FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
20.04.2024 klo 09:31:38 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Äänestys
Kysymys: Suunniteltu uudistus?
Jatkoon - 155 (49.8%)
Ei jatkoon - 156 (50.2%)
Äänestäjiä yhteensä: 308

Sivuja: 1 ... 65 [66] 67 ... 143
 
Kirjoittaja Aihe: Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?  (Luettu 363918 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
M.U.R.SU.

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: One and only The Läski-Ronaldo


Vastaus #1625 : 23.08.2018 klo 17:07:40

Joku jaksava vois kaivaa konkkaan menneet seurat ennen ottelumäärien lisäämistä ja sen jälkeen? Pikku mutulla talousvaikeudet on vaan lisääntyneet.

Ja sille joka kuitenkin huomauttaa taantumasta niin on niitä taantumia ollut ennenkin.
Lapin perseilijä

Poissa Poissa


Vastaus #1626 : 23.08.2018 klo 17:50:18

Joku jaksava vois kaivaa konkkaan menneet seurat ennen ottelumäärien lisäämistä ja sen jälkeen? Pikku mutulla talousvaikeudet on vaan lisääntyneet.

Ja sille joka kuitenkin huomauttaa taantumasta niin on niitä taantumia ollut ennenkin.

Kannattaa huomioida että vielä 90-luvulla yleensä lähes/noin/yli puolilla (tai jopa kaikilla) pelaajilla luki mm. otteluohjelmassa se oikea ammatti siinä nimen vieressä (palomies, poliisi, jne. mitä itse ainakin muistan), siis ihan liigassa.

Nyt jopa liigan toiseksi pienimmällä budjetilla pelaavalla RoPSilla on varaa maksaa pelaajille niin hyvin ettei siellä tarvita toista ammattia pelaajille (tai valmentajalle, ennen niitäkin oli seurassa palkalla vain yksi edustusjoukkueessa, kun muut valmentajat seurassa oli aivan täysiä oli talkoolaisia).
Tiksa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat


Vastaus #1627 : 23.08.2018 klo 17:58:45

Menikö futisseuroja ylipäätänsä konkkaan sm-sarjassa tai ykkösdivisioonassa ennen 90-lukua?
Toki monet seurat syöksyivät alasarjoihin tai niitä uudelleenorganisoitiin, mutta mulla ei ole muistikuvaa että yksikään seura kahdella ylimmällä tasolla olisi mennyt konkurssiin ennen Eloa 1991.
Lapin perseilijä

Poissa Poissa


Vastaus #1628 : 23.08.2018 klo 18:09:26

Jos samaan tai parempaan kokonaistuottoon päästäisiin pienemmällä ottelumäärällä, niin ettekö usko että pelimäärää olisi jo laskettu? Suurin syy miksi aikoinaan sarjamuutosta tehtiin, oli se että seurajohtajat halusivat lisää kotimatseja jotta saataisiin enemmän myyntiä ja sitä myötä myös tuotot ylös.
16 joukkueella saisi ihan sopivan ottelumäärään ja samalla saisi myös maantieteellisen kattavuuden + suurkaupunkien kakkosjoukkueet mukaan. Pelin taso olisi yhtä surkea kuin se on nytkin, sillä se on ihan sama pelaako sarjan pohjilla Tepsi, Kemi, Hifk, KPV tai Jaro. Yhtä paskoja ne on kaikki Klubiin verrattuna ja silti Klubi onnistuisi välillä sössimään näitä vastaan sekä kotona että vieraissa.

Juuri näin.
Jos se parin kotiottelun puuttuminen 16x2 sarjassa nykyiseen 12x3 sarjaan verrattuna on ongelma, tehdään talven cupin lohkoista isompia tai kaksinkertaisia (joita pelattaisiin vielä myöhemmin varhaisella keväällä jo ulkona kunnon katsomoilla) ja siirrettäisiin varsinaiset pudotuspelit ja finaali sitten paremmille keleille kesällä ja syksyllä kun pelejä on kevättä harvemmassa (kuten nyt keskimäärin yksi viikossa, vaikka se toki tarkoittaa kevät-finaalin hylkäystä, mutta ei sitä ole pakkasellakaan pakko pelata...).
M.U.R.SU.

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: One and only The Läski-Ronaldo


Vastaus #1629 : 23.08.2018 klo 18:17:10

2011 oli eka kausi 12 joukkueella. Ei tarvitse mennä 90-luvulle otannassa. 8-vuoden otanta riittää.
Kader

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KuPS, KalPa, DFB-Team, VfB, BvB


Vastaus #1630 : 23.08.2018 klo 18:20:34

Menikö futisseuroja ylipäätänsä konkkaan sm-sarjassa tai ykkösdivisioonassa ennen 90-lukua?
Toki monet seurat syöksyivät alasarjoihin tai niitä uudelleenorganisoitiin, mutta mulla ei ole muistikuvaa että yksikään seura kahdella ylimmällä tasolla olisi mennyt konkurssiin ennen Eloa 1991.

Ainakin MiPK ollut lähellä, mutta sekin alasarjoihin ja uudelleenorganisoitiin

Lainaus
1980-luvun alussa MiPK ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja sen viimeiseksi sarjakaudeksi jäi 1983, jolloin seura pelasi II divisioonassa. MiPK:n toiminnan jatkajaksi perustettiin vuonna 1984 Mikkelin Kissat. Seuraa ei kuitenkaan milloinkaan asetettu konkurssiin ja vuonna 1997 Suomen Palloliitto hyväksyi Mikkelin Pallo-Kissat jälleen jäsenekseen
Lapin perseilijä

Poissa Poissa


Vastaus #1631 : 23.08.2018 klo 18:26:55

2011 oli eka kausi 12 joukkueella. Ei tarvitse mennä 90-luvulle otannassa. 8-vuoden otanta riittää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkausliigan_kausi_1993 (12 joukkuetta)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkapallon_Mestaruussarjan_kausi_1989 (12 joukkuetta)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkapallon_Mestaruussarjan_kausi_1981 (12 joukkuetta)

Tarkoitit varmaan Veikkausliigaa 1994- (johonkin, muistaakseni joukkueiden määrä vaihteli vielä jossain vaiheessa alle 14:n, toki muisti voi pettää siinä kun en tarkistanut).
M.U.R.SU.

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: One and only The Läski-Ronaldo


Vastaus #1632 : 23.08.2018 klo 18:49:23

https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkausliigan_kausi_1993 (12 joukkuetta)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkapallon_Mestaruussarjan_kausi_1989 (12 joukkuetta)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkapallon_Mestaruussarjan_kausi_1981 (12 joukkuetta)

Tarkoitit varmaan Veikkausliigaa 1994- (johonkin, muistaakseni joukkueiden määrä vaihteli vielä jossain vaiheessa alle 14:n, toki muisti voi pettää siinä kun en tarkistanut).


En. Tarkoitin nykyistä ottelumäärää, jota perustellaan isommilla tuloilla ja paremmalla taloudella.

97 muuten siirryttiin 10 joukkueen sarjaan ja heti seuraava kausi  Euroopassa oli jättipotti. 5 joukkueesta 4 eteni ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon ja klubi aina lohkoihin dominoimaan.
« Viimeksi muokattu: 23.08.2018 klo 18:57:10 kirjoittanut M.U.R.SU. »
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1633 : 23.08.2018 klo 19:08:07

97 muuten siirryttiin 10 joukkueen sarjaan ja heti seuraava kausi  Euroopassa oli jättipotti. 5 joukkueesta 4 eteni ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon ja klubi aina lohkoihin dominoimaan.

