Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?

[sol]

hjk               hjk
rops             rops
kups            kups     x2
honka           honka
ilves             ilves
vps     x2      vps
inter             inter
lahti             lahti
sjk             
mifk            sjk  +3pts
                 mifk +2pts
tps             tps  +3pts
kemi            kemi +2pts   x2
kpv             kpv  +1pts
hifk             hifk  0
oulu            oulu  0
eif     x2      eif   0
haka
jaro            haka
ktp             jaro   x2
kajaani         ktp
                kajaani

      jaro-mypa
      ktp-tpv
      kajaani-gbk

[Tarinankertoja]

Asioita tulisi katsoa pitkänaikavälin vaikutuksilla. PW on mielestäni kirjoittanut paljon vaikutuksista, joita muutokset tekee. Monet kirjottavat vain snapshotista joka otetaan nykytilanteesta sen kummemmin miettimättä mihin muutokset johtavat.

Tässä on jälleen esimerkki vääriin oletuksiin perustuvasta ajattelumallista. Suomifutis ei ole rajattu maailma, jossa liigaa laajennettaessa 12 joukkueen rahamäärä ja pelaajat jakautuvat useammalle jengille.

Esimerkiksi 14 liigajoukkuetta keräisi isomman yhteispelaajabudjetin kuin 12 liigajoukkuetta plus kaksi ykkösen joukkuetta, koska Suomessa pääsarjastatus avaa rahoittajien hanoja paremmin kuin divari (ja nopeuttaa myös olosuhdekehitystä). Pelaajien määrä ei ole myöskään vakio. Ulkomaalaisia pelaajia on aina saatavissa täydentämään suomalaisten puutetta, ja isompi liigajoukkuemäärä myös mahdollistaa sen, että suomalaisten hyvin pelaajien määrä ajan myötä kasvaa. Myöskään alueellisesti isompi joukkuemäärä ei muodostu rajoitteeksi (jos pysytään maltillisissa lukemissa 14 tai 16).

Tätä logiikkaa tukee kendoliigan kehitys sen perustamisesta 75 tähän päivään. Joukkuemäärän lisääntyminen (ja ottelumäärän, mutta se on eriasia kiakosta puhuttaessa) on nostanut tasokaan pelaajamateriaalin määrää, taloutta ja sitä kautta kansainvälistä menestystä ja sitä kautta enemmän näkyvyyttä ja enemmän sponssirahaa jne. Näkyvyys ja laajentuminen ovat edesauttaneet myös olosuhdeparannuksia. Alkuvuosikymmeninä kunnallisten hallien osalta ja nyt ollaan jo pääsemässä Ruotsin rinnalle kaupallisten hallien kanssa (Tre, Jkylä, Turku, Hki tulollaan. Pori, Rauma, Hml jo rempattuina, Oulu ja Lpr suunnitteuputkessa).

Ei, koko homma ei ole ollut sarjajärjestelmästä kiinni, notkahdusta junnutuotannossa ysärillä selittää muut tekijät jne. mutta sarjan laajeneminen ja talouden ja pelaajamäärien (jotka saa pelata tasokkaampia otteluita) kasvaminen tätä kautta ovat kiistatta yksi iso osatekijä Kiakon nousulle.
Samoin se suurten kaupunkien mukanaolon vaikutus näkyy kiakon puolella. Kun Oulu oli poissa kartalta ysärin ja nyt kun Jokerit lähti muutamavuosi sitten. Vaikutus talouteen kokosarjan näkövinkkelistä on ollut merkittävä.



Siksi isojen kaupunkien pitäminen Veikkausliigassa on tärkeää, sen näkyvyyden ja talouden kannalta. Isoilla kaupungeilla on myös mahdollisuus olosuhdeparannuksiin jos joukkue pelaa Veikkausliigaa. Nythän Tre ja Jkylä on tulossa huimat olosuhdeparannuksen 5 vuoden sisään, Jkylään jopa katettu stadikka, joten JJK tulee olosuhdeparannuksen myötä nousemaan pienempiäkin veikkausliigaan, mutta mielellään sen 16 joukkuetta ottaisi jo nyt.

