Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?

[durban]

Ruotsi ei ole nuorten euroopan mestari siksi että siellä joukkuemäärä kahdessa ylimmässä sarjassa on 16+16.
Ruotsi on nuorten euroopan mestari (muun muassa) siksi että "jalkapalloilija" on siellä kilpailukykyinen ammatti.

Seuraava perustuu mutuun, mutten usko että menee kauas totuudesta:
Allsvenskan-pelaajat tienaavat keskimäärin Ruotsin keskipalkan tai siitä yli. Sikäläinen liigajyrä voi siis tehdä yli kymmenvuotisen uran eikä esim. perheen perustamisen takia tarvitse lopettaa lajia tai ottaa sivutyötä. Superettan-pelaajat tienaavat varmaan sen verran että lukion tms. jälkeen voi kokeilla täysipäiväistä harjoittelua muutaman vuoden ja katsoa kuinka korkealle omat lahjat riittävät.

Suomessa vertailukelpoista palkkaa maksavat Klubi, SJK ja Inter, sekä ehkä joukkueellinen yksittäisiä pelaajia muista joukkueista. Veikkausliigan keskipalkka taitaa olla siellä tienoilla että äidin nurkissa pärjää mutta perhettä ei elätetä. Ykkösessä pitäisi sitten (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) satsata täysipäiväisesti lajiin ja samalla hankkia elanto muualta. Seurauksena nuoret lahjakkuudet lopettavat ja liigajyriä ei synny.

Edelleen: Sarjojen kasvattaminen lisää kokonaisliikevaihtoa, mutta laskee molempien sarjojen keskimääräistä liikevaihtoa. Keskimääräinen liikevaihto korreloi keskimääräisen palkkatason kanssa. Veikkausliigan kasvattaminen voi lisätä ammattipelaajien määrää, mutta se vie pohjaa Ykkösen ammattimaistumiselta.

Ruotsi on europan mestari koska heillä on valita joukkue nuorista jotka pelaavat allsvenskania ja superykkösessä.  Josta myös nuoret menevät Eurooppaan.  Meillä samanikäisiä höntsilee kakkosta tai istuvat penkillä liigassa ja ykkösessä. Lisää joukkueita liigaan ja ykköseen, saadaan lisäpaikkoja nuorille kentälle ei penkille.

[Röytän Karhu]

Ruotsi on europan mestari koska heillä on valita joukkue nuorista jotka pelaavat allsvenskania ja superykkösessä.  Josta myös nuoret menevät Eurooppaan.  Meillä samanikäisiä höntsilee kakkosta tai istuvat penkillä liigassa ja ykkösessä. Lisää joukkueita liigaan ja ykköseen, saadaan lisäpaikkoja nuorille kentälle ei penkille.

Tai sitten niin, että Ruotsilla on valita nuorista jotka pelaavat Allsvenskania ja Superettania sen takia, että siellä on tarpeeksi nuoria jotka ovat tarpeeksi hyviä pelaamaan Allsvenskania ja Superettania. Kyllä nekin jonkun muun pelipaikan ovat ottaneet.

[L-Val.]

Joukkuemäärän nostamista kritisoivien argumenteissa on jälleen kerran sama oletus siitä, että jalkapallossa pyörivän rahan määrä on jotenkin vakio. Ei ole. Eivät seurat kilpaile keskenään samoista rahoista. Liigan laajentaminen toisi mukanaan uutta alueellista rahoitusta kasvavien yleisömäärien ja uusien yhteistyökumppaneiden myötä.

Ei mutta kotimaisella sisämarkkinoilla liikkuva raha taas ei ole loputonta ja sen katon on löytänyt juuri SM-liiga, ja Jokerit sen takia siirtyi KHL:ään koska kasvukatto oli Suomessa jo saavutettu, kendoliiga on osoitus kuinka isoa ammattilaisliigaa Suomen markkinat pystyy elättämään. Hieman olen epäileväinen että Suomessa pystyisi elämään kaksi isoa 15 ja 16 jengin täysammattilaissarjaa, joten futiksen ammattilaisuuden kasvu tulisi syömään myös jotain lätkän kakusta.

[L-Val.]

Joka tapauksessa liigassa seuroihin tulee lisää rahaa. Eri asia on se, miten muuttunut tilanne osataan käsitellä. Kuten esimerkkisi osoittavat, se ei riipu lainkaan siitä montako joukkuetta liigassa on.

Sekin pitää huomioida että Kupsi ja Intteri elävät täysin kummisetiensä lompakosta, ja tekevät tuhdisti joka vuosi tappiota, miten mahtaisi olla toiminnan tason kanssa jos pitäisi tukeutua vain ulkopuolelta tulevaan yksityiseen rahaan, riittäisikö se ammattilaisuuteen?

[Wiltsu]

16 jengin liiga heikentää tasoa lyhyellä aikavälillä, mutta parantaa tasoa pitkällä aikavälillä. Suomen kauden pituus on optimaali n 30:lle pelille. 26 olisi liian vähän taloudellisesti seuroille ylläpitää positiivista tulosta ja 33 on pelillisesti liikaa, jolloin tempo kärsii, mikä näkyy sekä katsojien kiinnostuksessa, että europelien menestyksessä.

Lisäksi derbyjen kiinnostus on alkukiimasta vähentynyt huomattavasti. Pari ekaa kauden derbyä kiimaa, mutta kolmas alkaa olemaan jo niin ja näin. 16 joukkueen liigassa tulee myös muiden kaupunkien derbyjä useammin. Turun derbyn todennäköisyydet on tällä hetkellä ehkä 60-40, mutta 16 liigassa tämä olisi jo todellisuutta. Tulevaisuudesa myös Tampereen derby on todennäköinen ja mahdollisesti jopa Oulun. Ainakin Stadin futikselle derbyt toivat ison profiilikohotuksen ja monet junnut innostuivat panostamaan futikseen. Tällä hetkellä koris on kuuma sana junnuilla EM-kisojen vuoksi. Tällaiset erityistapahtumat ovat yllättävän tärkeitä urheilukulttuurille ja harrastajapohjalle.

Vielä muutamia vuosia sitten Suomi ei ollut valmis 16 joukkueen liigaan ja silloin itsekin vastustin forkalla tätä laajentumista juurikin tason heikentymisen kannalta. Katsoin asiaa silloin ehkä hieman liian lyhytnäköisesti. Joka tapauksessa tällä hetkellä kaikki parametrit osoittavat 16. joukkueen liigaan ja mitä pikemmin Suomi ottaa sen käyttöön sen parempi suomalaiselle jalkapallolle.

[L-Val.]

Lisäksi derbyjen kiinnostus on alkukiimasta vähentynyt huomattavasti. Pari ekaa kauden derbyä kiimaa, mutta kolmas alkaa olemaan jo niin ja näin.

Mutta voidaanko tuosta muka suoraan sanoa että johtuu 3 derby-pelin määrästä eikä niiden kahden jengin tasoeron kasvusta? Uskaltaisin sanoa että derbykiima olisi kova jos Hifki sijaitsisi sarjataulukossa edes nykyisessä keskikastissa eikä putoamiskamppailussa mitä nyt koko kausi.

[katilo]

26 olisi liian vähän taloudellisesti seuroille ylläpitää positiivista tulosta

Maailman arvokkain urheiluseura pelaa 16 peliä kaudessa sekä yksittäisen playoff pelin silloin tällöin. Jos joukkue ei saa 26 ottelulla kasaan positiivista tulosta, ongelma on ottelutapahtumien sekä urheiluseuran yleisessä kaupallistamisessa, ei otteluitten määrässä.

[Kratos]

Maailman arvokkain urheiluseura pelaa 16 peliä kaudessa sekä yksittäisen playoff pelin silloin tällöin. Jos joukkue ei saa 26 ottelulla kasaan positiivista tulosta, ongelma on ottelutapahtumien sekä urheiluseuran yleisessä kaupallistamisessa, ei otteluitten määrässä.

Ja maailman arvokkaimmat jalkapalloseurat noin 60 peliä.

[straiter]

Maailman arvokkain urheiluseura pelaa 16 peliä kaudessa sekä yksittäisen playoff pelin silloin tällöin. Jos joukkue ei saa 26 ottelulla kasaan positiivista tulosta, ongelma on ottelutapahtumien sekä urheiluseuran yleisessä kaupallistamisessa, ei otteluitten määrässä.

Ja toiseksi arvokkain 162 peliä + playoffit.

[katilo]

Ja maailman arvokkaimmat jalkapalloseurat noin 60 peliä.

Ja toiseksi arvokkain 162 peliä + playoffit.

Esimerkkinne vahvistaa vain pointtini: Pelien määrällä ei ole vaikusta kaupalliseen menestykseen. Eli myöskään Suomi-futiksessa pelien suuren (tai pienen) määrän ei pitäisi vaikuttaa seuran kaupalliseen tulokseen.

[Nice10]

Esimerkkinne vahvistaa vain pointtini: Pelien määrällä ei ole vaikusta kaupalliseen menestykseen. Eli myöskään Suomi-futiksessa pelien suuren (tai pienen) määrän ei pitäisi vaikuttaa seuran kaupalliseen tulokseen.

No ei vertailua nyt voi ainakaan käydä maailman arvokkaimpiin liigoihin, vaikka tottakai tuollakin ottelumäärillä on iso merkitys. Toki eri tavoilla lajeista riippumatta. Esimerkiksi NHL:ssä ja MLB:ssä ei maksettaisi Valioliiga-tason palkkoja, jos pelimäärät olisivat Valioliiga-tasoa. NFL:ää ei tietty voi verrata mihinkään muutenkaan.

Ottelumäärillä on toki lukuisia muitakin funktioita kuin vain tulonmuodostus, mutta kyllä edelleen liigaseurojen suurin taloudellinen potentiaali on pääsylipuissa, oheismyynnissä jne. Osaltaan aikanaan myös televisiosopimuksissa, joihin ottelumäärätkin liittyvät oleellisesti kuten kaikkeen muuhunkin näkyvyyteen ja kaupallisuuteen.

Ja tottakai ottelumäärät tuovat lisääntyessään myös enemmän kustannuksia jne. Ja tuotteen laatu voi kärsiä.

Asia on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen ja siksi melkeinpä kaikissa maailman maissa ja sarjoissa näitä melkein vuosittain mietitään ja asiasta keskustellaan. Ihan niiden maailman suurimpienkin sarjojen osalta.

[Elmo]

Minusta se oleellisin vaikutus on se, että liigapaikalla saa vipuvartta olosuhteisiin.

[Kikkara]

Minusta se oleellisin vaikutus on se, että liigapaikalla saa vipuvartta olosuhteisiin.

Ja näin. Johan sen näki Kemissäki vaikkei ne nytkään priimaa ole, mutta tapahtui jotain. Seuraavana kai siellä on valot ja tekonurmi vuorossa. Kokkolahan varmaan vetää jarruja ku KPV ei nousekkaan. Sinänsä surullista.

[Nice10]

Minusta se oleellisin vaikutus on se, että liigapaikalla saa vipuvartta olosuhteisiin.

Tämä on tietysti taas yksi näkökulma lisää. Toisesta päästä ajatellen taas pitkä kausi pakottaa siihen, että kauden alku ja loppu voidaan pelata todella heikoissakin olosuhteissa toisin kuin jossain pesäpallossa.

[torki]

Onko jossain tehty laskelmia siitä, millainen taloudellinen vaikutus olisi nykyisellä 16-17 kotipelillä vs 15 tai 13? Tuossa pitäisi kai ottaa huomioon myös se, että pidemmällä kaudella myös vierasreissuihin kuluu enemmän hilloa, ja pelaajaringin tarvinnee olla hieman laajempi. Olisin itse veikannut melkein +-0 -tason vaikutusta, mutta en lähes tyhjän pankkitilin omaavana ole mikään talouden asijan tun tia.

[Kronofogden]

Palloliiton kilpailupäällikkö Lundström otti kantaa sarjajärjestelmistä kun Österbottens Tidning kyseli häneltä miksi ei Ykkösen joukkuemäärää kasvateta 12, tai enemmän, ja Kakkosen lohkovoittajat nousisivat suoraan. Lundströmin vastaus oli että tämä on mahdollista ja että hänen oma kantansa on että vanha systeemi missä oli 14 joukkuetta liigassa, ykkösessä ja kakkosen jokaisessa lohkossa oli toimiva. Sanoi myös vastustavansa kolmen kierroksen sarjoja sillä nämä ovat urheilullisesti ja taloudellisesti tasaarvoisia. Ilmoitti kuitenkin että liiton puolelta ei ehdoteta muutoksia järjestelmiin ensi kaudeksi, mikäli seurat eivät tähän mitenkään reagoi syksyn aikana.

http://www.osterbottenstidning.fi/Artikel/Visa/158931
Juttu valitettavasti maksumuurin takana.

[Huolestunut lajiniilo]

Kyllä! Olisi jo aika kokeilla laajempaa liigaa. Eipä ole nimittäin auttanut euro- eikä maajoukkuemenestymättömyyteen tämä suppeampi liiga...

Puoltavia argumentteja alkaa olla näköpiirissä jo tarpeeksi:

1) Junnupelaajien määrän kasvun sekä kaikki pelaa -systeemin kuoppaamisen pitäisi alkaa näkyä laadukkaampana pelaajatuotantona lähivuosina. Vaikka muu maailma tuottaa aina vaan parempia pelaajia, niin pelin taso on kotimaisilla pelaajillakin parempaa kuin esim. 80-luvulla. Ulkomaisia pelaajia tarvitaan edelleen kirittämään kotimaisia junnuja.
Lisäksi näiden junnumassojen pitäisi näkyä lisääntyvänä yleisömääränä sekä laadukkaampana jalkapallon parissa toimivana joukkona eri tehtävissä...

2) Urbanisoituminen ja maahanmuutto lisää junnupelaajien massaa sekä kansainvälistää fanikulttuuria ja futiskulttuuria yleensäkin.

3) Olosuhteiden parantuminen on tapahtunut vasta viime vuosikymmenen aikana ja vireillä olevien hankkeiden perusteella tulee jatkumaan.

4) Enemmän näkyy merkkejä tieteellisestä lähestymistavasta valmennukseen, mutta kaukana ollaan Saksan tai edes Ruotsin akateemisesta osaamisesta. Lätkässäkin Westerlund & co jo 80-luvulta lähtien...

5) Kultaisen sukupolven valjastaminen ruohonjuuritasolle pitäisi olla nykyistä voimakkaampaa.

6) Ilmastonmuutos jatkaa pelikautta vääjäämättä molemmista päistä, toki hitaasti ja joinakin vuosina tulee muistutus missä sijaitaan...


Ratkaisu olisi kaudesta 2019 lähtien 16 joukkueen liiga ja sen alapuolella aluksi nykyinen 10 joukkueen Ykkönen, joka parissa-kolmessa vuodessa laajenisi 14 joukkueen kokoiseksi. Kakkonen pysyköön nykyisenä 3x12 laajuisena.
Liigan kolmas ja neljäs pelaisivat viimeisestä eurocup-paikasta ja 14. sekä 15. toisesta putoajasta. Ykkösen toinen ja kolmas pelaisivat toisesta nousijasta, putoajia olisi kolme viimeistä. Kakkosen lohkovoittajat nousisivat suoraan.

Nykyisten 12 joukkueen lisäksi potentiaalisia liigajoukkueita olisivat TPS, Honka, AC Oulu, KTP (kunhan nyt nousee Ykköseen), Haka, Jaro, KPV (jos vielä rahoittaja jatkaa).

Ykköseen olisivat sitten tyrkyllä PEPO (buumi?), Mypa (uusi tuleminen ja olosuhteet), SalPa (onko kulttuuria?), TPV tai TamU, MuSa tai Jazz, MP tai MiPK sekä AC Kajaani.

Mutta mikähän seura tulee yhdistämään Vantaan jalkapalloskenen ja ottamaan huippuolosuhteisen Myyrmäen kodikseen? Siinä varmaan muutamssa vuodessa helposti Ykkösen tasolle riittävä joukkue...
Ja mikä on Joensuun, Porvoon, Hämeenlinnan tai Rauman tilanne jalkapallokartalla, jos ajatellaan muita keskisuuria kaupunkeja, joissa aukko liiton sarjoissa?

Olosuhteethan näyttävät kehittyvän vain liigassa, jossa nyt neljällä hyvät (VPS, SJK, Inter, RoPS), muutamalla kelvolliset (HJK, HIFK, KuPS, Kemi) ja useammalla vireillä parempaa (Ilves, KuPS, HJK, Lahti, JJK, HIFK). Mikä lie MIFK:n tilanne, kun en tarkkaan tiedä?
Ykkösessä olosuhteet ovat TPS:llä, Oululla ja Hakalla hyvät, Hongalla ja KPV:llä vireillä. Entäs EIF, Jaro, Gnistan, Grankulla?
Kakkosessa KTP:lla muuten hyvä areena kaipaa ehostusta, mutta mitkä ovat LPR:n, Salon, Porin, Mikkelin ja Kajaanin olosuhteet tai niiden tulevaisuus?

Edit: pahin epäkohta tekstissä eli Kemin olosuhteet

Jos Kakkosesta ei ole tarpeeksi elinkelpoisia Ykkösen joukkueita lähivuosina tulossa, niin voisihan Ykköstä aluksi pelata kahdeksan joukkueen nelinkertaisena sarjana.
Kunhan Tampereen kakkosserua, Vantaa, Mypa, Pori, Mikkeli, Hämeenlinna, Joensuu sekä Rauma saavat junnumyllyt rullaamaan ja muutenkin rivit ojennuksiin, niin Ykkösen laajentaminen loppuliseen 14 joukkueseen olisi toteutettavissa, menköön siihen vaikka sitten 10 vuotta...
Mutta kunhan liiga nyt parissa vuodessa laajenisi 16 joukkueeseen!

[Sökö]

Oma hahmotelma ykkösen puolelta tännekin:

- Veikkausliiga 14 tai 16 joukkueen kaksinkertanen sarja. Viiminen luonnollisesti tippuu ja tokaks vika karsii.

- Ykkönen 14 tai 12 joukkueen kaksinkertanen sarja. Voittaja nousee ja toinen karsii. Kaksi viimestä tippuu suoraan kakkoseen.

Suurimmat mullistukset kokis omassa päässä kakkonen SEKÄ kolmonen jonka pöllöliitto sais ottaa haltuunsa.

- Kakkosessa 2kpl 12-14joukkueen lohkoa, etelän lohko ja pohjoinen lohko. Voittajat nousis suoraan ykköseen. Molemmista lohkoista kaksi viimeistä suoraan kolmoseen.

- Kolmosessa olis 4kpl 12-14joukkueen lohkoa. (etelä, länsi, itä ja pohjoinen) Voittajat nousis suoraan kakkoseen siten että sijotettais maantieteellisesti omiin lohkoihinsa eli 2kpl per kakkosen lohko.

Mun mielestä tällä saatais ehevöitettyä ylimpiä tasoja. Voihan tätä niinkin soveltaa et kakkoseen kolme lohkoa ja kolmoseen kuusi.

[Laurent]

Veikkausliiga talvisarjaksi. Kausi alkaisi elokuun alussa ja loppuisi toukokuun puolessa välissä. Tammi-helmikuussa talvitauko.

[Billy the Badger]

Tammi-helmikuussa talvitauko.

Onnea vaan tuohon. Tanskan tai Venäjän järjestely voisi olla hyvä lähtökohta, syksyn viimeinen kierros vaikka ennen marraskuun maajoukkuetaukoa, keväällä ensimmäinen maaliskuun alkuun. Siltikin tekisi tiukkaa. Kesällä liiga voisi sitten jatkua tyyliin kesäkuun puoliväliin ja alkaa jo vaikka heinäkuun puolivälin jälkeen. En jaksa liikaa pähkäillä, mutta aika lailla sama määrä päiviä tuossa taitaisi tulla kuin nyt.

Päälle sitten kaikki talouspuolen hassuttelut, kuten palkanmaksu neljän kuukauden talvitauon aikana.

Aiheeseen liittyen, Moldova on muuten tällä hetkellä siirtymässä kesäsarjaksi. Siellä pelataan nyt syksyllä tynkäliiga ja keväällä mennään uudestaan. Löytyykö asiantuntemuspiireiltä tarkempaa tietoa vaihdon syistä? Ei myöskään taida olla hetkeen tapahtunut vaihtoa näin päin.

[mankester]

Aiheeseen liittyen, Moldova on muuten tällä hetkellä siirtymässä kesäsarjaksi. Siellä pelataan nyt syksyllä tynkäliiga ja keväällä mennään uudestaan. Löytyykö asiantuntemuspiireiltä tarkempaa tietoa vaihdon syistä? Ei myöskään taida olla hetkeen tapahtunut vaihtoa näin päin.

Myös Georgiassa siirryttiin kevät-syksy-rytmiin.

[Lapin oikeat kuninkaat]

Onko jossain tehty laskelmia siitä, millainen taloudellinen vaikutus olisi nykyisellä 16-17 kotipelillä vs 15 tai 13? Tuossa pitäisi kai ottaa huomioon myös se, että pidemmällä kaudella myös vierasreissuihin kuluu enemmän hilloa, ja pelaajaringin tarvinnee olla hieman laajempi. Olisin itse veikannut melkein +-0 -tason vaikutusta, mutta en lähes tyhjän pankkitilin omaavana ole mikään talouden asijan tun tia.

Uskoisin lähes kaikkien seurojen johdon sekä kannattajien ottavan ilomielin vastaan varmemman tulevaisuuden ylimmän sarjan (tai ainakin heikentyneestä Ykkösestä todennäköisemmin myös helpommin takaisin nousevana) joukkueena kaikki sen mukana tulevat edut, kuten historian ja jatkuvuuden myötä.
Kemin ja HIFK:n nousu takaisin liigaan, vuosikymmenten pitkän kakkosen yms. jakson jälkeen, ja yli yhden kauden selviytyminen ilman heittopussina välitöntä tippumista ainakin kertovat historian voimasta. TPS ja Honka tuovat suurimmille kaupungeille lisää sekä paikallisia että perinteisten vastustajien välisiä jännitteitä, mutta vain jos HIFK ja Inter myös säilyvät ylimmällä tasolla ei vain nyt, mutta myös pidemmällä tähtäimellä (vähintään siis todennäköisesti nopeasti takaisin nousevana, TPS:n vuodet on hyvä esimerkki Ykkösen nykyisestä kovuudesta, täynnä potentiaalisia liigan joukkueita mikä tekee tippumisesta mahdollisesti pitkänkin katastrofin).

Sitten on se maantieteellinen kattavuus (lisää kiinnostusta paikallisesti lajiin junnuista sponsoreihin ja katsojiin), 12 seuraa Ykkösessä ja 16 liigassa käytännössä takaa liigaan kaikkien suurten kaupunkien edustuksen, ja keskisuurillekin vähintään reilun jalan oven väliin edes Ykkösen vakionaaman ja hissijoukkueen ominaisuudessa (mikä on varmasti parempi juttu noille seuroille/kaupungeille kuin nykyinen Kakkonen tai Ykkösen keskikasti).
---
Ja pohjoisinta Lappia lukuunottamatta jokaisella huipulle pelaamaan haluavalla junnulla taitaisi olla se Ykkösen tai Liigan joukkue vain korkeintaan noin sadan kilsan säteellä, mikä mahdollistaa esimerkit/suosikit läheltä motivaationa/tavoitteena, mutta myös nostaa lopulta jossain edustusjoukkueessa pelaamisen mahdollisuutta (kun useammalla lukio/opiskelijakaupungilla joukkueet nykyistä ylempänä) ja niiden (rahallista/fanimaista) kannatusta (rakkaudesta lajiin).

Palloliiton kilpailupäällikkö Lundström otti kantaa sarjajärjestelmistä kun Österbottens Tidning kyseli häneltä miksi ei Ykkösen joukkuemäärää kasvateta 12, tai enemmän, ja Kakkosen lohkovoittajat nousisivat suoraan. Lundströmin vastaus oli että tämä on mahdollista ja että hänen oma kantansa on että vanha systeemi missä oli 14 joukkuetta liigassa, ykkösessä ja kakkosen jokaisessa lohkossa oli toimiva. Sanoi myös vastustavansa kolmen kierroksen sarjoja sillä nämä ovat urheilullisesti ja taloudellisesti tasaarvoisia. Ilmoitti kuitenkin että liiton puolelta ei ehdoteta muutoksia järjestelmiin ensi kaudeksi, mikäli seurat eivät tähän mitenkään reagoi syksyn aikana.

http://www.osterbottenstidning.fi/Artikel/Visa/158931
Juttu valitettavasti maksumuurin takana.

Liittyy varmaan myös kysymykseen kotiotteluiden määrästä.

Ja vastauksen pitäisi jo olla kaikille ilmeinen:

16x2 sarjan kokeilu edes on hyvä idea jo siksi että se on AINOA edes vakavasti harkittava sarjamalli mitä en ole vielä Keskuskentän katsomoista jo itsekin ehtinyt todistamaan, joista mikään siis EI toiminut (kuten olisi haluttu, pleijarit ei varsinkaan kuten Rovaniemellä olisi haluttu).

Ja Hyvä Herra Lundström, 14x2 Ei toimi. Ei. Kokeiltu on jo monet vuodet ja neliötä ei saatu menemään ympyrään, ikinä.

[Ia]

Uskoisin lähes kaikkien seurojen johdon sekä kannattajien ottavan ilomielin vastaan...

Minä ainakin. Liigassa pelattiin Kotkassa vasta äsken, mutta raastavan taistelun jälkeen ei säilytty, ja intohimonsa menettäneen valmentajan vasurilla koonnut ryhmä hulahti sukkana Kakkoseen. Itseämme saamme toki syyttää tästä, mutta totuus on se, että eipä tätä olisi käynyt, jos sarjojen joukkuemäärät olisivat isompia. Konkreettisena haittana voi jo nyt sanoa sen, että kauan odotettu Arto Tolsa Areenan uusi takakatsomo jäi odottamaan aikoja parempia putoamisen takia. Monella muullakin paikkakunnalla korkeammassa sarjassa pelaaminen lisäisi varmasti seuran saamaa huomiota ja siyä kautta tulisi lisää rahaa ja yleisöä.

[12]

Jos liigassa ja ykkösessä olisi saman verran joukkueita niin olisiko mahdollista pelata yksi kierrros ykkösen seuroja vastaan? Ykkösen seurojen kotikentällä tietysti. Jos joukkuemäärällä ei saa lisättyä järkevästi otteluiden määrää niin sitten voi lisätä cupin otteluiden määrää tai tuoda takaisin liigacupin.

[Kratos]

Jos liigassa ja ykkösessä olisi saman verran joukkueita niin olisiko mahdollista pelata yksi kierrros ykkösen seuroja vastaan?

Mahdollista, mutta järjetöntä.