Kausi 1998 oli sikälikin poikkeuksellisen hieno, että peräti 60 % liigan jengeistä oli landeporukoita (muut oli HJK, FinnPa, TPS ja PK-35). Esim. liigaa nykyään kehittymiskyvyttömyydellään raiskaavat Espoo, Tampere, Lahti ja Kuopio oli kokonaan pois Ylos

PuoliVolley

Poissa Poissa


Vastaus #1634 : 23.08.2018 klo 19:08:56

11 joukkueen kolminkertainen sarja, josta huonoin tippuu ykköseen. Näin saataisiin pelit vähennettyä 30:een. Samalla otettaisiin liigakarsinnat pois käytöstä ettei joukkueiden vaihtuvuus olisi liian suuri. Ykkösestä samalla 11 joukkueen sarja joista kaksi tippuisi Kakkoseen.
« Viimeksi muokattu: 23.08.2018 klo 19:11:26 kirjoittanut PuoliVolley »
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1635 : 23.08.2018 klo 19:23:32

11 joukkueen kolminkertainen sarja, josta huonoin tippuu ykköseen. Näin saataisiin pelit vähennettyä 30:een.

Se on totta, että tuolla tavalla saataisiin jokaiselle joukkueelle kolme kierrosta, jolloin ei tarvitsisi pelata, mutta missään parittomassa joukkuemäärässä ei silti oikeasti ole mitään järkeä, koska kierroksia tarvitaan yhtä monta kuin 12 joukkueen sarjassakin, eikä rokulikierroksia pysty laittamaan eurojoukkueille tasaisesti.
Hiiritin

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #1636 : 23.08.2018 klo 19:30:11

Jos nyt lähes kiinteät pelipäivät saisivat työryhmässä sumplittua, niin se olisi jo heittämällä yli odotusten. Mistään joukkuemäärän nostosta on oikeastaan turha haaveilla, kun Ägä huseeraa tuolla. Toiveissa toki joukkuemäärän nosto (vaikka sitten ala -ja yläsarjoilla) ja ottelumäärien pieneneminen.
« Viimeksi muokattu: 23.08.2018 klo 19:32:54 kirjoittanut Hiiritin »
Lapin perseilijä

Poissa Poissa


Vastaus #1637 : 23.08.2018 klo 19:31:41

Kausi 1998 oli sikälikin poikkeuksellisen hieno, että peräti 60 % liigan jengeistä oli landeporukoita (muut oli HJK, FinnPa, TPS ja PK-35). Esim. liigaa nykyään kehittymiskyvyttömyydellään raiskaavat Espoo, Tampere, Lahti ja Kuopio oli kokonaan pois Ylos



Muistan joskus 1997 alussa nähneeni Veikkaajalehden kannessa kartan joka löytyy tuosta https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkausliigan_kausi_1997 (lähes sama toki 1998 kun myös vielä 10 joukkuetta),  oli hauskan näköinen kun RoPSin takia Lappi oli väritetty ja sitten hyvin pienen näköisiä osia rannikosta+Pohjanmaa (toki TP_Seinäjoki tippui Finnpan ohella), muu maa esitettiin tyhjänä/valkoisella.

RoPS oli muuten 1997 kuudes ja taitaa hyötyä pienestä liigasta, mutta silti haluan 16 ja Kemin siihen derbyjä varten.
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1638 : 23.08.2018 klo 20:27:22

Kannattaa huomioida että vielä 90-luvulla yleensä lähes/noin/yli puolilla (tai jopa kaikilla) pelaajilla luki mm. otteluohjelmassa se oikea ammatti siinä nimen vieressä (palomies, poliisi, jne. mitä itse ainakin muistan), siis ihan liigassa.

Nyt jopa liigan toiseksi pienimmällä budjetilla pelaavalla RoPSilla on varaa maksaa pelaajille niin hyvin ettei siellä tarvita toista ammattia pelaajille (tai valmentajalle, ennen niitäkin oli seurassa palkalla vain yksi edustusjoukkueessa, kun muut valmentajat seurassa oli aivan täysiä oli talkoolaisia).

Toivottavasti tässä ei oikeasti kirjoittajan ajatus ollut että noilla muutamalla ylimääräisellä kotimatsilla kerätään niin paljon massia, että se on mahdollistanut ammattilaisuuden?

Koska kauden pituuden osalta mennään äärirajoilla ja ottelurytmiä on kuormituksen järkeistämiseksi ja pelin kehittämiseksi saatava väljemmäksi, on pelien määrää per kausi vähennettävä. Tehdäänkö tämä sitten joukkuemäärää kasvattamalla ja kaksinkertaiseen sarjaan siirtymällä vai joukkuemäärää pienentämällä ja kolminkertaisella sarjalla jatkamisella on mielipidekysymys. Jopa nykyisellä joukkuemäärällä jatkaminen, mutta kaksinkertaiseen sarjaan siirtyminen  ja cupin siirtäminen kesään, on vaihtoehto jonka voisi pitää pöydällä. (Jollain cupin alkulohko-pervoilulla pystyttäisiin kauden ’taattua’ pelimäärää nostamaan.)

Itse toivoisin lisäks että liigalisenssin taloudellisia- ja olosuhdekriteereitä kiristettäisiin tai niitä ainakin tulkittaisiin kirjaimellisesti. Näin voitaisiin vähentää turhaa sarjajojoilua ja kaikkein pahimmat huumoriviritykset eivät pääsisi sarjaan perseilemään. Tämä olisi tärkeää sarjan kehittämisen kannalta.
M.U.R.SU.

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: One and only The Läski-Ronaldo


Vastaus #1639 : 23.08.2018 klo 21:05:36

Toivottavasti tässä ei oikeasti kirjoittajan ajatus ollut että noilla muutamalla ylimääräisellä kotimatsilla kerätään niin paljon massia, että se on mahdollistanut ammattilaisuuden?



Ei ollut. Olisit lukenut hänen lainaamansa viestin niin ei tarvitsisi kysyä..
Lapin perseilijä

Poissa Poissa


Vastaus #1640 : 23.08.2018 klo 21:09:41

Toivottavasti tässä ei oikeasti kirjoittajan ajatus ollut että noilla muutamalla ylimääräisellä kotimatsilla kerätään niin paljon massia, että se on mahdollistanut ammattilaisuuden?

11 tai 13 varmaa kotimatsia 12x2 ja 14x2 sarjoissa (ilman playoff tai loppusarja viritelmiä, joita ei välttämättä tule tai sitten alasarjassa/yläsarjassa ilman panosta riskinä), verrattuna nykyiseen 16/17 kotimatsia, onhan tuossa jonki verran iso prosentuaalinen ero sekä sponsori- että yleisötuloille oheismyynteineen.
Juuri sen verran mitä Suomessa monilla seuroilla ei olisi varaa menettää budjetista, RoPSillakin sen verran tiukka pelaajabudjetti jo nyt parin muun seuran ohella (toki nykyään monet samassa tilanteessa olleet seurat on saanut isoa rahaa taakseen ja muutenkin toiminta on ilmeisesti kehittynyt).

16x2 ja 15 kotiottelua +jotain cup-sekoilua alkukeväällä kun liigankaan otteluita ei löydä kuin ne hardcore fanit jotka on siellä aina, cupissakin.
Ehkä pari-kolme liigan kierrosta sopiviin väleihin kesälle ja syksylle jos tarvetta.

Koska kauden pituuden osalta mennään äärirajoilla ja ottelurytmiä on kuormituksen järkeistämiseksi ja pelin kehittämiseksi saatava väljemmäksi, on pelien määrää per kausi vähennettävä. Tehdäänkö tämä sitten joukkuemäärää kasvattamalla ja kaksinkertaiseen sarjaan siirtymällä vai joukkuemäärää pienentämällä ja kolminkertaisella sarjalla jatkamisella on mielipidekysymys. Jopa nykyisellä joukkuemäärällä jatkaminen, mutta kaksinkertaiseen sarjaan siirtyminen  ja cupin siirtäminen kesään, on vaihtoehto jonka voisi pitää pöydällä. (Jollain cupin alkulohko-pervoilulla pystyttäisiin kauden ’taattua’ pelimäärää nostamaan.)

Itse toivoisin lisäks että liigalisenssin taloudellisia- ja olosuhdekriteereitä kiristettäisiin tai niitä ainakin tulkittaisiin kirjaimellisesti. Näin voitaisiin vähentää turhaa sarjajojoilua ja kaikkein pahimmat huumoriviritykset eivät pääsisi sarjaan perseilemään. Tämä olisi tärkeää sarjan kehittämisen kannalta.

Cup ei ainakaan sellaisenaan nykyään edes kesällä ole tuonut sellaisia yleisötuloja kuin liigan ottelut jos suoraan vertaa, ehkä vain jopa kolmannes katsojista edelliseen/seuraavaan liiga-otteluun verrattuna, siksi niiden pitäisi olla jotenkin täytteenä vain korvaamaan sitä yhtä-kahta menetettyä kotiottelua, ja uskoisin että keväällä olisi se aika jolloin erot olisivat pienimmät (siis jos tuohon mentäisiin).

Toki sitten se että lisääkö tuo miten ruuhkaa kesällä/syksyllä sitten liigassa? Onko siellä yhtään tiivistettävää, jos pari cupin ottelua pitää pelata nykyisen kauden aikana että katetaan yksi menetetty liigan peli?

Cupissa toki se hyvä että seura voi itse päättää miten se aikoo panostaa siihen, jokuhan voi taktikoida kauden alussa ja säästää pateja liigaan?
Toisille se olisi ehkä vain pelituntuman hakemista, kun aina keväisin ainakin pohjoisessa valitetaan ettei ole tarpeeksi kovia valmentavia otteluita.
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1641 : 24.08.2018 klo 10:51:09

11 tai 13 varmaa kotimatsia 12x2 ja 14x2 sarjoissa (ilman playoff tai loppusarja viritelmiä, joita ei välttämättä tule tai sitten alasarjassa/yläsarjassa ilman panosta riskinä), verrattuna nykyiseen 16/17 kotimatsia, onhan tuossa jonki verran iso prosentuaalinen ero sekä sponsori- että yleisötuloille oheismyynteineen.

Ei kait kukaan sponsori laske tuottoa sijoitukselleen (koti)otteluiden määrän mukaan, vaan pikemmin näkyvyyden. Tasokkaampi sarja, enemmän kiinnostuneita katsojia, parempi mediaseuranta, parempi näkyvyys, enemmän rahaa. Siinä missä kotimatsien määrä vähenisi 3-5:llä (ja samalla otteluiden järjestelykulut), niin samalla määrällä vähenisi myös vieraspelien määrä ja sitä myötä kulut laskisivat. Miten merkittävä tuo erotus on, on ratkaiseva kysymys. Tässä on varmasti myös joukkuekohtaisia eroja, joihin vaikuttaa esim ottelutapahtuman järjestelykäytännöt, stadionin vuokrat, jne. Itse en usko että kun katsotaan koko kuvaa, eikä pelkästään kotiottelun synnyttämää liikevaihtoa, yhdenkään joukkueen kohdalla tuo ero olisi talouden kannalta 'niskat katkaiseva'.

Cup ei ainakaan sellaisenaan nykyään edes kesällä ole tuonut sellaisia yleisötuloja kuin liigan ottelut jos suoraan vertaa, ehkä vain jopa kolmannes katsojista edelliseen/seuraavaan liiga-otteluun verrattuna, siksi niiden pitäisi olla jotenkin täytteenä vain korvaamaan sitä yhtä-kahta menetettyä kotiottelua, ja uskoisin että keväällä olisi se aika jolloin erot olisivat pienimmät (siis jos tuohon mentäisiin).

Cup viimevuosien tapaan toteutettuna on ollut pääosin aikamoinen vitsi, joten ei ihme ettei se ole katsojia kiinostanut. Näin ei välttämättä tarvisi olla...
Tarinankertoja

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Ilves


Vastaus #1642 : 24.08.2018 klo 11:44:05

Tasokkaampi sarja, enemmän kiinnostuneita katsojia,

Tällaista korrelaatiota ei ole. Suomalainen futis häviää tasossa Aina keskieurooppalaiselle näkyvissä olevan tulevaisuuden aikana. Katsojamäärät eivät kasva pelin tason nostolla, vaan yhteisöllisyyden ja "oman joukkueen" kannattajamäärää nostamalla

... eli peli määrän vähentämisellä ei saada enempää näkyvyyttä, joten taatusti se sponssi laskee myös ottelumäärää, puhumattakaan joukkueen itsensä kalja ja lippumyynnistä
Druidid

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sjk


Vastaus #1643 : 24.08.2018 klo 13:23:09

Tällaista korrelaatiota ei ole. Suomalainen futis häviää tasossa Aina keskieurooppalaiselle näkyvissä olevan tulevaisuuden aikana. Katsojamäärät eivät kasva pelin tason nostolla, vaan yhteisöllisyyden ja "oman joukkueen" kannattajamäärää nostamalla

Periaatteessa näin. Toisaalta kuitenkin voisi ajatella, että yleisön kiinnostuu liigaa kohtaan saattaisi lisääntyä, jos mediassakin puhuttaisiin pirun kovatasoisesta Veikkausliigasta. Vuosittain jengit menestyisivät €uroopassa jne. Eiköhän se toisi lisää katsojia matseihin.
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1644 : 24.08.2018 klo 13:25:00

Tällaista korrelaatiota ei ole. Suomalainen futis häviää tasossa Aina keskieurooppalaiselle näkyvissä olevan tulevaisuuden aikana. Katsojamäärät eivät kasva pelin tason nostolla, vaan yhteisöllisyyden ja "oman joukkueen" kannattajamäärää nostamalla

Viittasin kyllä sarjan yleisen tason nostamiseen. Tasainen sarja, jossa on tasaisia pelejä, joissa molemmilla joukkueilla on mahdollisuus ja tavoite pelin voittamiseen kiinnostaa katsojia ja houkuttelee heitä katsomoon. En usko että tasaisia pelejä saadaan enemmän lisäämällä joukkueiden määrää.  

Johtaisiko pelien määrän kasvattaminen ja sitten näkyvyyden automaattiseen parantumiseen, yhteilöllisyyden lisääntymiseen, "oman joukkueen" kannattajamäärän nousemiseen ja kassojen pursuamiseen rahasta? Kaljaa ja makkaraakin pääsisi myymään ihan perkeleesti? Tämähän tuntuu monen ajatuksissa olevan lupa painaa rahaa ja ratkaisu joukkeiden talousongelmiin.....
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1645 : 24.08.2018 klo 14:56:38

Viittasin kyllä sarjan yleisen tason nostamiseen. Tasainen sarja, jossa on tasaisia pelejä, joissa molemmilla joukkueilla on mahdollisuus ja tavoite pelin voittamiseen kiinnostaa katsojia ja houkuttelee heitä katsomoon.

En oo ihan varma tuosta tasaisuuden tuomasta ilosta katsojien houkuttelumielessä. Mitä tasaisempi liiga on, sitä enemmän joukkueet todennäköisesti keskittyvät peleissään siihen, etteivät häviä, sillä jokainen ottelu muistuttaa enemmän euro- ja pudotuspelejä. Tämä taas ei suuren yleisön silmissä paranna pelin tasoa, vaan tekee siitä tylsempää.

Suuren yleisön mielestä iloisella hyökkäyspelillä napattu 3-0 -voitto Kemistä on luultavasti paljon mielenkiintoisempi kuin 0-0- tai 1-0-nyhjäys Vepsua vastaan, vaikka peli itsessään olisikin taktisempaa ja tasokkaampaa.

Esim. HJK:n kotiottelut ovat olleet tällä kaudella paljon tasaisempia kuin viime kaudella, sillä puolet sen peleistä on päättynyt tasapeliin tai niukkaan yhden maalin voittoon tai tappioon. Silti yleisö ei ole innostunut tästä tasaisuudesta, vaan pikemminkin tylsistynyt kuoliaaksi ja keksinyt parempaa ajanvietettä.
« Viimeksi muokattu: 24.08.2018 klo 15:02:02 kirjoittanut Pelle-Wermanni »
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1646 : 24.08.2018 klo 19:56:02

Esim. HJK:n kotiottelut ovat olleet tällä kaudella paljon tasaisempia kuin viime kaudella, sillä puolet sen peleistä on päättynyt tasapeliin tai niukkaan yhden maalin voittoon tai tappioon. Silti yleisö ei ole innostunut tästä tasaisuudesta, vaan pikemminkin tylsistynyt kuoliaaksi ja keksinyt parempaa ajanvietettä.

HJK:n kotiottelut ovat itseasiassa mielestäni aika hyvä esimerkki epätasaisen sarjan synnyttämästä ongelmasta. Paria-kolmea kärkijengiä lukuunottamatta vastustaja lähtee peliin vähän kuin luovuttaneena, pistäen bussin parkkiin, pyrkien pitämään tempon niin matalana kuin vain suinkin pystytään ja ensimmäiseltä minuutilta 0-0 -tulosta puolustaen. (HJK:n epäonnistumista toki on että tuon bussin murtamisessa on monessa pelissä epäonnistuttu.)
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1647 : 24.08.2018 klo 19:57:40

HJK:n kotiottelut ovat itseasiassa mielestäni aika hyvä esimerkki epätasaisen sarjan synnyttämästä ongelmasta. Paria-kolmea kärkijengiä lukuunottamatta vastustaja lähtee peliin vähän kuin luovuttaneena, pistäen bussin parkkiin, pyrkien pitämään tempon niin matalana kuin vain suinkin pystytään ja ensimmäiseltä minuutilta 0-0 -tulosta puolustaen. (HJK:n epäonnistumista toki on että tuon bussin murtamisessa on monessa pelissä epäonnistuttu.)

Viime vuonna Klubi hoiti bussijoukkueet useamman maalin voitoilla. Eli eiks tää ongelma oo tullu vasta nyt, kun sarja on tasaisempi, eikä Klubi ole enää ylivoimainen :)
Tiksa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat


Vastaus #1648 : 24.08.2018 klo 20:07:43

Ei kait kukaan sponsori laske tuottoa sijoitukselleen (koti)otteluiden määrän mukaan, vaan pikemmin näkyvyyden.

Sä unohdat nyt sen, että millään liigaseuralla ei ole tarjota kasapäin medianäkyvyyttä, niin että Vepsun paitamainoksella kasvatettaisiin myyntiä merkittävästi.

Merkittävimpiä suoria businesshyötyjä yritysasiakkaille ovatkin ottelutapahtumien yhteydessä järjestettävät siakastilaisuudet
el_Diablo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: visio 2020


Vastaus #1649 : 26.08.2018 klo 22:25:52

Tänään nähtiin, että veikkausliigassakin voidaan pelata viihdyttävää futista kun pelaajilla riittää energiaa Ylos

vähemmän matseja, parempaa futista, enemmän katsojia, enemmän rahaa, parempia pelaajia, parempaa futista jne

 
Sivuja: 1 ... 65 [66] 67 ... 143
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa