AFC Bournemouth - Together, Anything is Possible

[D Ramoray]

Kauan odotettu historiallinen kauden avaus eiliseltä takana ja tuloksena siis 0-1 kotitappio.

Ottelun alku oli kummaltakin joukkueelta melko varovaista kyttäilyä ja ihmettelyä. Pallo poltteli jaloissa ja varmuus sekä rohkeus tekemisessä puuttui. Aston Villalta etenkin paljon helppoja harhasyöttöjä, kun ajatukset ja juoksut eivät kohdanneet kaverin kanssa. Reilun parinkymmenen minuutin kuluessa kotijoukkueen peli rupesi kuitenkin rullaamaan ihan mukavasti. Pallo liikkui hyvin ja laidoilta rakennettiin tutusti tilanteita. Aika ajoin haettiin Kingiä ja Wilsonia pitkällä, mutta Villan puolustuslinja pelasi suhteellisen alhaalla ja nopeahkot pakit hoitivat hyvin tilanteet. Etenkin Amavi oli omaan silmään kentän paras, mutta myös topparipari pelasi oikein hyvän ottelun. Kunnon paikkoja ei tahtonut syntyä, sillä usein keskitykset ja viimeiset ratkaisut olivat heikkoja tai juurikin puolustus pelasi tilanteet erinomaisesti. Paras paikka olikin Goslingilla, joka sai hieman tuurilla hyvän laukaisupaikan pilkun kohdilta. Veto jäi kuitenkin vähän sutaisuksi ja kotijoukkueen ottelun paras maalipaikka jäi käyttämättä. Ensimmäisellä jaksolla oli myös Wilsonilla ja Pugh'lla hyvät paikat, mutta tauolle mentiin 0-0 lukemissa.

Toisella jaksolla Kermorgant tuli Kingin tilalle jo melko varhain, kun tällä oli jo kortin lisäksi pari rikettäkin alla. Veteraanihyökkääjä ei tahtonut päästä  oikein heti peliin mukaan, mutta ottelun loppupuolella linkitti kuitenkin jo ihan hyvin palloja ylös ja eteenpäin. Aston Villa paransi paljon ensimmäiseltä puoliajalta ja toisen jakson alku mentiinkin selvässä vierasjoukkueen hallinnassa. Muutaman vaarallisen maalipaikankin saivat aikaan. Ottelu kuitenkin alkoi taas kääntyä kotijoukkueelle, ja varsinkin vaihdosta tullut Gradel väläytteli osaamistaan. Surman antoi myös muutamia loistavia syöttöjä, ja oli muutenkin kokonaisvaltaisesti Bournemouthin parhaimmistoa. Tuttu 'akilleen kantapää' tuli kuitenkin taas pian esille. Aston Villa debytantti Gestede pääsi aivan liian vapaasti puskemaan Westwoodin lähettämän kulman verkon perukoille. Tämän jälkeen Villa alkoikin puolustaa tiiviimmin ja se toimi. Ottelun lopun keskitykset, kulmat ja vähäisetkin maalipaikat jäivät lopulta melko vaarattomiksi ja pisteet matkasivat Birminghamiin.



e. Hyvä kauden alla ilmestynyt juttu/haastattelu Howesta.
http://www.telegraph.co.uk/sport/football/11780801/Bournemouths-Special-One-Eddie-Howe-on-bailiffs-promotions-managing-England-and-A-Ha.html

[D Ramoray]

Capital One Cupissa vastaan tuli Hartlepool United. Matsi pelataan vieraskentällä maanantaina 24. päivä kuluvaa kuuta.

[D Ramoray]

Jahas tänään taas pelaisivat. Vieraskentällä vastassa olisi Liverpool, josta pistekin olisi vieraille jo melkein kuin voitto.

Itse peli tulenee olemaan hyvin erilainen kuin edellinen. Onkin jännä nähdä yrittääkö Bournemouth pitää palloa, vai lähtevätkö iskemään enemmän vastaan. Tällaiset taktisetkin seikat näkyvät jo mahdollisesti selkeästikin illan avauskokoonpanosta. Mielenkiintoista siis nähdä millaisella kokoopanolla Howe peliin lähtee, sillä mahdollisia variaatioita on pienin muutoksin lukuisia. Mahdollisesti luvassa on ainakin muutamia vaihtoja Aston Villa peliin nähden.

Aston Villa -pelissä puolustuksella oli ongelmia pidellä vaihdosta tullutta Gestedeä, ja tänään vastassa on vähintään yhtä vahva Benteke, jolta löytyy vielä paremmat muut avut. Puolustus tarvitsee enemmän fyysisyyttä, kokoa ja osaamista ilmatiloissa sekä erikoistilanteissa. En ihmettelisi yhtään, mikäli Distin löytyisi illalla avauksesta. Lienee jopa ihan todennäköistä. Veteraanitoppari tuo runsaasti kokemusta ja vielä vanhoilla päivilläänkin enemmän fyysisyyttä ja vääntövoimaa. Pituuttakin toki löytyy kunnioitettavasti. Toinen mahdollinen muutos puolustukseen on Tyrone Mingsin pelaaminen vasempana pakkina Danielsin tilalla. Mings tuo enemmän varmuutta omaan päähän, sekä onhan tämäkin melkoinen kaappi, varsinkin kun verrataan Danielsiin. Näillä kahdella muutoksella Bournemouth saisi jo hyvin voimaa ja fyysisyyttä puolustusnelikkoon, sen kummemmin muilta osa-alueilta kärsimättä. Kyllä Distinilläkin vielä jalka nousee ja Mings on myös yllättävän nopea kokoisekseen kaveriksi. Lisäksi Villa pelissä pakit ottivat muutenkin yllättävän varovaisesti ylöspäin, tututtuun tapaan verrattuna. Tänään niitä nousuja on luvassa vieläkin varovaisemmin tai ainakin harkitummin, sillä Liverpoolilta löytyy taitoa ja nopeutta iskeä vaarallisesti vastaan. Ainakin pistänevät paikoista sisään Villaa tehokkaammin.

Puolustuksen osalta vähän pelottaa, mutta suurin ongelmakohta on edelleen keskikentällä. Arter on yhä sivussa ja tälle ei löydy tällä hetkellä läheskään yhtä vakuuttavaa korvaajaa. Gosling/MacDonald/O'Kane kolmikosta kukaan ei onnistunut murtautumaan sarja-avaukseen Championshipissä, ja nyt pitäisi pelata astetta tasokkaammassa sarjassa, jossa pelaajan taitotaso ei välttämättä ihan kohtaa sarjan vaatimaa. Toki edellisellä kaudella Surman ja Arter pelasivat erinomaisesti ja ennen kaikkea käytännössä niin paljon kuin jaksoivat, että ei siihen oikein ollut asiaakaan murtautua ilman pelikieltoja tai loukkaantumisia. Howelta löytyy kuitenkin aiemmin mainittuihin luottoa, kun ketään ei ole laitettu lähdölle, tai ketään ei ole keskikentälle vielä hankittukaan.

Gosling oli Villaa vastaan yksinkertaisesti vaisu, eikä tarjonnut kumpaankaan suuntaan mitään erikoista, mutta tämä lienee silti todennäköisempi avaaja illalla, vaikka tilanne O'Kanen kanssa on aika 50/50. MacDonald lienee yhä sivussa pikkuvaivansa takia, joten tämä on poissa laskuista. O'Kane tarjoaisi enemmän puolustussuuntaan, mutta se näkyisi sitten Goslingiin verraten enemmän pelinrakentelussa. Näkisin myös O'Kanen pääsevan pelaamaan enemmän omilla vahvuuksillaan ja suoriutuvan paremmin, mikäli tämän edessä olisi vielä kaksi keskikenttämiestä tai pelintekijää. Tällainen 4-5-1:ksi muovautuva keskikenttä onkin ihan mahdollinen illankin peliin.

Yksi muutos minkä mielellään jo nyt näkisi, olisi Gradelin avauskokoonpanon paikka. Gradel pystyisi pelaamaan joko vasemmalla minne Villaakin vastaan tuli vaihdosta, tai sitten samaiseen peliin verraten Kingin tilalla toisena hyökkääjänä. Wilson on varma avaaja, mutta tuo toinen kärki onkin sitten enemmän ja vähemmän auki. Gradel/King/Kermo vai onko ollenkaan nykyisen tapaisessa roolissaan toista kärkipelaajaa?

Paljon on kysymysmerkkejä ilmassa.

[D Ramoray]

Että semmonen peli sitten.

Ensinnäkin avauskokoonpano oli sama kuin kaudenavauksessa, sillä erolla että Gradel hyppäsi Pugh'n paikalle vasemmalle laidalle.

Boruc, Francis, Elphick, Cook, Daniels, Ritchie, Surman, O'Kane (Gosling 86'), Gradel (Smith 80'), King (Tomlin 60'), Wilson

Lopputulos siis 1-0. Sääli että Cherries jäi näin hyvällä ja ennakkoluulottomalla esityksellä pisteittä, sillä toisenlaisella tuomaripelillä lukemat olisivat voineet olla jopa ihan toiset. Päivänselvä paitsiomaali, sekä Elphickin hylätty maali, josta monet olivat myös sitä mieltä että jokseenkin aiheetta hylätty. Toki perusteet oli viheltää rike, mutta kuten todettu niin tuollaisella linjalla lähes jokainen kulmapotku päätyisi vapaapotkuksi tai rankkariksi. Lovren toki myös osoitti pelisilmää ja korosti kontaktia.

Viimeisen päälle vaaralliset maalipaikat olivat jälleen vähissä. Wilsonia ei ole vielä pystytty ruokkimaan riittävästi, vaikka eilenkin heti ottelun alku näytti siltä, että linjan takaa löytyisi paljon tilaa ja niitä välejä mihin tämä tykkää juosta. Loppupeleissä Wilson oli kuitenkin jokseenkin pimennossa, vaikka aina välillä pääsikin väläyttelemään osaamistaan. King taasen oli pahasti ulkona joukkueen pallollisesta pelistä, eikä tuo oikein edes sovi nykyiselle pelipaikalleen/tuohon rooliin. Tämän paikka olisi ennemminkin Wilsonin varamies piikissä, taikka sitten laidalla. Kermorgant ja Tomlin olisivat paljon parempia linkittämään peliä keskikentän ja hyökkäyksen välillä, sekä pitämään palloa. Toisaalta täytyy muistaa kuinka hyvää ja aktiivista prässäystä eilen avannut hyökkäyskaksikko antoi kotijoukkueen puolustukselle. Kermorgant tai Tomlin ei pysty ihan samaan, miten nopeammat kaverit voivat nopeudellaan luoda vastustajan pelaajille äkkiä kovaakin painetta. Tämänlainen prässäyspeli pisti Liverpoolia varsinkin ottelun alkupuolella yllättävänkin ahtaalle. Ihan hyvä valinta siis Howelta eiliseen peliin, mutta West Hamia vastaan en ihmettelisi vaikka King löytyisi vaihteeksi penkiltä.

Keskityksiä sateli taas runsaasti, mutta kärjestä ei toivotunlaista pääpelivoimaa nykyisellään oikein löydy. Paljon vaarallisempia ovatkin etenkin Danielsin bravuuripallot, matalat ja kovat linjan taakse tyhjään tilaan joita Wilson käy tuikkimassa sisään. Eiliseltä kuitenkin Liverpoolin toppareille tunnustusta, sillä nämä siivosivat ja hoitivat vähänkään vaarallisemmat ja paremmat keskitykset erinomaisesti. Clyne pelasi myös vahvan pelin ja piti Gradelia hyvin ojennuksessa.

Puolustuspelaaminenkin oli Bournemouthilta yllättävän hyvää. Francis oli kumpaankin suuntaan oma perusvarma itsensä, mutta nopeampien kaverien kanssa voi sitten tehdä tiukempaa, kuten välillä eilen Ibenkin kanssa. Daniels pelasi eilen loistavan matsin ja oli myös puolustussuuntaan erinomainen. Tuollaisilla otteilla siihen on Mingsin vaikea murtautua. Topparipari taasen oli välillä ongelmissa ja vaikutti aika ajoin melko epävarmalta, etenkin kapteeni Elphick. Kokonaisvaltaisesti kuitenkin hyvät peruspelit kumpaiseltakin, siihen nähden että kyseessä olivat vasta kummankin toiset valioliigamatsit ja hyökkääjät kenen kanssa painittiin eivät olleet mitään heppoisia kavereita. O'Kane oli myös pirteä, ja on esityksellään ansainnut avauspaikan kunnes Arter palaa kehiin.

Joka tapauksessa vaikka joukkue jatkaa maaleitta ja pisteittä, niin esitykset ovat olleet (varsinkin eilen) varsin positiivisia. Kuten Eddie matsin jälkeen sanoi, että jos ja kun jatkavat samalla tasolla niin kyllä niitä maaleja ja pisteitäkin alkaa tulla aivan varmasti. Vähän vielä lisää terävyyttä ja parempia suorituksia hyökkäyskolmanneksella niin kyllä se siitä.

[D Ramoray]

Tällä kertaa sitten kunnon hurlumhei matsi.

Boruc, Francis, Elphick, Cook, Daniels, Ritchie (90' Smith), O'Kane, Surman, Gradel (85' Gosling), King (50' Pugh), Wilson
Subs: Federici, Smith, Distin, Mings, Gosling, Pugh, Kermorgant

Maalit:

11' 0-1 Wilson
28' 0-2 Wilson
48' 1-2 Noble
53' 2-2 Kouyate
66' 2-3 Pugh
79' 2-4 Wilson
82' 3-4 Maiga

Ottelun ihan alku oli kotijoukkueelta terävää, mutta Bournemouthin nopeahko maali käänsi peliä selvemmin vieraille. Ensimmäisestä maalista kaikki kunnia Frannolle, joka nousi laidaltaan ja pelasi tilanteen hienosti loppuun. Cresswellille toki tästäkin maalista se suurin kiitos. Hölmösti, ylimielisesti ja ennen kaikkea pehmeästi pelattu tilanne, jonka Francis käytti hyvin hyväkseen. Wilsonilta toki myös komea viimeistely hyvään keskitykseen. Tutun näköinen maali viime kaudelta. Avausmaalin jälkeen Cherries sai hyvin painetta ylle ja kotijoukkueen puolustus oli aktiivisen prässin alla helisemässä. Etenkin laitapakit sekä Ogbonna olivat jatkuvasti ahtaalla ja virheitä sattui. Cresswellin ratkaiseva ja käsittämätön ajatuskatkos tarjosikin ottelun toisenkin maalin, joka oli myös Wilsonin käsialaa. Ensimmäinen puoliaika oli kokonaisuudessaan selvää Bournemouthin hallintaa. Mukana kuitenkin myös useita tuttuja nopeita ja suoraviivaisia hyökkäyksiä, joista paras paikka syntyi Gradelille Wilsonin mahtavasta esityöstä. Paikkoja oli siinä määrin, että ensimmäisenkin puoliajan tilanne olisi voinut olla paljon enemmän. Kotijoukkue taasen ei saanut oikein mitään aikaiseksi. Jakson kokonaiskuva oli kaiken kaikkiaan hyvin samanlainen kuin kaksi aikaisempaakin peliä, sillä erotuksella että tällä kertaa ottelun hallinta konkretisoitui myös maaleina.

Toisen puoliskon alku oli sitten melkoisen heikkoa vierailta. West Ham tuli vauhdilla ja aivan erilaisella asenteella. Pallo liikkui nopeaa ja syötöt löysivät vaihteeksi omille asti. Puoliskon alussa Noble neppaili boksiin ja King täysin typerästi kopsautti pienen kontaktin koiville, ilman mitään mahdollisuutta palloon. Noblelta komea kaatuminen, mutta rike oli kuitenkin selvä eikä rankkarista kiistelemistä. Hammers sai maalista aina vain lisävauhtia ja pian helähtikin toistamiseen. Kaikki lähti sivurajaheitosta, jonka jälkitilanteessa todella lepsua ja koulupoikamaista puolustusta ja merkkaamista. Boruc teki voitavansa, mutta Kouyate tykitti reboundin parista metristä maalin kattoon. West Ham yritti pitää tasoituksenkin jälkeen tempoa yllä, mutta pikku hiljaa pelin kulku rupesi taas tasoittumaan. Cherries sai pari vaarallista vastahyökkäystä, joista lopulta Pugh pääsi vasemmalta vauhtiin Gradelin vapauttavasta syötöstä. Maltilliset harhautukset ja komea viimeistely ja Cherries jälleen johtoon. Toinen jakso säilyi melko tasaisena kotijoukkueen ehkä hienokseltaan painostaen. Ottelu sai reilut 10 minuuttia ennen loppua ratkaisun makua, kun pitkä oman pään purkupallo roiskaistiin West Hamin kulmalippua kohden. Jenkinsonilla oli niin reilu etumatka ettei tämä tainnut edes ihan täysillä juosta palloon, mutta niin vain Gradel kirmasi loistavasti väliin ja pääsi etulyöntiasemassa ajamaan boksiin. Jenkinsonilta kevyt mutta selkeä repäisy ja Gradel heppoisesti nurin. Rike oli kuitenkin ilmeinen ja suora punainen myös selvä tuomio. Pallo täplälle ja Wilson kruunasi hattutemppunsa hyvin aavistaneen Randolphin ohi. Laukaus oli kuitenkin tarkka ja riittävän voimakas, ettei mokke yltänyt näppeineen väliin. Melko pian tuon maalin jälkeen Cherries puolustus pelasi jälleen erittäin pehmeästi ja Maiga sai aivan liikaa tilaa nousta ja laukoa. Boruc pelasi myös itsensä halvalla ulos ja näin West Ham sai vielä pientä loppukiria ja -hulinaa aikaan. Mitään vaaranpaikkoja ei kuitenkaan enää syntynyt, ja vieraille vihdoin ansaitut avauspisteet Valioliigassa.

Wilsonilta huikea matsi. Yhtään enempää ei voi enää vaatiakaan. Gradel oli myös pelipäällä, ja varsinkin toisella jaksolla sopi hyvin Wilsonin taakse. Kiusasi kyllä toki myös ensimmäiselläkin puoliajalla jatkuvasti hädässä ollutta Jenkinsonia (joka pelasi kenties uransa huonoimman pelin). Ritchieltä taas runsaasti tuttuja leikkauksia keskustaan ja laukausupaikkoja vasurilleen. Tärkeää olisi tällekin saada avausmaali aikaan, sillä välillä menee selvästikin maalin osalta yliyrittämiseksi. Toisaalta sieltä on varmasti lupa ja käskykin kokeilla vetoja aina paikan tullen, sillä melko vaarallinen pommi miehellä on, vaikka vielä ei onnistumisia ole tullutkaan. Puolustus ei ollut erityisen huono, mutta eikai sitä nyt kehuakaan voi kun kolmesti helähtää omiin. Puolustus ja etenkin topparipari oli aivan liian pehmeä niissä tilanteissa, joista West Ham iski maalit (pl. pilkkuun johtanut tilanne, joka meni täysin Kingin hölmön rikkeen piikkiin). Joka tapauksessa ei kuitenkaan niinkään selkeitä yksilövirheitä kuten West Hamilla, mutta kokonaisuudessaan halpoja joukkuepuolustuksen virheitä, jotka olisi kitkettävissä pois. Francis on kuitenkin puolustusnelikosta jälleen nostettava erikseen esille. Todella vahvaa peruspelaamista ja mies vaikuttaa tähän asti nähdyn perusteella sopeutuneen erinomaisesti sarjan vaatimalle tasolle. Boruc oli omaan silmään vieraiden illan heikoin. Kotijoukkueen kolmannessa maalissa heikkoa suorittamista, sekä sattuipa ensimmäisellä jaksolla yksi paha virhearviontikin Payetin lähettämään pystysyöttöön, mutta tästä selvisi hieman tuurillakin. Muutenkin vaikuttaa vähän epävarmalta tietyissä tilanteissa. Federiciäkin voisi rohkeasti jossain vaiheessa kokeilla.

Kaiken kaikkiaan joukkueen peli näyttää tällä hetkellä oikein hyvältä. Puolustuksen pitää parantaa, mutta muuten joukkueen oma peli on komeaa katseltavaa, ja se toimii. Howen oma pelisysteemi toimii. Siihen ei ole edes tullut merkittäviä muutoksia edelliskausilta ja lisäksi avauskokoonpanokin on säilynyt näin alkukaudesta yllättävänkin muuttumattomana. Ei liene kovin väärin sanoa, että Bournemouth on ollut "parempi" osapuoli jokaisessa pelaamassaan kolmessa ottelussa? Parempi lainausmerkkeihin, koska pisteet eivät kuitenkaan tuota puolla. Ja toisaalta lopputulos ja maalithan se vain ratkaisee, joten paremmasta osapuolesta puhuttaessa on oltava vähän tulkinnanvarainen.

Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. Samanlaisilla otteilla pisteitä tulee aivan varmasti hyvää tahtia jatkossakin.

[D Ramoray]

Hyvät otteet jatkuvat ja Capital One Cupissa kaatui rutiininomaisesti Hartlepool 0-4 vierasvoitolla, vaikka koko avauskokoonpano oli odotetustikin mennyt uusiksi:

Federici, Smith (77' Butcher), Distin, Cargill, Mings, Atsu (77' Ritchie), MacDonald, Gosling, Stanislas, Kermorgant (64' Rantie), Tomlin.

0-1 Kermorgant
0-2 Gosling
0-3 Stanislas
0-4 Stanislas

(Linkeissä maalit).

Ensimmäinen puolikas oli ilmeisesti erinomainen, mutta toinen puoliaika oli jo melko lailla höntsää, kun lukemat olivat tauollakin jo selvät 0-3. Bournemouth rakensi kuitenkin vielä useita hyviä paikkoja ja etenkin vaihdosta tullut Rantie oli myös pirteä, mutta ehti vain paitsioon turhan herkästi. Atsu väläytteli myös osaamistaan ja antoi vaikutteita siitä, että tälläkin kaverilla on kauden mittaa vielä paljon annettavaa. Hyökkäyspäässä terävä ja vaarallinen, joka konkretisoitui heti ottelun alussa parhaiten, kun tämä pyssytti ylärimaan. Mukana myös pari oikein hyvää syöttöä, joista viimeisimpänä aikaan 0-4 maali. Ottelun loppupuolella kotijoukkue sai tukun hyviä paikkoja vieraiden löysäillessä. Puolustaminen oli ottelun lopussa todella heikkoa ja kavennuskaan ei ollut kaukana. Federiciltä pari hyvää torjuntaa. Sen verran lepsua loppupuoli oli, että melkein kuin olisi käsketty antaa kotijoukkueelle vähän paikkoja kokeilla Federiciä. Kokonaisvaltaisesti puolustus kuitenkin pelasi hyvän matsin Distinin johdolla, vaikkei Hartlepool tänään mitenkään erityisen vaarallinen hyökkäyspäässä ollutkaan (tuota loppua lukuun ottamatta).

Stanislas oli ehdottomasti man of the match ja kruunasi ottelunsa hienolla vapaapotkulla. Muutamia perinteisiä heikkoja suorituksia ja keskityksiä, mutta vastapainoksi avainsyöttöjä ja kaksi maalia. Mielenkiintoista nähdä saako tällaiset otteet (plus erinomainen pre season) Howen pitämään Juniorin vielä rotaatiossa mukana, vai onko vielä lähtö edessä ennen ikkunan umpeutumista.

Siirtorintamalla kuumimpana pyörii edelleen kärkimiehen hankinta. Huhut Glenn Murraysta ovat hieman hiljentyneet, ja kuumin huhu tällä hetkellä on Lewis Grabbanin paluu Norwichista. Tiedusteluja ja tarjouksia on jo laitettu useampiakin menemään ja uusimpana käänteenä on Grabbanin tämän päiväinen tempaus, josta voi lukea lisää täältä: Norwich striker Lewis Grabban goes AWOL from team hotel... Jutun paikkaansa pitävyyteen voi varautua, mutta ainakaan mies ei ollut tänään Norwichin penkillä(kään) kyseisessä ottelussa Rotherhamia vastaan.

Capital One Cupissa seuraavaksi vastassa vieraskentällä Preston.

[D Ramoray]

Neljänneltä kierrokselta saaliiksi jäi melko nihkeä 1-1 tasuri, Leicesterin viedessä piste mukanaan.

Boruc, Francis, Elphick, Cook, Daniels, Ritchie, O'Kane, Surman, Gradel, Tomlin, Wilson
Subs: Federici, Distin, Smith, Mings, MacDonad, Pugh, Kermorgant

Ottelu alkoi taas vauhdikkaasti ja sen edetessä Bournemouth otti tutusti peliä hallintaan. Mitään erityisen vaarallisia paikkoja eivät kuitenkaan saaneet aikaan, ennen kuin keskityksestä Gradelin puskema irtopallo pomppi sopivasti Wilsonin hollille ja tämä täräytti upealla saksipotkullaan pallon yläkulmaan, tehden kauden neljännen maalinsa. Ottelu jatkui aika lailla samalla kaavalla, mutta ne kunnon maalipaikat olivat yhä vähissä. Vierailtakaan ei kylläkään mitään ihmeellistä hyökkäyspäässä nähty. Ensimmäisen jakson lopussa Daniels loukkasi polveaan, mutta pystyi jatkamaan tauolle asti. Toiselle puoliajalle lähdettäessä paikan oli kuitenkin ottanut valioliigadebyyttiään pelaava ennätyshankinta Tyrone Mings.

Mingsin ottelu jäi myöskin ikävä kyllä todella lyhyeksi. Mies kerkesi olla kentällä vain 6-7 minuuttia, kunnes tämäkin loukkasi itseään yhteentörmäyksessä ja blokkausyrityksessä. Ilmeisesti nilkkaan sattui ja tämän tilanne vaikuttikin aikaisempaa vakavammalta, koska ihan paarien kanssa piti mies kantaa kentältä. Tilalle vasemmaksi pakiksi vaihdettiin Adam Smith. Reilun tunnin pelin jälkeen myös Gradel loukkasi niinikään polveaan ja joutui poistumaan kentältä Pugh'n tullessa tilalle. Loukkaantumiset olivat pelinkin kannalta merkittäviä tekijöitä, sillä ensinnäkin Daniels oli joukkueen parhaimmistoa ensimmäisellä jaksolla. Myös kaikkien vaihtojen mennessä pakosta loukkaantumisiin, jäi muutama odotettu vaihto tekemättä. Etenkin Tomlin väsyi pahasti tällä pelitemmolla ja prässillä, eikä todellakaan ole muutenkaan ysikympin kunnossa. Myös O'Kanen olisi voinut vaihtaa MacDonaldiin jos vaihtoja olisi ollut käytettävissä. Joka tapauksessa Bournemouth hyytyi pahasti viimistä parikymppistä kohden. Vieraat sai ottelua haltuun ja saivat luotua muutamia todella vaarallisia läheltäpititilanteita, joista ei ollut maali kaukana. Lopultahan Leicesterin hyvä painostus palkittiin, kun Vardy pääsi vastahyökkäyksestä ajamaan boksiin ja hankkimaan pilkun, jonka myös itse laukoi voimalla Borucin käsien kautta sisään.

1-1 lopputulos kuvaa kokonaisuudessaan ihan hyvin peliä. Bournemouth hallitsi ensimmäistä jaksoa selkeästi, mutta ei saanut luotua riittävästi kunnon maalipaikkoja, tai sitten viimeiset ratkaisut niitä ennen ontuivat. Toisen jakson mittaa joukkue rupesi pahasti hyytymään ja henkilökohtaisia virheitä alkoi esiintyä normaalia enemmän. Etenkin O'Kanelta pari tosi pahaa pallonmenetystä keskialueella, joista yhden seurauksena mies palkittiin varoituksella. Vieraat saivat sitten ottelun loppupuolella hyvän vaihteen päälle, jonka tuloksena lopulta ansaittu maali. Otteluun nähden kummatkin lienevät suhteellisen tyytyväisiä pisteeseen, vaikkakin kotijoukkue lienee se, jota kahden pisteen menetys jää jokseenkin kaivelemaan.

Sinällään hyvään saumaan tulivat loukkaantumisetkin, sillä nyt on hetki aikaa parannella paikkoja. Toivottavasti selviävät kuitenkin vähällä. Siirtoikkunan sulkeutuminen alkuviikosta on myös Bournemouthin kannalta mielenkiintoinen, sillä sisään saattaa olla tulossa vielä parikin pelaajaa, mutta silloin pitäisi jonkun lähteäkin.

[D Ramoray]

Siirtoikkuna takana. Useita huhuja nousi viimeisten päivien aikana luonnollisesti pinnalle ja kyllä niitä tiedusteluja ja tarjouksiakin ilmeisesti jonkin verran seura lähetteli ja roiski. Oli huhuja Will Buckleystä ja Gabriel Agbonlahorista aina Peter Crouchiin asti. Jotain konkreettista Bournemouth sitten yritti ainakin Grabbanin, Diego Perottin ja Ederin kohdalla. Grabbanilla itsellään olisi ollut kovatkin halut palata edelliseen seuraansa, mutta Alex Neil ei halunnut luopua pelaajastaan. Hintapyyntö oli sen myötä kohtuuton eikä niinikään siirron kannalta toiveikkaana ollut Howe pistänyt sitten isoja rahoja likoon. Sky Sports uutisoi Ederin (tai sitten Perottin) kohdalla että yksityiskone olisi ollut Genovassa jo valmiina, mikäli neuvotteluissa olisi siihen pisteeseen asti edetty. Perotti ja Eder nousivat huhuihin vähän paniikinomaisesti, kun selvisi että Gradel on pitkään sivussa ja De Guzmanin odotettu siirto suli merkillisesti. De Guzmanin kohdalla kaiken piti olla jo (Skyn ja muutamien muidenkin lähteiden mukaan) lääkärintarkastusta vaille selvää, seurojen ollessa yhteysymmärryksessä siirrosta ja miehen itsensäkin kohdalla valinnan piti olla selvä. Tämä ei kuitenkaan koskaan saapunut saarille ja lopulta agenttikin ilmoitti että mitään konkreettista sopimusta ei ole pelaajalle asti tarjottu miltäkään seuralta, eikä kiinnostuneitakaan ole ollut. Agentin lausahtelut olivat muutenkin koko De Guzmanin kesän siirtohuhuilujen aikana melko epämääräisiä ja mielenkiintoisia. Siirron kaatumiselle yhdeksi syyksi on (football-italia.net) kerrottu, että mies olisi parhaillaan loukkaantunut, eikä siksi halunnut lähteä mihinkään lääkärintarkistuksiin. Edessä olisi mahdollisesti jonkinlainen leikkaus ja kuukauden parin huili.

Leicester pelin loukkaantumisista kantautui tosiaan alkuviikosta melko ikävää tietoa. Gradel voi olla sivussa jopa puoli vuotta, eli toisin sanoen kyllähän siinä rupeaa olemaan koko loppukausi jo vaarassa. Tyrone Mings on myös pitempään toipilaana, arviolta kolme kuukautta. Danielsin pitäisi sitten selvitä 2-4 viikolla, joten toiveikkaimmat saattavat odottaa paluuta jo maajoukkuetauon jälkeen. Arterin pitäisi tehdä myös paluuta kokoonpanoon saman ajan sisällä (2-4vko). Puolustajien loukkaantumisista päästään sopivasti deadline dayn hankinta Joe Bennettiin. Aston Villasta puolen vuoden (tammikuu) lainalle saapunut vasen puolustaja saapui paikkaamaan puhtaasti loukkaantumisia. Mitään isoja odotuksia miehelle ei kenelläkään ole, ja suurin osa varmasti toivookin näin ennakkoon että miehen tarvitsisi pelata mahdollisimman vähän. Toinen hankinta oli River Platesta koko kaudeksi lainattu 19-vuotias Tomas Andrade, joka tosin tulee viettämään kautensa lähinnä u-21 joukkueen mukana. Tärkeimmäksi hankinnaksi onkin helppo nostaa Crystal Palacesta saapunut Glenn Murray, jota huhuttiin Bournemouthiin pitkin kesää. Lisäksi Howe oli tiedustellut miehestä jo talven siirtoikkunassa tammikuussa. Murray saapui lopulta noin £4 miljoonan siirtokorvauksella ja allekirjoitti pitkähkön 3 vuoden sopimuksen. Siirto vaikuttaa kaiken kaikkiaan äkkiseltään pureskeltuna kuitenkin hyvältä. Ikää tosin on jo 31 vuotta ja siihen nähden siirtokorvaus ei ainakaan liian halpa ole, mutta kyllä Murraylla on vielä paljon annettavaa. Pelityylikään ei miehellä ole mitenkään juoksunopeuteen nojaava, joten ei tuo ikä ole mikään haitta. Päinvastoin, kokemusta ei ole pelaajistossa liiaksi. Murray myös näytti viime keväänä että Valioliigassakin verkot heiluu. Muutenkin on pelaajatyypiltään sellainen, mitä Cherries hyökkäys vähän kaipaa, ainakin vaihtoehtona Wilsonin ja Kingin tapaisille kiitureille. Nyt on Murrayn muodossa heittää kehiin erinomainen boksipelaaja, joka tuo mukanaan enemmän fyysisyyttä ja pääpelivoimaa. Aikaisemmissa seuroissaan Murray on noussut fanien suosioon pelityylinsä, tehojen ja ennen kaikkea asenteen takia. Nytkin on helppo nähdä, että mies tulee saamaan oikein positiivisen vastaanoton.

Lähtevien puolella oli sitten hiljaisempaa. Paljon odotettua hiljaisempaa. Lee Camp oli ainoa joka lähti, siirtyen sarjaporrasta alemmas Rotherhamiin. Kermorgantista tuli Sheffield Wednesdayltä peräti vajaa miljoonan punnan tarjous, mutta Howe ei halunnut luopua miehestä. Reading oli kiinnostunut Rantiesta lainasopimuksella, mutta tuotakaan siirtoa ei saatu pakettiin. Norwichiltakin taisi tulla joku hassuttelutarjous Cookista, mutta sanomattakin selvää että sitä ei liiemmin noteerattu.

Kokoopano näyttää nyt sitten tältä:

Artur Boruc
Adam Federici
Ryan Allsop
 
Simon Francis
Tommy Elphick
Steve Cook
Charlie Daniels
Adam Smith
Sylvain Distin
Tyrone Mings 
Elliott Ward 
Joe Bennett
(Baily Cargill)

Andrew Surman
Harry Arter
Shaun MacDonald
Dan Gosling
Marc Pugh
Matt Ritchie
Eunan O'Kane
Christian Atsu
Max Gradel
Junior Stanislas

Callum Wilson
Yann Kermogant
Joshua King
Glen Murray
Lee Tomlin
Tokelo Rantie

28 nimeä joista pitäisi siis vielä muutamat karsia. Cargillia ei riittävän nuorena mukaan tarvitse laskea. Gradel ainakin pudotetaan syyskaudeksi kokoonpanosta pois ja ehkä jopa myös Mings (jos loukkaantuminen todetaan niin vakavaksi ettei tälle vuodelle enää pelaa), mutta sitten olisi vielä joku jätettävä ulos. Todennäköisesti kuitenkin kaksi. Rantie, Ward ja Stanislas lienevät herkimmin siinä liipasimella. MacDonald ehkä myös mahdollinen.

[D Ramoray]

Niinhän siinä sitten kävi että Gradelin lisäksi myös Mings jäi ulos 25 pelaajan Valioliigakokoonpanosta tälle vuodelle. Ward oli vähemmän yllättäen se yllä olevan listan kolmas kaveri, joka ei mahtunut mukaan. Olisi se kolmas voinut ihan yhtä hyvin olla vaikka Rantiekin, kun hyökkäyspäähän kuitenkin riittää paremmin leveyttä kuin puolustukseen. Toisaalta kumpaakaan ei nähtäisi kentällä kuin hätätilanteessa.

[D Ramoray]

Mingsin loukkaantumisesta on kantautunut jatkotutkimusten jälkeen lisää tietoa. Kansainvälisesti ilmaistuna Torn MCL and ACL. Itselle ei sano yhtään mitään, kuten ei varmasti monelle muullekaan, mutta polvesta on siis kyse ja tietävät puhua että toipumisaika olisi noin 9-12 kuukautta. Mitään virallista tietoa ei ole tullut vastaan, mutta mikäli tuo pitää paikkansa niin olisihan se taas ihan järkyttävä takaisku niin seuran kuin ennen kaikkea pelaajan itsensä kannalta. Vasta neljä ottelua takana ja pienen seuran kahden kalleimman ennätyshankinnan koko loppukaudet ovat pahasti vaarassa. Varsinkin nuorelle Mingsille tällainen loukkaantuminen tässä vaiheessa nousukäyräistä uraa on ehdottomasti todella ikävä juttu. Läpimurron tekeminen tälle tasolle jää ainakin tältä erää väliin ja pitkä loukkaantuminen aiheuttaa muutenkin omat ongelmansa nuorella pelaajalla. Täytyy myös muistaa että Mingsillä oli pieniä ongelmia polvensa kanssa Ipswich-alkuaikoinaankin.

Gradelin pitkä poissaolo lienee näiltä pohjilta sanottuna seuran kannalta kuitenkin se paljon huonompi juttu. Vasempana pakkina Daniels on pelannut alkukaudesta hyvin, joten Mingsin poissaolo ei pelillisesti ole optimitilanteessa välttämättä niin merkittävä (näin ensimmäisten pelien jälkeen). Toki Mingsin odotettiin kauden mittaa valtaavan tuon vasemman pakin avauspaikan itselleen. Gradel taasen on kuitenkin suoraan pois alkukauden parhaimmista pelaajista. Pitkä kausi myös tuonee väkisin esiin tason riittämättömyyden parempien pelaajien takaa, kun Cherries joutuu jossain vaiheessa pakostakin harrastamaan rotaatiota ja kun sieltä nyt puuttuu kaksi isoa pelaajaa.

Harmillista myös että loukkaantumiset tulivat niin lähellä siirtoikkunan sulkeutumista, eikä niihin seura kerennyt kunnolla reagoida. Jos nämä loukkaantumiset olisivat tapahtuneet viikkoa paria aiemmin, olisivat ne varmasti pakottaneet Howen tekemään markkinoilla selkeämpiä korjausliikkeitä. Yrittivät toki nytkin kisutella viime hetkillä esimerkiksi Perottia, mutta aika tuli vastaan. Ei laiturin paikalle kuitenkaan ilman Gradelin loukkaantumista olisi ollut mitään tarvetta tehdä enää hankintoja. Toki sieltä Bennett tuli Mingsiä paikkaamaan, mutta jos tämänkin loukkaantumisen vakavuus ja poissaolon pituus olisi ollut tiedossa riittävän ajoissa, niin eiköhän tuollekin paikalle joku vähän valmiimpi ja parempi paikkaaja olisi tullut. Tammikuussa sitten tulee aivan varmasti pari vahvistusta näitäkin pelipaikkoja silmäillen. Toivottavasti vain sarjatilanne on vielä siinä vaiheessa Bournemouthin kannalta positiivinen.

Vielä tähän mediatiimin huikea taidonnäyte lopullisesta Valioliigakokoonpanosta

[B Watson]

Kansainvälisesti ilmaistuna Torn MCL and ACL. Itselle ei sano yhtään mitään, kuten ei varmasti monelle muullekaan, mutta polvesta on siis kyse.

Anterior Cruciate Ligament ja Medial Collateral Ligament? Eli nivelsiteet kunnolla paskana?

[D Ramoray]

Anterior Cruciate Ligament ja Medial Collateral Ligament? Eli nivelsiteet kunnolla paskana?

Joo, pahalta kuulostaa. Lähteenä olikin ollut kaverin itsensä facebook, joten eiköhän tämä nyt kaikki pidä mitä todennäköisemmin paikkansa..

Rehabilitation is crucial to any ACL surgery. ACL surgery typically takes 6 to 9 months for complete recovery and return to sports or such activity. Revision ACL surgery will often take 9 months to more than a year.

[D Ramoray]

Kermorgantille uusi sopimus kesään 2017 asti, eli vuodella jatkettiin nykyistä. Mielenkiintoinen veto jo tässä vaiheessa, sillä ikää tulee parin kuukauden päästä mittariin jo 34 vuotta, sekä peliaikakin on varmasti uusien hankintojen myötä paljon tiukemmassa. Tason riittäminen Valioliigassa on muutenkin vielä iso kysymysmerkki. Toisaalta on paikkansa joukkueessa aikaisemmilla näytöillään ehdottomasti ansainnut, mutta sopimuksen jatkaminen jo nyt oli hivenen yllättävää. Ehkä sitten vain useamman Championship seuran kiinnostus lisäsi paineita, kun viimeistä vuotta edellisestä sopparista mentiin.

Elliott Ward lähti samalla kuukauden lainalla Huddersfieldiin.

[D Ramoray]

Oli sitten kauden ensimmäinen surkea esitys. 3-1 loppulukemat ovat jossain mielessä vähän karut, kun maalit saivat alkunsa omista puolustuspään ja keskikentän henkilökohtaisista virheistä. Toisaalta Norwichilla oli tukku muitakin paikkoja, joten ihan hyvin nuo lukemat kuvaavat päivän ottelua.

Howen muutamat valinnat avaukseen olivat hieman mielenkiintoisia. Stanislas oli yllätys, mutta kuitenkin perusteltu valinta jos ja kun Pugh oli hieman puolikuntoinen, ja ilmeisesti myös Atsukaan ei ole vieläkään täydessä iskussa, eikä muutenkaan Howen suurimmassa suosiossa. Muutamaan aikaisempaan pelaamaansa peliin verraten Stanislas oli kuitenkin tänään melko pimennossa. Sama juttu oli myös jälleen Kingin kohdalla. Yksi hyvä chippisyöttö ja muutamia juoksuja, mutta siihen se jäi. Erityisesti kuitenkin pistää silmään Ritchie, jolta kuitenkin odotetaan huomattavasti paljon enemmän.

O'Kanelta taas muutama paha henkilökohtainen virhe, joista sitten Norwich kuittailikin. Toisessa maalissa Norwich pääsi 3vs2 hyökkäykseen, jossa Francis ja Cook joutuivat peruutella ja Hoolahanille aukesi liikaa tilaa nousta ja laukoa. Kolmas maalikin oli periaatteessa melko vastaavanlainen edellisen kanssa. Ensimmäisessä sitten Cookilta höntyilyä, jossa pelasi itsensä ulos tilanteesta ja päästi Hoolahanin leikkaamaan vapaasti boksiin ja pistämään syötön keskelle ohi peittämään tulevan Borucin. Jerome sitten tuikkasi topparien edestä ja välistä tyhjiin.

Selkeästi Danielsia, Gradelia sekä sitä Arteriakin kaipaili. Smith oli vasemmalla vähän pois mukavuusalueeltaan, eikä Stanislaskaan pystynyt tarjoamaan oikein mitään erityistä. Kingin avauspaikka pitäisi korvata Tomlinilla, Murrayllä tai Kermorgantilla. Ei King ole kuitenkaan tähän mennessä mitään sellaista vielä näyttänyt että avaukseen ansaitsisi ennen nuita muita, vaikka hyvällä liikkeellään pystyykin parempaa prässiä antamaan kuin aikaisemmin mainittu kolmikko. Wilson vaikutti taas terävältä ja sähäkältä, mutta kun tarjoilu ei oikein pelaa. Senkin takia olisi parempi kokeilla jotain muuta ratkaisua Kingin paikalle. Tuo on kuitenkin niin samantapainen pelaaja ominaisuuksiltaan kuin Wilson. Toki vaan huomattavasti heikompi. Tilalle siis Kermo tai Tomlin linkittämään peliä keskikentän ja hyökkäyksen välillä, tai sitten Murray tuomaan fyysisempänä kärkenä vähän erilaisen vaihtoehdon. Puolustuksessa sitten näkisi jo ihan mielellään Distinin pelaavan Cookin kustannuksella.

Boruc, Francis, Cook, Elphick (c), Surman, Wilson, Smith, King (Murray, 57), Stanislas (Kermorgant, 57), Ritchie, O’Kane (Gosling, 71)

[D Ramoray]

Paluu pistekantaan jälleen vahvalla ja tasapainoisella esityksellä. Toki Sunderland oli vastustajana tähän asti kauden heikoin, mutta ei siltikään mitään pois kotijoukkueelta. Ottelu oli käytännössä jo melkein pelattu ensimmäisen kympin jälkeen, kun lukemat olivat jo tuolloin 2-0. Oli siinä kuitenkin myöhemmin vielä ensimmäisellä puoliajalla Defoellakin hyvät paikat kaventaa ja pistää ottelu vaikka tasoihinkin, mutta eihän tämä osunut. Toisella puoliskolla paremmmat paikat sitten siunaantuivatkin kotijoukkueelle ja 3-0 oli useampaankin otteeseen lähellä. Varsinkin loppupuolella Murray oli lähellä iskeä ensimmäisensä, kun tämän epäonnistunut laukaus osui ylärimaan.

Wilsonilta ja etenkin Ritchieltä komeat yksilösuoritukset omiin maaleihinsa. Wilson oli koko ottelun vaarallinen ja aiheutti nopeudellaan alati ongelmia vieraiden hitaahkoille toppareille. Väläytteli myös useaan otteeseen, että pallon suojaaminenkin sujuu erinomaisesti. Sunderland joutui rikkomaan melko lailla vaarallisilta vapaapotkusektoreilta. Ritchielle etenkin todella tärkeä onnistuminen erittäin upealla volleyllä. Josko se siitä taas lähtisi kunnolla käyntiin, kun pienimuotoinen apina on nyt karisteltu. Pugh'n panokselle joukkueen hyökkäyspelaamisessa myös reilu peukku. Erittäin vahvaa ja hanakkaa 1vs1 pelaamista ja haastamista. Ehdottomasti ansaitsee avauspaikkansa jatkossakin.

Puolustus oli myös varma sen verran mitä Sunderlandin hyökkääjät nyt uhkasivatkin. Distin pelasi vahvan liigadebyytin ja näytti muutaman kerran Lensin ja Defoen kanssa juoksukilpasilla että jalkakin yhä nousee. Francis oli jälleen vakuuttava kumpaankin suuntaan sekä Danielsin paluu näkyi myös positiivisesti verrattuna viime viikkoiseen Smithiin vasemmalla. Hyökkäypeli vasemmalta laidalta oli aivan erilaista kuin viime kierroksen kaksikolla.

[D Ramoray]

Cup höntsä Prestonin vieraana meni sitten aina pilkuille asti lukemissa 2-2. Varsinaisen peliajan jälkeen tilanne oli 1-1, Ginger Zidanen iskettyä Bournemouth ensin avausjaksolla johtoon ja Jordan Hugillin tasoittaessa ottelun loppupuolella. Sama tapahtui jatkoajalla, kun vaihdosta tullut Pugh vei ensiksi Bournemouthin jälleen johtoon, ja Daniel Johnson sitten iski jatkoajan lopussa pilkulta ottelun rankkareille. Adam Federici oli sitten se mies joka teki tuossa skabassa eron, torjuen kaksi yritystä.

Kokoonpanossa oli tapahtunut yhdeksän muutosta, ja penkkikin oli hyvin junnupainotteinen. Ei näihin cuppeihin mitään ihmeempiä panoksia muutenkaan ole, kun kaikki fokus on ymmärrettävästi liigassa ja sarjapaikan säilyttämisessä.

Federici, Francis, Cook, Cargill, Smith, MacDonald (Gosling 89), O'Kane, Atsu (Pugh 80), King, Stanislas, Kermorgant (Tomlin 80).
Unused substitutes: Allsop, Butcher, Buckley, Surridge.

[D Ramoray]

Surullinen matsi. Tappio pelistä, josta Cherries olisi ansainnut pisteitä on ikävää, mutta eniten huolestuttaa Callum Wilsonin vakavemmalta vaikuttanut loukkaantuminen. Loukkaantuminen tapahtui ihan tavallisessa pallontavoittelutilanteessa, joka äkkiseltään näytti suhteellisen harmittomalta. Polvi kuitenkin näytti vähän vääntyvän ja Wilson jäi kentän pintaan ja viittoloi saman tien kädellään, että nyt tarvitaan nopeasti hoitotoimenpiteitä. Pitkään miestä kentällä hoidettiinkin ja lopulta tämä pääsi tai päästettiin vielä kentällekin, kun oli ensin laidalla ottanut vähän juoksuaskelia. Taisi kuitenkin olla ensimmäinen kunnon spurtti kun Wilson sitten lyyhistyi omia aikojaan kentän pintaan. Jälleen pitkät toimenpiteet ja lopulta paarien kanssa pois kentältä aina suoraan sairaalaan asti.

Wilson on hyökkäyspelaamisen tärkein palanen, ja muutenkin ehkäpä kaikista vaikeimmin korvattava yksilö koko avauksesta, joten poissaolo on hirveä takaisku. Ongelma piilee myös siinä, että Wilson on muutenkin erittäin iso osa hyökkäyksen peli-identiteettiä. King ja Rantie ovat ominaisuuksiltaan samantapaisia, mutta selkeästi paljon heikompia vaihtoehtoja. Murray ottanee ykköskärjen paikan, mutta se sitten taas muokkaa koko hyökkäyspelaamista. Murray kun ei sovi millään yksi yhteen Wilsonin rooliin. Muistetaan myös että siellä on sitten se hyökkäyksen toiseksi tärkeinkin (tai ainakin siksi kaavailtu) nimi jo pitkässä toipumisessa, joka olisi ehkä parhaimmin sopinut suoraa Wilsonia paikkaamaan. Nyt on siis kaksi tärkeimmistä hyökkäyspelaajista sivussa, ja se näkyy pienellä seuralla murhaavasti, kun rinki on kapea, ainakin tasollisesti.

Todella ikävä juttu siis, mutta odotellaan nyt ihan ensin mitä polvesta selviää ja samalla toivotaan että mies selviäisi odotettua lyhyemmällä huililla, eikä sieltä nyt taas iskisi jotain 6 kuukauden lomaa. Nyt on sitten Murrayn, Kingin, Ritchien ja muiden otettava enemmän roolia ja nostettava tasoaan, jotta pallot saadaan maaliin. Etenkin Ritchien. Ei tämäkään nyt varsinaisesti huono ole ollut, mutta tältä nyt vain odotetaan kuitenkin paljon enemmän.

Itse ottelusta tappio on pienoinen pettymys. Matsi oli suhteellisen tasainen ja pistejako olisi ollut kummallekin ihan ansaittu. Bournemouthin hyökkäämisestä puuttui se viimeinen silaus, mutta joukkue kuitenkin tutusti hallitsi peliä ja sai ihan hyviäkin paikkoja. Aineksia lisämaaleihin olisi ollut. Sama oli toki kotijoukkueellakin, jolta nähtiin etenkin toisella jaksolla useita vaarallisia vastahyökkäyksiä.

Tänään se onnistuminen meni maalin muodossa sitten Goslingille, joka on kieltämättä parantanut muutenkin otteitaan hurjasti alkukauden mittaa. Kaksi edellistä peliä mieheltä erittäin hyviä ja erinomaisella asenteella. Mainittakoon että viime kierroksella meni myös tämän kauden yhden ottelun juostut kilometrimäärätkin Valioliigan osalta rikki, kun Gosling juoksi alkukauden kovimmat kilometrit rikkoen Christian Eriksenin aiemman lukeman. Tiedä sitten onko joku muu jo tällä kierroksella ohittanut, ja varmasti kauden mittaa tulee ohittamaankin, mutta silti hyvä osoitus miehen työmoraalista. Hyvin paikannut viime otteluissa Arteria siltä osin. Positiivinen maininta Stoke-matsista jälleen myös Pugh'lle sekä Distinille. Muuten muilta pääosin sellaiset perus peliesitykset. Ei mitään selkeitä tasonalituksia, mutta ei myöskään mitään erityisen hyvääkään.

[D Ramoray]

Niinhän siinä kävi kuten osattiin odottaa, että vähintään se kuuden kuukauden huili Wilsonille tulee. Koko loppukausi siis vaarassa, jos toipuminen ja pelikuntoon pääseminen hiemankaan venyy optimitapauksesta (mikä siis on kuitenkin erittäin todennäköistä). Pistää miettimään, että jos paluu menisi aikaisintaan pitkälle huhtikuuta, niin kannattaako Wilsonia edes valita talven ikkunan jälkeen Valioliigakokoonpanoon, kun kuitenkin tammikuussakin on tulossa uusia pelimiehiä viemään kokoonpanosta tilaa. Ihan mahdollista, jos ei jopa todennäköstä, että jäisi Wilsonin pelit tältä kaudelta tähän.

Todella harmi taas joukkueen ja pelaajan kannalta. Bournemouth menettää ehdottoman ykköspyssynsä, joka ei ole mitenkään korvattavissa ainakaan ennen tammikuuta (tuskin silloinkaan saman tasoiseen kärkeen on mahdollisuuksia). Seuran kannalta kuitenkin toivoo, että pisteitä olisi ropissut tammikuuhun mennessä riittävästi, ettei viiva olisi jo liian kaukana siinä vaiheessa kun niitä vahvistuksia tulee. Wilsonin omalta kannalta myös sääli (kuten aina näissä). Tulikuuma pelaaja jonka todellinen läpimurto oli jo niin lähellä, mutta jää nyt vielä odottamaan. Jos miehen kausi olisi jatkunut alkukauden tahtiin, niin ei kahta sanaa etteikö tämä olisi pelannut ensi kesän jälkeen monta astetta kovemmassa joukkueessa. Ehkä nyt se seuraavan kauden seura sitten onkin vain astetta kovempi monen asteen sijaan, mutta niitä nyt on vielä turha spekuloida. Eipähän ainakaan lähde vielä tammikuussa.

Loukkaantumisten myötä kertoo myös paljon joukkueen tilanteesta se, että penkille joutunee nyt jo ottamaan Tokelo Rantieta, ja myöskin Junior Stanislas pääsi jo Valioliigaminuuteille. Näistä herroista kummallekaan ei viime kaudella edes Championshipissä riittänyt kunnolla peliaikaa (tai kun pääsi pelaamaan niin sitten ei riittänyt taso), mutta nyt molempia joutuu jo vakavissaan miettiä mukaan kentälle Valioliigassa.

[D Ramoray]

Viime pelistä käteen jäi taas varmasti suurehko pettymys, kun ennen maaottelutaukoa Bournemouth tasasi pisteet Watfordin kanssa lukemin 1-1. Voitto olisi ollut täysin omissa käsissä, mutta tuon matsin jälkeen ei auta muuta kuin katsoa peiliin.

Ensimmäinen puoliaika oli selvää Bournemouthin hallintaa ja Watford vaikutti hyökkäyssuuntaan melko aseettomalta. Kotijoukkueellakin jälleen pieniä vaikeuksia hankkia viimisen päälle hyviä maalipaikkoja, vaikka tilanteita kyllä syntyi ja pallo liikkui jälleen nätisti. Murray pääsi muutaman kerran puskemaan hyvästä paikasta, ja lopulta Ritchien loistavasta sisäänpäin kiertävästä keskityksestä tämä sitten upottikin ensimmäisen Cherries-maalinsa. Matsi oli tauolle asti täysin hallinnassa, mutta Borucin järkyttävä lahja sitten tarjosi Watfordin todella halvan tasoituksen juuri ennen taukovihellystä.

Vieraat aloittivat toisen puoliajan todella vahvasti ja Anyalla sekä Watsonilla oli parhaat paikat iskeä vieraat johtoon. Jälkimmäisen komea veto kävi rimassa asti. Watford painosti yhä ja Bournemouthin vaihdotkin olivat hieman puolustelevampia. Ottelu kuitenkin kääntyi jälleen loppua kohden kotijoukkueelle ja puolittaisia paikkoja alkoi jälleen syntyä kuin liukuhihnalta. Pallo pistettiin kertaalleen pilkullekin, mutta Gomes torjui Murrayn yrityksen. 1-1 loppulukemat.

Henkilökohtaisia mokia on tullut jo tähän mennessä kautta liikaa ja ne ovat ratkaisseet jo tukun pisteitä. Niistä pitää päästä eroon, mikäli ei aina haluta tehdä vastustajalle hommaa helpommaksi. Hyökkäyspäässä pelin täytyy jatkossa hieman muuttua, minkä viime lauantainkin pohjalta pystyy toteamaan. Murrayn juoksuja ja liikettä ei oikein tahdottu löytää, ja tämänkin pelaamisesta näkyi ajoin pieni turhautuneisuus, kun ajatukset meni muiden kanssa ristiin. Peliä pelattiin (ja tullaan pelaamaan) yhä vahvasti laitojen kautta, mutta Murrayn kanssa tuota täytyy ruokkia enemmän myös keskelle. Tomlin olisi Kingiä parempi vaihtoehto linkittämään peliä, mutta sitten kärjestä ja myös prässäämisestä puuttuisi paljon enemmän jalkoja (vertaa alkukauden Wilson ja Gradel/King), mikä on taas oleellinen osa Howen pelikirjaa. Jos taas Howe saa Murrayn vahvuudet paremmin esille, on tuossakin miehessä potentiaalinen 10-15 maalin mies.

Maaottelutauko nyt edessä ja sen jälkeen hikinen savotta Manchester Cityn vieraana. Joskohan olisi Harry Arter myös vihdoin jo tuolla reissulla mukana.

[D Ramoray]

Melko surkealta näyttää. Parannusta täytyy kyllä tapahtua etenkin puolustuspäässä tai tulee vielä todella synkkä kausi Cherriesin osalta. Nyt 1 ja ½ matsia takana maalierolla 2-8. Kovat on vastustajatkin olleet, mutta kun omat virheet ja mokat tekevät vastustajalle sen niin paljon helpommaksi. Etenkin maalivahdit lahjoittaneet turhan monta maalia jo tällä kaudella, eikä puolustuskaan ole kyllä vakuuttanut. Aivan liikaa virheitä, jotka johtavat suoraan maaliin.

Ainoastaan muutamien muiden seurojen vielä pahempi paskuus pitää Cherriesin yhä viivan päällä. Tuohonkin tuleaa nopeasti muutosta ellei peli-ilme ala parantua ja pisteitä tulla.

[D Ramoray]

Nostellaan taas vähän, jos saisi pientä eloa aikaan.

Eilen taas listan jatkoksi yksi sellainen peli, josta Bournemouthin olisi tullut ottaa voitto. Pelillisesti. Ei nyt niin hirvittävä tulos kuin maajoukkuetaukoa edeltävä Newcastle matsi, josta vieraat haki tuolloin 0-1 voiton ottelutapahtumien vastaisesti. Joka tapauksessa eilisella 2-2 tasurilla Swansean vieraana katkesi ainakin neljän ottelun mittainen tappioputki. Edellinen voitto on kuitenkin reilun kahden kuukauden takaa, viimeisestä pelistä jonka Callum Wilson pelasi kunnossa ollessaan. Tuonkin jälkeen Cherries on monessakin ottelussa ollut selvästi hallitsevampi osapuoli joka rakentaa enemmän kunnon maalipaikkoja, mutta pisteet ovat aina lipsuneet tuhnuilun ja henkilökohtaisten mokien siivittelemänä. Ei olekaan ihme että joukkue löytyy viivan alta, mutta kuitenkin pienistä marginaaleista on ollut kyse (jos nyt Cityn ja Spursin kairauksia ei huomioida).

Eilen todella vahva alku ottelulle. Ensinnäkin Swansealla ja Monkilla oli mielenkiintoisia valintoja avaukseen ja ne tuntuivat hieman kostautuneen. Etenkin keskikentän keskusta oli jatkuvasti ihan auki taikka pujottelukeppeinä ja Britton - Ki kaksikko pelasikin todella heikon matsin. Kotijoukkue sai siis heti alusta alkaen aikaan vaarallisia paikkoja. Kymmenen minuuttia taulussa ja Stanislasin hyvä tilanteen pelaaminen loppuun asti yhdistettynä puolustuksen mokailuun tarjosi Kingille avopaikan pistää pallo maaliin. Tämähän sitten lirutti ensimmäisen Valioliigamaalinsa ohi voimattoman Fabianskin. Paine pysyi yhä maalinkin jälkeen kotijoukkueen päädyssä ja mm. Kingillä oli erinomainen paikka iskea toinenkin osuma puolittaisesta läpiajosta. Maali leijui ilmassa ja lopultahan sekin tuli, kun Ritchie petasi Goslingille huippupaikan useamman valkopaidan keskeltä. Swansea kuitenkin kuittasi likipitäen samantien, kun Ayew pääsi näppärästi kantapäällä iskemään irtopallon sisään. Ennen taukoa sama mies hankki vielä pilkun, jonka Jonjo Shelvey pisti varmasti sisään. Toinen jakso sitten oli huomattavasti rauhallisempaa ensimmäiseen nähden, mutta juoni pysyi suhteellisen samana. Vieraat hallitsivat näennäisesti, mutta niille ihan huippupaikoille ei enää kumpikaan päässyt.

Howe on mennyt nyt useamman pelin 4-5-1 muodostelmalla Arterin tehtyä paluun. Aikaisemmin tuo ei ole ottanut toimiakseen oikein millään etenkään hyökkäyspäässä, sillä King/Murray on jäänyt auttamatta liian yksin, ja päälle vielä jälkimmäisen muut ongelmat. Eilen eron aikaisempaan teki Kingin ja etenkin Stanislasin oleminen pelipäällä, joka pelasikin yhden parhaimman ottelunsa seurassa. (Toki myös Swanseankin heikkoudella oli oma painonsa.) Pugh oli loukkaantuneena sivussa, mutta Cook teki paluun avaukseen ja Francis siirtyi näin ollen omalle tontilleen. Boruc on myös yhä sivussa ja Federici jatkoi maalissa, ja pelasikin vaihteeksi ihan kelpo pelin. Saanee jatkaa vaikka Boruc kuntoutuukin.

Kapea on rinki. Tammikuuhun on vielä pitkä matka näillä miehillä. Laituria, topparia ja hyökkääjää se kenties kipeimmin huutaisi. Pääseeköhän Atsukaan kertaakaan irti lainansa aikana.

Sen verran korjausta vielä eiliseen Kalinatopikkiin että Distinille eilinen oli siis 450. Valioliigastartti (matseja on kokonaisuudessaan jonkin verran enemmän). Mies on siis saarien ulkopuolelta eniten matseja pelannut kenttäpelaaja.

[D Ramoray]

Kunnon hulinamatsi jälleen tällä kierroksella. Ottelutapahtumat oli täysin lukemien mukaiset, ja 3-3 tasapeli lopulta ihan ansaittu kummallekin. Ei kuitenkaan kahta sanaa siitä, etteikö vieraileva Everton olisi se pettyneempi osapuoli. Mahtaa toffee-poikia vituttaa.

Ihan alku oli kotijoukkueen hallintaa, mutta eipä siinä kovin kauaa mennyt kun Everton otti ohjat käsiinsä. Federici pelasti muutaman tilanteen, mutta myös yhdessä kulmatilanteessa väänsi todella ikävän näköisesti nilkkansa laskeutuessaan. Oli pienoinen yllätys ja ihme, että pystyi jatkamaan pelaamista aina puoliajalle asti. Ehkei se sitten niin pahasti mennyt, kun kerran annettiin jatkaa, sillä yleensä molarien kanssahan ei tuollaisia riskejä paljoa oteta. Evertonin kummatkin maalit olivat Bournemouthin selkeitä kaksinkamppailuiden häviämisten seuraamuksia. Kummassakin maalissa Cook jäi selvästi kakkoseksi. Ensin Funes Mori alisti kulmatilanteessa, ja myöhemmin Cook joutui Lukakun koulutukseen. Cook vaihdettiin myös jo tauolla pois, ja ainakin pariin kertaan ensimmäisellä jaksolla tämän olkapäätä hoidettiin. Tiedä sitten kuinka paljon vammat vaikuttivat esimerkiksi varovaisuuteen vääntötilanteissa, mutta jos niin olisi, niin sitten mies olisi pitänyt vaihtaa kentältä jo aiemmin. Yleensä Cook kuitenkin vetää tuollaiset tilanteet aika äijämäisesti, jos ei palloa niin sitten edes miestä (ja monestihan näistä on niitä hölmöjä ja turhia rikkeitäkin nähty). Joka tapauksessa Federici ja Cook jo tauolla vaihtoon, ja toivottava on että kumpikin selviäisi säikähdyksellä tai edes vähällä ja vaihdot olisivat olleet lähinnä varotoimia.

Ryan Allsop pääsi siis debytoimaan tolppien välissä ja pelasikin ihan kelvollisesti, mitä nyt tarvi enää toisella jaksolla peliin osallistua. Evertonin 3-2 maali olisi voinut olla torjuttavissa, mutta sen verran läheltä, lujaa ja sopivan kauas jalasta se tuli, ettei siihen olisi kunnolla ennättänyt ja ei tuosta suoraa mokkea voi syyttää. Varmasti melkoista stressiä kuitenkin Howelle pukkaa, mikäli Allsopin varaan pitää lähiaikoina nojata. Toinen jakso oli kokonaisuudessaan Evertonilta jo täyttä höntsäilyä ja peruuttelua. Muutamia vaarallisia vastahyökkäyksiä saivat toki aikaan. Cherries painoi tutusti päälle ja sai tilanteitakin hyvin aikaan, mutta viimeistelyt olivat hyvistä tonteista huolimatta lähinnä laukauksia kohti Howardia. Noin kymppi ennen loppua erinomaisen pelin pelannut Adam Smith sitten upotti upean kudin yläkulmaan ja kavensi tilanteen. Bournemouth sai maalista lisää virtaa ja tasoituskin alkoi roikkua jo ilmassa. Vähän ennen täyttä aikaa King hyödynsi Evertonin nukahtelun ja nousi oikealta vapaasti. Hyvä pallo poikittain maalille ja ottelun melko pimennossa ollut Junior Stanislas iskee ensimmäisen Valioliigaosumansa. Tasoituksen jälkeen punamustat painaa entistäkin kovemmalla sykkeellä päälle ja oli siellä pilkunkin ainekset. Toisaalta sitten meni melko pian omassakin päässä Distinin mahdollinen (vähän 50/50) rike vastaavasti läpi, mutta se oli kuitenkin boksin ulkopuolella. Lisäajan loppupuolella Everton vielä kääntää ottelun hallinnan ja Barkley käy myllytyksen päätteeksi kuittaamassa irtopallon sisään. Vierasfanit mylvivät hurmoksessa kentälle ja tuon myötä lisäaika saa lisäaikaa. Everton hieman jo tuudittautui voittoon ja oli vähän puolivaloilla, kun Smith tekee viimeisillä hetkillä hyvän keskialueen katkon ja pelaa pallon laitaan Danielsille. Tältä näppärä keso aivan liian vapaana olleelle Stanislasille, joka puskee illan toisensa. Uskomaton huipennus kierroksen vauhdikkaimmalle matsille. Mainitaan nyt myös vielä, että vartti ennen loppua Harry Arterin takareisi paukkui, joten sieltäkin mahdollista huilia tulossa lähiviikoiksi..

Stanislas nousenee maaliensa myötä man of the matchiksi, vaikka olikin suurimmalti osin pimennossa. Adam Smith pelasi myös kenties Bournemouth-uransa parhaan puoliajan. Cook oli kotijoukkueen heikoimpia, ja toppariksi siirtynyt Franno paransikin tuota tonttia toiselle jaksolle selvästi, vaikkakin oli itse myös ensimmäisellä jaksolla aika ajoin kusessa laidallaan. Vaihdosta tulleen Murrayn meno hieman myös huolestuttaa, sillä miehestä huokuu niin selvästi turhautuneisuus. Tästä on nyt taas paljon Eddiellä tekemistä, mikäli meinaa pysyä seuraavilla parilla kierroksella kiinni pistekannassa. Edessä kun on seuraavaksi Stamford Bridgen vierailu ja ManUn isännöiminen.

Federici (Allsop, 45), Francis, Cook (Smith, 45), Gosling, Surman, Arter (Murray, 76), Daniels, King, Distin, Ritchie
Subs: MacDonald, Kermorgant, O'Kane, Cargill

[D Ramoray]

Borucin kohdalla on jo ruennut olemaan ilmassa huhua tulevasta leikkauksesta, jonka myötä vesittyisi miehen mahdollisuudet ensi kesän kisoistakin. Jossain taas kerrotaan, että tulee pelaamaan jonkin aikaa loukkaantumisen kanssa ja leikkausta siirrettäisiin tuonnemmaksi, mutta se nyt vaikuttaa kaikin puolin melko epätodennäköiseltä. Pian tästäkin tiedetään lisää, sillä jonkin sortin spesialistin kanssa Arturilla on tällä viikolla tapaaminen. Howe kertoi myös, että Federicinkään tilanne ei vaikuta kovin hyvältä. Edessä on hyvinkin mahdollinen tilanne, jossa ykkös- ja kakkosveska ovat kummatkin pitempään sivussa. Harry Arterista joissain jutuissa puhutaan, että olisi pienen pieni mahdollisuus että pelaisi jo tulevana viikonloppuna.

Maalivahdin hätälainakaan ei ilmeisesti tässä vaiheessa onnistu, koska junnuvahti Jordan Holmes on rekisteröity ammattipelaajaksi ja näin ollen on kaksi pelikuntoista maalivahtia.

"We will wait and see, we are unsure on the length of Artur Boruc`s injury, he will be seeing a specialist this week so it doesn`t look good.

"Adam (Federici) does not look good, it looks like he has twisted his ankle to point where it has blown up, it is really swollen so he was no good at half-time."

"Harry (Arter) just felt something in his hamstring but we`re not aware how serious that is"

[D Ramoray]

Ensimmäinen voitto sitten syyskuun ja samalla viivan päälle! Tärkeä henkinen voitto. Varmasti luo aivan uutta uskoa joukkueeseen ja antaa itseluottamusta pitkän voitottoman jakson päätteeksi. Nollapeli ja kolme pistettä Chelsean vieraana on ehdottomasti kuitenkin kova saavutus, vaikkakin Mourinhon porukka pelasi melko lailla sarjasijoituksensa mukaisesti. Joka tapauksessa tuskin kovinkaan moni odotti ihan tällaista tulosta. Toisaalta tänään voinee myös sanoa, että nyt meni ne pienet marginaalit sitten vieraille esimerkiksi muutaman tuomarituomion myötä, mutta kuten sanotaan niin pitkässä juoksussa nämä menee aika lailla tasan. Tällä kertaa sitten Bournemouth oli hyötymässä, mihin taasen voi todeta, että tervetullutta vaihtelua tähänastiseen. Joka tapauksessa kypsä, kurinalainen ja taktisesti hieno peli Howelta ja koko joukkueelta.

Chelsea oli melkeinpä läpi pelin ja varsinkin koko toisen puoliajan se hallitsevampi joukkue ja Bournemouth jäi enemmän puolustuskannalle. Se ei kuitenkaan haitannut vieraiden tekemistä, vaan aina pallon saadessaan Cherries pelasi tasan tarkkaan omaa peliään. Hyökkäyspelaaminen toimi (etenkin ensimmäisellä jaksolla) ja olisi se maali voinut tulla aikaisemminkin (vaikka heti alussa). Puolustus pelasi myös erinomaisesti, eikä Distinin poissaolo näkynyt tai ainakaan haitannut. Päinvastoin, Sylvainilla voi tehdä tiukkaa päästä takaisin avaukseen seuraavassa matsissa, vaikka olisikin kunnossa. Smithille täytyy myös antaa tunnustusta, sillä yleensä tämän puolustuspelaaminen ei ole ollut samalla tasolla kuin tänään. Tänään kuitenkin Hazard ja Pedro kumppaneineen jäi loppupeleissä melko pimentoon. Saanee jatkaa avauksessa ja Francis pitää toistaiseksi paikkansa topparina.

Chelseallakin oli lukuisat paikkansa, mutta Borucilta erityisesti kauden parhaimpansa. Varsinkin sekin huomioiden, että pelaa tuon polvivaivansa kanssa, jonka mahdollinen leikkaus jää luonnollisesti tuonnemmaksi. Joka tapauksessa tällaisia varmoja esityksiä putoamistaistelun seuran mokelta vaaditaan. Ihmeitä ei tarvitse tehdä, eikä niitä suoranaisesti odoteta, mutta perusvarmuutta ja luotettavuutta pitää löytyä. Man of the match.

[D Ramoray]

- FA Cupissa kolmannen kierroksen arpa osui alkuviikosta vieraspeliin Birmingham City:ä vastaan.
- Pugh, Atsu ja Tomlin palanneet loukkaantumisilta treenaamaan viime päivinä. Joku tästä sakista lienee jo nousevan huomiseen kokoonpanoonkin (Pugh?).
- Pari kuulema luettavan arvoista juttua Howesta. The Telegraph ja Daily Mail.