Liiga:  16x2 (30 matshia. 1 putoo, 2 karsii)
Divari: 14x2 (26 matshia, 1 nousee, 2 karsii ylös, neljä karsintaparia alas),
Kakkonen: 4 lohkoa 12 joukkuetta 2xsarja (22 matshia, lohkovoittajat karsii ylös)
Kakkosessa 48 joukkuetta. Mukaan olosuhteilla hakemuksesta (pääsarjoissa 78 joukkuetta, luulisi riittävän)

[Kratos]

Kuitenkin 12 joukkueen liigassa enemmän tasapelejä ja voittajalla isompi pistekeskiarvo, eli sarjan sisäinen tasoero mielummin isompi kuin pienempi.

Mielestäni mestarin sijaan viimeisen pistekeskiarvo on aivan älyttömästi parempi mittari tähän tarkoitukseen.

Suomessa on montakin erityistekijää. Yksi on se, että Suomessa ollaan hyvin pääsarjaorientoituneita.

Perustuu mihin? Mihin vertaat? Mitä käytät mittareina? Etkai vaan niitä tätä seuranneita loppuja kolmea kohtaa?


Edit. JJK ei ole liigaseura. Miksi sen olosuhteet paranevat?

[Thalian]

Liiga:  16x2 (30 matshia. 1 putoo, 2 karsii)
Divari: 14x2 (26 matshia, 1 nousee, 2 karsii ylös, neljä karsintaparia alas),
Kakkonen: 4 lohkoa 12 joukkuetta 2xsarja (22 matshia, lohkovoittajat karsii ylös)
Kakkosessa 48 joukkuetta. Mukaan olosuhteilla hakemuksesta (pääsarjoissa 78 joukkuetta, luulisi riittävän)

Tässähän siis nostetaan liiton sarjoissa pelaavien joukkueiden määrää 20 joukkueella. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kakkoseen nousee melkoisia huumorinippuja. Ja hakemuksella sarjaan pääseminen ei taida täyttää UEFAn vaatimuksia, sillä suljetut sarjat ovat olleet aika nono.

[Tarinankertoja]

Perustuu mihin? Mihin vertaat? Mitä käytät mittareina?

Sponsorirahan jakautumiseen tässä maassa olettaisin. Aika yksiselittienen asia, jos vähääkään asiaa penkoo. Koskee kaikkia lajeja tässä maassa.

[Tarinankertoja]

Tässähän siis nostetaan liiton sarjoissa pelaavien joukkueiden määrää 20 joukkueella. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kakkoseen nousee melkoisia huumorinippuja. Ja hakemuksella sarjaan pääseminen ei taida täyttää UEFAn vaatimuksia, sillä suljetut sarjat ovat olleet aika nono.

detaili.. Helppo ratkaisu, 3 lohkoa 4 sijaan.

ja sarja ei ole sen enempää suljettu kuin nykyäänkään. Sarjatasoraja on tätä nykyä ihan samassa paikassa. Nykyäänkin 3 lohkovoittajat voittajat saavat nousuoikeuden kakkoseen… nousuoikeus, ei pakkko eikä velvollisuus.

[Djortikkaeff]

JJK ei ole liigaseura. Miksi sen olosuhteet paranevat?

Viimeisin liigassa käynti sai jalkapalloväelle hyvän esimerkin näytettäväksi, kun joutuivat pelaamaan pelejään Vaajakoskella. Täten suunniteltavan urheilukompleksin yhteyteen ruettiin puuhaamaan jalkapallostadionia. Jos olisivat pelanneet Ykköstä, niin eivät luultavasti olisi päässeet edes keskustelupöytiin. Ok, viimeisin lause ehkä turhaa spekulointia, mutta siis olosuhdekehittämisen suunnittelu alkoi kun olivat liigassa.

[Pelle-Wermanni]

Mielestäni mestarin sijaan viimeisen pistekeskiarvo on aivan älyttömästi parempi mittari tähän tarkoitukseen.

Olen tästä eri mieltä, koska puhutaan ”sarjan tasosta”. Mestarin pistekeskiarvo kertoo huomattavasti paremmin siitä, onko sarja tasainen vai kohtaako mestari otteluissaan lähinnä liian helppoja vastustajia. Mitä pienempi mestarin pistekeskiarvo on, sitä vähemmän on näkyvissä merkkejä siitä, että ”sarjan taso ei ole mestarin näkökulmasta riittävä”.

Sarjan viimeisen pistekeskiarvo kertoo mun mielestä enemmän siitä, miten paskasti sillä viimeisellä nyt sattuu menemään. Putoamispelko ja huono vire kun iskee tai palkanmaksu loppuu, pisteiden saaminen alkaa tulla aika vaikeaksi. Sarjan viimeisen pistekeskiarvoissa on toki pieni ero. 12 joukkueen liigassa (kaudet 2011-2018) se on ollut keskimäärin 0,74 p/o(*) ja 14 joukkueen kausilla (2003-2010) keskimäärin 0,69 p/o.

*PK-35:n pisteiksi huomioitu 19 pelattujen pelien mukaan, eikä pistevähennystä noteerattu

Perustuu mihin?

Vuosikymmenien kokemukseen suomalaisen urheilun ja etenkin jalkapallon seuraamisesta

[Tarinankertoja]

Edit. JJK ei ole liigaseura. Miksi sen olosuhteet paranevat?

Koska sen liigassa ollessa Hippoksen suunnitelmia lähdettiin muuttamaan. Tuolloin siä oli vain 800 katsojan jalkapallohalli, nyt sinne on tulossa 4200 katsojan katettu jalkapallostadion.

[Pelle-Wermanni]

Koska sen liigassa ollessa Hippoksen suunnitelmia lähdettiin muuttamaan. Tuolloin siä oli vain 800 katsojan jalkapallohalli, nyt sinne on tulossa 4200 katsojan katettu jalkapallostadion.

Ja toiveissa olisi, että JJK saisi liigapaikan lähiaikoina takaisin, ettei tuo suunnitelma vaan muutu takaisin treenihalliksi

[Tarinankertoja]

Ja toiveissa olisi, että JJK saisi liigapaikan lähiaikoina takaisin, ettei tuo suunnitelma vaan muutu takaisin treenihalliksi

ei muutu enää, urakoitsijoitahan siä jo hajetaan...

[hoc]

Tätä logiikkaa tukee kendoliigan kehitys sen perustamisesta 75 tähän päivään. Joukkuemäärän lisääntyminen (ja ottelumäärän, mutta se on eriasia kiakosta puhuttaessa) on nostanut tasokaan pelaajamateriaalin määrää, taloutta ja sitä kautta kansainvälistä menestystä ja sitä kautta enemmän näkyvyyttä ja enemmän sponssirahaa jne.

Tota, kendon huippuseurojen piirissähän ollaan huolissaan siitä että joukkeita on liikaa, minkä seurauksena liigapelaajn keskimääräinen laatu on heikentynyt, pelin taso laskenut ja aiemmin maailman kakkoseksi joidenkin rankkaama sarja taistelee nykyisin sijoista 4-5. Seurojen talous on kuralla ja pelejä on liikaa, minkä seurauksena ne eivät enää kiinnosta katsojia samaan tapaan kuin ennen.

Kiakon kohdalla yhtälö taisi pikemmin mennä: Kansainvälinen menestys -> näkyvyys -> sponssirahat -> haistetaan mahdollisuus tehdä lisää rahaa sarjaa laajentamalla -> jnejne.

[tipe]

Tota, kendon huippuseurojen piirissähän ollaan huolissaan siitä että joukkeita on liikaa, minkä seurauksena liigapelaajn keskimääräinen laatu on heikentynyt, pelin taso laskenut ja aiemmin maailman kakkoseksi joidenkin rankkaama sarja taistelee nykyisin sijoista 4-5. Seurojen talous on kuralla ja pelejä on liikaa, minkä seurauksena ne eivät enää kiinnosta katsojia samaan tapaan kuin ennen.

