FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
20.10.2018 klo 17:45:11 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 72 [73] 74 ... 79
 
Kirjoittaja Aihe: Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?  (Luettu 181852 kertaa)
1 Jäsen ja 2 vierasta katselee tätä aihetta.
bluewhite

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat


Vastaus #1800 : 11.10.2018 klo 07:41:15

Väittäisin että tämä pakonomainen "out of the box" ajattelu on yksi suomalaisen palloilun ongelma. Ei tässä mikään sellaista tarvita vaan  helppo 2×14 tai 2×16 riittää. Tämä erottaa suomen oikeista jalkapallo maista.

Näinhän sen pitäisi olla, mutta Veikkausliiga on tasoltaan jo niin huono 12 joukkueella, että laajempaan sarjaan ei ole järkevä ryhtyä.
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1801 : 11.10.2018 klo 08:40:04

Näinhän sen pitäisi olla, mutta Veikkausliiga on tasoltaan jo niin huono 12 joukkueella, että laajempaan sarjaan ei ole järkevä ryhtyä.

Toisaalta jos meillä olis 10 joukkueen liiga, se olis tasoltaan niin huono, että sun mielestä varmaan 12 joukkueen sarjaankaan ei olis perusteltua ryhtyä.

Jos meillä olis tällä kaudella 10 joukkueen liiga, jossa pelais viime kauden kymmenen parasta, liigassa olis nytkin Kemi, MIFK ja SJK, mutta ei Honkaa.

Suomen liigassa nyt vaan tulee aina olemaan Ykkösen kärjestä nousseita pikkuseuroja, koska Ykkösen tasoiset liikevaihdot on melko helppo kerätä pikkupaikkakuntien yhteisöiltä. Liigatasolla rajat tulee vastaan helposti, mutta putoamiseen saattaa mennä silti useampi vuosi. Käytännössä tää tarkoittaa sitä, että mitä pienempi liiga Suomessa on, sitä suurempi osa liigan jengeistä on pikkujengejä, mikä keskimäärin heikentää tasoa ja etenkin suomifutiksen kehityspotentiaalia enemmän kuin se, että liigassa olis 14 tai 16 jengiä. 90-luvulla 10 joukkueen liigoihin mahtui vaan neljä suurten talousalueiden seuraa ja loput oli pikkukaupunkien porukoita.
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1802 : 11.10.2018 klo 09:52:58

Käytännössä tää tarkoittaa sitä, että mitä pienempi liiga Suomessa on, sitä suurempi osa liigan jengeistä on pikkujengejä, mikä keskimäärin heikentää tasoa ja etenkin suomifutiksen kehityspotentiaalia enemmän kuin se, että liigassa olis 14 tai 16 jengiä. 90-luvulla 10 joukkueen liigoihin mahtui vaan neljä suurten talousalueiden seuraa ja loput oli pikkukaupunkien porukoita.

Tämä argumentointi on jonkin asteinen typeryyden huipentuma. Mitään sellaista automaattia, jossa 10 joukkueen liiga tarkoittaisi pienen talousalueen joukkuieiden määrän kasvua ei ole olemassa. Aiemman, lyhyen jakson jolloin pelattiin kymmen joukkueen sarjaa käyttö tästä todisteena ei kestä lähempää tarkastelua, sillä tässä argumentaatiossa sotketaan korrelaatio ja kausalideetti toisiinsa.

Kausi -97 oli poikkeuskausi, koska kauden -96 päätteeksi tiputettiin divariin peräti kolme joukkuetta ja divarista nostettiin yksi. Kartta ja paikkakuntajakauma näyttäisi heti tyystin erilaiselta jos saunassa olisi vihdottu ratkaisu, jossa tippujia olisi ollut kaksi ja divarista ei olisi noustettu tuolla kaudella joukkuetta liigaan. Näin Ilves olisi säilynyt sarjassa ja täysin amatööripohjalta toiminut TP-Seinäjoki olisi jäänyt nousematta.

