Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?

[bluewhite]

Mitenköhän ottelut tullaan jakamaan viikolle?

Mietin vain, kun katselee taas Super-Veikkausliigan pelejä Ruudusta, niin olisi ikävä odotella aina viikko seuraavaan matsiin.
Ei kai kaikkia pelata samana päivänä kuitenkaan, vaan jotenkin hieman ryhmitellään?
Ihanteellista olisi la tai su, ja sitten ti tai ke tai to. Niin ei tulisi niin hengästynyt tunnelma.

Paras rytmi olisi bulin tyyliin pe-su. Lauantaina olisi pääpelipäivä jolloin olisi 3-4 ottelua. Perjantaina ja sunnuntaina olisi siis 1-2 ottelua. Korkean riskin ottelut voidaan pelata myös maanantaina. Tässä ottelurytmissä tulisi siis parhaimmillaan vain 3 päivän tauko otteluiden välille.

[Pelle-Wermanni]

Paras rytmi olisi bulin tyyliin pe-su. Lauantaina olisi pääpelipäivä jolloin olisi 3-4 ottelua. Perjantaina ja sunnuntaina olisi siis 1-2 ottelua.

Tosin kesä-elokuussa pääpelipäivän tulisi olla sunnuntai. Perjantaina voi olla 1-2 ottelua, lauantai kannattaa jättää kesällä väliin.

[Toffo]

olisi ikävä odotella aina viikko seuraavaan matsiin.

mvnt? Joo onhan se hieman ikävää, olisi kiva kun koko ajan pelattaisiin. Mutta hyvää pitääkin joutua aina hieman odottelemaan jotta saadaan kiimaa Ei katsetta tarvi siirtää kuin kendosarjaan missä hakataan toisia turpaan 3-4 kertaa viikossa eikä ketään jaksa enää kiinnostaa.

Ykis pitkän jalkapallosarjan suoloista on se että pelejä on riittävän harvaan ja joka ottelulla merkitystä. Toki kumpaakaan näistä attribuuteista ei ensi kauden uudistus toteuta.

[Knossos]

Ykis pitkän jalkapallosarjan suoloista on se että pelejä on riittävän harvaan ja joka ottelulla merkitystä. Toki kumpaakaan näistä attribuuteista ei ensi kauden uudistus toteuta.

Nimenomaanhan tällä uudistuksella väljennetään ottelutahtia ja saadaan useampi peli merkitykselliseksi.

[Rehellinen mustalainen]

saadaan useampi peli merkitykselliseksi.

Ainakin Aasiassa näitä ylä-alasarjoja pidetään "merkityksellisinä" peleinä. Lisätiedot vaikkapa Belgian liitolta ja oikeudelta.

[törömömmö]

Ihan maalaisjärjellä sitä kuvittelisi, että nyt tulee aiempaa enemmän merkityksellisiä otteluita, kun lähes jokaisella sijoituksella on merkitystä. Aiemmin oli ihan sama olitko toinen vai kolmas, neljäs vai kuudes, seitsemäs vai kymmenes.

[Pikka]

Ihan maalaisjärjellä sitä kuvittelisi, että nyt tulee aiempaa enemmän merkityksellisiä otteluita, kun lähes jokaisella sijoituksella on merkitystä. Aiemmin oli ihan sama olitko toinen vai kolmas, neljäs vai kuudes, seitsemäs vai kymmenes.

Toki erityisesti keskikastiin saatiin tällä muutoksella sinänsä merkitystä enemmän. Kyllä itse näin kannattajanäkökulmasta kuitenkin olen aina arvostanut hopeaa pronssia enemmän (ja näyttäähän hopeamitali kaulassa paljon paremmalta kuin pronssi ). Mestaruushan nyt on lähestulkoon joka vuosi ollut korvamerkitty Klubille, niin hopeahan on ollut usein se realistisesti ajateltuna paras palkinto muille seuroille.

Toki seurat ovat menneet pitkälti puhtaasti eurosijoituskärjellä ("kunhan on vain kolmen joukossa") ihan siitä lähtien, kun jo EL-karsinnat ovat taanneet satojatuhansia euroja siinä missä hopean ja pronssin välillä ei ole taloudellisesti ole ollut mitään eroa...ja kannattajillekin ne europelit takaavat aina mielenkiintoisen seuraavan kauden, mutta eiköhän jossain Rovaniemelläkin muisteta ikuisesti nimenomaan saavutetut hopeamitalit europelien lisäksi.

[JoenDoe]

Vepsun ja Mifkin rahahuolien innoittamana avataas jälleen tämä pandoran lipas:

10 joukkueen liiga, ykkönen ja kakkonen systeemeillä kaksinkertainen sarja + kaksinkertainen ylä/alaloppusarja. 2 nousijaa/putoajaa sarjojen välillä. 4 lohkon kolmonen, jossa lohkovoittajat pelaavat keskinäiset pleijarit noususta kakkoseen.

Plussat:
- Pienet sarjat joissa vähän pelejä = suurempi todennäköisyys merkityksellisille, tuulareita liikuttaville peleille.
- Suomalaiset pelaajat jakautuvat paremmin tasoaan vastaaville sarjatasoille.
- Sarjapyramidin tasojen yhdenmukaisuus --> edesauttaa kultturin luomista (pelipäivät jne.)
- Enemmän vastustajien kausienvälistä vaihtelua.

Minukset:
- Vähemmän vastustajien kausikohtaista vaihtelua.
- Stadin derbyjen todennäköisyys pienempi ainakin lähitulevaisuudessa.
- Sponsoreiden houkuttelu liigan ulkopuolella.

Summa summarum: pelaajien tasoa tai kannattajakulttuuria ei voida nopeilla kikoilla heti nostaa/luoda, mutta järjestelmäteknisesti kiinnostava sarjarakenne on nykyisillä pelimerkeillä toteutettavissa.

En ole klubifani.

[Pelle-Wermanni]

järjestelmäteknisesti kiinnostava sarjarakenne on nykyisillä pelimerkeillä toteutettavissa.

Tämä on totta ja liigahistorian aikana juuri tuota on paljon tehtykin sarjajärjestelmän vaihdeltua 10, 12 ja 14 joukkueen 2- tai 3-kertaisten tai erilaiset ylä- ja alaloppusarjat sisältävien mallien välillä.

10 joukkueen liiga, ykkönen ja kakkonen systeemeillä kaksinkertainen sarja + kaksinkertainen ylä/alaloppusarja. 2 nousijaa/putoajaa sarjojen välillä.

Eli jos et panosta europaikka-/nousutaistelun arvoisesti (oli todelliset tulot mitkä hyvänsä), tiedät olevasi putoamistaistelussa. Mannaa taloudelliselle pitkäjänteisyydelle... mut tietty ideaalimaailmassa parhaat pelaa parhaassa sarjassa parhaita pelejä parhaalla taloudella, joten ei ongelmaa

[Jari-ja-Minä]

Paras sarjajärjestelmä olisi myös sellainen jonka kanssa pelattaisiin vaikka seuraavat 25 vuotta tai jopa pidempääkin.

Ylä -ja alasarja kikkailut on aina yhtä hämmentäviä jalkapallossa ja muistuttaa vaan halpaa kopiota playoff-systeemistä. Jos peli on paskaa niin se on paskaa myös ylä -ja alasarjassa, eikä sillä niitä tuulareita saada liikkeelle.

Ratkaisuja minulla ei ole tarjota, joten sinänsä turha avautuminen, mutta nykyiselläkään ei luultavasti ihmeitä tapahdu. Toivon silti olevani väärässä.

[hoc]

Eli jos et panosta europaikka-/nousutaistelun arvoisesti (oli todelliset tulot mitkä hyvänsä), tiedät olevasi putoamistaistelussa. Mannaa taloudelliselle pitkäjänteisyydelle... mut tietty ideaalimaailmassa parhaat pelaa parhaassa sarjassa parhaita pelejä parhaalla taloudella, joten ei ongelmaa

Tälläinen 16-joukkueen sarja, josta vain yksi tippuu ja yksi karsii olisi melkoista hassuttelua ja olisi jo kohtalaisen lähellä suljettua sarjaa. Jostain kumman syystä muuten vaikuttaa siltä ettei 16-joukkueen sarjaa ajaville kelpaisi 16-joukkueen sarja, josta kaksi tippuisi ja yksi karsisi. Ihan samaan tapaan ei kelpaisi malli, jossa sarjaa kasvatettaisiin mutta lisenssiehtoja ja niiden tulkintaa kiristettäisiin... Jos sarjan kasvattamisella tavoitellaan tippumistodennäköisyyden pienemistä ja sitä kautta mahdollistettua toiminnan tason tipauttamista, niin oltaiisiin nyt sitten edes rehellisiä sen suhteen eikä löpistäisi jotain romanttista kaksinkertaisen sarjan hienoudesta ja liigalisenssin tuomista lisärahoista.   

[Pelle-Wermanni]

Jostain kumman syystä muuten vaikuttaa siltä ettei 16-joukkueen sarjaa ajaville kelpaisi 16-joukkueen sarja, josta kaksi tippuisi ja yksi karsisi

Ai jaa. Mä oon luullu, että Ruotsin ja Norjan malli on ollu lähes kaikilla se lähtökohta.

Tuolla mallilla saataisiin 13-14 joukkueen ”pysyvyys” liigajoukkueisiin kausien välillä, ja silti riittävästi mahdollisuuksia ykköseen taistella noususta. Tällöin noin 7-10 jengiä pystyisi kehittämään toimintaansa vähän pitkäjänteisemmin ”varman” liigapaikan turvin, mutta toisaalta ykköseen putoaminen ei olisi niin katastrofaalista, koska liigaan pääsisi takaisin vähän pienemmällä panostuksella kuin nykyään, eikä putoamistaistelun ”varma” välttäminenkään tarkoittaisi sitä, että pitäis olla pitkässä juoksussa mitalijoukkueiden tasoinen menobudjetti.

Ihan samaan tapaan ei kelpaisi malli, jossa sarjaa kasvatettaisiin mutta lisenssiehtoja ja niiden tulkintaa kiristettäisiin...

Miksi ei kelpaisi? Taloudellisten lisenssiehtojen kiristäminen ja talouden seurannan lisääminen nyt on ensimmäisiä asioita, jota pitää tehdä sarjajärjestelmästä riippumatta . Samoin varakentät on nyt ja aina oltava kaikilla, jotta kauden voi vetää tarvittaessa maaliskuulta marraskuulle.

[Thalian]

Tuolla mallilla saataisiin 13-14 joukkueen ”pysyvyys” liigajoukkueisiin kausien välillä

Tosin katsojan näkökannalta tämä ei olisi millään tavalla toivottavaa vaan putoamisuhan välttely on sarjan seuraajan kannalta erittäin mielenkiintoista.

[Pelle-Wermanni]

Tosin katsojan näkökannalta tämä ei olisi millään tavalla toivottavaa vaan putoamisuhan välttely on sarjan seuraajan kannalta erittäin mielenkiintoista.

Tietyssä mielessä ehkä noin. Tosin ainakin Vepsulla on ollut pienimmät yleisömäärät silloin, kun joukkue on ollut putoamistaistelussa. Ei se hype siis ehkä kanna kuin tosifanien keskuudessa.

[Monska]

Kun PW noista taloudellisista ehdoista ja niiden kiristämisestä puhuu, niin olisiko Vepsun lisenssi pitänyt hylätä tai lykätä miinuspisteitä? Entä IFK Mariehamnin? Yksikään seura, joka tekee osakeannin ei ole taloudellisesti jatkuvuuden periaatteen äärellä, koska osakeannin lopputulosta ei voi tietää etukäteen.

Näin ollen Veikkausliigakaudelle 2019 olisikin ollut vain kymmenen lisenssiehdot täyttävää liigaseuraa.

[13ergkamp]

Kun PW noista taloudellisista ehdoista ja niiden kiristämisestä puhuu, niin olisiko Vepsun lisenssi pitänyt hylätä tai lykätä miinuspisteitä? Entä IFK Mariehamnin? Yksikään seura, joka tekee osakeannin ei ole taloudellisesti jatkuvuuden periaatteen äärellä, koska osakeannin lopputulosta ei voi tietää etukäteen.

Näin ollen Veikkausliigakaudelle 2019 olisikin ollut vain kymmenen lisenssiehdot täyttävää liigaseuraa.

Mutta jos 16 joukkueen sarja olisi ollut olemassa jo 10 vuotta, niin 16 joukkuetta täyttäisi ehdot. MIFKin liikevaihto olisi nyt 1,2milj€ koska fiilis olisi ollut rauhallisempi jolloin liikevaihtoa syntyy kuin itsestään.

[Pelle-Wermanni]

Kun PW noista taloudellisista ehdoista ja niiden kiristämisestä puhuu, niin olisiko Vepsun lisenssi pitänyt hylätä tai lykätä miinuspisteitä? Entä IFK Mariehamnin? Yksikään seura, joka tekee osakeannin ei ole taloudellisesti jatkuvuuden periaatteen äärellä, koska osakeannin lopputulosta ei voi tietää etukäteen.

Mulla ei todellakaan ole valmiita ratkaisuja tähän. Saattaa olla, että näiden kahden joukkueen tapauksessa ei nyt ehkä ihan vielä ole ollut tarvetta lisenssin eväämiselle tai miinuspisteille. Ellei sitten ole ollut maksuja paljon myöhässä ja velka kasvanut. Mutta jotain rajoituksia uusille pelaajasopimuksille voisi määrätä jo siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää siltä, ettei tulot riitä koko kauden maksuihin. Ja sit olis hyvä asettaa kauden ajallekin tiettyjä vaatimuksia, jotka on täytettävä, tai jos ei täytä, siinä vaiheessa miinuspisteet on hyvä rangaistusmenetelmä. Mut mitä nuo vaatimukset sit käytännössä vois olla niin oma asiantuntemus ja tieto ei riitä.

Mutta jos 16 joukkueen sarja olisi ollut olemassa jo 10 vuotta, niin 16 joukkuetta täyttäisi ehdot. MIFKin liikevaihto olisi nyt 1,2milj€ koska fiilis olisi ollut rauhallisempi jolloin liikevaihtoa syntyy kuin itsestään.

MIFK on aika hyvin kuvannut sen, että heillä on helposti saatavissa noin millin liikevaihto, mutta nykyliigaan he eivät uskalla lähteä millin menoilla, vaan joutuvat ottamaan taloudellisia riskejä pysyäkseen urheilullisesti riittävällä tasolla.

Mun mielestä liigan ”stabiilius” eli joukkueiden vähäisempi sarjatason vaihtelu loisi edellytyksiä sille, ettei tarvitsisi ottaa niin suuria taloudellisia riskejä, mikä parantaisi jatkuvuutta ja vähentäisi riskeistä johtuvia seurakuolemia. Ja onhan MIFK nyt varmasti parempi seura kuin se olisi ollut pelatessaan liigan ja ykkösen välillä turbulentissa tilanteessa.

Itse tosin luulen, että MIFK:n liikevaihto ei tule riittämään myöskään 16 joukkueen liigaan siinä vaiheessa, kun isoilta talousalueilta kakkosjoukkueet ajavat isomman liigan ansiosta sen ohi. Ja niitä tasoltaan sarjatasojen rajoilla olevia ja epästabiilista tilanteesta kärsiviä joukkueita tietysti tulee olemaan aina. Mutta nykyisillä sarjamalleilla niiden määrä on liian suuri suhteessa joukkueiden kokonaismäärään. Se jo itsessään rajoittaa suomifutiksen kehittymistä.

[JoenDoe]

PW voisi vähän avata tätä "toiminnan kehittämisen" käsitettä, ja sitä, kuinka sen sisältämät asiat tekisivät seuroista vakavaraisempia suuremmassa liigassa.

Toiseksi, 16 joukkueen liiga tarkoittaisi sitä, että maasta pitäisi löytyä vähän päälle 20 joukkuetta, joilla olisi riittävät edellytykset pelata ja pärjätä liigassa n. puolen vuoden siirtymäajalla. Ja nämä about 22 joukkuetta eivät varsinkaan peräpäässä jakaudu talousalueen koon mukaiseen järjestykseen.

En tiedä johtuuko tämä jostain kendon luomasta suljetun sarjan -kulttuurista, mutta putoamisen välttäminen ei ikinä saisi olla elinehto seuralle, ei ainakaan yksittäisen putoamisen. En myöskään halua nähdä sitä, että pitkässä juoksussa liigassa ja ykkösessä olisi aina ne samat 1-3 joukkuetta, jotka putoaisivat ja nousisivat vuorovuosin

[törömömmö]

Tämän keskustelun ongelma on vähän siinä, että ei ole määritelty tavoitteita ja sitten hutkitaan.

Kumpi on parempi:
- Suomessa 12 ”liigakelpoista” seuraa ja näistä 10 pelaa Veikkausliigassa ja kaksi ykkösessä.
- Suomessa 14 ”liigakelpoista” seuraa, ja 16 joukkueen Veikkausliigassa pelaa kaksi amatöörijoukkuetta.

Toisessa on kovempi liiga, toisessa kansallinen taso on kovempi.

Tämä vertailu perustuu empiirisesti todistettavissa olevaan olettamukseen, että liigastatuksella on helpompi lobata olosuhteita ja saada liikevaihtoa.

Itse en osaa noista valita, ja haluaisin nyt katsoa tämän nykyisen järjestelmän toimivuuden ennen muutoksia.-

[HÄI]

Miksi Ykköseen putoaminen on niin iso peikko, että sen edessä täytyy ottaa typeriä taloudellisia riskejä? Miksi se toiminnan skaalaaminen pienemmäksi on niin pelottavaa?

[Nice10]

Miksi Ykköseen putoaminen on niin iso peikko, että sen edessä täytyy ottaa typeriä taloudellisia riskejä? Miksi se toiminnan skaalaaminen pienemmäksi on niin pelottavaa?

Voi olla joskus teknisesti vaikeaakin, mutta varmaan ihmisen näkökulmasta isoin ongelma on se, että duunit menee vähän kaikilta ja ajatuksen myyminen organisaatiossa voi olla hieman haastavaa.

Putoaminen on kyllä monella tapaa iso juttu vähän jokaisen Veikkausliigaa isommankin sarjan sisällä ja sekä taistelu sarjapaikan puolesta, että tippuminen selkein tie talousvaikeuksiin.

Toki isoimmat ongelmat syntyvät silloin kun putoaminen tulee ns. puskista jollekin todella pahasti alisuorittavalle jengille. Etenkin, jos kassi on täynnä jos jonkin näköistä menopuolen pitkiä diilejä, joita ei saa poikki ja tulopuolen diilejä, jotka katkeavat automaattisesti.

[bluewhite]

Toki isoimmat ongelmat syntyvät silloin kun putoaminen tulee ns. puskista jollekin todella pahasti alisuorittavalle jengille. Etenkin, jos kassi on täynnä jos jonkin näköistä menopuolen pitkiä diilejä, joita ei saa poikki ja tulopuolen diilejä, jotka katkeavat automaattisesti.

Ehkä ei kannata tehdä pitkiä ja kalliita diilejä, jos perse ei kestä heikompaa menestystä?

[Rikkiviisas]

Ehkä ei kannata tehdä pitkiä ja kalliita diilejä, jos perse ei kestä heikompaa menestystä?

Niin ja toinen juttu on, että pitäisi kääriä hihat ja ryhtyä hommiin!
Eli aika itsestäänselvyyksien tasolla ollaan liikenteessä.

Isomman sarjan puolesta on puhuttu paljon ja perustelut omalta osaltani ovat samat:
- perspektiivi ei ole yksi kausi, viisi kautta vaan 10-20 vuotta eli hetkessä ei ihmeitä tapahdu ja nykyhetki on huono mittari
- alueellinen kattavuus: Suomessa jalkapallo voi paremmin jos sitä pelataan ainakin kaikissa suurissa kaupungeissa
- olosuhteiden kehittyminen: liigastatuksella kuntien päättäjät ja jopa yksittäiset sijoittajat ovat kiinnostuneempia kehittämään olosuhteita
- talous: perseilyä ei voi estää, mutta liigastatus tuo enemmän rahaa ja raha on 99 % paikallista eli RoPSin saama raha ei ole VPS:lta. Isommassa liigassa putoamisen todennäköisyys on pienempi ja jos Ykkösestä nousee useampi joukkue, niin putoaminenkaan ei ole katastrofi
- pelaajakehitys: myyttinen taso on aina kiinni arvioijasta, mutta laajemmassa liigassa on enemmän paikkoja junnuille (toki voidaan palkata ulkomaalaisia tai muita, mutta niin voidaan nytkin)
- taso: jos useammassa seurassa on liigajyriä niin liigan taso tempon ja tekemisen ohessa kehittyy käsi kädessä talouden ja olosuhteiden kanssa
- valvonnan kiristäminen: lisenssiehtojen kiristäminen ja kauden aikana tapahtuvan valvonnan tehostaminen ovat joka tapauksessa keskeisiä juttuja

[bluewhite]

- olosuhteiden kehittyminen: liigastatuksella kuntien päättäjät ja jopa yksittäiset sijoittajat ovat kiinnostuneempia kehittämään olosuhteita

Tämäkin on myytti joka on kummottu moneen kertaan, Espoon yms. stadioneita odotellessa. Milloin Kokkolassa voidaan aloittaa kausi huhtikuussa?

[Rikkiviisas]

Tämäkin on myytti joka on kummottu moneen kertaan, Espoon yms. stadioneita odotellessa.

Eihän ole, tässä ketjussa on luetultu useita hankkeita, jotka on toteutettu nimenomaan liigastatuksen vuoksi ja muutamia, jotka on peruttu kun joukkue on tippunut liigasta.

Milloin Kokkolassa voidaan aloittaa kausi huhtikuussa?

Kirjoitat, mutta et lue?