Kiakon kohdalla yhtälö taisi pikemmin mennä: Kansainvälinen menestys -> näkyvyys -> sponssirahat -> haistetaan mahdollisuus tehdä lisää rahaa sarjaa laajentamalla -> jnejne.

Jääkiekon kohdalla suomalaisille pelaajille on kansainvälisesti enemmän kysyntää, kun tasokkaita ammattikiekkoilijoita on maailmalla aika rajallisesti tarjolla. SM-liigan alamäki 90-luvun huippuvuosista on ajoittunut päällekkäin eurooppalaisten ammattilaissarjojen kasvun kanssa. Aiemmin hyvistä SM-liigapelaajista kilpaili vain NHL ja Ruotsi, nyt SM-liigaa parempaa palkaa saa ainakin KHL:stä, Sveitsistä ja Saksasta. Myös monet muut pienemmät eurooppalaissarjat vievät pelaajia Suomesta. Samalla ei pystytä enää kilpailemaan niistä kovimmista ulkomaalaisista. Harrastajamäärissäkin jäädään vielä jalkapallon taakse, eikä oma pelaajatuotanto pysty vastaamaan muutokseen, vaikka Suomessa jääkiekon junioripuolella tekemisen taso luultavasti onkin jalkapalloa parempaa. Joukkuemäärän kasvattaminen on ehkä korkeintaan hieman korostanut ongelmaa. Luultavasti pitkässä juoksussa isompi liiga jääkiekonkin puolella tuottaa vain enemmän tasokkaita pelaajia omista junioreista.

Veikkausliigan erona SM-liigaan on ettei maailmasta ole loppumassa sarjaa vahvistavat ulkomaalaiset. Jo Veikkausliigan palkkatasollakin hyvistä ulkomaalaisista on ylitarjontaa, enemmän kyse on ollut vain siitä osataanko tänne tuoda niitä oikeita pelaajia. Omassa juniorituotannossakin on varmasti enemmän kehitettävää kuin jääkiekon puolella. Kylllä se kuitenkin vaatii käytännössä sen oman liigajoukkueen, että myös Jyväskylästä, Porista, Oulusta ja muista liigan ulkopuolelle jäävistä isoista kaupungeista tulee säännöllisesti liigatason pelaajia.

[Bajella]

Koska sen liigassa ollessa Hippoksen suunnitelmia lähdettiin muuttamaan. Tuolloin siä oli vain 800 katsojan jalkapallohalli, nyt sinne on tulossa 4200 katsojan katettu jalkapallostadion.

Hallissa ei saa pelata liigaa eli onko nyt tulossa avattava katto vai normaali jalkapallohalli isommalla kapasiteetilla?

[Tiksa]

Hallissa ei saa pelata liigaa eli onko nyt tulossa avattava katto vai normaali jalkapallohalli isommalla kapasiteetilla?

Milloin tämä on muuttunut?

[Monska]

Milloin tämä on muuttunut?

Nopeasti arvioituna voisin väittää, ettei Suomesta löydy liigalisenssikriteerejä täyttävää hallia.

[Pelle-Wermanni]

Nopeasti arvioituna voisin väittää, ettei Suomesta löydy liigalisenssikriteerejä täyttävää hallia.

Palloliiton kilpailupäälliikkö Peter Lundström sanoi joitakin vuosia sitten, että Vaasassa (tai siis Mustasaaressa) sijaitseva Botniahalli on Suomen ainut liigakriteerit täyttävä halli. Mikäänhän ei kuitenkaan estä tekemästä Jyväskylään vielä parempaa. Ei halleja kategorisesti ole kielletty (kukaan ei vaan halua olla sisätiloissa kesällä).

[Tiksa]

Nopeasti arvioituna voisin väittää, ettei Suomesta löydy liigalisenssikriteerejä täyttävää hallia.

Eli ei ole mitään sääntöä joka kieltäisi halleissa pelaamisen per se, kunhan vain halli täyttää tarvittavat kriteerit?

Aikaisemmin varakenttien ei tarvinnut täyttää samoja kriteereitä kuin varsinaisten kenttien - liigaahan on pelattu ties missä Karihaarassa ja Vaajakoskella ja mm. Kuopio-hallissa. Eli ilmeisesti vasta tälle kaudelle tuli de facto este pelata halleissa kun Veikkausliiga kiristi tulkintaansa varakenttien vaatimuksista?

[Kosmoksen Härkä]

Eesti Vabariikissa taisivat pelailla halleissa joitakin sarjansa alkukierroksen matseja, joten UEFAa eivät nämä ilmeisesti kiinnosta (yhtä paskoja halleja sielläkin) ja saahan (Suomen arvostetuinta) cupiakin pelata hallissa. €-pelien stadionkategoriat sitten erikseen (jos halli tai areenalla suljettava katto, niin kentän ja katon välinen vähimmäisetäisyys oliko 21m koko kentän alueella). Jos tällainen ehto on liigalisenssissä, niin ei liene Suomessa yhtään hallia, mikä täyttäisi tämän ehdon.

Olen tästä eri mieltä, koska puhutaan ”sarjan tasosta”. Mestarin pistekeskiarvo kertoo huomattavasti paremmin siitä, onko sarja tasainen vai kohtaako mestari otteluissaan lähinnä liian helppoja vastustajia. Mitä pienempi mestarin pistekeskiarvo on, sitä vähemmän on näkyvissä merkkejä siitä, että ”sarjan taso ei ole mestarin näkökulmasta riittävä”.

Yhtä yleispätevää indikaattoria on vaikea löytää, mutta samalla voisi katsoa myös esim. 2. ja 3. pistekeskiarvoja. Jotain 'vitun' Kroatiaa pidetään aivan yhden jengin temmellyskenttänä, mutta sielläkin 2. saa säännöllisesti ~2pistettä/peli tai enemmän ja myös Ruotsissa 2. ja monesti myös 3. vetelevät yli 1,90 keskiarvoilla säännönmukaisesti. Veikkausliigassa järjestään jäädään 1,90 alle. Kertooko tämä yhtään mitään mistään, jää lukijalle arvioitavaksi

[Ia]

Viimeisin liigassa käynti sai jalkapalloväelle hyvän esimerkin näytettäväksi, kun joutuivat pelaamaan pelejään Vaajakoskella. Täten suunniteltavan urheilukompleksin yhteyteen ruettiin puuhaamaan jalkapallostadionia. Jos olisivat pelanneet Ykköstä, niin eivät luultavasti olisi päässeet edes keskustelupöytiin. Ok, viimeisin lause ehkä turhaa spekulointia, mutta siis olosuhdekehittämisen suunnittelu alkoi kun olivat liigassa.

Ja aivan sama homma Kotkassa. Takakatsomo oli pitkään työn alla, ja nousu Veikkausliigaan 2015 pakotti kaupungin reagoimaan. Suunnittelu aloitettiin, ja maaperätutkimuksen jälkeen todettiin, että hinta tulee kasvamaan, mutta vaikutti siltä, että rakentamiseen ryhdyttäisiin. KTP kuitenkin putosi niukasti viime metreillä, ja kaupungin isät huokaisivat helpotuksesta. Tiukkaa vääntöä budjeettivääntöä ei tarvinnut käydä, ja homma saatettiin haudata vähin äänin.

[Monska]

Eli ei ole mitään sääntöä joka kieltäisi halleissa pelaamisen per se, kunhan vain halli täyttää tarvittavat kriteerit?

Aikaisemmin varakenttien ei tarvinnut täyttää samoja kriteereitä kuin varsinaisten kenttien - liigaahan on pelattu ties missä Karihaarassa ja Vaajakoskella ja mm. Kuopio-hallissa. Eli ilmeisesti vasta tälle kaudelle tuli de facto este pelata halleissa kun Veikkausliiga kiristi tulkintaansa varakenttien vaatimuksista?

Tälle kaudelle varakentän kriteerit koventuivat. Esimerkiksi TPS ja Inter eivät saaneet nimetä varakentäkseen Yläkenttää.

[Bob Maali]

Muistutetaas BOB MAALIN mainiosta ideasta viiden vuoden takaa ja jalostetaan sitä pikkuisen pidemmälle:

Hyvä nosto, oon edelleenkin samaa mieltä ja hyväksyn jalostukset.

Ja siis pointtina on että 20 joukkuetta saisivat kerjätä paikallisesti sponssirahaa liigan komeilla väreillä ja vetävillä FC Lahden, Ilveksen jne Lupien logorivistöillä.  Töölön ihme nyt myy omin avuin mainoksensa joka mallissa, mutta rankin sijoilla 12+ oleville pikkuseuroille liigakerhoon kuulumisen status, ja niinkin yksinkertainen juttu kuin liigan toimistolla kyhätyt liigailmeellä varustetut PowerPointit sun muut tulosteet olisivat ihan rahanarvoisia paikallisia autokorjaamoja houkutellessa.

Lisäksi liiga vois paketoida noi keskikesän tasorundit sponsorille rahaa vastaan pakettina tyyliin Fortum Kesäenergia- tai Lidlin Rillimestari -kierrokset.

Ja vaikka niissä olis toki odotettavissa isompia tasoeroja, ni noi sattuis niille oletettavasti parhaille juuri europelien vaiheille mikä sekä tasais eroja että vähentäis eurohaittoja. Ja ennen kaikkea niissä vois tulla monia nostattavia otteluita. EIF:ille tai Kajaanille raha-Lupi kolme kertaa vuodessa olis liikaa mutta kertaalleen kylään keskellä kesää (tai matka isolle kirkolle) vois olla paikallisesti tapaus.  Puhumattakaan siitä, että tässä mallissa isolla todennäköisyydellä kaudessa olis  Stadin/Turun/Lapin/jopa Tampereen derby,  Jaro-VPS, Lahti-Kotka, JJK-KuPS yms. keskimääräistä kiinnostavampia hulinoita. Ja naureskelua kun massi-SJK konttaa Tammisaaressa.

[Hiiritin]

Vähän kyllä mietityttää, jaksaisiko yleisö innostua jos oma jengi pelaisi jotain alasarjaa. Okei, käytännössähän siinä ei ole eroa siihen, että pelaisi Ykkösessä. Periaatteessa joukkue olisi kuitenkin Veikkausliigassa, mutta ilman mahdollisuutta voittaa mestaruutta, mikä tuntuu kyllä hölmöltä. En tiedä olisiko alasarjan voitolla saman verran arvoa kuin Ykkösen mestaruudella, mutta vähän epäilen että ei olisi. Voin olla väärässäkin.Ainakin nuo sarjat pitäisi selkeästi erotella jo nimellä niin, että alasarja tuntuisi oikealta sarjalta eikä vain joltain vankilalta.

Mielenkiintoinen konsepti kuitenkin. Ehdottomasti tuossa on hyvät puolensa.

[Bob Maali]

En tiedä olisiko alasarjan voitolla saman verran arvoa kuin Ykkösen mestaruudella, mutta vähän epäilen että ei olisi.

Olis. Molemmissa keskeistä on nousu korkeampiin kuvioihin.  Ykkösen mestaruudesta höpiseminen pokaalista ny puhumattakaan on laimeaa.

[13ergkamp]

Vähän kyllä mietityttää, jaksaisiko yleisö innostua jos oma jengi pelaisi jotain alasarjaa. Okei, käytännössähän siinä ei ole eroa siihen, että pelaisi Ykkösessä. Periaatteessa joukkue olisi kuitenkin Veikkausliigassa, mutta ilman mahdollisuutta voittaa mestaruutta, mikä tuntuu kyllä hölmöltä.

Onhan tuossa ristiinpelaamisessa aika iso käytännön ero.

En tiedä olisiko alasarjan voitolla saman verran arvoa kuin Ykkösen mestaruudella, mutta vähän epäilen että ei olisi. Voin olla väärässäkin.Ainakin nuo sarjat pitäisi selkeästi erotella jo nimellä niin, että alasarja tuntuisi oikealta sarjalta eikä vain joltain vankilalta.

Miksi ei olisi? Eihän ykkösen mestaruudella ole nytkään kummempaa "arvoa" kuin nousu ylimmälle tasolle.