Lisäksi argumentointi ei kestä lähempää tarkastelua, sillä vaikka Myllykoski ja Valkeakoski (-98) olivat paikkoina pieniä, oli niillä erittäin vahvat paikalliset ja avokätiset tukijat jotka mahdollistivat seuroille resurssit, joita talousalueelta ei muutoin olisi mitenkään pystytty kokoamaan ja joiden kokoaminen merkittävästi suuremmiltakaan talousalueilta ei 90-luvun lopun Suomessa ollut millään muotoa helppoa. Tuohon aikaan Wiklöfin tuki Jarolle oli melkoisen tukevaa ja se oli budjetiltaan tukevasti sarjan keskikastin yläpuolella. (Korjaus: nimimerkki Kronofogden muistutti että Wiklöf ryhtyi tukemaan Jaroa vasta reilusti tämän vuosituhannen puolella.) Eli kyllä, nuo paikkakunnat olivat pieniä, mutta syy seurojen pelaamisessa korkeimmalla sarjatasolla oli seurausta niiden takaa löytyneistä vahvoista tukijoista, ei paikkakuntien pienuudesta taiitä että sarjajärjestelmä olisi jotenkin suosinut pienien paikkakuntien seuroja. Kaikki edellä mainitsemistani seuroista pelaavat nykyisin alemmissa sarjoissa, mutta tämän takana ei ole että nykyinen sarjajärjestelmä jotenkin suosisi isompia paikakkuntia vaan se ettei niillä ole riittäviä resursseja ja riittävän laadukasta organisaatiota veikkausliigassa pelaamiseen.

« Viimeksi muokattu: 11.10.2018 klo 10:53:41 kirjoittanut hoc »
Tarinankertoja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves


Vastaus #1803 : 11.10.2018 klo 10:03:27

Anteeksi kiakkopuhe, mutta kun se kateus ja halveksunta ”kendoa” kohtaan ilmeisesti estää näkemsätä asioita….

Tota, kendon huippuseurojen piirissähän ollaan huolissaan siitä että joukkueita on liikaa

Et seuraa kovinkaan tarkasti kiekkoa mitä ilmeisimmin. Mulle kun Ilves On, lajissa kuin lajissa, niin pistetään nyt tää oikoseksi tämä asia tällä futisfoorumillakin.

Joukkueita on ”liikaa” vain joidenkin pääkaupunkiseutulaisten mielestä, jotka ikävöivät Jokereita. Joukkuemääränhän pitäisi olla 16, mutta Espoo ei kyennyt pitään Liigajoukkuetta pystyssä. Siksi Ehkä yksi joukkue on liikaa, mutta sekin näyttäsi tällä kaudella pääseen mukaan kisaan (Jukurit). Joukkuemäärän lisäys Jokerien lähdön jälkeen on tehty kokonaisrahamäärän lisäämiseksi ja siinä on onnistuttu, vaikka Jokerin isot yleisömäärät vierasmashtien osalta on poistuneet.

Pelaajien laatu on heikentynyt Liigassa pelaavien osalta, mutta se on suoraa seurausta KHL:n mukaantulosta ja KHL pyörii oligarkirahoin, joiden kanssa ei oikein voi kilpailla. Nythän KHL on tuomassa HardCap palkkakattoa, koska sielläkin on ymmärretty tasaisen sarjan edut ala NHL. Nyt Liigasta änäriin lähtijöiden määrä on myös kasvussa, eli siis liigassa tuotetaan yhä enemmän laatupelaajia maailmalle.

Saksan nousua myös jääkiekko mahdiksi on kansainvälisesti ajettu ja odotettu, ja ehkä nyt se Euroopan rikkaimman maan sarja alkaa vetämään, kun menestystä olympialaissa tuli (hopea), vielä ei kuitenkaan olla Liigaa edellä. SHL on sitten se kiperin kilpailija, ja Ruotsissa on onnistuttu vetämään kaulaa Suomeen.. tosin tämä on totta myös futiksen puolella (no futiksessa ei olla tasoissa koskaan oltukaan, kiakossa oltiin 2000 luvun taitteessa).

Seurojen talous EI ole pääsääntöisesti mitenkään kuralla. Ja suunta on ollut kokoajan eteenpäin. Toki futiksen tapaan on muutama mesenaattiseura, kuten Kodisojan rahoittama TPS tai nerokas Raumalainen RTK:n rahoittama Lukko.  

Alla seurojen viimevuoden tulokset. TPS on suunnitelmallisesti tappiolla, koska SuperCell miehet maksaa. Ässät otti juhlakausiriskiä ja saneerasivat Isomäen hallin. JYP teki ”omatpojat” kotiin risikllä ja hankki vanhat tähtensä, mutta ei lasketusti päässeet finaaleihin (riski realisoitui). HPK:n piti menestyä myös paremmin ennakko-odotuksiin nähden. Ainoa näistä jonka pääoman kannalta ongelmia voi tulla on Ässät. Jukureilla on namusetä. Lukko on RTK:n satojenmiljoonien liikevaihdossa peanuts (vrt Inter futiksessa)

+ 1 200 000 € Kärpät
+ 773 000 € Tappara
+ 568 000 € KalPa
+ 159 000 € Ilves
+ 80 000 € KooKoo
+ 23 000 € Pelicans
+ 6 864 € SaiPa
- 170 000 € HPK
- 201 000 € JYP
- 365 447 € Jukurit
- 450 000 € Ässät
- 1 200 000 € TPS

Ero futikseen on hurja Se ei johdu pelkästään tietenkään sarjamuodosta, mutta se, että huippuseurat erosivat omaksi Liigakseen 75 ja ovat sen jälkeen tehneet itsenäisiä päätöksiä kiekkoliitosta piittaamatta (sarjan sulkeminen esim ei miellyttänyt kiekkoliittoa) on nostanut 40 vuodessa kiekon siihen asemaan missä se on. Ainoastaan Kanadassa kiekko on Suomen tavoin se ykköslaji…

Sen sijaan että väheksyy kendoa, niin kannattaisi nöyränä katsoa ja oppia mitä siä on tehty.
« Viimeksi muokattu: 11.10.2018 klo 10:07:04 kirjoittanut Tarinankertoja »
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1804 : 11.10.2018 klo 10:20:21

Et seuraa kovinkaan tarkasti kiekkoa mitä ilmeisimmin.

Tämä totta. Kirjoittamani perustui tuon muutaman viikon takaisen seuratalousuutisoinnin yhteydessä kirjoiteltuihin ja televisoituihin kommentointeihin, joissa joku seuravaikuttaja (muistaakseni Kärppien, mutta en muista varmasti) oli huolissaan seurojen suuresta määrästä, heikosta taloudesta ja ettei riittävän laadukkaita pelaajia tahdo löytyä, mikä on johtanut sarjan tason laskuun.... Ilmeisesti tästä on kiakkopiireissä sitten eri mielipiteitä. Veikkaan että sielläkin sarja- ja taloustaulukon loppupäästä löytyvät ovat sitä mieltä että kaikki on hyvin...?
Kronofogden

Poissa Poissa


Vastaus #1805 : 11.10.2018 klo 10:23:18

Lisäksi argumentointi ei kestä lähempää tarkastelua, sillä vaikka Myllykoski ja Valkeakoski (-98) olivat paikkoina pieniä, oli niillä erittäin vahvat paikalliset ja avokätiset tukijat jotka mahdollistivat seuroille resurssit, joita talousalueelta ei muutoin olisi mitenkään pystytty kokoamaan ja joiden kokoaminen merkittävästi suuremmiltakaan talousalueilta ei 90-luvun lopun Suomessa ollut millään muotoa helppoa. Tuohon aikaan Wiklöfin tuki Jarolle oli melkoisen tukevaa ja se oli budjetiltaan tukevasti sarjan keskikastin yläpuolella.
Ai minä ja kaikki muutkin Jaron kannattajat luultiin että Wiklöf on ruvennut tukemaan Jaroa vasta vajaa kymmenen vuotta sitten. Mutta onhan se hyvä että forkalla on asiantuntijoita jotka tietää asian todellisen laidan...
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1806 : 11.10.2018 klo 10:30:22

Ai minä ja kaikki muutkin Jaron kannattajat luultiin että Wiklöf on ruvennut tukemaan Jaroa vasta vajaa kymmenen vuotta sitten. Mutta onhan se hyvä että forkalla on asiantuntijoita jotka tietää asian todellisen laidan...

Totta, sekoilin. Tuohon aikaan talouden takuumiehenä taisi vielä olla nimisponsori...?
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #1807 : 11.10.2018 klo 11:11:23

Ero futikseen on hurja Se ei johdu pelkästään tietenkään sarjamuodosta, mutta se, että huippuseurat erosivat omaksi Liigakseen 75 ja ovat sen jälkeen tehneet itsenäisiä päätöksiä kiekkoliitosta piittaamatta (sarjan sulkeminen esim ei miellyttänyt kiekkoliittoa) on nostanut 40 vuodessa kiekon siihen asemaan missä se on.

Suomessa tämä ei onnistu ihan näin helposti, mikäli haluaa päästä pelaamaan myös euro-pelejä. UEFA on nimittäin aika tarkka siitä, että paikalliset liitot ovat niitä, jotka viime kädessä tekevät päätökset.
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1808 : 11.10.2018 klo 11:19:09

Tämä argumentointi on jonkin asteinen typeryyden huipentuma. Mitään sellaista automaattia, jossa 10 joukkueen liiga tarkoittaisi pienen talousalueen joukkuieiden määrän kasvua ei ole olemassa. Aiemman, lyhyen jakson jolloin pelattiin kymmen joukkueen sarjaa käyttö tästä todisteena ei kestä lähempää tarkastelua, sillä tässä argumentaatiossa sotketaan korrelaatio ja kausalideetti toisiinsa.

