FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
20.10.2018 klo 17:36:23 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 73 [74] 75 ... 79
 
Kirjoittaja Aihe: Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?  (Luettu 181844 kertaa)
2 jäsentä ja 4 vierasta katselee tätä aihetta.
Thalian

Paikalla Paikalla


Vastaus #1825 : 11.10.2018 klo 18:07:24

Tai siis ei menty metsään sikäli, että 12 joukkueen liigassa on ollut vähemmän suurten talousalueiden (pk-seutu, Tampere, Turku, Oulu) joukkueita kuin 14 joukkueen liigassa siitä huolimatta, että 14 joukkeen liigassa oli enemmän pienten alueiden mesenaattiseuroja (Haka, Mypa, Jaro).

No siis tämä on faktuaalisesti totta. Se, miksi näin oli, ei sitten johdukaan ollenkaan siitä, mistä sen väität johtuvan.
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1826 : 11.10.2018 klo 18:34:57

No siis tämä on faktuaalisesti totta. Se, miksi näin oli, ei sitten johdukaan ollenkaan siitä, mistä sen väität johtuvan.

Mistäs mä väitinkään tuon johtuvan, ja miksi se ei johdu siitä, ja mistä se sitten johtuu?

Putosin kelkasta, että mistä me kaks nyt väiteltiinkään :)
Thalian

Paikalla Paikalla


Vastaus #1827 : 11.10.2018 klo 18:53:19

Mistäs mä väitinkään tuon johtuvan, ja miksi se ei johdu siitä, ja mistä se sitten johtuu?

Putosin kelkasta, että mistä me kaks nyt väiteltiinkään :)

Nyt haisee kovasti maalitolppien siirtelyä.
Etkö ole koko ajan puhunut siitä, että pienempi sarja on huono, koska siinä on suhteessa enemmän pienten kaupunkien joukkueita, ja tätä väitettä olet tukenut sillä, että näin on historiassa tosiaan ollut?

Väitehän on siis faktisesti tosi, mutta pienten kaupunkien joukkueiden suhteellisen määrän muutokset eivät johdu millään tavalla siitä sarjajärjestelmästä. Eli tässä on sekoitettu korrelaatio ja kausaliteetti oikein komeasti.
Fred The Red

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: ei oo muutako peeäskemi


Vastaus #1828 : 11.10.2018 klo 19:10:49

Mitä vähemmän joukkueita liigassa on sitä tasokkaampi se on. Ja sitä paremmin myös talousasiat ovat kunnossa. Liigan tasokkuus taas luo kiinnostusta.
Oisko 2? HJK v HIFK, stadin derby tappeluineen x 32...??
sixpack

Poissa Poissa


Vastaus #1829 : 11.10.2018 klo 19:37:27

Mitä vähemmän joukkueita liigassa on sitä tasokkaampi se on. Ja sitä paremmin myös talousasiat ovat kunnossa. Liigan tasokkuus taas luo kiinnostusta.
Kiinnostusta ei luo se, että liiga pilataan lisäämällä joukkueita. Päinvastoin.
Myöskään suomalaisen futiksen menestykseen ei vaikuta se, että liigaa pelattaisiin mahdollisimman monella paikkakunnalla. Tämä ei nosta suomalaisen futiksen tasoa yhtään.
Eikä se myöskään karkota pelaajia pois futiksen parista sen enempään kuin aikaisemminkaan. Piste.
10 joukkueen liiga on Suomen kokoisessa maassa se mikä on oikein.

Mitä enemmän joukkueita liigassa on, sitä kiinnostavampi se on. Jos Helsingissä tai Oulussa ei olisi liigajoukkuetta, ei siellä kovinkaan aktiivisesti liigaa seurattaisi, matkusteltaisi peleihin, osallistuttaisi keskusteluihin joukkueista ja pelaajista. Käännyttäisiin ehkä ennemmin seuraamaan jotain muuta paikallista penkkiurhelulajia. Oman paikkakunnan tai seudun joukkueet kiinnostavat, ei se miten loistava oli vaikkapa kuvitteellinen Maarianhaminan ja Haminan välinen ottelu.

Mitä enemmän joukkueita, sitä enemmän suomalainen jalkapallo saa tukea: Kunnat parantavat olosuhteita, sponsorit kiinnostuvat (Savon sanomat ei mainostaisi RoPSin paidoissa vaikka se menestyisi kuinka hyvin eikä Napapiirin kuljetus Oy FC Lahen paidoissa). Tällöin suomalaisen futiksen tason on mahdollista nousta.  

Mitä enemmän joukkueita on liigassa, sitä enemmän se tarjoaa työllistymismahdollisuuksia pelaajana tai valmentajana - tai jos ei nyt ihan oikeana ammattina, niin ainakin mahdollisuutena osoittaa oman tasonsa. Jokaisessa joukkueessahan on vain rajallinen määrä mahdolisuuksia päästä pelaamaan tai edes päästä joukkueeseen, mitä vähemmän joukkueita, sitä vähemmän mahdollisuuksia. Mitä vähemmän joukkueita, sitä vähemmän pelejä myös katsojille:
10 joukkueen kolminkertaisessa sarjassa on 10 x 27/2 =135 ottelua
16 joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa on 16 x 30/2 = 240 ottelua
« Viimeksi muokattu: 11.10.2018 klo 19:40:03 kirjoittanut sixpack »
Tarinankertoja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves


Vastaus #1830 : 11.10.2018 klo 19:40:59

Väkimäärällä ei ole mitään väliä, jos on joku taho, joka maksaa sen lystin katsojista välittämättä. Niinpä sinne Utsjoelle voidaan pistää liigajoukkue pystyyn, kunhan vain löydetään joku, joka pistää sen miljoonan tai pari siihen joukkueeseen joka vuosi (oletetaan nyt, että olosuhteita ei tarvitse rakentaa).

Totta kai voidaan, mutta se ei edistä jalkapallon kokonaisetua, eli näkyvyyttä ja laajempaa kannattajapohjaa ja sitä kautta laajempia taloudellisia hartioita.
Mesenaattiseurat pienillä paikkakunnilla syö Koko sarjan etua. Ei ole yhdentekevää jos onko 10 näkyvää seuraa vai 9 kokonaisresurssien kannalta. Jälleen lätkänpuolelta se Jokerien poistuminen ja Kärppien korpivaellus ovat hyviä esimerkkejä kokonaistalouden kannalta huonoista asioista.

Sarjaa on katsottava kokonaisuutena.. Sarjan menestyksen kasvu on kaikkien etu, jolloin tällaiset seurat ovat vahingollisia kokonaisuudelle
Tällä hetkellä Veikkausliigassa on se onnellinen tilanne, että mesenaattiseurat ovat isojen paikkakuntien seuroja (Inter, SJK ja Kups), eikä pieniä ”myllykoskia” ole enää mukana.

On myös aika hyödytöntä vertailla miten Veikkausliigassa on ennen pelattu, sillä koskaan ei ole ollut potentiaalin mukaista kasvua. On katsottava niitä esimerkkejä onnistuneista sarjoista. kotimaasta sitä kendoa ja sen sarjajärjestelmiä ja markkinointia, futiksessa lähellä on Ruotsia ja Norjaa.. tämä EI tarkoita kopioimista, mutta onnistuneista rakenteista oppimista.

Maakuntasatraappi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kauneustubetus


Vastaus #1831 : 11.10.2018 klo 19:51:12

Sarjaa on katsottava kokonaisuutena.. Sarjan menestyksen kasvu on kaikkien etu, jolloin tällaiset seurat ovat vahingollisia kokonaisuudelle
Tällä hetkellä Veikkausliigassa on se onnellinen tilanne, että mesenaattiseurat ovat isojen paikkakuntien seuroja (Inter, SJK ja Kups), eikä pieniä ”myllykoskia” ole enää mukana.

Inter kerää Turussa osapuilleen samanlaisia yleisömääriä kuin MyPa keräsi Anjalankoskella, samoin se kerää (kun mesenaattitahoja ei lasketa) osapuilleen samankokoisen liikevaihdon kuin MyPa aikanaan liigassa keräsi.

Miksi on erityisen onnellista, että tämä tapahtuu Turussa, ei esimerkiksi Anjalankoskella? Parasta kai olisi, että yhä tapahtuisi molemmissa, koska tässä tapauksessa maassamme olisi yksi ammattilaisseura enemmmän.

---

Sinänsä on kiinnostavaa ja/tai oireellista, että mesenaattiseura ei Turun kokoisellakaan paikkakunnalla kiinnosta käytännössä sen enempää kuin pikkuisella teollisuuspaikkakunalla kiinnosti.
« Viimeksi muokattu: 11.10.2018 klo 19:56:24 kirjoittanut Maakuntasatraappi »
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1832 : 11.10.2018 klo 19:56:33

pienten kaupunkien joukkueiden suhteellisen määrän muutokset eivät johdu millään tavalla siitä sarjajärjestelmästä.

Ei toki suoraan sarjajärjestelmästä, vaan siitä, että sarjajärjestelmän vuoksi suuremmat talousalueet eivät pääse valtaamaan liigaa ja tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä. Kuten sanottua, Klubi on ainut liigajengi, joka on tällä vuosikymmenellä ollut aina kymmenen parhaan joukossa.

Isompi liiga tarvitaan, jotta saadaan stabiiliutta liigan joukkuekoostumukseen. Tätä kautta suuremmat talousalueet ennen pitkää valtaavat liigapaikoista enemmistön. Syy-yhteys siis löytyy nimenomaan liigakoon rajoittavuudesta ja siitä, että Ykkösessä pärjää pilipalibudjetillakin. Ja nämä tekijät selittävät, miksi liigan joukkuemäärällä on suora korrelaatio suurilta talousalueilta tulevien joukkueiden määrään. Ne eivät tarpeeksi isossa mittakaavassa pääse pudottamaan pikkuseuroja kelkasta.
Ia

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KTP ja Aleksi Pahkasalon erikoistilanteet


Vastaus #1833 : 11.10.2018 klo 19:57:25

Kysytään näin päin liigan pienentäjiltä: Miten paljon 16 joukkueen liiga heikentäisi kymmentä parasta joukkuetta absoluuttisesti?
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1834 : 11.10.2018 klo 20:04:08

Tai siis ei menty metsään sikäli, että 12 joukkueen liigassa on ollut vähemmän suurten talousalueiden (pk-seutu, Tampere, Turku, Oulu) joukkueita kuin 14 joukkueen liigassa siitä huolimatta, että 14 joukkeen liigassa oli enemmän pienten alueiden mesenaattiseuroja (Haka, Mypa, Jaro).

Väitteesi on faktuaalisesti väärä. Katsotaan viimeistä kahtakymmentä veikkausliigakautta, joiden aikana on pelattu sekä 12 että 14 joukkueen sarjaa:
Koodia:
               Pienistä
Kausi Kaupung. Sarjassa    Pieniä%
1999             2             12            17%
2000             2             12            17%
2001             2             12            17%
2002             3             12            25%
2003             3             12            25%
2004             4             14            29%
2005             5             14            36%
2006             4             13            31%
2007             4             14            29%
2008             4             14            29%
2009             4             14            29%
2010             4             14            29%
2011             4             12            33%
2012             4             12            33%
2013             3             12            25%
2014             3             12            25%
2015             2             12            17%
2016             2             12            17%
2017             2             12            17%
2018             2             12            17%

Eli viimeisen 20 vuoden aikana silloin kun on pelattu 14 joukkueen sarjaa on isompi osa (30%) joukkueista ollut pienistä kaupungeista, kuin pelattaessa 12 joukkueen sarjaa (22%). Jos tuon datan perusteella jotain analyysiä haluaa tehdä, niin ehkä sitten voi sanoa että siirtyminen 14 joukkueen sarjaan nosti sarjaan joukon pieniä seuroja, joilla ei ollut kestäviä edellytyksiä siinä pelaamiseen ja tästä markkinahäiriöstä on toivuttu vasta viime vuosien aikana.

e: Tarkennuksena, että tässä on pieniksi kaupungeiksi laskettu ne jotka eivät ole Suomen 30 suurimman kaupungin joukossa. Käytännössä listalle osuvat Myllykoski, Valkeakoski, Pietarsaari, Marianhamina, Tornio ja Kemi
« Viimeksi muokattu: 11.10.2018 klo 20:07:49 kirjoittanut hoc »
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1835 : 11.10.2018 klo 20:06:28

Väitteesi on faktuaalisesti väärä.

Luepa se väite uudestaan:
12 joukkueen liigassa on ollut vähemmän suurten talousalueiden (pk-seutu, Tampere, Turku, Oulu) joukkueita kuin 14 joukkueen liigassa siitä huolimatta, että 14 joukkeen liigassa oli enemmän pienten alueiden mesenaattiseuroja (Haka, Mypa, Jaro).

Itse myös laskisin pieniksi kaupungeiksi tälläkin kaudella Kemin, Maarianhaminan, Rovaniemen, Vaasan ja Seinäjoen. En usko, että yhdellekään näistä alueista on pysyvää potentiaalia olla Klubin haastaja. Ainakaan lätkän puolella nämä alueet eivät riitä mihinkään (vaikka Sport nykyään liigassa onkin).

Ja jos tämän mun suurtalousaluefiksaation tiivistäisi ymmärrettävästi, voisi sanoa vaikka näin:
Mulle on ihan vitun sama, pelaako liigassa joku paikallinen Åtvidaberg, Falkenberg, Eskilstuna, Dalkurd tai Sundsvall, sillä ne eivät estä isompiaan kehittymästä. Mun mielestä suomifutis voi nousta vasta sitten, kun liigassa on paikallisen AIK:n haastajina Malmö, Djurgården, Göteborg, Hammarby, Norrköping jne. pelaamassa säännöllisesti ja pitkäjänteisesti toimintaansa kehittäen. Tuota liian pieni liiga rajoittaa liikaa, joten suomifutis ei kehity.
« Viimeksi muokattu: 11.10.2018 klo 21:11:32 kirjoittanut Pelle-Wermanni »
Tarinankertoja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves


Vastaus #1836 : 11.10.2018 klo 20:07:46

Miksi on erityisen onnellista, että tämä tapahtuu Turussa, ei esimerkiksi Anjalankoskella?

Kysytkö tätä ihan tosissasi? Eli niin kun olisi yleisömäärästä siä kentän laidalla kysymys? No yhdelle yksittäiselle joukkueelle ehkä, mutta ei Veikkausliigalle.

Turussa matshi saa aivan erilaisen näkyvyyden kuin Anjalankoskella. Turunsanomien levikki, paikallisradion kattavuus, turismin määrä kaupungissa, lauttaliikenne...
Mitäs Anjalankoskella on sellaista, että Mypa tieto leviäisi suurempaan joukkoon, kuin siellä katsomossa on?
Kuinka paljon Anjalankoskella olisi potentiaalia saada enemmän väkeä sinne katsomoon, kuin Turussa? Paljonko on Anjalankoskelaisen paikallislehden levikki ja ilmestymistiheys? Onko paikallisradiota? Onko Yliopistoa (opiskelijat ovat iso potentiaali vapaa-ajan kuluttajina, huonosti hyödynnetty toki edelleen)

En mää nyt luullut että nää asiat ihan näin epäselviä on...
shots

Poissa Poissa


Vastaus #1837 : 11.10.2018 klo 20:15:33

Niin, eli Suomeen 36 peliä vai ehdotatko syksy-kevät rytmiä ja taukoa ajalle jolloin Suomessa on parhaimmat kelit?
Zazar

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: El club del pueblo


Vastaus #1838 : 11.10.2018 klo 20:26:16

Muistutetaas BOB MAALIN mainiosta ideasta viiden vuoden takaa ja jalostetaan sitä pikkuisen pidemmälle:
http://futisforum2.org/index.php?topic=148871.msg7983229#msg7983229

Onpas kiinnostava idea. Saataisi levitettyä liigaa laajemmalle ilman että klupin tarvitsisi liian montaa kertaa vuodessa myllyttää Eiffiä vastaan, ja systeemi korjaisi kivasti myös sen isompiin liigoihin kuuluvan valuvian, että 16 joukkueen liigassa syntyy stagnaatiota ja syyskuiset keskikastin matsit eivät kiinnosta enää ketään.

Tosin en ole varma, että riittäisikö pelkkä Liiga-powerpoint siihen että saisiko Kajaani myytyä Joren autokorjaamolla "liigassahanmyö tänä vuonna pellataan" , jos kuluvana vuonna mestaruudesta ei kuitenkaan voida pelata vaan Teksti-TV:ssä ja Kajjaanin sanomissa joukkue löytyy edelleen pelkästään Ykkösen sarjataulukosta.

Voisiko tuon vielä korjata lisäämällä liikkuvuutta tekemällä tästä "kaksitasoisesta" Liigasta kaksivaiheinen?

Eli:
Vaihe 1. Kaikki 20 joukkuetta pelaa keskenään yhden kokonaisen kierroksen (19 ottelua). A- ja B-liigoissa lasketaan tässä vaiheessa erilliset sarjataulukot, joukkueet luonnollisesti A- ja B-liigoissa edellisen vuoden päätöksen sijoitusten mukaan. Kierroksen jälkeen (joskus elokuussa) B-liigan voittaja "nousee" A-liigaan ja A-liigan viimeinen "tippuu" B-liigaan. Muita "muutoksia" ei tässä kohtaa vuotta tapahdu eikä kukaan tipu divariin.
2. Jatketaan samoista sarjapisteistä erillisille syyskierrokselle. A-liigalaiset pelaa yhdeksän ottelun syyskierroksen muita A-liigalaisia vastaan kuten B-liigalaiset muita B-liigalaisia vastaan.
3. Kauden lopuksi A-liigan voittaja on mestari, ja europaikat, nousut ja laskut A- ja B-liigan välillä sekä divariin toteutetaan Tiksan suunnitelmalla (sillä erolla että itse pudottaisin kaksi B-liigalaista ja tekisin divarista kaksilohkoisen josta kaksi nousee). Mestari HJK on kauden loputtua päässyt pelaamaan kaksi kertaa kovatasoisia otteluita muita top10- joukkueita vastaan mutta joutunut pelaamaan vain yhden kerran paskoja joukkueita 11-20 vastaan ja siksi sekin joutuu nielemään kyyneleensä.

---

Tldr; sama systeemi kuin Bob Maalilla/Tiksalla - paitsi elokuussa tapahtuisi noiden ylimpien liigojen välillä yksi nousu/putoaminen, jotta himmeli olisi helpommin markkinoitavissa kokonaispakettina "Liigaksi" mikä ei vaikuttaisi juuri mihinkään paitsi siihen mikä olisi tärkeintä - että jokaisella systeemin joukkueella olisi kauden alussa yhtäläinen mahdollisuus Suomen mestaruuteen.

 .. niin ja liian monimutkaista -sössöttäjät voivat jatkaa edelleenkin englannin vittudivareista runkkaamista, ja sitten mustavalko-VHS:lle tyydytyttyään ehkä tutustua halutessaan vaikkapa sellaisten antilutuuriseutujen kuten argentiinan, brasilian tai meksikon sarjajärjestelmiin. Hyvin toimii futis sielläkin vaikka kukaan ei ehkä pysykään detaljeista kärryillä Ylos
Maakuntasatraappi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kauneustubetus


Vastaus #1839 : 11.10.2018 klo 20:44:14

Kysytkö tätä ihan tosissasi? Eli niin kun olisi yleisömäärästä siä kentän laidalla kysymys? No yhdelle yksittäiselle joukkueelle ehkä, mutta ei Veikkausliigalle.

Turussa matshi saa aivan erilaisen näkyvyyden kuin Anjalankoskella. Turunsanomien levikki, paikallisradion kattavuus, turismin määrä kaupungissa, lauttaliikenne...
Mitäs Anjalankoskella on sellaista, että Mypa tieto leviäisi suurempaan joukkoon, kuin siellä katsomossa on?
Kuinka paljon Anjalankoskella olisi potentiaalia saada enemmän väkeä sinne katsomoon, kuin Turussa? Paljonko on Anjalankoskelaisen paikallislehden levikki ja ilmestymistiheys? Onko paikallisradiota? Onko Yliopistoa (opiskelijat ovat iso potentiaali vapaa-ajan kuluttajina, huonosti hyödynnetty toki edelleen)

En mää nyt luullut että nää asiat ihan näin epäselviä on...

Niin, siis Turussa on noin neljännesvuosisadan miltei yhtäjaksoisesti liigassa pelannut seura, joka kiinnostaa peleissä käyvää yleisöä ja sponsoreita (pl. mesenaatti) jokseenkin saman verran kuin jossain goddamn Myllykoskella pelannut seura kiinnosti. Näin siitä huolimatta, että Inter on ainakin joskus viime vuosikymmenellä edustanut kansallista kärkeä tiedottamisessa (kokopäiväinen tiedottaja liigakauden aikana), verkkosivuissa jne ja välillä pärjännyt urheilullisesti.

Onko vika sitten seurassa, turkulaisissa, liitossa/liigassa, suomalaisissa vai missä, kun kiinnostus ei vuosikymmentenkään aikana herää? Sarjajärjestelmällä- joita on Interinkin liigataipaleella ollut monenlaisia -  tuskin asiaan on ollut merkitystä, että sikäli toki jo OT.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #1840 : 11.10.2018 klo 20:52:12

Tämä kieltämättä on mielenkiintoinen aihe.

Aikanaan SM-Sarjan aikaan loppupelissä ehkä osin kyllä hieman erikoisista ja liioitelluistakin syistä kautta sen sarjan historian melkein aina pelattiin vain 12 joukkueen sarjana kyseistä sarjaa.

Sarjan alussa 1930-luvulla pelattiin tosin joka vuosi 8 joukkueen sarjaa aina Toisen Maailmansodan tuloon asti.

Sotien aikana 1943-1944 oli ensi kerran 12 joukkuetta väliaikaisesti ja tämän jälkeen vuonna 1945 oli kahdessa kuuden joukkueen lohkossa yhteensä 12 joukkuetta ja laajimmillaan sarja oli vuonna 1948 16 joukkueen voimin jonka jälkeen pudotettiin vuodeksi 1949 joukkuemäärät 12 joukkueeseen vaikka välillä 14 joukkueenkin sarjasta puhuttiinkin ja sitten oltiin koko 1950-luku 10 joukkueella kunnes vuonna 1960 nostettiin määrä 12 joukkueeseen jossa itse asiassa pysyttiin vuoteen 1970 asti ennen vuoden 1971 kokeilua 14 joukkueella jonka jälkeen sitten vuosina 1972-1989 oli aina vain 12 joukkuetta SM-Sarjan loppuun asti.

Kun sitten Futisliiga luotiin vuodeksi 1990 niin monet eri vaihtoehdot olivat olemassa:

Ensimmäinen olisi ollut pysyä aika samanlaisena kuin aina ennenkin eli noudattaa ainakin toistaiseksi vuoden 1989 SM-Sarjan 12 joukkueen sarjaa.

Toinen vaihtoehto olisi ollut laajentaa sarja kokeellisesti 14 joukkueen kolminkertaiseksi sarjaksi.

Kolmas vaihtoehto olisi ollut kaventaa sarja 8 joukkueen nelinkertaiseksi sarjaksi.

Neljäs ja viimeinen vaihtoehto jota ei oikeastaan kukaan tuolloin kannattanut ilman merkittäviä Playoff-uudistuksia ja todella nopeita takuuita sarjan joukkueiden kehityksen suhteen 16 joukkueen kaksinkertaiseksi sarjaksi.

Lopulta toki laajennetut Playoffit tulivat Futisliigaan tilapäisesti kun niitä oli SM-Sarjan aikana kokeiltu lyhennettyinä Playoff-kausina vuosina 1984-1985.

Kieltämättä tuo 16 joukkueen sarjalaajennus olisi ollut melkoinen kuten se varmasti olisi nykyäänkin.

Tasoerot tosin saattaisivat olla hieman liikaa kuten oli tuolloin ainakin peloissa ja ennakkoluuloissa.

Tosin nykyään sen ehkä voisi ratkaista järkevällä lohkojaottelulla.

Futisliigaa/Veikkausliigaa pelattiin vuosina 1990-1998 myöskin useimmiten 12 joukkueen sarjana vaikkakin poikkeuskaudet pitkien neuvottelujen jälkeen vuosina 1994-1995 olivat 14 joukkuetta ja vuodet 1997-1998 jopa vain 10 joukkuetta sisältävänä.
« Viimeksi muokattu: 11.10.2018 klo 20:57:19 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Jeyl

Poissa Poissa


Vastaus #1841 : 11.10.2018 klo 21:33:23

Mielenkiinnosta eikö isommissa sarjoissa ole myös hissi joukkueita ja heittopusseja vuodesta toiseen?

Miten Suomessa 10. voisi haastaa kärjen jos se on hissi joukkue? Joka toinen vuosi ykköstä ja toinen liigaa? Eikö tuollainen sarja mistä 10-20% joukkueista vaihtuu kannusta panostomaan koko ajan taloudellista maksimia ja vähän etupainossa? Miten teet säännöllisestä ja jatkuvaa duunia paremman eteen jos pääsarjan Pääsponsorin ja tv rahat on käytettävissä joka toinen vuosi?

Eikö Suomessa kaikilla kasvavilla ja kehittyvillä seuroilla nuo kaksi ole myös tärkeä tuloero?
BenArfa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves


Vastaus #1842 : 11.10.2018 klo 21:47:53

10 joukkueen sarjassa vain muutama seura voi olla varmoja, että paikka pääsarjassa on taattu myös seuraavalla kaudella. Tämä johtaa vääjäämättä usealla seuralla todella lyhyen tähtäimen suunnitteluun ja suuriin taloudellisiin riskeihin esim. pelaajabudjetin muodossa. Seurojen pitkäjänteinen suunnitelmallisuus kärsii tässä tapauksessa ja samalla myös todennäköisesti panostaminen omiin junioreihin ja pelaajakehitykseen.

Olosuhdekehitys on toinen seikka joka on ristiriidassa liigan pienentämisen kanssa. Lähes kaikki stadionit (ja harjoitusolosuhteet) Suomessa rakennetaan kunnallisiin varoin. Aika harvassa kunnassa on haluja rakentaa tai kehittää olosuhteita seuroille, jotka pelaavat kakkos- tai kolmostasolla. Tätä kautta nekin rahat ohjautuvat todennäköisesti muille lajeille kuten jääkiekko, pesäpallo, salibandy jne.

Yllä oleva koskee myös sponsorieuroja. Jos yrityksellä on valittavana saman kaupungin liigajoukkue toisesta lajista ja divarijoukkue toisesta lajista, niin rahat ohjautuvat lähes järjestäen liigajoukkueelle.

Olisi silkkaa hulluutta lähteä entisestään pienentämään jalkapallon näkyvyyttä ja maantieteellistä kattavuutta iänikuisen euromenestyksen toivossa.
joninpeura

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ps Kemi


Vastaus #1843 : 11.10.2018 klo 22:12:33

Tässäpä oma radikaali ehdotukseni:

Joukkuemäärä 16

Joukkueet jaettu 2 lohkoon, joissa kussakin 8 joukkuetta. Pelataan kaksinkertainen sarja molemmissa lohkoissa ja näin ollen tulee kaikille alkulohkoissa 14 ottelua.

Sitten tulee ylempi ja alempi jatkosarja.

Molemmista lohkoista pääsee 4 parasta joukkuetta ylempään jatkosarjaan ja 4 huonointa alempaan jatkosarjaan. Sitten pelataan jälleen kaksinkertainen sarja ja näin ollen kaikille joukkueille tulee myös jatkosarjassa 14  ottelua.

Ylemmästä jatkosarjasta selviää mestarit ja europaikat.

Alemmasta jatkosarjasta selviää putoajat, joita on 2.

Tässä systeemissä plussia olisi ainakin:

+ Optimaalinen määrä pelejä eli 28
+ Joukkueet pelaisivat enemmän oman tasoisia joukkueita vastaan jatkosarjojen ansiosta.
+ Kovia ja panoksellisia pelejä enemmän
+ Sopiva määrä joukkueita.
« Viimeksi muokattu: 11.10.2018 klo 22:34:05 kirjoittanut joninpeura »
Jeyl

Poissa Poissa


Vastaus #1844 : 12.10.2018 klo 07:08:58

Tässäpä oma radikaali ehdotukseni:

Joukkuemäärä 16

Joukkueet jaettu 2 lohkoon, joissa kussakin 8 joukkuetta. Pelataan kaksinkertainen sarja molemmissa lohkoissa ja näin ollen tulee kaikille alkulohkoissa 14 ottelua.

Sitten tulee ylempi ja alempi jatkosarja.

Molemmista lohkoista pääsee 4 parasta joukkuetta ylempään jatkosarjaan ja 4 huonointa alempaan jatkosarjaan. Sitten pelataan jälleen kaksinkertainen sarja ja näin ollen kaikille joukkueille tulee myös jatkosarjassa 14  ottelua.

Ylemmästä jatkosarjasta selviää mestarit ja europaikat.

Alemmasta jatkosarjasta selviää putoajat, joita on 2.

Tässä systeemissä plussia olisi ainakin:

+ Optimaalinen määrä pelejä eli 28
+ Joukkueet pelaisivat enemmän oman tasoisia joukkueita vastaan jatkosarjojen ansiosta.
+ Kovia ja panoksellisia pelejä enemmän
+ Sopiva määrä joukkueita.


Maailmalla pienet seurat haluaa pelata isoja vastaan, koska ne tuo keskimäärin paremmin rahaa kassaan. Tällaisella sarjalla se ei toteudu. Meillä on vain yksi HJK ja ymmärtääkseni Klubi kerää mahdollisten paikallisotteluiden jälkeen (tai jopa silti) eniten katsojia ollessaan vieraskentällä. Tuo on myös isojen rooli. Viedä paikallisesti ja kansallisesti sarjan mielenkiintoisuuttta eteenpäin.

Lisäksi lohko jako mahdollistaa sen että toisessa lohkossa on keskimäärin huonompia joukkueita enemmän kuin toisessa jolloin sen lohkon neljä parasta (tai osa niistä) voisivat olla heittopusseja loppusarjassa.
Venire

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Inter Turku


Vastaus #1845 : 12.10.2018 klo 08:34:02

Lisäksi lohko jako mahdollistaa sen että toisessa lohkossa on keskimäärin huonompia joukkueita enemmän kuin toisessa jolloin sen lohkon neljä parasta (tai osa niistä) voisivat olla heittopusseja loppusarjassa.

Tätä estäisivät joka vuosi arvottavat alkulohkot. Ylemmän loppusarjan 1&2 sekä 3&4 arvotaan eri lohkoihin, sitten loput neljä. Seuraavaksi alemman loppusarjan voittaja ja divarin voittaja saavat valita, mihin lohkoon haluavat. Divarin toinen nousija sijoitetaan automaattisesti siihen lohkoon, jota divarin voittaja ei valinnut. Seuraavaksi alemman loppusarjan voittaja saa sijoittaa yhden jäljellä olevista joukkueista joko omaan lohkoonsa tai toiseen lohkoon. Sitten arvotaan loput joukkueet.
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #1846 : 12.10.2018 klo 08:47:48

Maailmalla pienet seurat haluaa pelata isoja vastaan, koska ne tuo keskimäärin paremmin rahaa kassaan. Tällaisella sarjalla se ei toteudu. Meillä on vain yksi HJK ja ymmärtääkseni Klubi kerää mahdollisten paikallisotteluiden jälkeen (tai jopa silti) eniten katsojia ollessaan vieraskentällä. Tuo on myös isojen rooli.

Mitä ihmettä juuri luin? Sarjajärjestelmän muutoksen tarkoituksena ei voi mitenkään olla HJK:n pieniä seuroja vastaan pelaamien otteluiden määrän lisääminen tai maksimointi. Ihan sama miten paljon jossain Peimari Unitedin kopissa siitä haaveiltaisiin.

Tuolla argumentoinnilla HJK pitäisi irroittaa sarjasta jonkinlaiseksi Suomalaisen jalkapallon Harlem Globetrotters:ksi, joka käy pelaamassa näytösotteluita kyläseuroja vastaan?
Thalian

Paikalla Paikalla


Vastaus #1847 : 12.10.2018 klo 08:52:12

Tätä estäisivät joka vuosi arvottavat alkulohkot. Ylemmän loppusarjan 1&2 sekä 3&4 arvotaan eri lohkoihin, sitten loput neljä. Seuraavaksi alemman loppusarjan voittaja ja divarin voittaja saavat valita, mihin lohkoon haluavat. Divarin toinen nousija sijoitetaan automaattisesti siihen lohkoon, jota divarin voittaja ei valinnut. Seuraavaksi alemman loppusarjan voittaja saa sijoittaa yhden jäljellä olevista joukkueista joko omaan lohkoonsa tai toiseen lohkoon. Sitten arvotaan loput joukkueet.

No tässä nyt ei ole mitään järkeä. Sarjojen pysyvyys on ihan syystä yksi fundamentaali, sillä vuosittain toistuvat kohtaamiset samojen joukkueiden kesken rakentavat perinteitä ja perinteet tuovat niihin peleihin paljon enemmän intensiteettiä kuin mitä niissä muuten olisi.
el_Diablo

Poissa Poissa


Vastaus #1848 : 12.10.2018 klo 08:56:02

30 peliä on ihan yhtä hyvä määrä kuin 28.

jos alkusarjan pisteet säilyvät tässä systeemissä niin sitten sarja ei ole tasapuolinen, jos eivät säily niin osalla peleistä ei ollut lopulta kovin paljon merkitystä.

16 joukkueen sarjan kanssa ei tarvitse paljon kikkailla - normaali kaksinkertainen sarja ja jos ongelmaksi tulee sarjataulukon keskivaiheen loppukauden matsien panoksettomuus niin voihan tuossa pelata playoffsit viimeisestä europaikasta ja/tai putoamisesta. jopa sellaisessa jalkapallon kehitysmaassa kuin englannissa pelataan nousukarsinnoissa playoffsit.
Jeyl

Poissa Poissa


Vastaus #1849 : 12.10.2018 klo 09:07:57

Mitä ihmettä juuri luin? Sarjajärjestelmän muutoksen tarkoituksena ei voi mitenkään olla HJK:n pieniä seuroja vastaan pelaamien otteluiden määrän lisääminen tai maksimointi. Ihan sama miten paljon jossain Peimari Unitedin kopissa siitä haaveiltaisiin.

Tuolla argumentoinnilla HJK pitäisi irroittaa sarjasta jonkinlaiseksi Suomalaisen jalkapallon Harlem Globetrotters:ksi, joka käy pelaamassa näytösotteluita kyläseuroja vastaan?

Ymmärsit ehkä jossain määrin väärin tuon viestini. Tarkoitukseni ei ollut sanoa että se on isojen ainoa rooli. Mutta on YKSI syy miksi olisi hyvä että pääsarjatasolla pelaava joukkue SAA pelata kaikkia PÄÄSARJA tason joukkueita vastaan kerran kauden aikana. Myös niillä mahdollisilla röykytyksillä on merkityksensä taloudellisesti kuin myös isolle imagollisesti (Eikö Klubi fanit nimenomaan halua että PS Kemit ja muut "hupiseurat" voitetaan isolla marginaalilla?).

Ehkä olen täysin väärässä tässä, mutta näin olen itse havainnut omasta pienestä näkökulmastani asian.

 
Sivuja: 1 ... 73 [74] 75 ... 79
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines