Perustettu: 1890 (1889)
Stadion: Vitality Stadium (Dean Court) 12 000
Kotisivut:
http://www.afcb.co.uk/Twitter:
https://twitter.com/afcbournemouthFacebook:
https://www.facebook.com/afcbournemouthOmanlainen tuhkimotarinaEi tarvitse mennä kovinkaan kauas historiassa, kun Bournemouth pelasi ja rämpi talousongelmien kanssa league two:ssa. 08/09 joukkue selvisi vain hiuksenhienosti putoamiselta konferenssiin aloitettuaankin kauden jo 17 pistettä pakkasella. Myös aikaisemmin 2000-luvun alussa seura oli jo vakavissa talousongelmissa. 2011 venäläinen bisnesmies Maxim Denim osti enemmistöosakkeet seurasta ja tämän myötä taloustilanne on parantunut huomattavasti aikaisemmasta ja samalla myös vakiintunut. Rahaa on liiennyt myös sarjanousujen vaatimiin kovempiin hankintoihin (Ritchie, Rantie, Wilson). 09/10 kaudella joukkueen luotsi Eddie Howe pääsi aloittamaan puhtaalta pöydältä sekä hivenen paremmista taloudellisista asemista edelliskauteen verrattuna, ja lopulta kauden päätteeksi
Cherries nousi league oneen. Nousua seuraavana kautena joukkue ylsi heti nousukarsintaan, mutta nousu jäi kuitenkin lopulta saavuttamatta. Joukkueen menestyksen kulminoituma Eddie Howe siirtyi samaisella kaudella kokeilemaan siipiään Burnleyn puikkoihin, mutta pesti siellä jäi melko lyhyeksi. Seuraavalla kaudella edessä olikin taas kerran paluu rakkaaseen ja tuttuun seuraan jo miehen itsensä pelivuosilta. Howen paluu ja sen vaikutus joukkueeseen ja sen suorittamiseen oli melkoinen. Mies onnistui kääntämään alkukauden (10 matsia ja 8 pojoa ennen tämän paluuta) jälkeen putoamisviivan tuntumassa olleen joukkueen kurssin aina lopulta suoraan nousuun Doncasterin takana. Ensimmäistä kertaa Englannin Mestaruussarjaan. Edellisen kerran joukkue oli toiseksi korkeimmalla sarjatasolla kahdeksankymmentäluvun loppupuolella muuan Harry Redknappin alaisuudessa. Tuolloin seuran historiaan jäi silloinen paras sijoitus 12. ja kolmen sarjassa vietetyn kauden jälkeen vajoaminen takaisin sarjatasoa paria alemmas, aina toissa kauteen asti. Ensimmäinen kausi Championshipissä oli erinomainen ja Bournemouth taisteli tuolloinkin pitkään jopa playoffpaikoille sijoittumisesta, mutta sijoittui lopulta sitten kymmenenneksi, ylittäen kuitenkin suurimman osan odotukset.
Mennyt kausi nyt sitten onkin pelkkää historian lehdille jäävää kaunista satua. Sarjan yksi pienimmistä joukkueista näytti suurelle yleisölle että resursseilla ja taustoilla ei ole väliä kun peli kentällä kulkee ja valmennus toimii. Otteet kentällä olivat parhaimmillaan huikeaa ja vastaavalla ottavat Valioliigassakin pisteitä ja isoja voittoja.
Alkukaudesta joukkue lähti vähän hitaasti käyntiin ja voittojakaan ei oikein tullut. Syyskuun puolivälissä Leedsille 1-3 hävityn kotitappion jälkeen näytti jo melko huonolta, mutta kurssi kuitenkin kääntyi pian tämän jälkeen. Ensiksi kuitenkin pelattiin jälleen tasan, tosin Watfordin vieraana mikä oli sinällään tuloksena hyvä ja otteetkin olivat jo paljon parempia. Syyskuun lopun Derby-tappion jälkeen alkoi komea tappioton putki, joka siivitti joukkueen sarjataulukossakin korkealle. Mukaan mahtui myös liiga cup voitto WBA:sta, ja tappio Liverpoolille. Kummassakin cup-ottelussa tosin pelasivat enemmän ja vähemmän rotaatiomiehet. Seuraava tappio sarjassa tuli vasta tammikuun 10. päivä Norwichille, ja tuossa ajassa Cherries olikin jo kavunnut kärkipaikoille. Tammikuun lopussa joukkue vaikutti aika ajoin väsyneeltä ja tuloksetkin ailahtelivat. Edessä oli umpisurkea helmikuu, josta ei voittoja irronnut kuin yksi, sekin putoajajoukkue Wiganista. Suoraan nousuun oikeuttavat paikat näyttivät tällä menolla lipsuvan käsistä, mutta joukkue osoitti henkistä kykyään ja pelasi helmikuun jälkeen koko loppukauden tappioitta. Watfordin pelatessa viimeisellä kierroksella tasan, Bournemouth nousi lopulta jälleen takaisin piikkipaikalle voittaen sarjan ja hankkien ansaitun nousun Valioliigaan.
Chairman Jeff Mostyn otti noususta ilon irti, lisämatskua: https://www.facebook.com/101GreatGoalsCom/videos/1123285814395747/?pnref=storyEddie HoweEnsimmäinen manageri sitten kahdeksankymmentäluvun Wimbledonin Dave Bassettin, joka nostaa saman joukkueen kolmen sarjaportaan takaa aina korkeimmalle sarjatasolle asti. Jonkinlaisesta seuran modernista ikonista voidaan jo nyt puhua, varsinkin jos suuremmalle yleisölle tuntemattoman seuralegenda Steve Fletcherin jättää laskuista. Äärimmäisen sympaattinen, nuori, vasta 37-vuotias koltiainen on ehdottomasti saarien kuumimpia lädivalmentajia lähitulevaisuudessa, ellei ole sitä jo juuri nyt. Omaa pitkän Bournemouth historian omilta pelivuosiltaankin, ja tunneside seuraan on varmasti vankka (monien muidenkin eri tekijöiden myötä). Viime kausien onnistumisten myötä tämä tarkoittaa myös sitä, että potku-uhka on melkoisen pieni Howen kohdalla ja miehen annetaan varmasti jatkaa vaikka kurssi näyttäisikin takaisin mestaruussarjaan. Sopimus on voimassa vielä kolmen kauden päähän. Pelaajaläheinen Howe tulee erinomaisesti toimeen pelaajien kanssa ja on myös tunnettu tarkkuudestaan kaikkiin yksityiskohtiin ja pieniinkin taktisiin seikkoihin. Pelifilosofia on ollut edelliskausilla suoraviivaista, kaiken kaikkiaan erittäin hyökkäävää futista, mistä puhuvat puolestaan myös kovat maalisaldot. Bournemouth on ollut myös erinomainen vastaiskujoukkue. Tutuksi on tullut erinomainen prässääminen sekä kurinalainen joukkuepuolustaminen. Pallonhallinnan kautta voitot eivät ole aina suoranaisesti tulleet, vaikka sekin on myös joukkueen tunnusmerkkejä. Pallonhallinta ja lyhytsyöttöpeli kuuluvat siis siltikin vahvasti Howen peli-identiteettiin. Tulevalla kaudella siihen on luonnollisesti luvassa muutosta ja onkin mielenkiintoista nähdä, että miten Howe tulee pelikirjaansa muuttamaan. Puolustusta on saatava vielä paljon tiiviimmäksi, paremmin organisoiduksi sekä entistä kurinalaisemmaksi, mikäli sarjapaikan pitämisestä haluaa haaveilla. Omat helpot virheet pitää saada eliminoitua pois. Erikoistilanteisiin etenkin omassa päässä tulee myös kiinnittää huomiota.
Howen apuna toimii Jason Tindall, jonka panosta menestyksestä ei saa myöskään aliarvioida. Tämä pelasi pelaajaurallaan niin ikään useita vuosia seurassa Howenkin kanssa. Tuttu parivaljakko.
Howe (vas.) sekä TindallEddie Howe has only been a manager for six years but has already achieved enough to be named as the first Football League manager of the decade. BBC:n lyhyttä lukemisen arvoista juttua miehestä.
PelaajatBournemouthin viime kauden pelaajien yhteenlasketut ja arvioidut siirtokorvaukset olivat luokkaa 8-10 miljoonaa puntaa. Ei siis kovin paljoa, kun edelliset ennätyshankinnat Wilson ja Rantiekin vievät potista jo noin 6 miljoonaa. Avainpelaajista useat (viime kaudelta kaiken kaikkiaan 14 pelaajaa) ovat olleet mukana jo league one kausilta asti, mikä näkyy myös sitten juurikin ym. siirtohinnoissa ja pelaajabudjetissa.
Paljon on pelaajien huimassa tasonnostossa kiitosta valmennuksen suuntaan.
Viime kauden (kausien) kirot ovat olleet lähinnä ringin kapeus ja sen seurauksena pelaajien ajoittainen uupumus tai väsymys tiiviissä ottelutahdissa. Hankintoja olisi siis senkin takia tehtävä vielä useampia, kun muutenkin yleinen taitotaso on sarjaan keskimääräisesti aika vaatimaton.
Maalivahdit
#
Lee Camp 30v
#23
Adam Federici 30v
#1
Artur Boruc 35v
#21
Ryan Allsop 23v
Viime kauden seurassa lainalla ollut Hullu-Artur sai kaikkien iloksi pysyvän (1+1v) pahvin. Boruc oli Championship tasolle ehdottomasti sarjan eliittiä ja tason pitäisi riittää hyvin myös jälleen Valioliigassakin. Yksittäisiä virheitä sattui muutamia mukaan viime kaudellakin, sekä erityisesti omaan silmään jalalla pelaaminen ja avaukset ovat olleet välillä jopa ihan surkuhupaisaa katseltavaa. Kuitenkin vallan erinomainen torjuja ja tärkeä pelaaja muutenkin, sillä kovin monelta muulta ei löydy vastaavanlaista kokemusta. Kakkosvahdiksi saapui niin ikään vapailla papereilla liikkunut aussi Adam Federici, jolta jo valioliigakokemustakin vähäsen löytyy. Viime kausi Readingissä oli kokonaisvaltaisesti erinomainen ja tämäkin oli ehdottomasti sarjan maalivahtien paremmasta päästä. Kolmantena häärii vielä Lee Camp, joka kuitenkin todennäköisesti lähtee etsimään uralleen jatkoa alempaa säännöllisen peliajan perässä. Championshipiin noussut Bristol City on ollut kuulemma kiinnostunut. Lähtökohtaisesti ei tarvitse maalivahdeista huolehtia.
Puolustus
#2
Simon Francis 30v
#3
Steve Cook 24v
#5
Tommy Elphick (C) 27v
#11
Charlie Daniels 28v
#15
Adam Smith 24v
#22
Elliot Ward 30v
#38
Baily Cargill 19v
#14
Tyrone Mings 22v
#25
Sylvain Distin 37v
#
Joe Bennett 25v
Puolustus ei ole Kirsikoiden suurin vahvuus, mutta ei se ole siihen kaatunutkaan. Puolustuslinja oli yksilötasolla mestaruussarjaan hyvä, mutta suurin ansio on joukkuepuolustuksessa. Ensinnäkin topparipari Tommy Elphick ja Steve Cook on toimiva kaksikko. Potentiaalia tuolta raamikkaalta parilta löytyy nostaa tasoaan ihan Valioliigastandardeille, mutta silti olisi melkoinen riski lähteä kauteen tämän kaksikon varassa. Kokenut, sarjan tason mukainen, peliä ohjaava johtava toppari tekisi puolustukselle hyvää. Viime kaudella Elphick ja Cook pelasivat todella paljon (jokainen sarjamatsi avauksessa), eikä varamiehille jäänyt siten juurikaan roolia. Vahvistuksia ja leveyttä pitäisi osastolle saada, sillä ex-Norwich Elliot Ward ei ole oikein riittävä edes kolmosmieheksi. Englannin nuorisomaajoukkueissakin jo esiintynyt Baily Cargill on seuran lupaavin junnu pitkään aikaan. Tarvinee kuitenkin vielä kokemusta ja säännöllistä peliaikaa jostain alempaa, ennen kuin on valmis Valioliigaan.
Oikealla laidalla puolustaa vara- ja ex-kapteeni Simon Francis, joka valittiin viime kauden päätteeksi myös sarjan tähdistöön.
Franno on tasaisen hyvä peruspuolustaja, joka pärjää kohtalaisesti kummassakin päässä kenttää, mutta vahvuudet ovat puolustussuunnassa. Hyvä keskittämään ja tekee usein laidallaan rynnistysmäisiä nousuja ylös. Tekniikka tosin on melko keskinkertainen, mikä korostuu hyökkäysalueella. Saa nähdä miten kookkaalla pakilla riittää vauhti liigan nopeimpien veitikoiden kanssa. Kakkosmiehenä on edelleen lupaava Adam Smith, jonka vahvuudet taasen ovat hyökkäyssuuntaan. Pelaa satunnaisesti myös laiturin paikkaa oikealla. Periaatteessa näillä oikean laidan pakeilla voisi lähteä kauteen, mutta eiköhän sillekin paikalle joku vahvistus-statuksella saapuva hankinta tule. Micah Richards on yhtenä nimenä pyörinyt huhuissa kevään aikana, mutta se jäänee kuitenkin vain huhuksi miehen etsiessä vähän isompaa seuraa.
Vasempana pakkina viime kaudet on pelannut Charlie Daniels, jonka parhaat avut ovat myöskin hyökkäyssuuntaan, sillä mies on koulutukseltaankin laituri. Puolustamisen kanssa on välillä ongelmia ja tämä paikka lienee ehkä se joukkueen heikkous, jos sellaista pitää väkisin etsiä. Evertonin nuorta lupausta Luke Garbuttia on kovin huhuttu tuolle tontille, sillä tämänkin sopimus on kesällä katkolla eikä mies ole ilmeisesti jatkosopimukseen tarttunut. Veteraani Ian Harten sopimusta ei jatkettu ja tämä päästettiin menemään. Vähän harmi, sillä miehelle olisi vielä voitu joku vuoden sopimus rustata, josta olisi vaikka ollut helppo siirtymä valmennushommiin. Muutenkin olisi ollut arvokas pukukoppipelaaja kokemuksellaan, vaikka pelillistä antia joukkueelle ei olisi enää ollut.
Puolustusnelikko järjestyksessä Elphick, Cook, Francis ja DanielsKeskikenttä
#4
Dan Gosling 25v
#6
Andrew Surman 28v
#8
Harry Arter 25v
#16
Shaun McDonald 26v
#32
Eunan O’Kane 24v
Keskikentän keskustan muodostaa Irlannin maajoukkueeseenkin murtautunut Harry Arter sekä Etelä-Afrikkalaiset juuret omaava Andrew Surman. Kummatkin ovat b2b-tyyppisiä pelaajia. Perushyviä syöttelijöitä, aktiivisia, sekä kurinalaisia puolustussuuntaan. Surman ehkä enemmän alempana pelintekijänä, kun taas Arter pelaa ja rouhii aktiivisemmin hyvän liikkeensä avulla. Tältä löytyy myös hyvä kaukolaukaus, joka lähtee kummallakin jalalla vaarallisesti. Mies saa turhankin usein varoituksia, mikä kertoo myös paljon tuosta aggressiivisesta ja energisestä pelityylistä. Mitään fyysisesti kovin vahvoja taikka luovia kumpikaan ei ole ja hyökkäykset rakennetaankin usein laitojen kautta. Tämäkin kaksikko pysyi terveenä ja pelasi viime kaudella todella paljon, eikä varamiehille jäänyt isoa vastuuta. Eunan O’Kane on ominaisuuksiltaan aika samantapainen edelliseen kaksikkoon verrattuna. Taso kuitenkin putoaa selvästi avauksen miehiin verraten, ja edessä saattaakin olla lainapesti tai sitten tyytyminen entistä pienempään rooliin. Potentiaalia kuitenkin on, enkä näkisi myyntiä kannattavana, vaikka kiinnostuneita ostajiakin ilmeisesti löytyisi. Newcastlesta pysyvän siirron saanut Dan Gosling ei pystynyt lunastamaan odotuksia. Avauksen paikat jäivät todella vähälle, mutta vaihdosta mies pääsi kuitenkin monesti kentälle, ja pelipaikka löytyi silloin usein kärjen takaa kymppipaikalta, vähän puolustavampana vaihtona vaihtoon tulevalle toiselle hyökkääjälle. Shaun McDonald pelasi myös satunnaisesti, mutta tulevalla kaudella ei taida enää mahtua mukaan. Mies kylläkin valittiin Walesin maajoukkueen mukaan keväällä. Hankintoja keskikentän keskustaankin pitäisi saada. Fyysisyyttä ja luovuutta uupuu. Viimeisimmissä huhuissa on pyörinyt mm. Tom Huddlestone..
Laiturit
#7
Marc Pugh 28v
#19
Junior Stanislas 25v
#
Ryan Fraser 21v
#30
Matt Ritchie 25v
#20
Christian Atsu 23v
#10
Max Gradel 27v
Hyökkäyksiä rakennetaan paljon laidoilta. Pelitapa suosii haastokykyisiä ja taitavia laitureita. Marc Pugh sekä eritoten joukkueen kenties suurin nimi Matt Ritchie ovat olleet tähän palettiin erinomaiset. Kummaltakin löytyy tekniikkaa sekä uskallusta ja kykyä haastaa. Molemmilla on erinomainen laukaus, ja etenkin Ritchien nähdään usein leikkaavan keskelle hakien vasurilleen vetopaikkaa. Keskitykset lähtevät myös napakasti ja kumpainenkin on ollut viime kausina tehokas niin maalein kuin syötöin. Kummatkin ovat olleet mukana jo league one ajoista asti, ja Pugh on Arterin ohella seuran pitkäaikaisin pelaaja. Näiden miesten takaa löytyy mm. Skotlannin junnumaajoukkueiden Ryan Fraser, joka on aika ajoin väläytellyt, mutta panos tulevalla kaudella jäänee vielä pieneksi, ellei selkeää tasonnostoa tapahdu. Junior Stanislasin rooli on jälleen korkeintaan statistina, ja onkin odotettavaa että mies myydään tai lainataan pois. Chelsea-lainamies Atsulla taasen on eväät nousta ihan avauksenkin pelaajaksi. Lähtökohtaisesti taitaa olla Pugh’n kanssa aika rinta rinnan avauspaikan suhteen, mutta Atsu on se, joka kuitenkin löytänee itsensä alkukaudesta penkiltä. Laitaosastolle yksi kovempi vahvistus voisi olla vielä paikallaan, vaikka se onkin jo nyt ihan kohtalaisessa jamassa.
Viime tammikuussa siirtokiikareiden ja useamman tarjouksenkin kohde (Birminghamin) Demarai Gray näyttäisi olevan yhä hankintalistalla. Hinta on pyörinyt kevään huhuissa samoissa lukemissa n. 5-6 milj. punnan tienoilla. 18-vuotiaan laitahyökkääjän kintereillä on ollut muitakin valioliigajoukkueita, mutta Bournemouth vaikuttaa olevan eniten tosissaan. Tiedä sitten miten Atsun lainasopimus vaikutti asiaan, vaikka Gray nyt joka tapauksessa olisikin hankinta enemmän tulevaisuutta silmällä pitäen.
Hyökkäys
#9
Tokelo Rantie 24v
#24
Lee Tomlin 26v
#13
Callum Wilson FW 23v
#18
Yann Kermorgant 33v
#17
Joshua King 23v
#
Glenn Murray 31v
Lewis Grabbania korvaamaan tullut seuran silloinen ennätysosto Callum Wilson oli Howelta erinomainen peliliike. Taitava sekä nopea viimeistelijä sopii joukkueen hyökkäyspeliin erinomaisesti. 4-4-2 tai pikemminkin 4-4-1-1 on tuttu näky Dean Courtilla, jossa nopeampi vipeltäjä Wilson (Rantie) pelaa piikissä ja kyttää läpijuoksuja sekä prässää aktiivisesti ylempää. Alempana on tullut tutuksi Yann Kermorgant, joka taas on vähän ristiriitainen pelaaja. Tulee jossain määrin mieleen termi, ns. köyhän miehen Giroud, vaikkei ihan yhtä jykevä olekaan. Mies tekee joukkueelle paljon töitä, ja hyöty joukkueelle on muutenkin iso. Sopii hyvin pelikirjaan, mutta omaa silti selkeitä henkilökohtaisia puutteita, eritoten liikkuvuudessa sekä tekniikassa. Linkittää kuitenkin erinomaisesti peliä keskikentän ja muun hyökkäyksen välillä, suojaa vahvasti jakaen palloja päällä sekä jalalla laidoille ja eteenpäin ylös Wilsonille (Kermolla viime kaudella mm. toiseksi eniten maalisyöttöjä joukkueesta). Säheltää pilkkuja, mutta välillä upottaa vaparin. Vanhenevalle Kermorgantille paikka joukkueessa ehdottomasti löytyy tulevallakin kaudella, ja on sen erinomaisen viime kauden myötä täysin ansainnutkin. Brett Pitman on siinä kintaalla, että onko miehellä mitään annettavaa joukkueelle Valioliigassa. Viime kausi oli myös tältä hyvä, ja maaleja tuli peliaikaan nähden ihan hyvää tahtia. Miestä on kuitenkin kritisoitu aiheestakin vähän flegmaattiseksi ja se ei ole miellyttänyt Howea joukkueen pelitapaa ja roolitusta ajatellen. Pitmanin rooli joukkueessa tulisi olemaan korkeintaan luokkaa nelos-vitoshyökkääjä. Siihen kun lisätään useamman Championship-seuran kiinnostus niin lähtö alkaa vaikuttaa todennäköiseltä. Eräänlainen floppiosto Tokelo Rantie on myös mahdollinen lähtijä jos vain ottajaa löytyy, sillä tehoja eikä myöskään roolia ole juurikaan liiennyt, vaikka maajoukkueen mukana ihan kohtalaisesti verkot ovatkin paukkuneet. Ilmaissiirrolla saapunut Joshua King on lähellä muottia Wilson/Rantie, ja tätä voi esimerkiksi pitää jälkimmäisen korvaajana jos Rantie vain lähtee. King pystyy pelaamaan myös laidalla, eli ihan kelpo ringinleventäjä, vaikka mistään erityisestä vahvistuksesta ei voida ainakaan vielä puhua. Eteenpäin menoa kuitenkin Rantiehen tai vaikka Stanislasiin nähden.
Valioliigan raamit täyttävä hyökkääjä olisi yhä hankintalistalla. Mahdollisesti kaksikin miestä tulossa sisään, ainakin silloin jos usean isomman valioliigajoukkueen kiikareissa oleva Wilson siirtyy muualle. Reilu 12 miljoonaa puntaa on pyörinyt huhuissa siirtokorvaukseksi 23-vuotiaasta kärjestä. Sisäänpäin sitten on huhuttu jo jos jonkinlaista nimeä. Rickie Lambert, Dwight Gayle ja Charlie Austin mainittakoon sellaisiksi, joista joku huhu voisi jopa osuakin. Dimitar Berbatov sitten vaikka jokerina, jota on myöskin runsaasti seuraan linkitetty.
Tuleva kausiBournemouthin kausi 15/16 tulee olemaan varmasti liki jokaisen silmissä mielenkiintoinen. Valioliigan mittapuulla pienen pieni kyläseura kokeilemassa ensimmäistä kertaa siipiään kivikovassa. Lähtökohdat ovat armottomat, mutta seuran faneilta löytyy vankkumaton luotto Hoween ja viime kaudella tasonsa osoittaneeseen joukkueeseen. Kauden tavoite tulee kuitenkin luonnollisesti olemaan vain ja ainoastaan putoamisen välttäminen. Isompia odotuksia on turha ladata, vaikka mahdollisuudet voisivat kaikkein märimmissä unissa olla Swanseamaisesti komeaankin kauteen (alemmassa) keskikastissa. Realisti lähtee joka tapauksessa siitä, että sijoitus on häntäpäässä.
Mielenkiinnolla odotellaan minkälainen kesä tulee olemaan siirtojen saralla, sillä se tulee määrittelemään paljon tulevaa kautta. Tähänastiset hankinnat olivat kuitenkin odotettuja (Boruc) taikka muuten vain täytehankintoja (King) sekä samalla pelaajia ilman sopimusta tulevalle kaudelle (pl. Atsun lainasopimus). On jännä nähdä millaisella siirtopolitiikalla tullaan kesän mittaa toimimaan, minkä kaliiberin pelaajia ja mille paikalle. Sekä että ovatko hankinnat hetinyt tyyppisiä, vai haetaanko myös sitä potentiaalia (Gray). Ja kuinka paljon rahaa ylipäätään käytetään siirtoihin ja kuinka paljon uusista tuloista jää tai menee yleensäkin seuran kehittämiseen muilla tavoilla (stadion, akatemia, harjoitusolot etc.). Tähän mennessä seura on ilmoittanut että stadion ei ainakaan tulevalle kaudelle koe isompia muutoksia. Kentän alle asennettiin jo lämmitysjärjestelmä sekä lehdistö- ja mediatiloja joudutaan kohentamaan kriteerit täyttäviksi, mutta laajennukset kapasiteettiin jäävät mahdollisesti vasta vuoden päähän sarjatilanteesta riippuen. Harjoituskeskus saa jo kesän aikana vähän uutta ilmettä kolmannella kentällään, sekä muutamilla uusilla rakennuksilla ja tiloilla pelaajia varten.
Vaikka selkeitä heikkouksia joukkueella ei ole, niin totta kai kuitenkin melkeinpä jokaiselle osa-alueelle Bournemouthilla on tarve saada jo tämän tason lunastanutta sekä kokenutta vahvistusta ja sitä kautta myös lisää leveyttä rinkiin. Keskimääräinen taso on nykyisellään yhä todella vaatimaton Valioliigaan ja se putoaa avauksen jälkeen melko nopeasti. Hankintoja ja rahankäyttöä tullaan kyllä aivan varmasti vielä näkemään, mutta että missä määrin. Ostojen lisäksi top-joukkueilta on varmasti neuvoteltavissa vielä joku lupaava lainasopimuskin.
Joukkueen nykyisestä rungosta ei pitäisi, eikä saisi hirveästi avainpelaajia lähteä. Toki viime kausien kirkkaimmat onnistujat kuten esimerkiksi Wilson, Ritchie, Cook ja Arter herättävät kiinnostusta isommissa seuroissa ja tarjouksia tulee varmasti kesän aikana. Wilsonin voisikin nostaa näistä todennäköisimpänä lähtijänä, sillä huhuja on tullut runsaasti sieltä täältä pitkin kevättä. Noin 15 miljoonan punnan tarjouksesta on myös vaikea kieltäytyä.
Howella riittää miettimistä tulevaa kautta varten.Kesän 2015 siirrot:Sisään:
<- Artur Boruc (Southampton)
<- Adam Federici (Reading)
<- Joshua King (Blackburn)
<- Christian Atsu, Chelsea (kauden kattava laina)
<- Filippo Costa, Chievo (kauden laina)
<- Joe Bennett, Aston Villa (laina tammikuuhun)
<- Tyrone Mings, Ipswich
<- Max Gradel, St Etienne
<- Lee Tomlin, Middlesbrough
<- Glenn Murray, Crystal Palace
Ulos:
-> Brett Pitman, Ipswich
-> Lee Camp, Rotherham
-> Ryan Fraser, Ipswich (kauden laina)
-> Jayden Stockley, Portsmouth (kauden laina)
Pre-seasonin otteluohjelma on myös jo selvillä ja matsit alkavat vajaan kuukauden päästä rapakon takaa:
14.7 Philadelphia Union (A)
18.7 Exeter City (A)
25.7 Nantes (A)
28.7 Yeovil Town (A)
31.7 Cardiff City (H)
1.8 Hoffenheim (A)
Valioliigan otteluohjelma:8.8 Aston Villa (H)
15.8 Liverpool (A)
22.8 West Ham (A)
29.8 Leicester (H)
12.9 Norwich (A)
19.9 Sunderland (H)
26.9 Stoke (A)
3.10 Watford (H)
17.10 Manchester City (A)
24.10 Tottenham (H)
31.10 Southampton (A)
7.11 Newcastle (H)
21.11 Swansea (A)
28.11 Everton (H)
5.12 Chelsea (A)
12.12 Manchester United (H)
19.12 WBA (A)
26.12 Crystal Palace (H)
29.12 Arsenal (A)
2.1 Leicester (A)
12.1 West Ham (H)
16.1 Norwich (H)
23.1 Sunderland (A)
2.2 Crystal Palace (A)
6.2 Arsenal (H)
13.2 Stoke (H)
27.2 Watford (A)
1.3 Southampton (H)
5.3 Newcastle (A)
12.3 Swansea (H)
19.3 Tottenham (A)
2.4 Manchester City (H)
9.4 Aston Villa (A)
16.4 Liverpool (H)
23.4 Chelsea (H)
30.4 Everton (A)
7.5 WBA (H)
15.5 Manchester United (A)