Kausi -97 oli poikkeuskausi, koska kauden -96 päätteeksi tiputettiin divariin peräti kolme joukkuetta ja divarista nostettiin yksi. Kartta ja paikkakuntajakauma näyttäisi heti tyystin erilaiselta jos saunassa olisi vihdottu ratkaisu, jossa tippujia olisi ollut kaksi ja divarista ei olisi noustettu tuolla kaudella joukkuetta liigaan. Näin Ilves olisi säilynyt sarjassa ja täysin amatööripohjalta toiminut TP-Seinäjoki olisi jäänyt nousematta.

Olen totta kai tehnyt johtopäätökseni laajemman datan kuin kausien 97 ja 98 perusteella. Tällä vuosituhannella on pelattu 12 joukkueen liigakausia yhteensä 11 kpl, ja keskimäärin suurimmilta talousalueilta (Pk-seutu, Tampere, Turku, Oulu) on liigassa ollut näinä kausina 4 joukkuetta (vaihteluväli 4-5 kpl). 14 joukkueen liigakausia taas on yhteensä 7 kpl, ja keskimäärin suurimmilta talousalueilta on liigassa ollut näinä kausina 6 joukkuetta (vaihteluväli 5-7 kpl).

Ei siis ole keksitty väite, että isommassa liigassa on enemmän suurten talousalueiden joukkueita, ja syykin on melko selvä. Ykkösessä pärjäämiseen kun riittää melko pienet tulot, ja siksi sieltä on noussut liigaan Kemiä, MIFK:ä ynnä muita ja tänäkin vuonna EIF keikkui sarjakärjessä pitkään.

Myllykoski...Valkeakoski...Jaro
Kaikki edellä mainitsemistani seuroista pelaavat nykyisin alemmissa sarjoissa, mutta tämän takana ei ole että nykyinen sarjajärjestelmä jotenkin suosisi isompia paikakkuntia vaan se ettei niillä ole riittäviä resursseja ja riittävän laadukasta organisaatiota veikkausliigassa pelaamiseen.

Niin siis nykyinen sarjajärjestelmähän ei missään nimessä suosi isompia paikkakuntia kuin korkeintaan 10 joukkueen liigaan verrattuna.

Kaikki mainitsemasi kolme joukkuetta pelasivat liigassa 14 joukkueen kaudet 2003-2010, ja ovat pudonneet liigasta nykyisen 12 joukkueen sarjan aikana. Silti 14 joukkueen liigassa oli enemmän joukkueita suurilta talousalueilta kuin 12 joukkueen liigakausilla. Tämä johtuu siitä, että yhä edelleen Ykkösen voittaa helposti pikkupaikkojen tuloilla, jolloin niitä on edelleen liigajoukkueista iso osuus.

Juuri sen takia Suomessa tarvittaisiin vähintään 14 joukkueen liiga niin, että suurilta talousalueilta tulevien liigajoukkueiden osuutta saataisiin kasvatettua, sillä pienillä joukkueilla ei rahkeet riitä nykyistä parempaan, vaikka ne helposti nousevat ykkösestä liigaan ja pysyvät siellä kauden tai useampia.

Jos meillä olisi nyt 10 joukkueen liiga, Ykkösen voisi silti voittaa yhtenä vuonna Kemi, toisena EIF, kolmantena MIFK, neljäntenä VPS jne. Juurikin Ykkösessä pärjäämiseen tarvittava rahamäärä on ratkaisevin tekijä siinä, että meidän täytyy kasvattaa liigan joukkuemäärää. Kukaan ei oikeasti halua, että suomifutista kehittää Klubin lisäksi vain pari muuta suurilta talousalueilta tulevaa potentiaalista uutta suurseuraa.

Klubin mestaruuksien kannalta 10 joukkueen liiga olisi toki paras mahdollinen ratkaisu, koska sillä ei olisi siinä vaiheessa yhtään potentiaalista pitkän linjan haastajaa. Klubihan on ainut liigajengeistä, joka on sijoittunut tällä vuosikymmenellä joka ikinen kausi 10 joukkoon. Ja Interin lisäksi ainut jengi, joka on pelannut liigassa koko tämän vuosituhannen. Eli mitä pienempi liiga Suomeen laitetaan, sitä varmemmin Klubi on omassa ylhäisessä yksinäisyydessään. Sinänsä ei siis ihme, että juuri Klubi-väki niin usein kannattaa pienempää liigaa.
Kratos

Poissa Poissa


Vastaus #1809 : 11.10.2018 klo 11:23:32

Lainaus käyttäjältä: Tarinankertoja link=topic=181844.msg11959681#metaforia date=1539241407
Sen sijaan että väheksyy kendoa, niin kannattaisi nöyränä katsoa ja oppia mitä siä on tehty.

Onko oppi siis, että kun paljon terveemmin voiva jääkiekko ei kykene kuin 15 joukkueeseen, ei jalkapallokaan siihen kykene?

Oppia varmaan kannattaa ottaa, mutta mitähän se käytännössä tarkoittaisi.
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #1810 : 11.10.2018 klo 11:32:50

Pienet talousalueet vs. suuret on muuten siinä mielessä väärä vertailu, että Myllykoski, Pietarsaari tai Valkeakoski eivät olleet taloudellisessa mielessä pieniä paikkoja silloin kun Mypa, Jaro tai Haka pelasivat liigaa, vaan päin vastoin, nuo olivat taloudellisessa mielessä todella isoja paikkoja, sillä tehtailta irtosi rahaa. Nykyään tilanne on eri koska taloudellinen suuruus on alueelta poistunut. Liigassa voisi siis pelata aivan hyvin joukkueet Sottungasta, Luhangasta, Lestijärveltä, Hailuodosta ja Utsjoelta, jos noilla paikkakunnilla vain olisi joku miljonääri, joka maksaa lystin. Tällöinkin teoriassa talousalueet olisivat pieniä, mutta taloudellisessa mielessä alueet eivät olisi niin pieniä sillä tuollaiseen taloudelliseen suuruuteen riittää yksi riittävän suuri maksaja. Ja tuon tahon ei tarvitse olla edes erityisen suuri, sillä miljoonalla vuodessa saa jo varsin kilpailukykyisen joukkueen kasaan.
Kronofogden

Poissa Poissa


Vastaus #1811 : 11.10.2018 klo 11:51:40

Pienet talousalueet vs. suuret on muuten siinä mielessä väärä vertailu, että Myllykoski, Pietarsaari tai Valkeakoski eivät olleet taloudellisessa mielessä pieniä paikkoja silloin kun Mypa, Jaro tai Haka pelasivat liigaa, vaan päin vastoin, nuo olivat taloudellisessa mielessä todella isoja paikkoja, sillä tehtailta irtosi rahaa. Nykyään tilanne on eri koska taloudellinen suuruus on alueelta poistunut. Liigassa voisi siis pelata aivan hyvin joukkueet Sottungasta, Luhangasta, Lestijärveltä, Hailuodosta ja Utsjoelta, jos noilla paikkakunnilla vain olisi joku miljonääri, joka maksaa lystin. Tällöinkin teoriassa talousalueet olisivat pieniä, mutta taloudellisessa mielessä alueet eivät olisi niin pieniä sillä tuollaiseen taloudelliseen suuruuteen riittää yksi riittävän suuri maksaja. Ja tuon tahon ei tarvitse olla edes erityisen suuri, sillä miljoonalla vuodessa saa jo varsin kilpailukykyisen joukkueen kasaan.
Jaroa on oikeastaan turha tähän porukkaan sotkea, sillä UPM:n tuki Jarolle ei ollut suhteessa lähelläkään sitä mitä Haka sai UPM:ltä tai Mypa Myllykoski Paperilta. Sen myös huomaa mitalimäärästä. Toisaalta Jarolla oli jo tuolloin leveä tuki alueen yrityksiltä ja sen takia alamäki 2000-luvulla ei ollut läheskään niin jyrkkä kuin muilla pienillä paikkakunnilla ja paluu liigaan on realistisempaa kuin edellä mainitulla kaksikolla.

Ja jotta ei menisi ihan off-topicin puolelle niin todetaan että tuo 10+10 mallinen liiga voisi oikeasti onnistua jos sen "alasarjan" saisi myytyä sponsoreille ja katsojille liigana. Tämä toki vaatisi brändin, markkinoinnin, lisenssiehtojen y.m. yhtenäistämistä.
bluewhite

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat


Vastaus #1812 : 11.10.2018 klo 12:17:27

12-joukkueen kaksinkertainen sarja. Jotta seuroille ei tulisi liian vähän otteluita Suomen Cupia ja jotain Liigacupia tai höpöhöpö cupia (+ joillekkin europelit). Mielummin höpöhöpö cup kuin pleijarit tai loppusarjat.
Bob Maali

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Lahti


Vastaus #1813 : 11.10.2018 klo 12:27:21

Jaroa on oikeastaan turha tähän porukkaan sotkea, sillä UPM:n tuki Jarolle ei ollut suhteessa lähelläkään sitä mitä Haka sai UPM:ltä tai Mypa Myllykoski Paperilta.

... mutta peliasu oli täynnä mainoksia UPM:n alihankkijoilta, joita Valkeakoskea sutkimmat paikallispaperiparonit olivat isällisesti ohjeistaneet ettei tarvinnut UPM:n pussista maksaa?
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #1814 : 11.10.2018 klo 12:35:30

12-joukkueen kaksinkertainen sarja. Jotta seuroille ei tulisi liian vähän otteluita Suomen Cupia ja jotain Liigacupia tai höpöhöpö cupia (+ joillekkin europelit). Mielummin höpöhöpö cup kuin pleijarit tai loppusarjat.

Kaikissa cupeissa on se ongelma, että niissä pelejä tulee 1-N, mikä taas tarkoittaa sitä, että pelien määrä ei sitten välttämättä kasvakaan. Ja kovin montaa höpöhöpö cupia ei kuitenkaan voi kehitellä, että niissä pysyisi joku järki.
Tarinankertoja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves


Vastaus #1815 : 11.10.2018 klo 13:34:52

Suomessa tämä ei onnistu ihan näin helposti, mikäli haluaa päästä pelaamaan myös euro-pelejä. UEFA on nimittäin aika tarkka siitä, että paikalliset liitot ovat niitä, jotka viime kädessä tekevät päätökset.

Kyllä, en väitäkään, että asioita tulisi tehdä1:1 vaan sitä, että onnistumisista kannattaa ottaa oppia... Ei kategorisesti halveksia ”se on vaan kendoa”
…Kuten palloliitto on mielestäni tehnyt sillä, että liitto organisoidaan uudelleen ja isojen seurojen äänivalta kasvaa. Tässä ollaan hyvällä tiellä. Palloliitto on edelleen kuskin paikalla, mutta liittokokousedustukset muuttuvat isompia seuroja lievästi suosivammiksi joka johtanee päätöksenteossa enemmän näiden etuja ajaviin järjestelyihin... siis pitkän ajan kuluessa.
Tarinankertoja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves


Vastaus #1816 : 11.10.2018 klo 13:41:56

nuo olivat taloudellisessa mielessä todella isoja paikkoja, sillä tehtailta irtosi rahaa. Nykyään tilanne on eri koska taloudellinen suuruus on alueelta poistunut. Liigassa voisi siis pelata aivan hyvin joukkueet Sottungasta, Luhangasta, Lestijärveltä, Hailuodosta ja Utsjoelta, jos noilla paikkakunnilla vain olisi joku miljonääri, joka maksaa lystin.

Ei… Se että miljonääri maksaa lystin ei poista tosiasiaa paikkakunnan väkimäärästä. Joka siis on suoraan verrannollinen paikkakunnalla olevaan liike-elämän määrään ja tätä kautta kiinnostukseen näkyä jalkapalloilun kautta asiakkaille ja käyttää jalkapalloa asiakkaittensa viihdyttämiseen ja verkostoitumistapahtumiin.

Suurilla paikkakunnalla on enemmän yrityksiä ja enemmän halua näkyvyyteen, ja koska näin on, saa jalkapallo enemmän näkyvyyttä. Ja mitä enemmän jalkapallo saa näkyvyyttä, sen laajempi ihmisjoukko sen huomaa ja havaitsee, jotka sitten taas tarkoittaa isompia katsoja määriä ja yhä isompien yritysten kiinnostusta lajiin, joka sitten tuo lisää sitä rahaa jne.

Jalkapallosta on kiakon tavoin tulossa viihdebisnestä ja se vaati yleisömassoja ja näitä ei enää pikkupaikkakunnilta löydy, varsinkaan jatkossa kun kaupungistumine sen kun  kiihtyy.
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #1817 : 11.10.2018 klo 14:12:36

Ei… Se että miljonääri maksaa lystin ei poista tosiasiaa paikkakunnan väkimäärästä. Joka siis on suoraan verrannollinen paikkakunnalla olevaan liike-elämän määrään ja tätä kautta kiinnostukseen näkyä jalkapalloilun kautta asiakkaille ja käyttää jalkapalloa asiakkaittensa viihdyttämiseen ja verkostoitumistapahtumiin.

Jalkapallosta on kiakon tavoin tulossa viihdebisnestä ja se vaati yleisömassoja ja näitä ei enää pikkupaikkakunnilta löydy, varsinkaan jatkossa kun kaupungistumine sen kun  kiihtyy.

Tässä on virheolettama. Väkimäärällä ei ole mitään väliä, jos on joku taho, joka maksaa sen lystin katsojista välittämättä. Niinpä sinne Utsjoelle voidaan pistää liigajoukkue pystyyn, kunhan vain löydetään joku, joka pistää sen miljoonan tai pari siihen joukkueeseen joka vuosi (oletetaan nyt, että olosuhteita ei tarvitse rakentaa). Väkimäärä on siis relevantti vain niiden joukkueiden kohdalla, jotka toimivat ns. markkinatalouden sääntöjen mukaan, eli saavat rahansa sponsseilta ja katsojilta, mutta jos on olemassa joku mesenaattitaho (henkilö tai firma, ei väliä), niin sitten sillä väkimäärällä ei olekaan enää mitään väliä.
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1818 : 11.10.2018 klo 14:36:12

...
Ykkösessä pärjäämiseen kun riittää melko pienet tulot, ja siksi sieltä on noussut liigaan Kemiä, MIFK:ä ynnä muita ja tänäkin vuonna EIF keikkui sarjakärjessä pitkään.
...
Tämä johtuu siitä, että yhä edelleen Ykkösen voittaa helposti pikkupaikkojen tuloilla, jolloin niitä on edelleen liigajoukkueista iso osuus.
...
Juurikin Ykkösessä pärjäämiseen tarvittava rahamäärä on ratkaisevin tekijä siinä, että meidän täytyy kasvattaa liigan joukkuemäärää.

Tämän ongelman yhtenä aiheuttajana on, että Ykkösessä on vähemmän joukkeita kuin Veikkausliigassa ja näin Ykkösen kaudessa on vähemmän pelejä kuin Veikkausliigassa. Tämän johdosta Ykkösen kauden pystyy vetämään läpi pienemmällä pelaajamäärällä kuin veikkausliigan, mikä puolestaan johtaa isoon kuluhyppäykseen veikkausliigaan nousun realisoituessa kun muiden kulujen nousun lisäksi pitäisi yllättäen pystyä ylläpitämään laajempaa pelaajarosteria. Ongelman pienentämiseksi Ykkösen ja Veikkausliigan sarjajärjestelmien pitäisi olla yhtenäiset.

Sarjajärjestelmää pitäisi myös katsoa kokonaisuutena ja katsoa Ykköselle tapahtuu jos liigan kokoa kasvatetaan kahdella joukkueella. (Etenkin jos nykyisestä tilanteesta, jossa sarjajärjestelmät poikkeavat toisistaan halutaan eroon, jolloin myös Ykkösen koko pitäisi kasvattaa 14 joukkueeseen.) Tällöinhän Ykkösestä olisi tulevina kausina nousemassa vielä enemmän pienten paikkakuntien resurssi- ja olosuhderajoitteisia joukkueita.  

Analyysissäsi isoimpana ongelmana on että sekoitat korrelaation ja kausaliteetin toisiinsa. Vähän kuin analyysissä, jossa päädytään tulokseen jossa jäätelön syönti lisää hukkumiskuolemia.

hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1819 : 11.10.2018 klo 14:45:31

Tässä on virheolettama. Väkimäärällä ei ole mitään väliä, jos on joku taho, joka maksaa sen lystin katsojista välittämättä.

Tämä. Eikä tuon tahon rahojen tarvitse olla lähtöisin tuon talousalueen asukkailta. Ari Lahden KuPS mesenointi voidaan nähdä tulonsiirtona pääkaupunkiseudun rahatahoilta Kuopilaiselle jalkapallolle.
törömömmö

Poissa Poissa


Vastaus #1820 : 11.10.2018 klo 14:56:52

Tässä on virheolettama. Väkimäärällä ei ole mitään väliä, jos on joku taho, joka maksaa sen lystin katsojista välittämättä. Niinpä sinne Utsjoelle voidaan pistää liigajoukkue pystyyn, kunhan vain löydetään joku, joka pistää sen miljoonan tai pari siihen joukkueeseen joka vuosi (oletetaan nyt, että olosuhteita ei tarvitse rakentaa). Väkimäärä on siis relevantti vain niiden joukkueiden kohdalla, jotka toimivat ns. markkinatalouden sääntöjen mukaan, eli saavat rahansa sponsseilta ja katsojilta, mutta jos on olemassa joku mesenaattitaho (henkilö tai firma, ei väliä), niin sitten sillä väkimäärällä ei olekaan enää mitään väliä.

Ensin pitäisi varmaan määritellä mihin pyritään. Halutaanko absoluuttista tasoa liigaan tässä ja nyt vai lisähuomiota ja yleisöä suomifutikseen ja kuinka pitkällä tähtäimellä.

Molemmat olette oikeassa mutta eri näkökulmista. Itse näen tärkeämpänä pitkän tähtäimen ”kestävän kehityksen” sekä laajan yleisön ja juniorimassojen sitouttamisen kuin liigan tämän hetkisen tason. Tässä ajattelussa laajalla väestöpohjalla tavoitettava useiden pienien virtojen rahoitus on parempi vaihtoehto kuin yksittäisen utsjokelaismiljardöörin mesenaattitoiminta.

Molemmat kelpaa kyllä, mutta parasta ovat elinvoimaisella talousalueella toimivat mesenaatit, jotka hyödyntävät laajaa väestöpohjaa rakentamaan kestävää pohjaa toiminnalle ja saavat ne useat purot virtaamaan niin, että sinä päivänä kun mesenaatti kyllästyy tai kuopataan, homma ei luhistu kasaan.
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #1821 : 11.10.2018 klo 15:12:57

Ensin pitäisi varmaan määritellä mihin pyritään. Halutaanko absoluuttista tasoa liigaan tässä ja nyt vai lisähuomiota ja yleisöä suomifutikseen ja kuinka pitkällä tähtäimellä.

Molemmat olette oikeassa mutta eri näkökulmista. Itse näen tärkeämpänä pitkän tähtäimen ”kestävän kehityksen” sekä laajan yleisön ja juniorimassojen sitouttamisen kuin liigan tämän hetkisen tason. Tässä ajattelussa laajalla väestöpohjalla tavoitettava useiden pienien virtojen rahoitus on parempi vaihtoehto kuin yksittäisen utsjokelaismiljardöörin mesenaattitoiminta.

Molemmat kelpaa kyllä, mutta parasta ovat elinvoimaisella talousalueella toimivat mesenaatit, jotka hyödyntävät laajaa väestöpohjaa rakentamaan kestävää pohjaa toiminnalle ja saavat ne useat purot virtaamaan niin, että sinä päivänä kun mesenaatti kyllästyy tai kuopataan, homma ei luhistu kasaan.

Siis itsekin ehdottomasti liputan sen puolesta, että pääosa liigajoukkueista olisi nimenomaan suurilta talousalueilta ja niiden toiminta olisi sen avulla taloudellisesti tervettä. Tässä kuitenkin vertailtiin sitä, että milloin liigassa on ollut pienten ja suurten talousalueiden joukkueita ja tuossa vertailussa oltiin menty metsään koska mesenaattijoukkueiden kohdalla sillä talousalueen koolla ei sinänsä ole väliä.
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1822 : 11.10.2018 klo 16:18:15

Analyysissäsi isoimpana ongelmana on että sekoitat korrelaation ja kausaliteetin toisiinsa. Vähän kuin analyysissä, jossa päädytään tulokseen jossa jäätelön syönti lisää hukkumiskuolemia.

Oikeasti ainut ongelma taitaa olla se, että olet jo valmiiksi päättänyt vastustaa isoja liigoja ja ajaa pieniä liigoja, etkä ennakko-oletuksesi takia suostu ennakkoluulottomasti huomioimaan, mikä suomifutiksessa vaikuttaa mihinkin asiaan. Ja nyt oletan, että sinä vastaat minulle päinvastoin. Olennainen ero on se, että mä edes yritän perustella väitteitäni datalla ja havainnoilla :)
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1823 : 11.10.2018 klo 16:30:48

Tässä kuitenkin vertailtiin sitä, että milloin liigassa on ollut pienten ja suurten talousalueiden joukkueita ja tuossa vertailussa oltiin menty metsään koska mesenaattijoukkueiden kohdalla sillä talousalueen koolla ei sinänsä ole väliä.

Tai siis ei menty metsään sikäli, että 12 joukkueen liigassa on ollut vähemmän suurten talousalueiden (pk-seutu, Tampere, Turku, Oulu) joukkueita kuin 14 joukkueen liigassa siitä huolimatta, että 14 joukkeen liigassa oli enemmän pienten alueiden mesenaattiseuroja (Haka, Mypa, Jaro).
Ia

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KTP ja Aleksi Pahkasalon erikoistilanteet


Vastaus #1824 : 11.10.2018 klo 17:24:38

Tahdon nyt vielä muistuttaa, että 2x16 liiga sisältää 18 sellaista peliä kaudessa, jotka toteutuisivat myös kymmenen joukkueen sarjassa ja 22 peliä, jotka pelattaisiin myös nykyisessä 12-joukkueen sarjassa.

 
Sivuja: 1 ... 72 [73] 74 ... 79
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines