Pelle-Wermanni
Poissa
Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura
|
|
Vastaus #550 : 25.05.2017 klo 22:03:14 |
|
Pitäisikö Veikkausliigassa kokeilla loppusarjaa tai jotain pleijjareita? Eihän tässä kolminkertaisessa sarjassa ole mitään järkeä. Joukkueilla on koko ajan eri määrä pelattuna ja muutenkin joukkueille tulee eri määrä koti- ja vierasotteluita.
16-joukkueen sarja olisi kiva, mutta Suomessa ei ole yksinkertaisesti 16-joukkuetta joilla olisi talous, stadionolosuhteet tai juniorituotanto riittävällä tasolla näin suureen sarjaan. Veikkausliigan taso 16-joukkueella olisi yksikertaisesti aivan liian huono. Jos alku- ja loppusarjoja mietitään, niin kannattaa tehdä mielummin niin, että lähdetään isosta liigasta ja supistetaan loppusarjoihin. Näin saadaan maksimoitua liigastatuksella kauteen lähtevien joukkueiden määrä, jolloin maksimoidaan sponsorirahat ja olosuhdekehitys. Esimerkkinä vaikka 16 joukkueen liiga, joka jaetaan yhden kierroksen jälkeen 8 joukkueen lohkoihin. Toki tuohon jää 3-kertaisen sarjan vääryyttä ynnä muuta mukaan. 10 joukkueen liiga, joka jaettaisiin 8 joukkueen liigaan kesken kauden käytännössä tappaisi futiksen Suomessa, koska sponsoreita kiinnostaisi vaan 8-10 joukkuetta. Kakkostasoa ei vaan rahoiteta tarpeeksi. Ei nyt eikä jatkossakaan (ellei sitten liigajengeiltä tehdä väkisin tulonsiirtoja ykköseen).
|
|
|
|
Gesert
Poissa
|
|
Vastaus #551 : 28.05.2017 klo 13:24:30 |
|
Mitä suomalaiselle jalkapallolla on: - Erittäin laaja harrastajapohja - Todella paljon joukkueita, joiden yleisöpotentiaali on tuhannen luokkaa - Vähän huippujoukkueita, joiden tasoa tulisi nostaa
Suomalaisen seurajalkapallon tavoitteet: - Pelaajakehitys - Seurojen kiinnostavuuden lisäys
Nythän ongelmana sarjajärjestelmä keskustelussa on ollut ainakin osan argumenttien mukaan, että suuressa sarjassa pelaajakehitys heikkenee ja taas toisaalta pienellä sarjalla seurojen kiinnostavuus pienentyy, kun pääsarja ainoastaan kiinnostaa. Aiempana 16 joukkueen sarjan kannattajana olen nyt tämän kauden Ykkösen entistä paremman näkyvyyden ansiosta kääntynyt jopa nykyisen järjestelmän tukijaksi tai vaihtoehtoisesti 14+10 sarjan kannattajaksi, mutta sillä ehdolla, että sarjat siirtyvät keskitetysti johdetuiksi ja saman organisaation alle.
Tällä hetkellä ykkönen on erittäin kiinnostava sarja laji ihmisten silmissä ja niiden jotka seuraavat omaa joukkuetta sarjassa. Jokainen ottelu jopa näkyy televisiosta Veikkausliigan tapaan. Ongelmana on vain se, että se ei näy ulkopuolelle vaan pääsarja on se, joka täällä näkyy ja kuuluu. Mutta tilanne olisi täysin muutettavissa, jos tulevaisuudessa Veikkausliigan toimistossa istuisikin 12 joukkueen sijasta 22-24. Alkavan kauden televisiomainoksissa vilahtaisikin myös Ykkösen seurojen logot ja muutenkin ykkösestä tehtäisiin tavallaan pääsarja, jossa ei vain vielä pelattaisi niitä absoluuttisia huippuja vastaan. Pidettäisiin kuitenkin huoli, että jokainen vähänkään mediaa seuraava tietäisi, että oma seura pelaa niin korkealla, että se näkyy valtakunnallisesti.
Tiksa nosti täällä aiemmin hyvin esille meidän Ykkösen erittäin suositun aseman verrattuna muihin maihin yleisömäärissä. Täällä viikolla taas Sponsor Insightin tutkimuksen mukaan Veikkausliigan ja Ykkösen suosio nuorten (18-29 vuotiaat) keskuudessa on lähes sama. Miehissä Veikkausliigasta on kiinnostunut 22 % ja Ykkösestä 18 %. Naisissa samat luvut ovat 10 % ja 9 %. Eli käytännössä eroa ei ole lainkaan, koska ei meillä olla sarjasta kiinnostuneita vaan seuroista ja siitä missä oma seura pelaa. Sponsoreille, medialle ja kaupungeille asia ei kuitenkaan vielä näyttäydy tällä tavalla, josta käytännössä tuo minimaalinen ero johtuu ja se olisi täysin kurottavissa umpeen yhteisellä organisaatiolla.
Mitä yhteisellä organisaatiolla siis saavutettaisiin minun mielestäni? - Veikkausliigan säilyttäminen nykyisen kaltaisella tiellä - Ykkösen seurojen tason huomattava nosto ilman pelillisten asioiden muutosta - Pelaajakehityksen parantuminen, kun käytännössä kaikki lupaukset pelaavat saman organisaation seuroissa - Välillisesti myös alempien sarjatasojen kiinnostavuuden nousu, kun jo kakkosessa ollaan yhden nousun päässä siitä, että istutaan samassa pöydässä HJK:n kanssa, vaikka pelaamaan ei vielä päästäkään vastakkain.
Suomeen olisi oikeasti mahdollista tehdä maailman paras ykkönen
|
|
|
|
Pelle-Wermanni
Poissa
Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura
|
|
Vastaus #552 : 28.05.2017 klo 14:23:07 |
|
Tiksa nosti täällä aiemmin hyvin esille meidän Ykkösen erittäin suositun aseman verrattuna muihin maihin yleisömäärissä. Täällä viikolla taas Sponsor Insightin tutkimuksen mukaan Veikkausliigan ja Ykkösen suosio nuorten (18-29 vuotiaat) keskuudessa on lähes sama. Miehissä Veikkausliigasta on kiinnostunut 22 % ja Ykkösestä 18 %. Naisissa samat luvut ovat 10 % ja 9 %. Eli käytännössä eroa ei ole lainkaan, koska ei meillä olla sarjasta kiinnostuneita vaan seuroista ja siitä missä oma seura pelaa. Sponsoreille, medialle ja kaupungeille asia ei kuitenkaan vielä näyttäydy tällä tavalla, josta käytännössä tuo minimaalinen ero johtuu ja se olisi täysin kurottavissa umpeen yhteisellä organisaatiolla. Jep. Fantasioida voi aina. Mutta älä nyt helvetissä kerro sponsoreille ja kuntapäättäjille, että liigakaan ei kiinnosta ketään, tai liigan rahoitus putoaa Ykkösen tasolle, ja olosuhdekehitys pysähtyy Oliko 14 joukkueen liigan aikanakin liigan kiinnostavuus yhtä heikossa jamassa kuin nykyään, vai onko tää tulosta liigan pienentämisestä?
|
|
« Viimeksi muokattu: 28.05.2017 klo 14:26:13 kirjoittanut Pelle-Wermanni »
|
|
|
|
|
rangaistuspotku
Poissa
|
|
Vastaus #553 : 28.05.2017 klo 23:31:15 |
|
Ei todellakaan mitään alku-tai loppusarjoja, puhumattakaan play offeista. Ei kuulu jalkapalloon. Miten luuletta alemman loppusarjan yleisömäärille käyvän? Veikkausliiga on kiinnostava alusta loppuun, kun joka ottelulla keväästä syksyyn on yhtä suuri merkitys.
|
|
|
|
rangaistuspotku
Poissa
|
|
Vastaus #554 : 28.05.2017 klo 23:33:23 |
|
Nykyistä suurempi joukkuemäärä voisi parantaa useamman seuran olosuhteita, kun useammalla paikkakunnalla olisi paine saada olosuhteet liigatasolle.
|
|
|
|
Thalian
Poissa
|
|
Vastaus #555 : 29.05.2017 klo 08:27:29 |
|
Miten luuletta alemman loppusarjan yleisömäärille käyvän? En nyt ole tarkastanut, mutta eikös nuo putoamiskamppailussa mukana olevat joukkueet vedä ihan ok yleisömääriä?
|
|
|
|
hoc
Poissa
Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri
|
|
Vastaus #556 : 29.05.2017 klo 08:36:51 |
|
Pleijareille: Alkusarjoille: Jatkosarjoille: Kaikki johtavat panoksettomien/vähäpanoksellisien pelien lisääntymiseen.
|
|
|
|
13ergkamp
Poissa
Suosikkijoukkue: Slavia Sofia
|
|
Vastaus #557 : 29.05.2017 klo 08:54:20 |
|
Nykyistä suurempi joukkuemäärä voisi parantaa useamman seuran olosuhteita, kun useammalla paikkakunnalla olisi paine saada olosuhteet liigatasolle. Joo tune: Kemi
|
|
|
|
Woland
Poissa
|
|
Vastaus #558 : 29.05.2017 klo 09:01:53 |
|
Joo tune: Kemi Kemissähän vedetään liiganoususta liigakelpoisuuteen todennäköisesti nopeammin kuin juuri missään (Rovaniemi tietysti pahin, mutta onhan näitä espoita paljonkin), kunhan Sauvosaareen saadaan suunniteltu lämmitettävä tekonurmi.
|
|
|
|
Pelle-Wermanni
Poissa
Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura
|
|
Vastaus #559 : 29.05.2017 klo 09:04:05 |
|
Joo tune: Kemi Kemiin rakennettiin uusi katsomo. Kehitystä sekin on liigapaikan ansiosta. Ja Vaasan ja Seinäjoen stadioneita ei olisi rakennettu ilman liigapaikkaa. Ykkösen tasolla ei tapahdu olosuhdekehitystä ainakaan verorahoilla ja muutaman satkun liikevaihdoilla voi olla vähän vaikeaa itse parantaa olosuhteita.
|
|
|
|
Kader
Poissa
Suosikkijoukkue: KuPS, KalPa, DFB-Team, VfB, BvB
|
|
Vastaus #560 : 29.05.2017 klo 09:07:06 |
|
Kemissähän vedetään liiganoususta liigakelpoisuuteen todennäköisesti nopeammin kuin juuri missään (Rovaniemi tietysti pahin, mutta onhan näitä espoita paljonkin), kunhan Sauvosaareen saadaan suunniteltu lämmitettävä tekonurmi.
Juuri näin, Kemi on just esimerkki että olosuhteet paranee. Vuosi sitten valmistui pääkatsomo ja eikös vastakatsomostakin ollut jotain suunnitelmia. Mielestäni aika hyviä panostuksia 20 000 asukkaan kaupungilta ja tuskin niitä olis tehty jos pelaisivat Ykköstä.
|
|
|
|
Tiksa
Poissa
Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat
|
|
Vastaus #561 : 29.05.2017 klo 09:17:23 |
|
Jalkapallomme suuressa kuvassa on ihan yks vitun hailee saavatko nämä ropsit ja kupsit muutaman satatonnia enemmän liigassa kuin divarissa. Oleellista olisi saada pari seuraa nostettua siitä miljoonasta eurosta edes lätkäjengien tasolle viiteen milliin, mielellään pohjoismaisten suurseurojen tasolle kymppimilliin. Jos tätä voi jotenkin auttaa sarjajärjestelmällä, niin hyvä. Ja mä luulen, että sitä ei edistäisi se, että nämä potentiaaliset suurseurat pelaavat paljon enemmän jotain opseja tai eiffejä vastaan.
|
|
|
|
Pelle-Wermanni
Poissa
Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura
|
|
Vastaus #562 : 29.05.2017 klo 09:32:21 |
|
Jalkapallomme suuressa kuvassa on ihan yks vitun hailee saavatko nämä ropsit ja kupsit muutaman satatonnia enemmän liigassa kuin divarissa. Paitsi, ettei oo. Jalkapallojoukkueen pitää pystyä maksamaan 20-30 tyypille säännöllistä palkkaa, jos toimintaa halutaan tehdä ammattimaisesti. Se onnistuu liigatason liikevaihdoilla, mutta ei Ykkösen liikevaihdoilla. Suomessa se elinkelpoisuuden raja vaan menee just tossa. Suomen futis ei koskaan kehity parin hyvän seuran toimesta, tai ainakaan itse en laske kehittymiseksi sitä, että on enemmän rahaa ostaa parempia ulkomaalaisia europelejä varten. Me tarvitaan laajalla rintamalla elinkelpoisia seuroja, jos futis halutaan marginaalista ylös. Ja mä luulen, että sitä ei edistäisi se, että nämä potentiaaliset suurseurat pelaavat paljon enemmän jotain opseja tai eiffejä vastaan. En mäkään 19 joukkueen liigaa aja. Tosin olishan OPS ja EIF varmaan saanu liigaliikevaihdoilla kasattua vähän paremmat jengit.
|
|
« Viimeksi muokattu: 29.05.2017 klo 09:34:38 kirjoittanut Pelle-Wermanni »
|
|
|
|
|
Thalian
Poissa
|
|
Vastaus #563 : 29.05.2017 klo 09:36:33 |
|
Paitsi, ettei oo. Jalkapallojoukkueen pitää pystyä maksamaan 20-30 tyypille säännöllistä palkkaa, jos toimintaa halutaan tehdä ammattimaisesti. Se onnistuu liigatason liikevaihdoilla, mutta ei Ykkösen liikevaihdoilla. Suomessa se elinkelpoisuuden raja vaan menee just tossa. Paitsi että raja ei mene tällä hetkellä liigan ja ykkösevän välissä, vaan korkeammalla. Tällä hetkellä liigassa pelaa ainakin kolme joukkuetta, joilla ei ole varaa maksaa oikeaa palkkaa 20-30 henkilölle. Nämä joukkueet ovat JJK (todella suuri osa pelaajista on opiskelijoita, oppisopimuksella tjms), Kemi (rahat ei tunnu riittävän mihinkään) ja Ilves (vai joko puoliammattilaisista on päästy?). Lisäksi ainakin HIFK voisi olla tuossa listalla, ainakin lehtitietojen valossa.
|
|
|
|
Pelle-Wermanni
Poissa
Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura
|
|
Vastaus #564 : 29.05.2017 klo 09:43:11 |
|
Paitsi että raja ei mene tällä hetkellä liigan ja ykkösevän välissä, vaan korkeammalla. Tällä hetkellä liigassa pelaa ainakin kolme joukkuetta, joilla ei ole varaa maksaa oikeaa palkkaa 20-30 henkilölle.
Mutta liikevaihto riittäisi siihen kaikilla ainakin parin liigakauden jälkeen. Ammattimainen toiminta vaatii toki sen, että sitä edes yritetään, mutta ei se tietty ihan tosta vaan synny. Palloliiton pitäisi jotenkin pystyä avustamaan seuratoimistoja, jotta niiden toiminta ei olisi niin amatöörimäistä. Ei se suurempi liiga heti ekalla kaudella mitään apua mihinkään tuo, mut muutaman kauden jälkeen alkais jo tuloksia näkyä
|
|
|
|
Tiksa
Poissa
Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat
|
|
Vastaus #565 : 29.05.2017 klo 09:59:26 |
|
Suomen futis ei koskaan kehity parin hyvän seuran toimesta, tai ainakaan itse en laske kehittymiseksi sitä, että on enemmän rahaa ostaa parempia ulkomaalaisia europelejä varten. Me tarvitaan laajalla rintamalla elinkelpoisia seuroja, jos futis halutaan marginaalista ylös.
Meidän pitäisi muuten määritellä mitä kehittyminen on. Eli mikä on se ultimaattinen päämäärä mihin pyritään. Minulla suomalaisesta huippuseurafutiksesta puhuttaessa aika iso mittari kehitykselle on pärjääminen Euroopassa - vaikka se sitten tulisi moreloksien ja tanakoiden avulla. Enkä mä nyt muutenkaan osaa pitää kauhean huonona asiana sitä, että Moreloksen kaltaisia pelaajia pelaa pääsarjassamme. Vaikka meille kahdelle Veikkausliigan tekee mielenkiintoiseksi se, että palloseuramme pelaavat, niin aika monella tuularilla ja mieshuoralla kiinnostavuuteen vaikuttaa myös pelin taso. Nehän saattaisivat vaikka lähteä katsomaan Veikkausliigaa, kun huomaavat, ettei se nyt niin huonoa olekaan! Lisäksi kyllähän esim. HJK on panostanut miljooniaan ihan kiitettävästi myös juniorityöhönsä. Kuulisin mielelläni myös esimerkkejä, missä seurajalkapallo on kehittynyt ilman, että muutama kärkiseura on ollut vetämässä sitä ylös. Mulla on varmasti hyvinkin rajoittunut kokemus, kun itselleni tulee mieleen vain Norjan ja Tanskan kaltaisia esimerkkejä missä Rosenborg ja FCK vetivät koko seurajalkapallon tason ylöspäin.
|
|
|
|
Pelle-Wermanni
Poissa
Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura
|
|
Vastaus #566 : 29.05.2017 klo 10:09:17 |
|
Eiköhän se HJK ole Suomen kärkiseura ihan omalla tasollaan olevalla budjetilla, oli liigassa 10, 12, 14 tai 16 joukkuetta, joten ei kai tuosta tarvi erikseen keskustella?
|
|
|
|
Tiksa
Poissa
Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat
|
|
Vastaus #567 : 29.05.2017 klo 10:19:18 |
|
Eiköhän se HJK ole Suomen kärkiseura ihan omalla tasollaan olevalla budjetilla, oli liigassa 10, 12, 14 tai 16 joukkuetta, joten ei kai tuosta tarvi erikseen keskustella?
Sen tähden yritinkin keskustella siitä voidaanko sarjajärjestelmällä jotenkin vaikuttaa siihen, että esim. SJK nousisi lähemmäksi HJK:n resursseja. Olisiko SJK:lle parempi pelata pienemmässä sarjassa useampi kerta HJK:ta, HIFK:ä, Ilvestä ja turkulaisia vastaan vai suuremmassa sarjassa maarianhaminoita ja valkeakoskia vastaan?
|
|
|
|
Thalian
Poissa
|
|
Vastaus #568 : 29.05.2017 klo 10:35:32 |
|
Mutta liikevaihto riittäisi siihen kaikilla ainakin parin liigakauden jälkeen. Ammattimainen toiminta vaatii toki sen, että sitä edes yritetään, mutta ei se tietty ihan tosta vaan synny. Palloliiton pitäisi jotenkin pystyä avustamaan seuratoimistoja, jotta niiden toiminta ei olisi niin amatöörimäistä. Liikevaihdon suuruudella ei ole merkitystä, kun reaalimaailmassa se raha ei riitä palkkoihin. Liikevaihtoa kun ei ole loputtoman vaikea kasvattaa, jos ei tarvitse miettiä kannattavuutta. Kannattavuus on vain se ongelma tällä hetkellä, sillä valtaosa joukkueista tuottaa miinusta, tai käytännössä nollatulosta.
|
|
|
|
Tiksa
Poissa
Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat
|
|
Vastaus #569 : 29.05.2017 klo 10:59:14 |
|
Muuten, ihan välikysymyksenä, että onko joku jaksanut seurata kommentteja Tanskasta sarjauudistuksen jälkeen? Ollaanko saavutettu tavoitteet? Nopeasti katsottuna loppusarjat eivät ainakaan johtaneet yleisökatoon, mutta runkosarjan AM (6603) tippui hieman viime vuotisesta (7628, huomioiden vain joukkueet jotka olivat kummallakin kaudella). | runkosarja | yläloppusarja | alaloppusarja | euro-playoff | tipppumis-playoff | 2015-16 AM | København | 13092 | 19422 | | | | 16191 | Brøndby | 12635 | 13200 | | | | 12782 | AGF | 7464 | | 9648 | | 13798 | 7564 | Midtjylland | 7296 | 7425 | | | | 7596 | AaB | 6234 | | 5239 | 3681 | | 7280 | OB | 5593 | | 5104 | 4626 | | 6972 | SønderjyskE | 4972 | 4954 | | | | 5848 | Randers | 4765 | | 3519 | 9666 | | 5367 | Esbjerg | 4341 | | 3821 | | 5731 | 5977 | Viborg | 3667 | | 4692 | | 5820 | 4603 | Silkeborg | 3039 | | 4162 | 2500 | | | Lyngby | 2574 | 3293 | | | | | Nordsjælland | 2573 | 4241 | | | | 3726 | Horsens | 2465 | | 2058 | | 3435 | |
|
|
|
|
Bo-Göran
Poissa
Suosikkijoukkue: Itävaltalaiset ja lauttasaarelaiset perinneseurat
|
|
Vastaus #570 : 29.05.2017 klo 11:40:21 |
|
Muuten, ihan välikysymyksenä, että onko joku jaksanut seurata kommentteja Tanskasta sarjauudistuksen jälkeen? Ollaanko saavutettu tavoitteet?
Nopeasti katsottuna loppusarjat eivät ainakaan johtaneet yleisökatoon, mutta runkosarjan AM (6603) tippui hieman viime vuotisesta (7628, huomioiden vain joukkueet jotka olivat kummallakin kaudella).
Ihan mielenkiintoinen havainto sinänsä, mutta ei pitäne vetää tästä liian pitkälle johtopäätöksiä Suomen osalta. Tanskassa loppusarjat pelataan keväällä hyvissä (sää)olosuhteissa Vs. Suomessa loppusarjat pelataan syksyllä pahimmillaan huonoissa (sää)olosuhteissa ja tämähän tunnetusti vaikuttaa yleisömääriin varsinkin peleissä, joissa ei ole panosta. Tästä päästäänkin sitten loppusarjojen kestoon. Tanskassa tehtiin nähdäkseni ihan järkevästi, kun alempi loppusarja jaettiin kahteen neljän joukkueen lohkoon, jolloin joukkueille tuli vähemmän pelejä ja siten potentiaalisesti myös vähemmän merkityksettömiä pelejä. Veikkaan, että erityisesti alemmassa loppusarjassa olisi yleisömäärät olleet pienemmät, jos kaikki sinne joutuneet joukkueet olisi sijoitettu yhteen lohkoon ja pelattu sitten yksin- tai kaksinkertainen sarja. Lisäksi siellä annettiin lisäpanosta alempaan loppusarjaan päätyneille joukkueille, koska lohkojen parhaat pääsevät pelaamaan vielä paikoista Euroopassa. Itävallassahan siirrytään vähän vastaavaan järjestelmään myös 2018-19 alkaen, kun Bundesligaan nostetaan samalla kaksi uutta joukkuetta ja kakkos Bundsligaan jopa kahdeksan uutta Regionalligasta. Aika rohkeaa, sanoisin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin aika monimutkainen järjestelmä ja vaikka siten saadaankin lisättyä jännitystä sarjan loppuun, en kuitenkaan haluaisi nähdä vastaavaa Suomessa. http://www.bundesliga.at/de/redaktion/news/16-17/tbl/reform---spielmodus/
|
|
« Viimeksi muokattu: 29.05.2017 klo 11:46:49 kirjoittanut Bo-Göran »
|
|
|
|
|
JohanL
Poissa
|
|
Vastaus #571 : 29.05.2017 klo 12:02:24 |
|
Sen tähden yritinkin keskustella siitä voidaanko sarjajärjestelmällä jotenkin vaikuttaa siihen, että esim. SJK nousisi lähemmäksi HJK:n resursseja. Olisiko SJK:lle parempi pelata pienemmässä sarjassa useampi kerta HJK:ta, HIFK:ä, Ilvestä ja turkulaisia vastaan vai suuremmassa sarjassa maarianhaminoita ja valkeakoskia vastaan?
Itse en näkisi tätä ihan niin mustavalkoisesti. Suomessa on monta perinteistä jalkapalloseuraa, joiden kehityksessä olisi se siemen suomifutiksen kehitykselle. Suuremmassa sarjassa tosiaan SJK pelaisi vähemmän pelejä nykyisiä suurseuroja vastaan, mutta sitten taas toisaalta vähemmän pelejä niitä rupusakkeja vastaan. Tämän koko keskustelun pitäisi kiteytyä siihen, mitä pystyvät tulevaisuudessa tekemään seurat tai alueet: TPS, Honka, Jaro, KTP, Oulu, Pirkanmaa, PKS. Siinä, missä SJK häviäisi yhden ottelun, tai 0,5 kotiottelua kaudessa nykyisiä kärkiseuroja vastaan, saisi se kaksi ottelua tai yhden kotiottelun lisää näistä ylläolevista. Samalla esimerkiksi Kemiin tai Marianhaminaan tehtävät reissut vähenisi, ja tilalle tulisi esimerkiksi reissu Pietarsaareen ja Ouluun. Me tarvitaan Veikkausliigaan nyt ensisijaisesti kolme asiaa: Perinteitä, paikallisuutta ja paremmat olosuhteet. Nämä asiat nostaisivat yleisömääriä suoraan, kun sekä kotijoukkueen kannattajat tulisi katsomaan omiaan ja myös vieraskannattajien tulo paikkakunnalle helpottuisi. Yleisömäärien kasvusta se lähtee se resurssien kasvattaminen, joka johtaa parempaan toimintaympäristöön.
|
|
|
|
Tiksa
Poissa
Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat
|
|
Vastaus #572 : 29.05.2017 klo 12:36:51 |
|
Itävallassahan siirrytään vähän vastaavaan järjestelmään myös 2018-19 alkaen, kun Bundesligaan nostetaan samalla kaksi uutta joukkuetta ja kakkos Bundsligaan jopa kahdeksan uutta Regionalligasta. Aika rohkeaa, sanoisin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin aika monimutkainen järjestelmä ja vaikka siten saadaankin lisättyä jännitystä sarjan loppuun, en kuitenkaan haluaisi nähdä vastaavaa Suomessa. http://www.bundesliga.at/de/redaktion/news/16-17/tbl/reform---spielmodus/Tämähän se trendi on tällä hetkellä näissä pienehköissä maissa. Eikä vähiten sen yhden konsulttifirman ansiosta, joka käy esittelemässä sarjajärjestelmäinnovaatioitaan eri puolella. (Ajattele, Verneri, joillekin maksetaan hyvin siitä, että ne pohdiskelevat eri sarjajärjestelmien etuja! Mitä me oikein täällä tuhlataan aikaamme?) Ilmeisesti Belgian ja Hollannin kokemukset ovat olleet kannustavia?
|
|
|
|
Bo-Göran
Poissa
Suosikkijoukkue: Itävaltalaiset ja lauttasaarelaiset perinneseurat
|
|
Vastaus #573 : 29.05.2017 klo 13:32:57 |
|
Tämähän se trendi on tällä hetkellä näissä pienehköissä maissa. Eikä vähiten sen yhden konsulttifirman ansiosta, joka käy esittelemässä sarjajärjestelmäinnovaatioitaan eri puolella. (Ajattele, Verneri, joillekin maksetaan hyvin siitä, että ne pohdiskelevat eri sarjajärjestelmien etuja! Mitä me oikein täällä tuhlataan aikaamme?)
Ilmeisesti Belgian ja Hollannin kokemukset ovat olleet kannustavia?
Kyseessä on tosiaan tämä artikkelissa mainittu Hypercube Consulting, jonka edustajat oli tavanneet kaikki stakeholderit ja käyneet läpi erilaisia parametrejä, joiden perusteella päätyneet ehdottamaan kyseistä sarjamallia. Ihmettelen kyllä vieläkin sitä 16 joukkueen Erste Ligaa. Jos katsellaan tämän kauden sarjataulukoiden perusteella, sieltä nousisi pääsarjaan mestari LASK Linzin (perinneseura suuresta kaupungista) lisäksi kolmonen Austria Lustenau, koska toiseksi sijoittunut Liefering on Red Bullin farmijengi. Karsinnoissa sitten toinen perinneseura Wacker Innsbruck liigan viimeistä, Riediä vastaan. Ihan ok siis. Sen sijaan kakkosliigaan nousisi konkurssikypsän perinneseura FC Viennan lisäksi jotain Rizingiä, Stadlauta, Mannswörthiä, Anifia (missä pelaa?), Grödigiä, St. Johanna ja Schwazia. Kuten kaikki huomaavat, nämä ovat kaikki jotain pieniä kylä- / kaupunginosaseuroja, joilla kasvun rajat tulee aika nopeasti vastaan. Suomessa toki löytyy vähän enemmän suuria ja keskisuuria kaupunkeja, eli vastaavaa ongelmaa ei nähtäisi eikä kukaan nähdäkseni ole edes ehdottanut vuosituhannen vaihteen tapaan 20 joukkueen Ykköstä (kahteen eri lohkon jaettuna) tai edes 30 seuraa kahdelle ylimmälle sarjatasolle. Itse näkisin kuitenkin myös, että olosuhteiden parantaminen ja siten sarjakauden pidentäminen on se tie, johon Suomessa pitäisi panostaa. Monella paikkakunnalla onkin nähtävissä kehitystä ja varmaan 2020 paikkeilla tilanne on jo paljon parempi. Joukkuemäärällä ei sinänsä ole väliä tämän jälkeen ja en osaa sanoa, mikä on optimi (12-16 raameissa). Loppusarjoja en kuitenkaan haluaisi nähdä vaikka TV-yhtiöt saattavat sen puolesta liputtaakin. Nopeasti muistelen myös, ettei yhdessäkään kesäsarjassa ole (vielä) siirrytty näihin ylä- ja ala-loppusarjoihin play-offseineen ja kai siihenkin on omat syynsä. Joku, jolla on aikaa voinee halutessaan alkaa vertailla seurojen yleisömääriä ja budjetteja Hollannissa ja Belgiassa nykyisen ja vanhan sarjajärjestelmän aikana. Sen verran monta kautta siellä on nyt jo menty uudella järjestelmällä, että jotenkin relevanttia, satunnaisvaihtelut huomioivaa tietoa on jo mahdollista saada.
|
|
« Viimeksi muokattu: 29.05.2017 klo 14:06:29 kirjoittanut Bo-Göran »
|
|
|
|
|
bluewhite
Poissa
Suosikkijoukkue: Huuhkajat
|
|
Vastaus #574 : 29.05.2017 klo 13:36:10 |
|
Kemissähän vedetään liiganoususta liigakelpoisuuteen todennäköisesti nopeammin kuin juuri missään (Rovaniemi tietysti pahin, mutta onhan näitä espoita paljonkin), kunhan Sauvosaareen saadaan suunniteltu lämmitettävä tekonurmi.
Onko tämä mutuilua vai onko sinne oikeasti tulossa parempi muovimatto? Kemi on hieno jalkapallokaupunki!
|
|
|
|
|
|