Koko nimi: Leicester City Football Club
Kotistadion: King Power Stadium (kapasiteetti 32 200)
Perustettu: 1884 (nimellä Leicester Fosse)
Omistaja: King Power Group International, Thaimaa
Puheenjohtaja: Vichai Srivaddhanaprabha, Thaimaa
Paitavalmistaja: Puma (2012-)
Paitasponsori: King Power (2010-)
Linkkejä: Nettisivut Twitter Facebook InstagramViime kausi lyhyestiLeicester teki paluun Englannin pääsarjajalkapalloilun kartalle kymmenen vuoden alasarjaseikkailun jälkeen ja lähti välittömästi tavoittelemaan korkeita sijoituksia. Suurella rahalla kasatulle joukkueelle asetettiin eri tahoilta kovat odotukset kauden suhteen – hurjimmillaan puhuttiin jopa kymmenen kärjen sijoituksista ja vähimmilläänkin joukkueelta odotettiin helppoa putoamisen välttämistä. Edellytykset menestykseen toki olivat olemassa, sillä Leicesterillä oli nousijakolmikosta selvästi laadukkain ja tasapainoisin ryhmä kasassa, jonka piti monessa suhteessa kestää vertailua rutinoituneisiin Valioliiga-joukkueisiinkin. Ajoittain näin myös oli, mutta pitkä kausi toi raa'alla tavalla esiin sen, miksi sarjanousija harvoin kilpailee debyyttikaudellaan huippusijoista, Englannissa varsinkaan.
Viime kesänä moni olisi takuulla ollut tyytyväinen neljänteentoista sijaan. Silti kautta voidaan pitää kokonaisuudessaan heikkona, josta kuitenkin tuli plusmerkkinen viimeisen kahden kuukauden piristymisellä. Kauden alku ja loppu olivat ilmiömäisiä, kaikki siinä välissä selvää alisuorittamista. Sesongin unohtumattomin hetki koettiin heti syyskuussa, jolloin Leicester kampesi Manchester Unitedia vastaan maali-iloittelusta 5-3-voiton, ja nousi tuolloin hetkellisesti jopa eurokarsintapaikkojen vauhtiin. Yllättävä menestyskiima ammuttin heti tylysti alas seuraavalla viikolla Crystal Palacea vastaan, ja sittemmin voitot olivat kiven alla kevääseen saakka.
Syyskuun lopusta joulukuun loppuun (eli jopa kolmen kuukauden ajan!) Leicester seilasi syvissä vesissä ilman ainuttakaan kolmen pisteen arvoista suoritusta. Useat pelaajat saivat paikoitellen täysin aiheestakin kuraa niskaansa, mutta varsinkin manageri Nigel Pearsonin asema kyseenalaistettiin. Pearson piti työpaikkansa aina helmikuun Palace-kamppailuun, jonka jälkeen englantilainen sai jo kertaalleen potkut, mutta pari tuntia myöhemmin palasi takaisin manageriksi thaimaalaisomistajien tultua siihen tulokseen, ettei varteenotettavia vaihtoehtoja Pearsonin paikalle ole. Uudelleen palkkaaminen osoittautuikin hyväksi päätökseksi, sillä kevätkaudesta tuli huomattavasti aiempia esityksiä vahvempi, paljolti juuri Pearsonin rohkeiden muutosten ansiosta.
Tammikuun siirtoikkunassa ei tehty paniikkihankintoja, vaan joukkuetta vahvistetiin muutamalla viisalla siirrolla. Robert Huth saapui puolustuksen tueksi lainadiilillä, Mark Schwarzerin kanssa tehtiin sopimus Schmeichelin ollessa loukkaantuneena ja lupaava Andrej Kramaric kiinnitettiin tulevaisuutta ajatellen. Vähitellen myös vanhasta pelaajamateriaalista alkoi erottumaan laatu sekundasta, jolloin Pearsonilla oli loppukaudesta käytettävissään voitokas joukkue, joka pelasi ihailtavan tehokasta jalkapalloa siitäkin huolimatta että tasainen häntäpää toi Leicesterille monesti pakkovoiton paikkoja. Pisteitä ropisi, ja lopulta sarjapaikka varmistui hyvissä ajoin ennen päätöskierrosta.
Virheitä tehtiin paljon pelaajiston suhteen, mutta kesällä saapuneet hankinnat onnistuivat varsin hyvin kohdalleen. Ennätyksellisen kallis hankinta Leonardo Ulloa maksoi maaleillaan itsensä takaisin jo lähestulkoon ensimmäisellä kaudellaan kettupaidassa. Ilman sopimusta olleen Esteban Cambiasson hankkiminen Englantiin osoittautui vielä odotettuakin tärkeämmäksi palaseksi ja toisen ilmaishankinnan Marc Albrightonin kausi varsinkin keväällä oli onnistunut. Moni odotti vieläkin suurempaa liikehdintää sisäänpäin viime kesältä.
Leonardo Ulloa – joukkueensisäisen maalipörssin voittajaMaalivahdit:Kasper Schmeichel
(sopimus 2018, viides kausi)
Tanskalaiselle viime kausi oli aikaisempia raskaampi loukkaantumisen takia. Joulukuussa treeneissä sattunut kevyeltä näyttänyt isku polven seuruville piti Schmeichelin poissa kentiltä aina maaliskuun lopulle saakka, mutta tervehdyttyään esitykset olivat taas tuttua dominointia. Nykyinen sopimus pitää Schmeichelin Leicesterissä kesään 2018 asti, mutta kosiskelijoita on riittänyt joka siirtoikkunassa. Tasonsa puolesta Kasperin toki kuuluisi pelata europaikoista taistelevan joukkueen tolppien välissä, mutta tanskalainen itse viihtyy East Midlandsissa niin hyvin, ettei ole vielä tähänkään päivään mennessä jättänyt seuraa. Schmeichelin ja Pearsonin välit ovat tunnetusti hyvät ja luultavasti juuri Pearsonin ansiosta
Baby Ostrich on jatkanut Leicesterissä näinkin kauan.
Ben Hamer
(2018, toinen kausi)
Hamer saapui Leicesteriin varavahdiksi Charltonin ykkösvahdin paikalta, ja hieman yllättäen näytönpaikka tulikin Schmeichelin loukkaannuttua. Hamer oli kauden aikana enemmän otsikoissa tyylikkään partansa takia kuin pelillisistä ansioista. Kesällä joukkueeseen liittyessä Pearson vaati parran leikkuuta ennen kuin peliaikaa tulee minuuttiakaan. Lopulta parta jäi ja peliaikaa riitti. Hamer haparoi preseasonilla pahasti, mutta tosipaikan tullessa esitykset olivat kohtuullisen hyviä. Uran ensimmäinen Valioliiga-ottelu tuli syyskuussa Stokea vastaan ja samalla heti ensimmäinen nollapeli. Hyvistä otteista huolimatta Hamer menetti hetkellisen ykkösvahdin paikkansa tammikuussa saapuneelle Schwarzerille. Oliko se parta kuitenkin liikaa Pearsonille...?
Mark Schwarzer
(2016, toinen kausi)
42-vuotias aussivahti liittyi joukkueeseen Chelseasta kesken kauden oikeastaan ilman mitään tarvetta ja kaiken lisäksi vielä puolentoista vuoden sopimuksella. Schwarzer kuitenkin nappasi nopeasti paikan avauksessa ja pääsi torjumaan kuudessa liigaottelussa sekä FA Cupin peleissä. Ensi kaudella luvassa on lähinnä vain pukukoppipelaajan rooli, sillä Hamer tuskin on suostunut jäämään, jos rooli olisi vasta kolmantena nokkimisjärjestyksessä. Tarvittaessa Schwarzerista on vieläkin hyppäämään kentälle, taidot eivät ole kadonneet iän myötä minnekään.
Adam Smith
(2016, kuudes kausi)
Kolme edellistä kautta on mennyt reservijoukkueen maalia vartioidessa. Smithillä tulee pian täyteen 23 vuotta, eikä taso riitä ikipäivänä edes Championshipiin. Viime kaudella peliaikaa kertyi lainalla Mansfield Townin riveissä, ja nuo League Twon tai Conferencen joukkueet lienevätkin Smithille oikeampi paikka. Kauden päättäjäiskiertueella Thaimaassa sattuneet urpoilut eivät ainakaan helpottaneet uuden seuran etsimistä.
Puolustajat:Ritchie De Laet
(2018, neljäs kausi)
RDL oli suoraan sanottuna joukkueen ainoa koko kauden tasaisen hyvin pelannut puolustaja. Kaikilla muilla takalinjan pelaajilla otteet ailahtelivat järjettömästi, mutta belgialaisen kausi oli sitä, mitä häneltä on totuttu näkemään; voimakasta kaksinkamppailupelaamista ja oikea-aikaisia syötönkatkoja. De Laet joutui talvella pelaamaan muutaman ottelun hänelle täysin vieraassa vasemmassa laidassa, mutta suoritui niistäkin kohtuullisesti. Kun Danny Simpson ei onnistunut tekemään vaikutusta saamissaan paikoissa, De Laetin asema parhaana laitapuolustajana on sinetöity. Simpsonin mahdollinen lähtö toisi joukkueeseen varmasti uuden oikean pakin, jolloin myös RDL saisi uudestaan mitellä paikastaan avausykstoistikossa.
Wes Morgan
(2017, neljäs kausi)
Kapteeni näytti kauden aikana kahdet kasvot. Topparikolossin talvi meni helppojen virheiden tekemiseen, eikä Morganista näyttänyt olevan Valioliiga-tason pelaajaksi millään. Heikot otteet jatkuivat ottelusta toiseen, mutta valmennuksella riitti silti uskoa jamaikalaisen heräävän uudestaan vanhalle tasolleen. Niin myös kävi, ja saadessaan vierelleen Huthin ja Wasilewskin, Morganin johtajuus puhkesi uudestaan kukkaan ja tulokset näkyivät taululla. Kevätkaudella huonoja otteluita Morganille ei enää tullut ainuttakaan ja osuvasti samaan ajankohtaan osui myös koko joukkueen voittokulku. Kapteeni ohjasi uppoavan laivan kuiville, ja ansaitsee suuret kiitokset siitä, että Leicester kuuluu Valioliigaan ensi kaudellakin. Kuuluu Jamaikan Copa América -ryhmään, missä paikka on sinetöity ykköstopparina.
Liam Moore
(2017, viides kausi)
Joukkueen lupaavimpiin nuoriin kuuluva toppari jäi tylysti ulos kuvioista, kun menestyvää joukkueetta alettiin uudestaan rakentamaan kasaan talvella. Muutamat hyvät ja muutoin kohtalaiset esitykset eivät riittäneet paikkaan avauksessa, minkä seurauksena Moore löysi pian itsensä lainalta Brentfordin riveistä. Syitä Mooren yhtäkkiselle kokoonpanosta pudottamiselle ei oikeastaan ollut, näin vain päätettiin. Käsittääkseni otteet Championshipissä eivät ole olleet sieltä vahvimmasta päästä, joten mahdollista on myös, ettei Moorelle ole käyttöä ensi kaudellakaan. On kuulunut kaikesta huolimatta Englannin alle 21-vuotiaiden maajoukkueryhmään kesän maaotteluissa, vaikkakaan vastuuta ei paljoa ole riittänyt.
Marcin Wasilewski
(2016, kolmas kausi)
34 vuotta mittarissa, mutta Wasilewskin kohdalla ikä on todellakin vain numero. Leicesterin yksi parhaista sisäänpäin tehdyistä siirroista vuosiin oli Wasilewskin palkkaaminen toissasyksynä. Entisestä Puolan maajoukkuetopparista on kasvanut Englannissa entistä parempi pelaaja, joka kliseisesti sanottuna todellakin antaa itsestään täydet sata prosenttia joukkueen hyväksi pieniä mustelmia pelkäämättä. Uusi vuoden jatkosopimus oli tärkeä kiinnitys joukkueeseen, sillä Wasyl osoittautui kevään tiukoissa otteluissa joukkuetta kantaviin voimiin. Yhdessä Morganin ja Huthin kanssa Wasilewski muodosti keväällä koko Valioliigan vahvimpiin kuuluneen puolustuslinjan, mitä ei sovi väheksyä. Tehoja hyökkäyssuunnassa ei valtavasti synny, muttei toisaalta tarvitsekaan.
Christian Fuchs
(2018, ensimmäinen kausi)
Kesän ensimmäinen hankinta, ja kieltämättä juuri Fuchsin kaltaista pelaajaa Leicesterissä on kaivattu jo herranties kuinka kauan. Itävaltalaisen tehtävänä on korvata Koncheskyn pienet saappaat, missä takuulla hän tulee myös onnistumaan. Mestarien Liiga -tason laitapuolustaja Koncheskyn jälkeen tuntuu lievästi sanottuna houkuttelevalta ajatukselta. Jos vain Fuchs pääsee Englannissa omalle tasolleen, puhutaan selvästä vahvistuksesta, jonka myötä on lupa odottaa taas astetta pitävämpi puolustus ja enemmän tukea hyökkäyksiin. Fuchs tuonee uutta väriä myös Leicesterin erikoistilannepelaamiseen. Plussaa on toki annettava kettuleiriin osuvasta sukunimestä.
Danny Simpson
(2017, toinen kausi)
Transfer deadline dayn paniikkihankinta, ja esitykset todella olivat samaa luokkaa. Simpsonin piti olla vahvistus, joka tarjoaisi De Laetille edes hieman kilpailua pelipaikasta, mutta kaikkea muuta. Loukkaantumiset pitivät Simpsonin alkukaudesta poissa pelistä ja pelikunnossa ollessaan taso ei riittänyt syrjäyttämään RDL:aa. Valmennus tarjosi peliaikaa hyvin, kunnes lopulta maaliskuun aikana menetti sen kokonaan. Kauden päätteeksi vielä pieni pahoinpitelyepisodi kännissä tyttöystävän kanssa, ja heikko kausi sai arvoisensa kruunun. Ei ole aihetta juhlaan Simpsonilla. Kannattajat vaativat kovaäänisesti Simpsonin erottamista joukkueesta rikossyytteen vuoksi, mikä ei lainkaan olisi huonompi idea.
Jeffrey Schlupp
(2017, kuudes kausi)
Edelleen nuori saksalais-ghanalainen laitapelaaja onnistui nyt tekemään todellisen läpimurtonsa suuren yleisön tietoisuuteen, vaikka onkin kuulunut jo vuosia edustuksen vahvuuteen. Schluppille ominaisin pelipaikka ei ole niinkään juuri vasemman pakin tontti, sillä miehen vahvuudet ovat selkeästi hyökkäävämmässä pelissä. Puolustussuuntaan virheitä tulee enemmän, mutta siitäkin huolimatta Schlupp sai olosuhteiden pakosta vastuuta laitapuolustajana paljon. Alkavalla kaudella kilpailu peliajasta on kovempaa, sillä Fuchs on lähtökohtaisesti suurempi uhka Schluppin peliajalle kuin mitä Konchesky on aiemmin ollut. Vuoden nuoreksi pelaajaksi keväällä valittu Schlupp saattaa kerätä peliminuutteja myös vanhalla pelipaikkaallaan laitahyökkääjänä, sillä monipuolisena pelaajana Schluppilta luonnistuu kaikilla vasemman kenttäpuoliskon pelipaikoilla pelaaminen. Paikka Ghanan maajoukkueessakin alkaa pikkuhiljaa vahvistumaan.
Keskikenttä:Danny Drinkwater
(2018, neljäs kausi)
Ei onnistunut lähimainkaan odotetulla tavalla ensimmäisellä Valioliiga-sesongillaan. Kauteen lähdettäessä paikka keskikentän keskustassa piti olla itsestäänselvyys porrasta alempana nähtyjen huikeiden esitysten jälkeen, mutta talven aikana DD:n paikka avauksessa oli mennyt. Tammikuun jälkeen pelejä kertyi vain kuusi kappaletta ja niistäkin puolet vaihtopelaajan roolista. Olisi kohtuutonta laittaa Drinkwaterin piikkiin paljoa talven tappioista, mutta jokunen piste olisi saattanut irrotta hävityistäkin peleistä ilman Drinkwateria. Ymmärrettävästi tilanne oli erilainen kuin aikaisemmin, kun pelaajana kokonaisvaltaisesti parempi Cambiasso on kärkkymässä rinnalla ja muut kilpailijat James sekä King ovat tasoltaan varsin samanlaisia kuin Drinkwater. Ehkä ensi kaudella jo natsaa paremmin.
Matty James
(2018, neljäs kausi)
Aliarvostettu keskikentän johtohahmo pelasi kohtalaisen hyvän kauden. Kausi sai kuitenkin ruman päätöksen, kun Southamptonia vastaan toukokuussa peli päättyi vakavaan polvivammaan, joka pitää Jamesin sivussa kentiltä ensi vuoden puolelle. Jännityksellä odotetaan, nouseeko James vielä entiselle tasolleen tuollaisen tällin jälkeen, monilla on urakehitys katkennut vastaavanlaisiin kolhuihin täysin. Kunnossa ollessaan muodosti Cambiasson kanssa hyvän kaksikon keskustassa, minkä seurauksena moni ehti ehdottamaan Jamesille jo kapteeninnauhaa lähivuosina. Seuraavat puoli vuotta näyttävät paljon suuntaa.
Andy King
(2018, kymmenes kausi)
Oma kasvatti, kannattajien suosikki ja modernin aikakauden seuralegenda. Yleensä paineet ja odotukset ovat valtavat, kun King pukee kettupaidan päälle – paitsi menneellä kaudella. Walesilainen oli jäänyt pahasti tuoreempien hankintojen jalkoihin joukkueensisäisessä kilpailussa, eikä hänestä odotettu kuin lähinnä rotaation vuoksi kentälle vaihdettavaa vaihtopelaajaa. Drinkwaterin haparoidessa King nappasikin yllättävän suuren roolin Cambiasson viereltä. Jamesin pitkä poissaolo tarjonnee tulevallakin kaudella vastuuta Kingille, vaikka keskikenttää melko varmasti tullaan vahvistamaan uusilla hankinnoilla.
Riyad Mahrez
(2017, kolmas kausi)
Onnistui kuten odotettiin. Vahvaa tekemistä ylöspäin eikä arkaile laukoa, kun edes puolittainen maalipaikka syntyy. Pelasi enimmäkseen oikeassa laidassa, mutta tarvittaessa voitaisiin peluuttaa myös kymppipaikalla, missä pelasi ilmiömäisen ottelun Southamptonia vastaan keväällä. Todella kevytrakenteinen pelaaja (62 kg, 178 cm), jonka vahvuudet ovat juurikin hyökkäyksissä pallon kanssa, mutta puolustussuuntaan panos on vähäistä. Viime kauden aikana Mahrez nousi myös Algerian maajoukkueen pelaavaan ryhmään, vaikka oli mukana jo viime kesän MM-kisoissa pienessä roolissa pelaten vain ensimmäisessä ottelussa. Mahrezille olisi ollut käyttöä Leicesterissä enemmänkin talvella Afrikan mestaruuskisojen aikaan, puuttuminen näkyi selvästi.
Marc Albrighton
(2018, toinen kausi)
Nousi nuorena Aston Villan liigarinkiin ja jatkoi kehitystään menneellä kaudella. Paransi kauden mittaan, keväällä nähtiin paikoitellen jo loistavia otteluita. Otti paikkansa oikeana wingbackina De Laetilta 3-5-2-systeemissä, mikä tuntui soveltuvan Albrightonille paremmin kuin hyvin. Viiden viimeisen pelin aikana kertyi täydet peliminuutit, syöttöpisteitä ja molemmat kauden kahdesta maalista. Albrightonin keskitykset kuuluivat joukkueen parhaimmistoon, ja tuossa roolissa toivoisi miehen jatkavan tulevallakin kaudella.
Tom Lawrence
(2018, toinen kausi)
Rooli jäi yllättävän pieneksi, peliaikaa kertyi vain kolmessa liigaottelussa vaihdosta ja yksi FA Cupin ottelu avauksessa. Ilmeisesti esiintyi kohtalaisesti cup-pelissä Newcastlea vastaan, mutta menettää palloja liikaa, eikä ole muutoinkaan Valioliiga-tasolle riittävä. Leicester käytti Lawrencen hankintaan kasvattajaseurastaan Unitedista rahaakin, joten kai nuorukaisessa sitten nähdään potentiaalia.
Hyökkääjät:Leonardo Ulloa
(2018, toinen kausi)
Seuran historian ennätyshankinta kahdeksan miljoonan punnan hintalapulla Brightonista ja hinta taisi nousta vielä kahdella miljoonalla, kun maaleja syntyi mukavat 11 kappaletta liigassa ja cupissa vielä kaksi lisää. Täytti paikkansa uutena ykköshyökkääjänä, kuten hankittaessa toivottiin, mutta olisi voinut silti olla parempikin. Ulloalla on taipumuksena seilata pelitilanteiden ulkopuolella iso osa otteluista mutta nousta iskemään säännöllisesti maali tai pari. Todisti pystyvänsä iskemään maaleja kovemmallakin tasolla kuin vain Championshipissa ja toivottavasti pystyy jatkamaan samaan rataan vastaisuudessakin. Huhuja on ollut, että Ulloa olisi herättänyt kiinnostusta muuallakin, mutta mitä todennäköisimmin hintalapuksi on lätkäisty niin tuntuva summa, ettei argentiinalainen ainakaan vielä ole lähdössä.
Andrej Kramaric
(2018, toinen kausi)
Kroatian maajoukkueeseen nousua tekevä nuori hyökkääjä saapui Leicesteriin tammikuussa, mutta vaati vielä aikaa. Näytti nopeasti, miksi verkot ovat heiluneet Eurooppa-liigassa ja Kroatian omassa sarjassa äärimmäisen kovalla tahdilla. Kramaricista on kaavailtu uutta ykköshyökkääjää tai ainakin Ulloan tasoista maalinsylkijää. Puoli vuotta on annettu aikaa sopeutua uuteen ympäristöön, nyt odotetaan tehoja. Kramaric ehdittiin jo tuomita liigan talvihankintojen suurimpien floppejen joukkoon, kun pelipaikkaa ei avauksesta irronnut parissa kuukaudessa. Valmennusjohdon silmissä Kramaric on vastannut odotuksiin, eikä uuden pelaajan sisäänajamisessa ole pidetty turhaan kiirettä. Useiden suurseurojen kiikarissa ollut maalitykki tulee lähes varmasti olemaan isossa roolissa ensi kaudella kunnossa kestäessään.
Jamie Vardy
(2018, neljäs kausi)
Yksi Leicesterin historian uskomattomimmista nousuista muutamassa vuodessa amatöörisarjoista Valioliigaan ja viimeisimpänä vielä Englannin maajoukkueeseen asti. Heikkojakin otteluta mahtui kauteen, mutta Vardy oli joukkueen ehdotonta parhaimmistoa jo pelkästään monipuolisuutensa ansiosta. Vardy pelasi kaikkia mahdollisia pelipaikkoja keskikentällä ja hyökkäyksessä, mutta parhaimmat esitykset osuivat Ulloan kanssa kärjessä. Ennen kautta oli paljon epäilyjä Vardyn kyvykkyydestä pelata tällä tasolla, mutta viisi maalia ja kahdeksan syöttöpistettä hiljentää epäilijät.
David Nugent
(2016, viides kausi)
Siirrettiin selkeämmin hyökkääväksi keskikenttäpelaajaksi aiemmasta kärkipelaajan roolista ja sitä myötä maalimäärätkin putosivat. Aika keskinkertaista puurtamista ilman suurempia onnistumisia, lopulta pudoten merkittävästi pienemmille minuuteille. Ensi kauden rooli on jäämässä melko pieneksi, mikäli sitä roolia on olemassa ollenkaan. Ei olisi mahdoton ajatus, vaikka Nugent lähtisi, sillä monissa spekulaatioissa Leicesterin hyökkäyskalustoa ollaan laajentamassa juurikin Nugentin kustannuksella.
Chris Wood
(2016, kolmas kausi)
Ei ole käyttöä Leicesterissä, mutta kenelläkään potentiaalisella ostajalla ei ole kiinnostusta maksaa Woodista sellaisia summia, mitä uusiseelantilaisesta pyydetään. Tammikuussa Wood kävi hakemassa pelituntumaa Ipswichin riveistä, missä tarjolla oli vain joitain minuutteja otteluiden lopusta. Kauas on tultu siitä, kun Wood oli Championshipin maalitykki, jonka palveluja jahtasi puolet sarjan joukkueista. Tulevana kautena edessä on joko lainalle lähteminen tai jatkaminen koirankopissa.
Tom Hopper
(2016, viides kausi)
Edustusjoukkueella ei mitään käyttöä. Edelliset kaudet ovat kuluneet U21-joukkueen mukana ja lainalla Buryssa ja Scunthorpessa. Jatkaako vielä sopimuksensa viimeisen vuoden samanlaisella yhdistelmällä, vai lähteekö kokeilemaan siipiään vakituisella sopimuksella jossain muualla? Seura tuskin asettuu vastaan, jos Hopper haluaisi purkaa nykyisen sopimuksensa.
Lisäksi edustusjoukkueen mukana on pyörinyt akatemiapelaajat James Pearson (toppari), Jack Barmby (hyökkääjä), Michael Cain ja Ryan Watson (molemmat keskikenttä).
Andrej Kramaric nousi nopeasti kannattajien suosioonNigel Pearson – arvostettuPearson jaksaa vuodesta toiseen yllättää, vaikka toisaalta taas ei tee mitään hänelle yllättävää. Tuntuu, että mies syttyy liekkeihin aina kun joku uskaltautuu epäilemään hänen kykyjään suoriutua kovista paikoista. Viime kausi ei ollut mitään ruusuilla tanssimista, vaan paikoitellen todella raskasta tarpomista, mutta Pearson jaksoi luottaa joukkueeseen, ja enemmistö kannattajista uskoi Pearsoniin. Thaimaalaisporras on antanut Pearsonin vastuulle paljon, mistä kertoo seuran nykytilaan nähden pohjattoman tuntuiset siirtokassat ja NP:n vapaat kädet vaikuttaa joukkueen rakentamiseen. Omistajien luottamus oli testissä Crystal Palace -ottelun jälkeen, kun Pearsonin ja Palace-pelaaja James McArthurin välienselvittely kentän laidalla johti mediassa huhuihin potkuista. Kun suurimmat otsikot vaikenivat, Pearson lähti rohkeasti kokeilemaan uusia ideoita kentällä, mikä osoittautuikin liigapaikan uusimisen kannalta elintärkeäksi vedoksi. Ensi kauden pitäisi mennä todella pahasti penkin alle, jotta Pearsonin potkuista lähdettäisiin edes puhumaan.
Muu valmennusjohto:
Apulaisvalmentaja: Craig Shakespeare
Pelaajahankinnat: Steve Walsh
Maalivahtivalmentaja: Mike Stowell
Hyökkääjävalmentaja: Kevin Phillips
Akatemiavalmentaja: Jon Rudkin
U18-päävalmentaja: Steve Beaglehole
JoukkuePearson on kertonut medialle, ettei Leicester tule käyttämään tänä kesänä rahaa samalla tavalla kuin edellisissä siirtoikkunoissa. Silti hankintoja on tehtävä, jotta muutamat ongelmakohdat saadaan täytettyä. Vasemman pakin paikka on ehditty täyttää Christian Fuchsilla, mutta etenkin toppariosio, oikea laita ja hyökkäys kaipaavat täydennystä. Keskuspuolustus saataisiin kuntoon Robert Huthin sopimuksella ja keskialueella olisi Esteban Cambiasson mentävä aukko. Hyökkäykseen löytyy määrällisesti paljon vaihtoehtoja, mutta etenkin epäilys Nugentin kyvystä pelata koko kausi riittävän kovalla tasolla aiheuttaa yhden hyökkääjän tarpeen. Knockaertin lähdettyä peliajan perässä pois, oikeaan laitaan kaivataan uusi pelaaja Mahrezin kaveriksi.
Pelitapa kestänee keväällä hyvin toimineena 3-5-2:na, mutta tämän hetken sopimuspelaajilla avauksesta on vielä vaikeaa saada kasattua toimivaa joukkuetta. Pearsonin aikakaudella Leicester on yrittänyt ainakin viidellä eri muodostelmalla, joista ainoastaan yhden kärjen taktiikka on ollut tuhoontuomittu. Kauden aikana nähtäneen perinteinen 4-4-2, mikä tämän hetken materiaalilla olisi paras vaihtoehto.
Kramaric Ulloa
King ?? Drinkwater
Fuchs Albrighton
?? Morgan Wasilewski
Schmeichel
Pearsonin ylilyönti keräsi palstatilaa helmikuussaPelaajaliikenne
Saapuneet:
Christian Fuchs (Schalke 04)
Lähteneet:
Anthony Knockaert (Standard Liege)
Paul Gallagher (Preston North End, viime kaudella lainalla)
Paul Konchesky
Zoumana Bakayogo
Matthew Upson
Conrad Logan
Gary Taylor-Fletcher
Lisäksi akatemiapelaajista sopimuksettomiksi jäivät Marcel Barrington, Adam Dawson, Kieran Kennedy, Herve Pepe-Ngoma ja Louis Rowley.
Lähtijöiden lista on tähän mennessä hyvännäköinen, sillä suurempia menetyksiä ei ole tullut, mutta turhakkeista on päästy sopimusten päättymisen myötä eroon. Knockaertin lähtö on harmillinen juttu, mutta täysin ymmärretävä valinta. Upson kärsi koko viime kauden eriasteisista vammoista, eikä terveenä ollessaankaan pystynyt tarjoamaan joukkueelle mitään uutta. Taylor-Fletcher on auttamatta jo liian kankea, eikä miehen massiivinen ruumiinrakenne näytä enää edes ammattilaisurheilijalta. Bakayogo ei päässyt kahden vuoden aikana yhdessäkään liigapelissä kentälle ja häntä voidaan hyvällä syyllä pitää Pearsonin yhtenä heikoimmista hankinnoista koskaan. Gallagher sai hyvin vastuuta Prestonissa viime kaudella lainalla, joten liljanvalkeat päättivät hankkia hyökkääjän itselleen pysyvästi.
Kesän siirtohuhutSpekulaatiot todellisista jättihankinnoista ovat loistaneet poissaolollaan, mikä on ymmärrettävää tässä pisteessä. Kesän suurimmaksi hankinnaksi on joitain viikkoja povailtu Mainzin japanilaishyökkääjä Shinji Okazakin saapumista Keski-Englantiin kahdeksan miljoonan punnan kaupassa. Okazakin lähtöä Mainzista on pidetty lähes varmana, ja nimenomaan Leicesteriä osoitteena, vaikka ottajia ilmeisesti riittää enemmänkin. Väkisinkin haiskahtaa pelaajalta, jolla yritetään luoda uutta buustia nykypäivänä huipputärkeille Aasian-markkinnoille. Eihän siinä toki mitään väärää ole.
Hullin toppari James Chester on pyörinyt aina luotettavan Daily Mailin uutisen jälkeen huhuissa. Ei mitenkään mahdoton skenaario, että Walesin maajoukkuepuolustaja nähtäisiin Leicesterin paidassa ensi kaudella, sillä mies vahvistaisi joukkueen tämän hetken suurinta heikkoutta eli keskuspuolustuksen kapeutta. Chester ei välttämättä pystyisi avauksen paikkaa nappaamaan mikäli Huth solmii jatkosopimuksen, mutta kokenut toppari sopisi hankintapolitiikkaan hyvin. Entisenä Manchester Unitedin kasvattina olisikin erittäin hyvin porukkaan sopiva pelaaja.
Joidenkin hämärämpien lähteiden mukaan Leicester tavoittelee viime kaudella Sveitsin liigassa maaleja mättänyttä Senegalin maajoukkuehyökkääjä Moussa Konatea, jonka perässä on pitkä lista muitakin seuroja, pääasiassa Ranskasta. Toteutuessaan olisi yllätyshankinta, vaikka profiililtaan 22-vuotias hyökkääjä osuukin kaikinpuolin täydellisesti Pearsonin ihannehankinnan muottiin. Hintaa noin neljä miljoonaa.
Poispäin eniten huomiota on herättänyt Jamie Vardy, joka tuoreen maajoukkuepelaajan statuksensa myötä nosti arvoaan monien papereissa. Monipuolisena hyökkääjänä ymmärrettävästi kiinnostaa laajasti, mutta ainakaan vielä ei ole mitään konkreettista ilmestynyt. Aston Villasta on puhuttu jossain yhteyksissä, mutta enpä usko jutun etenevän tuosta juurikaan. Villa ei varmastikaan vie Vardyn uraa tässä pisteessä eteenpäin, mikä lienee ainoa syy mahdolliselle siirrolle. Rahan takia Leicesteristä tuskin on syytä lähteä.
Odotukset tulevastaLiigakausi starttaa elokuun alkupuolella, ja lähtökohdat kauteen ovat kaikella tapaa hyvinkin erilaiset kuin vuosi takaperin. Tällä kaudella joukkueen tärkeimmät palaset ovat hankittuna jo hyvissä ajoin, eikä tarvitse jännittää siirtoikkunan viimeisille metreille. Joukkue on ainakin toistaiseksi kestänyt hyvin kasassa, eikä lähtijöiden joukossa ole oikeastaan ketään, jonka olisi ehdottomasti tarvinnut olla mukana. Avainpelaajat on nyt sidottu seuraan pitkillä sopimuksilla. Hommat ovat siis vakaammalla pohjalla kuin ennen, eli menestyksen edellytykset ovat olemassa.
Viime kauden neljättätoista sijaa lähdetään ilman muuta parantamaan, mutta sen verran realisti pitää olla, että siihen pääseminen olisi erinomainen suoritus. Vähimmäistavoite on luonnollisesti putoamisen välttäminen, kuten varmasti hyvin monella muullakin. Kannattajien keskuudessa on puhuttu epävirallisena tavoitteena 40 pisteen saavuttamista, millä sarjapaikka uusiutuu varmasti. Viime kaudella kyseinen pistemäärä raavittiin lopulta kasaan, vaikka pitkään näytti 30 pisteen kanssakin olevan suuri haaste. Vaikka viime kausi olikin numeroiden valossa varsin onnistunut, toiveissa olisi hieman tasapainoisempi esitys alkavalta sesongilta.
Kun on varmaan selvää, ettei Leicester kamppaile europelipaikoista liigan kautta, olisi mukavaa, jos cup-juna jatkaisi kulkuaan tulevalla kaudella hieman ensimmäisiä pysäkkejä pidemmälle. Viime kaudella FA Cup sujui yllätän hyvin siihen nähden, että arpaonni oli kaikkea muuta kuin suosiollinen. Vastaan tuli vain Valioliiga-porukoita, joista liigassa samaan aikaan kyntänyt kettumiehistö kairasi komeita päänahkoja Newcastlesta ja Tottenhamista, kunnes viidennellä kierroksella tuli lähtö Aston Villaa vastaan. Liigacupissa menestystä ei taaskaan tullut, vaan homma katkesi nöyryyttävästi heti avauspelissä Shrewsburya vastaan.
Liigakauden ensimmäinen vastustaja on Sunderland, joka kohdataan kotona 8. elokuuta. Alkukauden otteluohjelma vaikuttaa erittäinkin hyvältä, sillä yhteentoista ensimmäiseen otteluun osuu hankalammista vastustajista vain Arsenal ja Tottenham. Joulun ja uuden vuoden aika on hankala, kun peräkkäin kohdataan Chelsea, Everton, Liverpool ja Manchester City. Liigapaikan soisi olevan varma ennen kolmea viimeistä ottelua, jolloin vastaan asettuu United, Everton ja päätöspelissä Chelsea vieraissa. Syyskaudella siis täytyy ehdottomasti kerätä pisteitä kovalla tahdilla ja mieluiten ottaa paikka sarjataulun keskivaiheilta, jotta kevään hankalampi ohjelma ei koidu kohtalokkaaksi.
Jeffrey Schlupp – kentän viihdyttävimpiä persoonia aina vastuuta saadessaanPre-season21.07. Sincil Bank Stadium Lincoln City – Leicester City
25.07. Field Mill Stadium Mansfield Town – Leicester City
29.07. Pirelli Stadium Burton Albion – Leicester City
01.08. St. Andrew's Stadium Birmingham City – Leicester City
Treenikausi starttaa heinäkuun alussa. Perinteinen pr-reissu Thaimaahan on varmaan heinäkuun aikana, vaikka mitään ei ole tiedoitettukaan.
PeliasutTähän mennessä on julkaistu vasta sininen kotiasu. Uudistuksena viime kauteen on valkoisista sinisiksi vaihtuneet shortsit ja uusi King Powerin 25-vuotisjuhlalogo. Vierasasut ovat huhujen mukaan mustat ja kolmosasuna on kokovalkoinen yhdistelmä, mikä ainakin kuulostaa hyvältä.
Ensi kauden kotiasu 2014-15 päätöspelissä QPR:a vastaan, mallina Esteban CambiassoOli tarkoitus jättää topicin avaaminen heinäkuulle, mutta muiden kiireiden ohessa olisi saattanut jäädä tekemättä kokonaan, joten menköön nyt.
