FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
22.06.2018 klo 19:04:42 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-futisturnaus 2018, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 51 [52] 53 ... 59
 
Kirjoittaja Aihe: Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?  (Luettu 142500 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Thalian

Paikalla Paikalla


Vastaus #1275 : 09.03.2018 klo 19:57:56

Tehdäänpäs pieni laskelma.

Hienoja oletuksia. Jos nyt kuitenkin pitäydyttäisiin reaalimaailmassa, jossa joukkueita vertaillaan sen mukaan, miten ne pärjäävät kentällä. Väestömäärään pohjautuva laskelmasi ei mitenkään kestä lähempää tarkastelua.

Lainaus
Käsittääkseni Euroopan tuhannen parhaan joukkueen joukkoon mahtuu Suomesta selvästi vain HJK ja se on jossain ehkä sijan 400-500 nurkilla. Muut paremmat joukkueet jäävät ehkä jo tuhannen parhaan joukkueen ulkopuolelle. Käsittääkseni Euroopasta löytyy häkellyttävä määrä, tuhansia joukkueita, jotka ovat parempia kuin esimerkiksi KePS. Nämä joukkueet eivät kaikki pelaa miesten sarjoissa, vaan merkittävä osa on vanhempia junnujoukkueita.

Mikäli HJK on jossain sijalla 400, niin Euroopassa pitäisi olla 25 sarjaa (16 joukkueen), joissa jokainen joukkue on HJKta parempi. Vaikka monissa maissa on jonnekin kolmannelle sarjatasolle asti joukkueita, joiden kanssa HJKlla voisi olla ongelmia, niin sarjoja, joissa ihan joka joukkue on parempi, on kuitenkin hyvin rajallinen määrä. Ja mitään junnujoukkueita ei oikeasti tässä kohtaan tarvitse ottaa edes huomioon, koetetaan nyt pitää tämä keskustelu edes jotensakin uskottavalla tasolla.
Pajicz

Poissa Poissa


Vastaus #1276 : 09.03.2018 klo 20:13:30

Jos tilanne olisi se, että Helsingistä pelaisi pääsarjassa kolme joukkuetta, pääkaupunkiseudulta yhteensä 4-5, pari Tampereelta ja pari Turusta, voisi se mahdollistaa sen, että nämä jatkaisivatkin. Eihän tämä ammattilaisuutta mahdollistaisi edelleenkään, mutta luulisi, että järkevästä puoliammattilaisuudesta olisi helpompi ponnistaa eteenpäin, jos sattuisikin niin, että kyvyt riittäisivät.
Aika kaukana ollaan tuosta viidestä PK-seudun joukkueesta, kun tämän vuosituhannen aikana HJK:ta lukuunottamatta jokainen yrittäjä on tavalla tai toisella kaatunut muutaman vuoden jälkeen. Edes Honka ei pystynyt vakiinnuttamaan toimintaansa, vaikka se oli parhaimmillaan urheilullisesti ihan Veikkausliigan parhaita joukkueita. HIFK:lla oli teoriassa takana valtavan yhteisön tuki ja yksi maan parhaista urheilubrändeistä, muttei sekään sitten paljon Fotbollia auttanut.

Muutenkin esimerkiksi espoolaisen pääsarjaurheilun tarina on aika synkkä, eikä Vantaaltakaan niin kovinkaan monessa lajissa ole edes ollut joukkueita.
13ergkamp

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: J. Wissin uusi, iloinen jalkapallo


Vastaus #1277 : 09.03.2018 klo 20:35:07

Mikäli HJK on jossain sijalla 400, niin Euroopassa pitäisi olla 25 sarjaa (16 joukkueen), joissa jokainen joukkue on HJKta parempi. Vaikka monissa maissa on jonnekin kolmannelle sarjatasolle asti joukkueita, joiden kanssa HJKlla voisi olla ongelmia, niin sarjoja, joissa ihan joka joukkue on parempi, on kuitenkin hyvin rajallinen määrä. Ja mitään junnujoukkueita ei oikeasti tässä kohtaan tarvitse ottaa edes huomioon, koetetaan nyt pitää tämä keskustelu edes jotensakin uskottavalla tasolla.

Jep, HJK on Uefa-rankingin sijalla 147. Listalta puuttuu suurmaiden jengejä jotka eivät ole olleet viiteen vuoteen eurokentillä, mutta eiköhän voi ihan varman päällekin arvioida että HJK on 200 parhaan joukkueen joukossa.
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP


Vastaus #1278 : 09.03.2018 klo 21:14:24

Mikäli HJK on jossain sijalla 400, niin Euroopassa pitäisi olla 25 sarjaa (16 joukkueen), joissa jokainen joukkue on HJKta parempi.

Lasketaanpa sitten tarkemmin:

Tässä HJK:ta minusta parempia juokkueita, joita löytyi 384 UEFAsta. Vähän alle neljän sadan siis jäätiin. Isommat liigat vedetty vahvuuslukujen mukaan, pienissä voi olla enemmän heittoja.

Saksa:
1.Bundesliga (18)
2. Bundesliga (18)
3. Liga (6, ei kaikki)
Yhteensä: 42 joukkuetta

Espanja:
La Liga (20)
La Liga 2 (20, ei kaikki)
Yhteensä: 40

Englanti:
Valioliiga (20)
Championship (16, ei kaikki)
Yhteensä: 36


Ranska:
Ligue 1 (20)
Ligue 2 (12, ei kaikki)
Yhteensä: 32

Italia:
Serie A (20)
Serie B (10,  ei kaikki)
Yhteensä: 30

Venäjä:
Premier League (16)
FNL (6, ei kaikki)
Yhteensä: 22

Portugali (18)
Turkki (18)
Puola (16)
Ukraina (12)
Sveitsi (10)
Hollanti (10)
Tanska (10)
Kreikka (10)
Belgia (8 )
Ruotsi (8 )
Serbia (7)
Itävalta (7)
Tsekki (7)
Romania (6)
Bulgaria (6)
Norja (6)
Croatia (4)
Skotlanti (4)
Valko-Venäjä (4)
Azerbaijan (3)
Kazakhstan (3)
Unkari (2)
Slovenia (1)
Slovakia (1)
Makedonia (1)
« Viimeksi muokattu: 09.03.2018 klo 21:27:08 kirjoittanut petteri72 »
tab

Paikalla Paikalla


Vastaus #1279 : 09.03.2018 klo 21:28:57

Onkohan paikallisella futismenestyksellä suuri merkitys sille, kuinka hyviä pelaajia paikkakunnalta kehittyy. Mietin sellaista teoriaa, että sellaiset 10-15-vuotiaat juniorit voivat saada paikallisten seurojen menestyksen myötä lisäinnostusta huippujalkapalloilijaksi pyrkimiseen.

Esimerkiksi edelliset Oulun jalkapallon Suomenmestaruudet ovat vuosilta 1979 ja 1980. Tuolloin oululaiset Mika Nurmela ja Antti Niemi olivat noin 10-vuotiaita ja heistä kehittyikin huippupelaajia. Myöhemmin yhtä hyviä pelaajia ei ole Oulusta tullut.

Lahtelaiset joukkueet pärjäsivät myös hyvin 80-luvulla ja myöhemmin 70-luvulla syntyneistä kasvoi kovia pelaajia (Litmanen, Kolkka, (Pasanen) ). 2000-luvun alussa Kotka nousi Veikkausliigaan ja eräs Teemu Pukki oli silloin noin 10-vuotias. Mikkelin palloilijat pärjäsi 90-luvun vaihteessa. Jässi ja Shefki Kuqi ovat Mikkelissä aloittaneet tuolloin uraansa. Kemin Palloseuran ainoa SM-mitali on vuodelta 1985. Kemin menestynein jalkapalloilija Hannu Tihinen (s. 1976) on varmaan ollut sitä junnuikäisenä todistamassa.  

Toisaalta Tampere Unitedin menestys 2000-luvulla ei tehnyt 90-luvulla syntyneistä tamperelaisista junnuista huippupelaajia. Porin Jazzin mestaruudet 90-luvulla eivät myöskään ehkä näkynyt porilaisten 80-luvulla syntyneiden pelaajatuotannossa.

Tietysti liigassa pelaaminen ja liigassa menestyminen ovat eri asioita ja tämä asia ei liity välttämättä sarjajärjestelmään. Toisaalta voisiko 16 joukkueen maantieteellistä kattavuutta perustella sillä, että jalkapallokulttuuri kehittyisi useammalla paikkakunnalla ja se voisi vaikuttaa positiivisesti alueen pelaajatuotantoon.
« Viimeksi muokattu: 09.03.2018 klo 23:10:54 kirjoittanut tab »
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP


Vastaus #1280 : 09.03.2018 klo 21:42:51

Hienoja oletuksia. Jos nyt kuitenkin pitäydyttäisiin reaalimaailmassa, jossa joukkueita vertaillaan sen mukaan, miten ne pärjäävät kentällä. Väestömäärään pohjautuva laskelmasi ei mitenkään kestä lähempää tarkastelua.

Tuossa pari viestiä ylempänä on siis menestykseen ja peliesityksiin perustuvaan ranking.

Tässä on ranking-sivusto, jossa seurat on rankattu sen mukaan, miten ne pelillisesti pärjäävät toisiaan vastaan. Kaikki liigat ei ole mukana, niihin on pitänyt tehdä arvio ja jossain on vähän sovellettu. HJK:lle arvioin SPIksi noin 33. Toki jos pitää HJK:ta tuota parempana sija nousee ja jos heikompana niin laskee.

https://projects.fivethirtyeight.com/soccer-predictions/

« Viimeksi muokattu: 09.03.2018 klo 21:45:50 kirjoittanut petteri72 »
10 puukkoa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: SJK


Vastaus #1281 : 09.03.2018 klo 22:05:11


Samaa on tullut mietittyä. Varmasti tällaisilla "buumeilla" on vaikutusta ainakin juniorimääriin, mutta toisaalta tuollaiset poikkeusyksilöt ovat, no poikkeusyksilöitä. Liigassa pelaavat seurat saavat enemmän huomiota ja se näkyy väistämättä myös junioritoiminnassa.

SJK:n juniorimäärät ovat ainakin kaksinkertaistuneet vuodesta 2011, joten eiköhän tuo näy vuosien kuluttua myös seinäjokelaisten liigapelaajien määrässä.
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP


Vastaus #1282 : 09.03.2018 klo 22:19:18

Oikeastaan se millä kohdalla Euroopan eri Euroopan joukkueiden vahvuuksissa Suomen liigan jälkipää menee ei ole paljon merkitystä, ei sillä onko luku 1500 vai 3000.

Olennaista on ymmärtää Veikkausliigan jälkipäässä on käytössä juuri ja juuri sen verran rahaa, että sillä saa koottua (puoli)ammattilaisjoukkueen. Potentiaalisia pelaajia on tarjolla pilvin pimein sekä Suomesta että maailmalta. Joukkueen kokoamisessa on kolme olennaista asiaa. Ensimmäinen on paikkakunnan pelaajapooli, toinen on käytettävissä olevan rahan määrä ja kolmas kyky löytää sopivat pelaajat.

Jos paikkakunnalla on hyvä pelaajapooli, kuten vaikka Helsingin seudulla Veikkausliigan häntäpään jengiin on tunkua ja kaikille ei tarvitse maksaa pähkinöitä enempää. Toki tällä ollaan usein hississä, kuten Helsingin seudulla näyttää.

Toisaalta siinä vaiheessa kun seura pystyy tarjoamaan tonnin tai pari kuussa käteen ja kämpän pelaajia alkaa löytyä mukavasti, lähinnä haasteena on löytää oikeat pelaajat, kun todelliset agenttien pelaajamarkkinat alkavat vasta vähän isommissa summissa.

Veikkausliigan tasoon ei minusta paljon vaikuta, onko sarjassa 12 tai 16 joukkuetta jos viimeisen joukkueen budjetti on suunnilleen sama, kuten nyt minusta näyttää. Toisaalta Veikkausliiga näyttää myös olevan erittäin tasainen sarja, ainakin HJK:n jälkeen. HJK:kaan ei ole taloudellisesti mikään Skotlannin Celtic, ei sinne päinkään, vaan joukkueen kokoamisessa tulee myös huteja, kun rahaa kansainvälisesti mitaten niin olemattomasti. Tasoerot eivät 16 joukkueen sarjassa varmaan myöskään repeä, kun keskitason joukkueiden kokoaminen ei ole oikeasti tarjolla olevista suomalaisista pelaajista kiinni, vaan enemmänkin rahan määrästä ja scouttauskyvystä.
« Viimeksi muokattu: 09.03.2018 klo 22:28:20 kirjoittanut petteri72 »
Thalian

Paikalla Paikalla


Vastaus #1283 : 09.03.2018 klo 23:38:23

Tuossa pari viestiä ylempänä on siis menestykseen ja peliesityksiin perustuvaan ranking.

Tässä on ranking-sivusto, jossa seurat on rankattu sen mukaan, miten ne pelillisesti pärjäävät toisiaan vastaan. Kaikki liigat ei ole mukana, niihin on pitänyt tehdä arvio ja jossain on vähän sovellettu. HJK:lle arvioin SPIksi noin 33. Toki jos pitää HJK:ta tuota parempana sija nousee ja jos heikompana niin laskee.

https://projects.fivethirtyeight.com/soccer-predictions/

Millä tavalla laskit tuon 33? Yritin nimittäin vähän katsella, mutta tuon luvun saaminen vaatisi ison pelimäärän syöttämistä koneeseen ja en nyt oikeastaan jaksa lähteä simuloimaan tuota. Puhtaasti mutuarviointi ei kuitenkaan ole mitenkään järkevä, sillä siinä käytännössä saat itse valita, että mihin kohtaan joukkueen sijoitat. Seurajoukkuerankingissa (http://footballdatabase.com/ranking/europe/3) HJK on kuitenkin esim. Mainzia edellä (PSI jotain 66) ja vain vähän Newcastlen perässä (PSI jotain 56), että jonkinlaista matemaattista pohjaa vaaditaan nyt, jotta tuo PSI olisi mitenkään perusteltavissa.
Thalian

Paikalla Paikalla


Vastaus #1284 : 09.03.2018 klo 23:41:04

Veikkausliigan tasoon ei minusta paljon vaikuta, onko sarjassa 12 tai 16 joukkuetta jos viimeisen joukkueen budjetti on suunnilleen sama, kuten nyt minusta näyttää.

Tämä on virheolettama, sillä sen vaatima perusoletus on, että pelaajista ei ole pula, vaan jokaiselle on saatavissa sopivan tasoisia pelaajia. Koska kuitenkin todellisuus on sellainen, että kotimaisia pelaajia suositaan voimakkaasti, niin kysynnän lisääntyessä nopempaa kuin tarjonta, tarkoittaa se käytännössä sitä, että pelaajien keskimääräinen taso heikkenee.
13ergkamp

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: J. Wissin uusi, iloinen jalkapallo


Vastaus #1285 : 10.03.2018 klo 00:05:47

Lasketaanpa sitten tarkemmin:

Tässä HJK:ta minusta parempia juokkueita, joita löytyi 384 UEFAsta. Vähän alle neljän sadan siis jäätiin. Isommat liigat vedetty vahvuuslukujen mukaan, pienissä voi olla enemmän heittoja.

Viime kauden HJK oli silmämääräisesti arvioituna sen verran vahva, että jotkut vitun Palermot olisivat kyllä jääneet jalkoihin... Pidän aika härskinä arviona, että esimerkiksi KAIKKI 1. ja 2. bundesligan joukkueet olisivat lähtökohtaisesti ennakkosuosikkeja HJK:ta vastaan.

Tuossa pari viestiä ylempänä on siis menestykseen ja peliesityksiin perustuvaan ranking.

Tässä on ranking-sivusto, jossa seurat on rankattu sen mukaan, miten ne pelillisesti pärjäävät toisiaan vastaan. Kaikki liigat ei ole mukana, niihin on pitänyt tehdä arvio ja jossain on vähän sovellettu. HJK:lle arvioin SPIksi noin 33. Toki jos pitää HJK:ta tuota parempana sija nousee ja jos heikompana niin laskee.

https://projects.fivethirtyeight.com/soccer-predictions/

Vertaillaan näistä ylläolevista johdettuja rankkeja ja UEFA-rankkeja tuosta HJK:n ympäriltä

UEFA538
Östersunds122148
AEK Athens122130
Rosenborg135137
HJK147???
Grasshoppers168252
Lugano168272
Thun168279
Vitesse173157
Utrecht177231
Elfsborg187353

Mutta kai se varmaan on niin että HJK:n kohdalla on joku käsittämätön epäjatkuvuuskohta ja sen UEFA-rankki sattuu olemaan jostain mysteerisyystä huomattavasti korkeampi kuin verrokkijengeillä (vaikka eurokentillä on monien mielestä jopa pupellettu) :D
« Viimeksi muokattu: 10.03.2018 klo 00:08:15 kirjoittanut 13ergkamp »
Lammio

Poissa Poissa


Vastaus #1286 : 10.03.2018 klo 08:07:40

Minusta voitaisiin ihan rohkeasti liigan sijaan yhdistää kaksi korkeinta sarjatasoa, vaikka niillä olisikin omat edunvalvojansa (pääsarjassa Veikkausliiga ry ja Ykkösessä voisi olla oma vastaava) tai Ruotsin mallin mukaisesti Svensk Elitfotboll, joka vastaa huippujalkapallosta.
...
Tuota himmeliä valvoisi yhteinen instanssi, joka tekisi esimerkiksi kaikille sarjoille otteluohjelmat (Ruotsin malli) ja vastaisi niiden kilpailuihin liittyvistä säännöistä.

Tämä nyt on vain tajunnanvirtaa, mutta mielestäni futiksen pääsarjan vahvistaminen ei onnistu pelkästään pääsarjaan kohdistettavilla toimilla, vaan pyramidi pitää rakentaa alhaalta päin nousua tukevaksi.
Ehdottomasti tähän suuntaan. Suomalainen huippujalkapallo saman brändin alle. Yhteisesti mietitty pelipäiväjako ja televisiointi. Nykyisin Veikkausliigan sivuilla ei ole edes linkkiä Ykkösen sivuille.

16 joukkuetta liigaan, josta kaksi putoaa ja kolmanneksi viimeinen karsii Ykkösen kolmosen kanssa kaksiosaisessa matsissa.

16 joukkuetta ykköseen, josta kaksi nousee ja kolmas karsii liigan kolmanneksi viimeisen kanssa kaksiosaisessa matsissa. Kolme putoaa.
Liian suuren vaihtuvuuden (Veikkausliigassa) on esitetty heikentävän kykyä pitkäjänteiseen kehittämiseen. Voi pitää paikkansa.
Ykköstä pitäisi kehittää suuntaan, jossa olosuhteita vaadittaisiin kehitettävän liigatason suuntaan, mutta kaikki muut (esim. matka-) kustannukset pitäisi pyrkiä pitämään mahdollisimman alhaalla. 16 joukkueen Ykkönen kaksinkertaisella sarjalla ei palvelisi kustannuskuria.

Ja maantieteellinen kattavuus ei edelleenkään ole mikään peruste millekään toimelle. Mikkeliläisen junnun pitää pystyä mieltämään itsensä Kuopioon tai Lahteen peliuraansa luomaan, ja Kokkolalaisen Seinäjoelle. Resursseja ja massaa on siellä missä ihmiset asuvat. Jostakin syystä suuret kaupungit vain alisuorittavat todella pahasti organisaatioiden osalta, räikeimpiä alisuorittajia lienevät PK-seutu, Tampere ja Pori. Ylisuorittajia ovat alueet joissa ei ole tarjolla jalkapallo-ottelua parempaa urheilutapahtumaa ja tapahtumakeskusta, eli Kotka, Valkeakoski, Kemi ja Pietarsaari.
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1287 : 10.03.2018 klo 12:49:50

Ja maantieteellinen kattavuus ei edelleenkään ole mikään peruste millekään toimelle.

Resursseja ja massaa on siellä missä ihmiset asuvat.

Maantieteellinen kattavuus ei tarkoita välttämättä pinta-ala- ja kolrdinaattikattavuutta. Itse tarkoitan sillä sarjajärjestelmäkeskustelussa nimenomaan sitä, että katetaan ne resurssit ja massat. Siksikin 16 joukkueen liiga on parempi kuin 10 tai 12 joukkueen liiga.

Uutinen
Maantieteen tutkimuskohteita ovat esimerkiksi Maan elollisen ja elottoman luonnon prosessit, niiden historia, väestö, kulttuuri, asutus, talous ja ympäristö sekä ympäristönmuutokset kaikissa ajan ja alueiden mittakaavoissa.


Ehkä väärinkäsitysten välttämiseksi voitaisiin ruveta puhutaan vaikka liigan väestö- ja talousmaantieteellisestä kattavuudesta :)
« Viimeksi muokattu: 10.03.2018 klo 12:55:58 kirjoittanut Pelle-Wermanni »
13ergkamp

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: J. Wissin uusi, iloinen jalkapallo


Vastaus #1288 : 10.03.2018 klo 17:24:53

Aiheeseen sopiva kommentti cupin ottelutopicista:

Juurikin noin. KTP uudistunut hienosti Ykkösen vaatimuksiin ja PEPO:lle ei pelistä jäänyt mitään käteen. PEPO:lla pari kuukautta saada peli kuosiin Kakkosen vaatimuksiin.

Mikä asettaa sarjatason "vaatimukset"? Jos Ykkösen vetureina on Jaron, Hakan, TPS:n, HIFKin jne. sijaan Gnistaneita ja muita, niin kuka nostaa sarjan yleistason sellaiseksi, että reservissä pysyy liigakelpoisen iskukykyisiä joukkueita ja organisaatioita?
el_Diablo

Poissa Poissa


Vastaus #1289 : 10.03.2018 klo 17:48:47

Ne jengit jotka ovat sarjan kärjessä ja pyrkivät ylöspäin?

Kun divarin voitosta ja liigapaikasta pelataan niin veikkaan että resursseja alkaa löytyä esim oulusta, kotkasta, jyväskylästä, porista jne.

Voidaanhan me mennä 8 joukkueen liigaankin niin ainakin ykkösen vaatimustaso nousee.

Edit: en kyllä oikein ymmärrä mitä gnistan tässä keskustelussa tekee kun nehän eivät ole edes divarissa ensi kesänä. kiva olkiukko mutta kukaan ei kai ole ehdottanut 22 joukkueen liigaa?
« Viimeksi muokattu: 10.03.2018 klo 17:52:07 kirjoittanut el_Diablo »
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP


Vastaus #1290 : 10.03.2018 klo 17:53:02

Viime kauden HJK oli silmämääräisesti arvioituna sen verran vahva, että jotkut vitun Palermot olisivat kyllä jääneet jalkoihin... Pidän aika härskinä arviona, että esimerkiksi KAIKKI 1. ja 2. bundesligan joukkueet olisivat lähtökohtaisesti ennakkosuosikkeja HJK:ta vastaan.

Tämä ei ole härski arvio, vaan on fakta, että HJK on kaikkia 2.Bundesin jengejä paljon perässä. Keskitason kakkosbundesliigaseuran budjetti on noin 30 miljoonaa euroa kaudessa ja köyhimmälläkin 20 milliä.

Köyhimmälläkin 2.Bundesligan joukkueella klubiin (HJK:n pelaajapalkkabudjetti noin 1,5M kaudessa) verrattuna noin viisinkertainen palkkabudjetti (8M kaudessa), keskimäärin 2. Bundesin palkkabudjetti on klubiin verrattuna kahdeksankertainen (12M kaudessa) eikä tällä talouserolla nykyisenä internet-skouttauksen aikana klubissa pelaa yleensä kauden alussa yhtään pelaajaa, joka mahtuisi kunnolla 2. bundesligaan. 2. Bundesligan tyypillinen avauksen pelaaja on näet suunnilleen tasoa Alexander Ring ja tienaa 250k-500k kaudessa.

Kauden lopussa usein kyllä HJK:ssa on kyllä aina joku niin kehittynyt tähtipelaaja, että pystyy siirtymään tuolle tasolle. HJK:hon ei kuitenkaan saada hankittua läheskään tuon tason pelaajia, vaan joukkueen yleinen taso on paljon heikompi.

Vertaillaan näistä ylläolevista johdettuja rankkeja ja UEFA-rankkeja tuosta HJK:n ympäriltä

UEFA538
Östersunds122148
AEK Athens122130
Rosenborg135137
HJK147???
Grasshoppers168252
Lugano168272
Thun168279
Vitesse173157
Utrecht177231
Elfsborg187353

Mutta kai se varmaan on niin että HJK:n kohdalla on joku käsittämätön epäjatkuvuuskohta ja sen UEFA-rankki sattuu olemaan jostain mysteerisyystä huomattavasti korkeampi kuin verrokkijengeillä (vaikka eurokentillä on monien mielestä jopa pupellettu) :D

UEFA rankingissa nousee kun pelaa joka kausi europelejä, HJK on kausari europeleihin, joka nostaa sen hyvin ylös UEFAn tilastoissa. UEFAn rankingista puuttuu paljon todella kovia joukkueita ja merkittävällä osalla muista on vähän pelejä.
« Viimeksi muokattu: 10.03.2018 klo 18:42:24 kirjoittanut petteri72 »
13ergkamp

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: J. Wissin uusi, iloinen jalkapallo


Vastaus #1291 : 10.03.2018 klo 18:36:35

UEFA rankingissa nousee kun pelaa joka kausi europelejä, HJK on kausari europeleihin, joka nostaa sen hyvin ylös UEFAn tilastoissa. UEFAn rankingista puuttuu paljon todella kovia joukkueita ja merkittävällä osalla muista on vähän pelejä.

No miten selität sen, että tuo UEFAn lista korreloi niin tarkkaan itse tarjoamaasi verrokkilistan kanssa? Myös esim Rosenborgilla on myös kausari europeleihin eikä noiden välillä ole todellakaan niin suurta tasoeroa rankingeissa tai kentällä kuin väität.

Eikä joka kausi euroopassa ekalla kierroksella pelaaminen ei edes nosta yksittäistä joukkuetta juurikaan.... Maan jengien yleisellä pärjäämisellä on huomattavasti enemmän vaikutusta kuin jämäpisteillä. Kyllä tuo UEFAn systeemi on hyvin huolellisesti suunniteltu heijastelemaan joukkueiden todellisia voimasuhteita. Se on sen lähtökohtainen idea.
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1292 : 10.03.2018 klo 18:47:59

Jos Ykkösen vetureina on Jaron, Hakan, TPS:n, HIFKin jne. sijaan Gnistaneita ja muita, niin kuka nostaa sarjan yleistason sellaiseksi, että reservissä pysyy liigakelpoisen iskukykyisiä joukkueita ja organisaatioita?

Jaro ja Haka olis muuten varmaan Ykkösen vetureina nyt, vaikka Suomessa olisi 16 joukkueen liiga, koska olivat viime kaudella Suomen 17. ja 18. parhaat jengit :)

Jostain syystä haluat puhua Gnistanista ja se on tietty ihan ok. Onhan Gnistan kuitenkin pelannut tällä vuosituhannella kolme kautta Ykkösessä. Itse hakisin kuitenkin vertailukohtaa vaikkapa kaudesta 2010, jolloin viimeksi on pelattu isompi liiga ja ykkönen (14+14). Tällöin 40 Suomen parasta joukkuetta olivat seuraavat:

HJK
KuPS
TPS
Honka
Jaro
Inter
TamU
Haka
Mypa
VPS

AC Oulu
MIFK
JJK
Lahti
RoPS
Viikingit
PoPa
KPV
OPS
FC Espoo

KooTeePee
PK-35
PS Kemi
Hämeenlinna
Jippo
TPV
Klubi04
MP
Ilves
HIFK

Santa Claus
SalPa
TP-47
FC Ypa
PK-37
Kiffen
Gnistan
GrIFK
P-Iirot
Pallohonka

Gnistan oli sijalla 37, eli ei ainakaan tuolloin olisi ollut kovin lähellä Ykkösen tason määrittäjän paikkaa.

SJK muuten jäi vielä tuolloin 40 parhaan ulkopuolelle. Eli eiköhän Suomesta 30-40 ihan kelvollista futisseuraa löydy, kunhan vaan parannetaan pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia ja tehdään liigasta ja Ykkösestä sellaiset, että ne kiinnostavat laajasti Suomen talousalueilla.

Mitä kauemmin pelataan siten, että kahdella ylimmällä sarjatasolla pelaa 22 jengiä, sitä heikommaksi Suomi-futiksen tilanne menee. Ja sitä oikeampana tulet olemaan väitteessä, että Ykkösen tason määrittelee Gnistanit. Helsingin kaupunginosajengithän pystyvät aina rakentamaan Kakkosen tasolle kelvollisia jengejä ja nousemaan ajoittain Ykköseen. Kaudella 2010 se tarkoitti Suomessa sijaa 37. Nyt se tarkoittaa ehkä sijaa 25, vaikka Gnistan ei ole varmaan kehittynyt juurikaan tässä välissä.
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1293 : 10.03.2018 klo 19:24:44

Vähän vielä lisää Gnistanista :). Veikkausliigahistorian aikana (1990->) on pelattu yhteensä 28 kautta ja näiden kausien aikana Gnistan on ollut 12 kertaa Suomen 32 parhaan joukkueen joukossa. Parhaimmillaan Gnistan on ollut 22. ja tämä oli kaudella 2017.

Liigan joukkuemäärän ja Gnistanin pärjäämisen välillä on selvä yhteys:
  • 10 joukkueen liigakausia on pelattu 2 kpl, Gnistan on ollut näiden kausien aikana 2 kertaa (100 %) 32 parhaan joukossa
  • 12 joukkueen liigakausia on pelattu 16 kpl, Gnistan on ollut näiden kausien aikana 9 kertaa (56 %) 32 parhaan joukossa
  • 14 (tai 13) joukkueen liigakausia on pelattu 10 kpl, Gnistan on ollut näiden kausien aikana yhden kerran (10 %) 32 parhaan joukossa

Eli mitä pienempi liiga Suomessa on, sitä paremmin jotkun vitun gnistanit pärjää ja määrittelee suomifutiksen tasoa :(
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP


Vastaus #1294 : 10.03.2018 klo 19:33:09

No miten selität sen, että tuo UEFAn lista korreloi niin tarkkaan itse tarjoamaasi verrokkilistan kanssa? Myös esim Rosenborgilla on myös kausari europeleihin eikä noiden välillä ole todellakaan niin suurta tasoeroa rankingeissa tai kentällä kuin väität.

Kyllä Rosenborgin ja HJK:n välillä on iso tasoero. Rosenborgin budjetti on suunnilleen 20 milliä kaudessa ja se pystyy maksamaan klubiin verrattuna noin viisinkertaisia palkkoja. Tällä talouserolla HJK:ssa ei pelaa yleensä kauden alussa yhtään Rosenborgiin kunnolla mahtuvaa pelaajaa. Tasoero on siis selvä, suunnilleen yhtä selvä kuin HJK:lla ja HIFK:lla ennen viime kauden alkua.

Toki jalkapallossa on aina heikommallakin joukkueella mahdollisuudet yllättää. Esimerkiksi HIFK pelasi viime kaudella HJK.n kanssa yhden ottelun tasan, vaikka HIFK:ssakaan ei kauden alussa ollut yhtään klubiin mahtuvaa pelaajaa ja kausi päättyi putoamiseen.
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP


Vastaus #1295 : 10.03.2018 klo 19:46:15

Eli mitä pienempi liiga Suomessa on, sitä paremmin jotkun vitun gnistanit pärjää ja määrittelee suomifutiksen tasoa :(

Olen tästä samaa mieltä. Helsingin seudulla on niin paljon pelaajapohjaa, että niin pitkään kun ei ole riittävästi palkanmaksukykyisiä (avauksessa tonni tai pari käteen + kämppä) joukkueita, ihan talkoopohjalla pyörivät Helsingin seudun joukkueet nousevat aika ylös sarjoissa.

Jossain määrin palkanmaksukykyisen joukkueen kokoaminen maakuntakaupungissa tai Helsingin seudullakin taas edellyttää liigapaikkaa tai namusetää.
Thalian

Paikalla Paikalla


Vastaus #1296 : 10.03.2018 klo 19:58:52

Kyllä Rosenborgin ja HJK:n välillä on iso tasoero. Rosenborgin budjetti on suunnilleen 20 milliä kaudessa ja se pystyy maksamaan klubiin verrattuna noin viisinkertaisia palkkoja. Tällä talouserolla HJK:ssa ei pelaa yleensä kauden alussa yhtään Rosenborgiin kunnolla mahtuvaa pelaajaa. Tasoero on siis selvä, suunnilleen yhtä selvä kuin HJK:lla ja HIFK:lla ennen viime kauden alkua.

Eli ainoa argumenttisi tässä on, että budjeteista voi päätellä joukkueen tason? Miksi edes kikkailet millään PSIllä tai vastaavilla, voit ihan suoraan laittaa joukkueet järjestykseen budjetin perusteella. Toki se on parhaimmillaankin vain suuntaa antava, mutta koska se riittää sinulle, niin miksi et käytä sitä?
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP


Vastaus #1297 : 10.03.2018 klo 20:19:44

Eli ainoa argumenttisi tässä on, että budjeteista voi päätellä joukkueen tason? Miksi edes kikkailet millään PSIllä tai vastaavilla, voit ihan suoraan laittaa joukkueet järjestykseen budjetin perusteella. Toki se on parhaimmillaankin vain suuntaa antava, mutta koska se riittää sinulle, niin miksi et käytä sitä?

Yleensä ottaen budjeteista pystyy päättelemään joukkueen tason silloin kun budjetti on riittävän suuri ja toimitaan suunnilleen saman elintason maissa ja kansainvälisillä pelaajamarkkinoilla niillä alueilla, joilla on paljon pelaajaliikennettä maasta toiseen. Kun pelaajien palkat ovat sata tai satoja tuhansia vuodessa ja pelaajabudjetti ylittää viisi milliä, sillä vaan saa rikkaassa Pohjois-Euroopassa selvästi nyky-HJK:ta kovemman jengin.

Silloin kun ollaan hyvin pienen budjetin seuroissa tai seuroissa, joita ei paljon skoutata tai maiden elintasoerot tai etäisyydet ovat suuret, pelaajamarkkinat ovat enemmän paikalliset eikä budjetista voi niin hyvin päätellä joukkueen tasoa.

Kyllä minä lähden siitä, että Saksan, Tanskan, Norjan ja Ruotsin pelaajamarkkinat isomman budjetin seurojen osalta, yhdessä Suomen kärkiseurojen kanssa ovat jo sen verran tehokkaat, että HJK ei pysty oikein kokoamaan valtavan paljon budjettiaan vahvempaa joukkuetta, vaikka sillä Suomessa onkin skouttausetu.
« Viimeksi muokattu: 10.03.2018 klo 20:23:45 kirjoittanut petteri72 »
rangaistuspotku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Uruguay, Kolumbia, Peru ja Nigeria


Vastaus #1298 : 10.03.2018 klo 20:39:17

Kyllä pitäisi liigaalaajentaa.Liiga tarvitsee niin Turun kuin stadin derbyt. Oli todella harmi, että HIFK putosi.Jos nyt kuvitellaan että HIFK olisi myös taas liigassa, niin muidenkin kaupunkien joukkueille pitäisi jäädä riittävästi tilaa. Liigan laaentaminen voisi olla siinä mielessä myös hyvä seuroille, että putoamispeikko olisi harvinaisempi ja epätodennäköisempi vieras.
Harjun kello

Poissa Poissa


Vastaus #1299 : 10.03.2018 klo 21:41:33

Mikä rooli Veikkauksen monopolilla siinä, ettei VL ja Ykkönen kehity isosti? 16 joukkueen sarjat, rajat auki sponsoreille? Tuleeko enemmän rahaa eli nouseeko taso enemmän kuin paikallisen osuuskaupan ja betonifirman tukemana? Me ollaan täällä Suomessa niin omien korporaatioidemme vankina ettei edes ymmärretä. Vielä. 20 vuoden päästä ehkä. Ei mitään Perumal-spämmiä kiitos.

 
Sivuja: 1 ... 51 [52] 53 ... 59
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines