on vanhempia junnujoukkueita.

[Kronofogden]

Mitä nämä olosuhdeparannukset sitten kuudentoista liigajoukkueen myötä olisivat? Kotkaan tehtäisiin uusi aurinkokatsomo,  ja  KPV:n noustessa sinne varmaan tulisi joku uusi tekonurmialusta ja parhaassa tapauksessa joku Kemin tyylinen katsomo. Jaro, Haka, JJK ja Ac Oulu ovat pelanneet jo liigassa vuosia nykyisillä stadioneillaan.

Jos useampi stadionhanke olisi Ykkösen joukkueilla suunnittelupöydällä, voisi paremmin perustella olosuhdeparannuksilla liigan laajentamista.

Mitä näitä stadionhankkeita nyt olen seurannut niin Kokkolaan olisi suunnitteilla joku Oulun Raatin tapainen ratkaisu missä olisi urheiluhalli ja futiskatsomo(t) samassa. Toki ilman juokusratoja ja tekonurmella. Jyväksylässä suunnitellaan stadionia/hallia Hippoksen uuden kendoladon kylkeen. HIFK taas suunnittelee omaa 5000-10000 stadikkaa Suvilahteen.
AC Oulu ei ole tainnut pelata yhtään Veikkausliiga ottelua Raatin stadikalla. Remppa valmistui vasta kun AC Oulu oli tippunut Ykköseen.
Pietarsaaressa suunnitteilla on joku Saviniemi/Tehtaan Kenttä v2.0. Mutta Pietarsaaressa kaupunki taas ei tee paskaakaan futiksen olosuhteille ennen kuin on ihan pakko. Eli käytännössä sitten kun Jaro ei saa olosuhteiden takia liigalisenssiä tai nykyinen pääkatsomo laitetaan jonkun muun viranomaisen toimesta käyttökieltoon ja Jaro pelaa liigaa (Ykköstä Jaro joutuisi pelaamaan Länsikentällä tai Tellushallissa). Tämä käytäntö on toki käytössä joka ikisessä kaupungin julkishankkeessa. Mitään uutta ei rakenneta tai mitään ei korjata ennen kuin vanha on lahonut pystyyn.