Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?

[bluewhite]

Suomesta. Meillä on paljon isoja kaupunkeja liigan ulkopuolella tai ilman toista liigajoukkuetta. Suurin rajoite on tällä hetkellä se, että liiga on liian pieni.

Ei se siitä johdu, että liiga on liian pieni. Kouvolassa, Porissa ja Mikkelissä kendo on ykköslaji. Vaikka liigassa olisi 20 joukkuetta, edelleen Suomen "suurissa" kaupungeissa puuhastelu jalkapallon suhteen jatkuu.

[Thalian]

Meillä on paljon isoja kaupunkeja liigan ulkopuolella tai ilman toista liigajoukkuetta. Suurin rajoite on tällä hetkellä se, että liiga on liian pieni.

Meillä on myös historiaa siitä, miten näitä isojen kaupunkien joukkueita on käynyt liigassa lähinnä enemmän tai vähemmän tuhoamassa koko seuran. Esimerkiksi AC Oulun kohdalla tuntuu, että hommat toimivat ykkösessä paljon paremmin kuin liigassa. Jostain Viikingeistä ei varmaan tarvitse edes puhua? Miksi näillä seuroilla se liigapaikka ei ollutkaan kaiken ratkaiseva Sampo, joka tuo mannaa ja mammonaa?

[straiter]

Viikkarit nyt on puhdas lähiöseura, joka ei oikein istu esimerkiksi suuren kaupungin joukkueesta. Olosuhteet nippanappa divaritasoa eikä parempaa ole tiedossa, koska Hesassa on jo pari liigakelpoista stadikkaa Töölössä (toki toinen on remontissa). Oulussa ei puolestaan osattu lukea tai laskea.

[Pelle-Wermanni]

Ei se siitä johdu, että liiga on liian pieni.

Ei pelkästään, mutta liigan koko rajoittaa sitä joukkuemäärää, mikä Suomessa voi edes teoriassa yrittää rakentaa ammattimaisempaa seuraorganisaatiota ja -toimintaa. Samalla se siis rajoittaa jalkapallon kehittymistä ympäri Suomen, myös suurissa kaupungeissa.

Pieni liiga pakottaa suomalaisen jalkapallon pysymään aina pienenä ja merkityksettömänä.

Miksi näillä seuroilla se liigapaikka ei ollutkaan kaiken ratkaiseva Sampo, joka tuo mannaa ja mammonaa?

On se isomman liikevaihdon tuonut. Jos nyt on osaava johto, ehkä se osaisi myös käsitellä isomman liikevaihdon järkevämmin. Mikään onnen takaava juttu liigapaikka ei tietenkään ole. Se on vaan mahdollistaja.

[Pikka]

Meillä on myös historiaa siitä, miten näitä isojen kaupunkien joukkueita on käynyt liigassa lähinnä enemmän tai vähemmän tuhoamassa koko seuran. Esimerkiksi AC Oulun kohdalla tuntuu, että hommat toimivat ykkösessä paljon paremmin kuin liigassa. Jostain Viikingeistä ei varmaan tarvitse edes puhua? Miksi näillä seuroilla se liigapaikka ei ollutkaan kaiken ratkaiseva Sampo, joka tuo mannaa ja mammonaa?

Lähiöseura Viikingeillä on käsittääkseni rahahanat mennyt kiinni mesenaatin/suurimman sponsorin osalta. Ei liity siis menneet sarjatasot nykytilanteeseen.

[sol]

Ylipäätään spekulointi yksittäisistä joukkueista/pitäjistä ei liity tähän. 16-Veikkausliigassa pelaa ne jotka pelaa.

[Rikkiviisas]

Miksi näillä seuroilla se liigapaikka ei ollutkaan kaiken ratkaiseva Sampo, joka tuo mannaa ja mammonaa?

Englannin Valioliigassa liikkuu niin paljon rahaa, että seurapomot voivat pyyhkiä sillä perseensä ja silti jää tuhlattavaksi, mutta silti sielläkin on ollut ja on seuroja talousvaikeuksissa.

Ei siinä Sampo auta, jos seurajohto ei osaa sitä käyttää.

Aina voi perseillä ja perseihmiset voivat aina lähteä siitä, että kun kerran on perseilty niin jatkossakin perseillään ja sen takia on turha tehdä mitään.

[bluewhite]

Aina voi perseillä ja perseihmiset voivat aina lähteä siitä, että kun kerran on perseilty niin jatkossakin perseillään ja sen takia on turha tehdä mitään.

Suomessa tämä on ainoa oikea syy miksi 16-joukkueen sarjaa ei pelata Suomessa ainakaan viiden vuoden sisällä.

[hoc]

Tämä taitaakin olla oikeasti se viisasten kivi. Eli Veikkausliiga tavallaan tulee korjatuksi itsestään, jos Ykkösestä saadaan sarja, joka on yleiseltä kiinnostavuudeltaan niin korkea, että siellä pysyvästi pelaava joukkue on kaupallisesti kiinnostavasti. Suomeksi tämänkin keskustelun tulisi siis vaihtua "Veikkausliiga sitä, Veikkausliiga tätä" -keskustelusta "Ykkönen sitä, Ykkönen tätä" -keskusteluun.

Miten Ykkösestä saadaan kaupallisesti kiinnostava toimintaympäristö joukkueille?

Saattaa tuntua epäintuitiiviselta, mutta ratkaisu saattaisi olla veikkausliigaan nousun vaikeuttaminen? Näin Ykkösestä saattaisi rakentua oman identiteettinsä omaava sarja, sarjajojoilun (oho, veti suonta ja noustiin vahingossa liigaan -> oho, ei seissytkään, talous pääsi kuralle ja tiputtiin -> oho, tiputtiin kakkoseen) todennäköisyys pienenisi ja toiminnassa korostuisi  pitkäjännitteisyyden tärkeys, jotta liiga-nousun mahdollisuuden hetkellä seura olisi siihen oikeasti valmis liigaan. Samalla ihan kaikkein kärsimättömimmät namusedät eivät pystyisi ostamaan joukkuetta ja liigapaikkaa. Nykyistä vahvempi oma identiteetti ja edellytys pitkäjännitteisyydestä voisivat osaltaan lisätä sarjan kiinnostusta katsojien parissa, näkyvyyttä ja houkuttelevuutta taloudellisten tukijoiden joukossa, mikä parantaisi myös toiminnan taloudellisia edellytyksiä. Veikkausliigaseuroilla sarjajojoilun todennäköisyyden pieneneminen puolestaan mahdollistaisi nykyistä paremmin toiminnan pitkäjännitteisen kehittämisen ja suunnittelun.

Sarjatasolla kuvio voisi toimia esim siten että molemmissa olisi 14 joukkuetta ja pelattaisiin normaali kaksinkertainen sarja. (Ykkösen osalta ehkä nykyinen 10 + kolminkertainen sarja voisi olla sekin jees). Kauden päätteeksi veikkausliigan kaksi viimeistä karsisivat ykkösen kahta ensimmäistä vastaan. Samaan aikaan liigalisenssin ehtoja ryhdyttäisiin tulkitsemaan nykyistä tiukemmin; seuran täytyy oikeasti täyttää lisenssin ehdot, ilman saunottuja poikkeuksia. Näin olosuhteiden täytyisi olla kunnossa ja toiminnan talouspuolesta seleä suunnitelma ennen nousua, eikä mentäisi 'sitten joskus' -taktiikalla vuodesta toiseen. Mallilla olisi mahdollista saada maantieteellisesti koko suomen kattavat ykkönen ja veikkausliiga. Taloudellisten ja olosuhde-ehtojen tarkemman noudattamisen myötä pienten seurojen ja paikkakuntien realistiset mahdollisuudet nousta veikkausliigaan pienenisivät, mutta tämän kompensoisi Ykkösen profiilinnosto. Veikkausliigan pienempi pelimäärä auttaisi otteluruuhkia ja vähentäisi lopputalven/aikaisen kevään perunapelto-pelejä.  Riskinä on, että lisenssikriteeristön tiukentaminen voisi aiheuttaa tilanteen jossa nykyisiä vl-seuroja voisi joutua vetäytymään ykköseen. Tilannetta voitaisiin kuitenkin helpottaa esim tiukentamalla ehtojen tulkintaa vaiheittain.

[Rikkiviisas]

Saattaa tuntua epäintuitiiviselta, mutta ratkaisu saattaisi olla veikkausliigaan nousun vaikeuttaminen?

Ykkösen profiili nousee vasta kun Veikkausliigan tilanne on parempi.
Sarjanousun vaikeuttaminen on vain takaisinpäin menemistä. Ei se nousun vaikeuttaminen palauta Kotkan stadionremonttia syväjäädytyksestä tai kannusta KPV:n mesenaattia yrittämään vielä yhtä vuotta. Saman tarinan voisi kertoa aika monestakin seurasta. Nyt jo isona pullonkaulana on Kakkosesta Ykköseen ja ei Ykkösestä liigaan ole todellakaan liian helppo. Siitä vielä vaikeammaksi niin useammat kunnat saavat tekosyyn lykätä olosuhdeuudistuksia ja useammat rahoista päättävät tai muutoin osaajat toteavat, että kun liigaan nousu on vaikeaa, niin pistetään rahat ja osaaminen jonnekin muualle.

Ei tuo mallisi muuta sitä, että Ykkönen on valtakunnallinen sarja lähes liigan menoilla, mutta ilman liigan tuloja.

Lisenssiehtoja voi toki kiristää, että päästään eroon siitä ikävästä jutusta, että jalkapallokentällä pärjäävä joukkue voi nousta. Liigalisenssiehtoja itse asiassa voikin kiristää ja ennen kaikkea valvontaa tehostaa, mutta muuten on toiveajattelua, että Ykköseen saataisiin lisää rahaa vaikeuttamalla nousua.

[Tiksa]

IMHO Kakkosen ja Ykkösen välillä täytyisi olla jopa nykyistä tiukempi seula, mutta sitten Liigan ja Ykkösen välillä saa vaihtua reippaamminkin.

Ehkä pitäisi olla kuten siinä Ainoassa Oikeassa, maailman suosituimmassa jalkapalloliigassa, joka suurimman osan historiaansa oli suljettu, neljällä tasolla pelattava liiga, johon uusia seuroja nostettiin vain silloin jos joku vanha seura äänestettiin ulos.

[bluewhite]

Saattaa tuntua epäintuitiiviselta, mutta ratkaisu saattaisi olla veikkausliigaan nousun vaikeuttaminen? Näin Ykkösestä saattaisi rakentua oman identiteettinsä omaava sarja, sarjajojoilun (oho, veti suonta ja noustiin vahingossa liigaan -> oho, ei seissytkään, talous pääsi kuralle ja tiputtiin -> oho, tiputtiin kakkoseen) todennäköisyys pienenisi ja toiminnassa korostuisi  pitkäjännitteisyyden tärkeys, jotta liiga-nousun mahdollisuuden hetkellä seura olisi siihen oikeasti valmis liigaan. Samalla ihan kaikkein kärsimättömimmät namusedät eivät pystyisi ostamaan joukkuetta ja liigapaikkaa. Nykyistä vahvempi oma identiteetti ja edellytys pitkäjännitteisyydestä voisivat osaltaan lisätä sarjan kiinnostusta katsojien parissa, näkyvyyttä ja houkuttelevuutta taloudellisten tukijoiden joukossa, mikä parantaisi myös toiminnan taloudellisia edellytyksiä. Veikkausliigaseuroilla sarjajojoilun todennäköisyyden pieneneminen puolestaan mahdollistaisi nykyistä paremmin toiminnan pitkäjännitteisen kehittämisen ja suunnittelun.

Sarjatasolla kuvio voisi toimia esim siten että molemmissa olisi 14 joukkuetta ja pelattaisiin normaali kaksinkertainen sarja. (Ykkösen osalta ehkä nykyinen 10 + kolminkertainen sarja voisi olla sekin jees). Kauden päätteeksi veikkausliigan kaksi viimeistä karsisivat ykkösen kahta ensimmäistä vastaan. Samaan aikaan liigalisenssin ehtoja ryhdyttäisiin tulkitsemaan nykyistä tiukemmin; seuran täytyy oikeasti täyttää lisenssin ehdot, ilman saunottuja poikkeuksia. Näin olosuhteiden täytyisi olla kunnossa ja toiminnan talouspuolesta seleä suunnitelma ennen nousua, eikä mentäisi 'sitten joskus' -taktiikalla vuodesta toiseen. Mallilla olisi mahdollista saada maantieteellisesti koko suomen kattavat ykkönen ja veikkausliiga. Taloudellisten ja olosuhde-ehtojen tarkemman noudattamisen myötä pienten seurojen ja paikkakuntien realistiset mahdollisuudet nousta veikkausliigaan pienenisivät, mutta tämän kompensoisi Ykkösen profiilinnosto. Veikkausliigan pienempi pelimäärä auttaisi otteluruuhkia ja vähentäisi lopputalven/aikaisen kevään perunapelto-pelejä.  Riskinä on, että lisenssikriteeristön tiukentaminen voisi aiheuttaa tilanteen jossa nykyisiä vl-seuroja voisi joutua vetäytymään ykköseen. Tilannetta voitaisiin kuitenkin helpottaa esim tiukentamalla ehtojen tulkintaa vaiheittain.

Samaa mieltä lähes kaikesta. Mutta kyllä pääsarjasta pitää tippua ilman karsintoja sekä karsintojen kautta. Olisiko kivaa jos esim. PK-35 olisi voittanut karsinnat viime vuonna ja tänä vuonna JJK tai HIFK?

Ykkönen pitää jotenkin saada Veikkausliigan "alle" kuten täälläkin on jo useasti mainittu. Tai Ykkösen pitäisi olla kilpaileva sarja kuten kendossa Mestis on Liigalle. Ykkösen nimen voisi myydä ISTV:lle tai Elisalle yms. Eli Ykkönen olisi Mestis, ISTV- tai Elisa-liiga. Parasta olisi, jos Veikkaus tukisi ruhtinaallisesti rahallisesti Ykkösen seuroja ja liigan nimeksi vaihdettaisiin 2. Veikkausliiga tai Veikkausliiga B, jota tuskin tulee tapahtumaan. Lisäksi Ykkösestä pitää saada yleisöä, mediaa ja sponsoreita kiinnostava tuote. Itse nostaisin Ykkösen joukkueiden määrän 14. Näin saataisiin järkevä otteluohjelma. Lisäksi Ykkösen seurojen tulee täyttää tietyt lisenssin ehdot.

-Olosuhteet kuntoon
       ->Kolmannen sukupolven tekonurmi tai mahdollisuus siirtää ottelu paikkakunnalle mistä se löytyy. Koskee lähinnä kauden ensimmäisiä ja/tai syksyn otteluita. Jos
          kotinurmikenttä on kunnossa, tietysti ottelut pelataan siellä.

- Puskurirahaston perustaminen. Jokainen joukkueella on oltava "hätävara", jos joukkueella ilmentyy talousvaikeuksia. Sopiva summa Ykkösen hallinnoimaan puskurirahastoon voisi esim.50 000 euroa. Puskurirahan saa tietysti takaisin, jos seura nousee liigaan tai tippuu kakkoseen.
        -> Konkurssien estäminen
        -> Mesenaattien kilpavarustelun vähentäminen
        -> Helpottaa seuraa taloudellisesti, jos se nousee liigaan tai tippuu kakkoseen

- Omien kasvattien käyttö otteluissa/Ulkomaalaisten pelaajien käyttämisen rajoitukset otteluissa (Ei koske omia kasvatteja, kaksoiskansalaisia, eikä vähintään kolmea kautta Suomen sarjoissa pelanneita ulkomaalaisia)
       -> Ottelussa kentällä saa käyttää korkeintaan 40 % ulkomaalaista pelaaja (Eli 4-5 per ottelu. Kokoonpanossa voi olla vaikka 10 ulkomaalaista)
       -> Ottelussa kentällä käytettävistä pelaajista vähintään 30% on oltava omia kasvatteja tai vähintään kolme kautta Suomen sarjoissa pelanneita pelaajia (Eli 3-4 per ottelu)
             -> Kohti "kotimaisempaa" liigaa ja juniorityön kehittäminen
              -> Kilpavarustelun vähentäminen
              -> Pitkäjänteisyys
              -> Vähemmän taloudellisia riskejä

Käytännössä kaikki pelaajat voivat olla ulkomaalaisia, jos he ovat omia kasvatteja tai pelanneet Suomen sarjoissa vähintään kolme kautta. Tämä ei ole tarkoitus, mutta vapaan liikkuvuuden EU:ssa rajoitukset eivät ole syrjintään. Ongelmallista on myös se, että rajoitukset perustuvat herrasmiessopimukseen eli jos joku niitä rikkoo, Ykkönen ei voi seuraa siitä rankaista.



 

[Kuku]

No joo, tuosta ulkomaalaisten pelaajien osuudesta Tapio Neva oli tehnyt päivän Aamulehdessä ana lyysiä, erityisesti nuorten kannalta ("Onko kotimaan liiga uskottava kasvattajasarja?"). Mihinkään epämääräiseen herrasmiessopimukseen ei liigaseurojen välillä voida kyllä koskaan päästä, ja virallisen sopimuksen tiellä on EU:n lainsäädäntö ja UEFA:n säännöt. Seurat elää ottelu ja kausi kerrallaan, ja liikenne käy lentokentillä.

[Rikkiviisas]

Seurat elää ottelu ja kausi kerrallaan, ja liikenne käy lentokentillä.

Saati että ulkomaalaisia pelaajiakin on erilaisia Moreloksesta vaihtopenkin varamiehen paikan lämmittäjään.
Eivät seurat ihan ilkeyttään hanki ja peluuta ulkomaalaisia vaan suureksi osaksi siksi, että ulkomaalaiset ovat halvempia (etenkin jos sopimus on tarpeeksi lyhyt), suostuvat tulemaan ja liigajyrien kadottua ovat kotimaiset pelaajat helposti junnuja, jolloin tarjolla olevien pelaajien pelipaikka ja taso on aika lottokoneella vedettyä. Yllättäen siis taaskin sellainen asia, joka saataisiin "korjattua" rahalla ja jonkinlaisella toimien koordinaatiolla.

[bluewhite]

Saati että ulkomaalaisia pelaajiakin on erilaisia Moreloksesta vaihtopenkin varamiehen paikan lämmittäjään.
Eivät seurat ihan ilkeyttään hanki ja peluuta ulkomaalaisia vaan suureksi osaksi siksi, että ulkomaalaiset ovat halvempia (etenkin jos sopimus on tarpeeksi lyhyt), suostuvat tulemaan ja liigajyrien kadottua ovat kotimaiset pelaajat helposti junnuja, jolloin tarjolla olevien pelaajien pelipaikka ja taso on aika lottokoneella vedettyä. Yllättäen siis taaskin sellainen asia, joka saataisiin "korjattua" rahalla ja jonkinlaisella toimien koordinaatiolla.

No joo, tuosta ulkomaalaisten pelaajien osuudesta Tapio Neva oli tehnyt päivän Aamulehdessä ana lyysiä, erityisesti nuorten kannalta ("Onko kotimaan liiga uskottava kasvattajasarja?"). Mihinkään epämääräiseen herrasmiessopimukseen ei liigaseurojen välillä voida kyllä koskaan päästä, ja virallisen sopimuksen tiellä on EU:n lainsäädäntö ja UEFA:n säännöt. Seurat elää ottelu ja kausi kerrallaan, ja liikenne käy lentokentillä.

Juuri näin. Uefan homegrown-sääntö on riittävä.

Kukun viestiin sen verran, että tainnut lukea viestiäni kunnolla? En ensinnäkkään puhunut liigasta mitään. Toiseksi puhuin siitä, että herrasmiessopimuksia on vaikea valvoa ja mainitsin myös EU:sta, jonka lainsäädäntö tosiaan estää virallisten sopimusten teon, joilla rajoitettaisiin ulkomaalaisten pelaajien määrää Suomessa.

e. Sen verran Rikkiviisaalle, että tekeekö SJK, KuPS voittoa tai edes nollatulosta? Pystyisikö esim HIFK. tai joku Ykkösen seura ilman mesenaatin paksua lompakko rakentamaan kilpailukykyisen joukkueen Ykköseen tai Veikkausliigaan. Ja kyllä Liiga ja Ykkönen tarvitsevat mesenaatteja, en minä sitä kiellä. Liigan, Ykkösen ja maajoukkueen kannalta olisi parempi, jos olisi JJK:n kaltaisia seuroja Ykkösessä ja tulevaisuudessa myös Liigassa.

[Rikkiviisas]

e. Sen verran Rikkiviisaalle, että tekeekö SJK, KuPS voittoa tai edes nollatulosta? Pystyisikö esim HIFK. tai joku Ykkösen seura ilman mesenaatin paksua lompakko rakentamaan kilpailukykyisen joukkueen Ykköseen tai Veikkausliigaan. Ja kyllä Liiga ja Ykkönen tarvitsevat mesenaatteja, en minä sitä kiellä. Liigan, Ykkösen ja maajoukkueen kannalta olisi parempi, jos olisi JJK:n kaltaisia seuroja Ykkösessä ja tulevaisuudessa myös Liigassa.

Vähän sekava kysymys.
Kilpailukykyisen joukkueen voi rakentaa ihan mihin tahansa sarjaan lähes millaisella budjetilla vain, jos osaamista ja tuuria on mukana. Raha vain auttaa hommassa kummasti.

Pointti oli vain siinä, että ei niitä mesenaattejakaan ilmesty, jos sijoittamalla Kakkosen tai Ykköseen joukkueeseen ei ole realistista päästä liigatasolle (jos se on tavoite). Tällä hetkellä suomalainen seurajalkapallo tarvitsee jokaisen euron ja sen vuoksi potentiaalisten mesenaattien muroihin virtsaaminen ei ole järkevää. JJK:n hienoutta kannattanee arvioida vasta sen jälkeen kun talousdopingin sotkut on siivottu ja mitä seuraa tekee todennäköisen tippumisen jälkeen.

[Julli18]

Toimii tuo seurojen välinen ulkomaalispelaajien määrää koskeva herrasmiessopimus hyvin kori- ja lentopallo puolellakin,  niin miksei toimisi myös futis puolella? Ei muuta kuin 5 ulkkaria/joukkue kaudelle 2018 ja 4 kaudesta 2019 eteenpäin ja sillä siisti.

[ZAPP!]

Toimii tuo seurojen välinen ulkomaalispelaajien määrää koskeva herrasmiessopimus hyvin kori- ja lentopallo puolellakin,  niin miksei toimisi myös futis puolella? Ei muuta kuin 5 ulkkaria/joukkue kaudelle 2018 ja 4 kaudesta 2019 eteenpäin ja sillä siisti.

Hyvä tapa minimoida VL-joukkueiden mahdollisuudet pärjätä reippaasti rahaa tuovissa europeleissä.

[Rikkiviisas]

Toimii tuo seurojen välinen ulkomaalispelaajien määrää koskeva herrasmiessopimus hyvin kori- ja lentopallo puolellakin,  niin miksei toimisi myös futis puolella? Ei muuta kuin 5 ulkkaria/joukkue kaudelle 2018 ja 4 kaudesta 2019 eteenpäin ja sillä siisti.

Sitten ollaan maaliskuussa tilanteessa, jossa seuralla on viisi ulkkaria jengissä ja maalivahti loppuvuoden poissa.
Tai joukkueessa on viisi ulkkaria ja tarvittaisiin vasen laitapakki, mutta ainoat suomalaiset vaihtoehdot ovat 17-vuotias junnu, liigaveteraani joka pyytää kolmen tonnin kuukausipalkaa ja Make Kolmosesta.

Ei niitä ulkomaalaisia hankita huvin vuoksi.

[Thalian]

Toimii tuo seurojen välinen ulkomaalispelaajien määrää koskeva herrasmiessopimus hyvin kori- ja lentopallo puolellakin,  niin miksei toimisi myös futis puolella?

En tunne lajeja sen paremmin, mutta nopeasti vilkaisin koripallon viime kauden joukkueet läpi:

BC Nokia 4 ulkkaria ja 9 kotimaista sekä 3+0 kesken kauden poistunutta
Seagulls 4+8
Kataja 6+7 ja 2+0
Karhu 6+8 ja 1+1
Kobrat 6+6 ja 1+1
Karihait 4+8 ja 2+0
Kouvot 6+9 ja 2+2
KTP 4+9 ja 2+1
Vilpas 4+10 ja 3+0
Pyrintö 5+8 ja 4+2

Yhteensä pelaajia 131, joista ulkkareita 49 (poistuneita lisäksi 27, joista ulkkareita 20).
Ei tämä nyt kovain hyvältä herrasmiessopimukselta näytä. Käytännössä jokaisen joukkueen melkein koko avausviisikko on ulkkareita.

[Huolestunut lajiniilo]

Ei pelkästään, mutta liigan koko rajoittaa sitä joukkuemäärää, mikä Suomessa voi edes teoriassa yrittää rakentaa ammattimaisempaa seuraorganisaatiota ja -toimintaa. Samalla se siis rajoittaa jalkapallon kehittymistä ympäri Suomen, myös suurissa kaupungeissa.

Pieni liiga pakottaa suomalaisen jalkapallon pysymään aina pienenä ja merkityksettömänä.

On se isomman liikevaihdon tuonut. Jos nyt on osaava johto, ehkä se osaisi myös käsitellä isomman liikevaihdon järkevämmin. Mikään onnen takaava juttu liigapaikka ei tietenkään ole. Se on vaan mahdollistaja.

Kyllä! Olisi jo aika kokeilla laajempaa liigaa. Eipä ole nimittäin auttanut euro- eikä maajoukkuemenestymättömyyteen tämä suppeampi liiga...

Puoltavia argumentteja alkaa olla näköpiirissä jo tarpeeksi:

1) Junnupelaajien määrän kasvun sekä kaikki pelaa -systeemin kuoppaamisen pitäisi alkaa näkyä laadukkaampana pelaajatuotantona lähivuosina. Vaikka muu maailma tuottaa aina vaan parempia pelaajia, niin pelin taso on kotimaisilla pelaajillakin parempaa kuin esim. 80-luvulla. Ulkomaisia pelaajia tarvitaan edelleen kirittämään kotimaisia junnuja.
Lisäksi näiden junnumassojen pitäisi näkyä lisääntyvänä yleisömääränä sekä laadukkaampana jalkapallon parissa toimivana joukkona eri tehtävissä...

2) Urbanisoituminen ja maahanmuutto lisää junnupelaajien massaa sekä kansainvälistää fanikulttuuria ja futiskulttuuria yleensäkin.

3) Olosuhteiden parantuminen on tapahtunut vasta viime vuosikymmenen aikana ja vireillä olevien hankkeiden perusteella tulee jatkumaan.

4) Enemmän näkyy merkkejä tieteellisestä lähestymistavasta valmennukseen, mutta kaukana ollaan Saksan tai edes Ruotsin akateemisesta osaamisesta. Lätkässäkin Westerlund & co jo 80-luvulta lähtien...

5) Kultaisen sukupolven valjastaminen ruohonjuuritasolle pitäisi olla nykyistä voimakkaampaa.

6) Ilmastonmuutos jatkaa pelikautta vääjäämättä molemmista päistä, toki hitaasti ja joinakin vuosina tulee muistutus missä sijaitaan...


Ratkaisu olisi kaudesta 2019 lähtien 16 joukkueen liiga ja sen alapuolella aluksi nykyinen 10 joukkueen Ykkönen, joka parissa-kolmessa vuodessa laajenisi 14 joukkueen kokoiseksi. Kakkonen pysyköön nykyisenä 3x12 laajuisena.
Liigan kolmas ja neljäs pelaisivat viimeisestä eurocup-paikasta ja 14. sekä 15. toisesta putoajasta. Ykkösen toinen ja kolmas pelaisivat toisesta nousijasta, putoajia olisi kolme viimeistä. Kakkosen lohkovoittajat nousisivat suoraan.

Nykyisten 12 joukkueen lisäksi potentiaalisia liigajoukkueita olisivat TPS, Honka, AC Oulu, KTP (kunhan nyt nousee Ykköseen), Haka, Jaro, KPV (jos vielä rahoittaja jatkaa).

Ykköseen olisivat sitten tyrkyllä PEPO (buumi?), Mypa (uusi tuleminen ja olosuhteet), SalPa (onko kulttuuria?), TPV tai TamU, MuSa tai Jazz, MP tai MiPK sekä AC Kajaani.

Mutta mikähän seura tulee yhdistämään Vantaan jalkapalloskenen ja ottamaan huippuolosuhteisen Myyrmäen kodikseen? Siinä varmaan muutamssa vuodessa helposti Ykkösen tasolle riittävä joukkue...
Ja mikä on Joensuun, Porvoon, Hämeenlinnan tai Rauman tilanne jalkapallokartalla, jos ajatellaan muita keskisuuria kaupunkeja, joissa aukko liiton sarjoissa?

Olosuhteethan näyttävät kehittyvän vain liigassa, jossa nyt neljällä hyvät (VPS, SJK, Inter, RoPS), muutamalla kelvolliset (HJK, HIFK, KuPS, Kemi) ja useammalla vireillä parempaa (Ilves, KuPS, HJK, Lahti, JJK, HIFK). Mikä lie MIFK:n tilanne, kun en tarkkaan tiedä?
Ykkösessä olosuhteet ovat TPS:llä, Oululla ja Hakalla hyvät, Hongalla ja KPV:llä vireillä. Entäs EIF, Jaro, Gnistan, Grankulla?
Kakkosessa KTP:lla muuten hyvä areena kaipaa ehostusta, mutta mitkä ovat LPR:n, Salon, Porin, Mikkelin ja Kajaanin olosuhteet tai niiden tulevaisuus?

Edit: pahin epäkohta tekstissä eli Kemin olosuhteet

[Hossam Ramsu]

Ulkomaalaispelaajiin ja omiin junnuihin liityvä kysymys: Miten liiga eroaa näiden pelaajatyyppien osuuksilla mitattuna muista eurooppalaisista suunnilleen samantasoisista sarjoista?

[Lammio]

Ratkaisu olisi kaudesta 2019 lähtien 16 joukkueen liiga ja sen alapuolella aluksi nykyinen 10 joukkueen Ykkönen, joka parissa-kolmessa vuodessa laajenisi 14 joukkueen kokoiseksi.

Ykkösestä 80 ei-liigatasoista pelaajaa (4 joukkuetta*20 pelaajaa) liigaan:
->pelaajien keskimääräinen taso laskee -> pelin taso laskee
->pelaajien keskimääräinen palkka laskee -> liigapelaajan status "uravalintana" laskee
->heikon talouden ja olosuhteiden joukkueiden osuus nousee
->Veikkausliigaan nousseen joukkueen tulot ovat suuremmat kuin Ykkösessä mutta pienemmät kuin nykyisillä VL-seuroilla keskimäärin. EOM? Vai sittenkin TOM?

Ykkösestä 80 kovinta pelaajaa Veikkausliigaan ja tilalle 160 heikompaa pelaajaa kakkosesta:
->tason lasku kuten Veikkausliigassa
->Ykköseen nostetut joukkueet toimivat pienemmällä budjetilla kuin millä Ykkösestä nousseet aiemmin toimivat. Ts. Yhteenlasketut liikevaihdot nousevat molemmissa mutta keskimääräiset laskevat.
Puuhastelu keskimääräisesti lisääntyy

Siis lyhyellä tähtäimellä. Jos joku pystyy osoittamaan (ei olettamaan), että pitkällä tähtäimellä suuret sarjat johtaisivat jatkuvan kasvun kierteeseen niin se muuttaa asiaa.

Olosuhteethan näyttävät kehittyvän vain liigassa, jossa nyt viidellä hyvät (VPS, SJK, Inter, RoPS, Kemi)

[PG]

Olosuhteethan näyttävät kehittyvän vain liigassa, jossa nyt viidellä hyvät (VPS, SJK, Inter, RoPS, Kemi), parilla kelvolliset (HJK, HIFK, KuPS)

Nauretaan nyt paskalle röllille:

Ihan oikeastiko Klubilla on "kelvolliset" olosuhteet? On totta, että stadionilla tuulee ja palvelut ovat katsojille keskivertoja monella tapaa, mutta röhönaurua tälle Kemin ylivoimalle. Siellä edes pelata omalla kotikentällä ennen juhannusta ja palvelut ovat tasoa hookooblöö kentän reunalla. Klubin pitäisi investoida toisetkin 3-4 miljoonaa euroa olosuhteisiin parissa vuodessa, jotta päästään Kemin tasolle?

Olosuhteet ovat paljon muutakin, kuin forumilla tapahtuva avautuminen katsomossa palelemisesta ja nakkimukeista. Olosuhteet ovat varsin hyvät useassa paikassa.

Ulkomaalaispelaajiin ja omiin junnuihin liityvä kysymys: Miten liiga eroaa näiden pelaajatyyppien osuuksilla mitattuna muista eurooppalaisista suunnilleen samantasoisista sarjoista?

Erilaiset matut pilaamassa suomalaisten menestyksen tässäkin asiassa, eikun...

Ulkomaalaisten pelaajien prosentuaalinen määrä pääsarjajoukkueissa (2013 tutkimus 478 seurasta 31 maassa):

[Huolestunut lajiniilo]

Ykkösestä 80 ei-liigatasoista pelaajaa (4 joukkuetta*20 pelaajaa) liigaan:
->pelaajien keskimääräinen taso laskee -> pelin taso laskee
->pelaajien keskimääräinen palkka laskee -> liigapelaajan status "uravalintana" laskee
->heikon talouden ja olosuhteiden joukkueiden osuus nousee
->Veikkausliigaan nousseen joukkueen tulot ovat suuremmat kuin Ykkösessä mutta pienemmät kuin nykyisillä VL-seuroilla keskimäärin. EOM? Vai sittenkin TOM?

Ykkösestä 80 kovinta pelaajaa Veikkausliigaan ja tilalle 160 heikompaa pelaajaa kakkosesta:
->tason lasku kuten Veikkausliigassa
->Ykköseen nostetut joukkueet toimivat pienemmällä budjetilla kuin millä Ykkösestä nousseet aiemmin toimivat. Ts. Yhteenlasketut liikevaihdot nousevat molemmissa mutta keskimääräiset laskevat.
Puuhastelu keskimääräisesti lisääntyy

Siis lyhyellä tähtäimellä. Jos joku pystyy osoittamaan (ei olettamaan), että pitkällä tähtäimellä suuret sarjat johtaisivat jatkuvan kasvun kierteeseen niin se muuttaa asiaa.

Ihanko nykyisessä liigassa kaikkien joukkueiden kaikki 20 pelaajaa olisivat liigatasoisia? Joukkueesta riippuen ehkä 5-10 pelaajaa riittää aidosti liigaan, eikä Ykkösestä nousevien joukkueiden tarvitse heti liigaa voittaakaan. Ulkomailta liigatasoiset pari-kolme vahvistusta ja jos nykyisissä rostereissa on saman verran kehittyviä omia junnuja... Sittenhän se on organisaatiosta kiinni kuinka pitkäjänteisesti toimintaa kehitetään.
Ja 1-pointtini olikin, että kehittynyt junnumylly alkaa tuottamaan leveämmällä tasolla pelaajia useammalle sarjatasolle useampaan joukkueeseen ja sieltä väkisinkin nousee enemmän myös liigatason pelaajia...

Ja Kemin olosuhteita down-greidattu, kun tuntuu niin häiritsevän...