Kuluvan viikonlopun paluu Valioliiga-arkeen maaottelutauon iloittelun jälkeen tarjosi Pohjois-Lontoon osalta yhtäällä historiallisen jännitysnäytelmän, toisaalla tylsän sunnuntai-illan nyhjäyksen.
Emalinkiiltoisella ja osuvasti nimetyllä Tottenham Hotspur Stadiumilla kohtasivat alkukauden komeetta mutta yhtä kaikki mustan hevosen lailla alaviistosta iskevä innokas kukkolauma sekä kiertävän veitsenteroittajan palveluita kipeästi tarvitseva Sheffield United. Pelin henki oli alkuminuuteista lähtien selvä, kun kokonaisuudessaan osimoilleen kai Havertzin hintainen Spursin keskikenttä otti pelitilan haltuun ja vyörytti aalto toisensa jälkeen vaarallisia tilanteita Bladesin maalille. Tämä oli liikaa vierailijoiden maalivahdille, joka loukkaantui ottelun aikana puolueettomien arvioiden mukaan kuudesti palaten kuitenkin kerta toisensa jälkeen urheasti pelin tiimellykseen ottaen muutaman huipputorjunnan. Vaikeassa vierasottelussa lähinnä pitkiin heittoihin ja ”kato pulu”-tyyppisiin taktisiin hienouksiin tukeutunut vierailija aloitti toisella puoliajalla pelin jo kypsään yli seitsemänkymmenen minuutin ikään vartuttua maalinteon täysin pelitapahtumien vastaisesti, kunnes, aijai, ilon kyyneleet valuvat, pulu vastasi huutoon. Uljaasti kujertaen tuo Etelä-Amerikan ei-lainkaan opportunistisen eikä tippaakaan kehitysmaan nykyajan herkän miehuuskuvan ilmentymä, Richarlison, kohosi keskivartaloonsa nähden absurdin pieniä siipiään villisti räpsytellen ilta-auringossa kromisena metsänä kiiltävän sapelimeren yläpuolelle ja luksuspuski pallon verkkoon Kroatian nykyjalkapallon ehkä kirkkaimman tähden toisella lempijaloistaan antamasta kulmapotkusta. Kaikki toki tiesivät, mikä tässä vaiheessa, kellon jo lyötyä vierailijan häpeällisen huonosta nestetasapainovalmistautumisesta siinneen kramppikierteen seurauksena annetun lisäajan raksutettua toiselle kymmenelle, oli pelin henki. Veren haistaneet kukonpojat (ja pulu) prässäsivät käytännössä maratonottelun viimeiselle minuutille asti tässä vaiheessa NI:n veljeskunnan ritarien lailla suorin jaloin juosseita vierailijoita intohimoisen säälimättömästi, kunnes vääjäämätön jälleen tapahtui. Kohtalo puuttui peliin ja riisti pallonhallinnan neuvottomalta Blades-pelurilta. Huono ja riittämätön sekä varmasti köyhiä, lapsia ja sairaita ylenkatsova ja muutenkin koko pohjoisen jalkapallon häpeäpilkku sai kuin saikin siirrettyä pallon Perisicin kautta Richarlisonille. Aika pysähtyi. Taskussa oli tilaa. Aurinko kimmelsi kuparinhohtoisena punertavasta sänkitukasta. Täydellinen ensimmäinen pallokosketus. Kauhu paistoi blokkaamaan syöksyvän topparin kasvoilla. Snake eyes. Joku kaatoi aitiossa pöydän, pienpanimo-olut läikkyi lattialle. Laukaus, ei liian kova, ei liian ylös. Verkko pullistui. Kansa repesi, kukat puhkesivat, valmentaja nosti kyynärvartensa kahdeksankymmenenkolmen asteen kulmaan ja teki seitsemän pumppausliikettä vieden kyynärpäätään toistuvasti kohti teknisen alueen nurmimattoa. Kaikkensa antaneet Bissouma ja Maddison kaatuivat synkronoidusti kentän pintaan kaikkien alaraajojen ojentaja-aparaattien lihasten krampatessa samaan aikaan. Oikeus, se oli voittanut. Ilo oli palannut. Spurs oli jälleen kerran tehnyt historiaa voittamalla Valioliigan kaikkien aikojen myöhäisimmällä comebackilla jalkapallo-ottelun.
Toisaalla omistajavaihdoksen kaaoksen muodostamassa alaspäin viettävässä spiraalissa villisti ylös alas pyörivä Everton sai vieraita Pohjois-Lontoon punertavalta puolelta ja pelasikin varsin ennakkoluulottomasti oman pelikirjansa mukaisesti kovaa, mutta rehdisti. Tuomarivirheen seurauksena ars*nalin ensimmäinen maali hylättiin nykyajan paitsiosäännön mukaisesti, jonka jälkeisen yleisen irvistelyn ja alkukantaisen piirikoreografian seurauksena vieraiden Gabriel Marttinelli reväytti ikävästi takareittään. Peliin liittyi estoton Leandro Tossard, joka intensiivisen kentän edgellä tapahtuneen lämmittelyn seurauksena ruiskaisi valkean kuulan toffeeverkon nurkkaan. Tämä hieman aikaisin tullut avausosuma takasi vierailijoille tällä kertaa kolme pistettä, muttei esitykseen varmastikaan olla sataprosenttisen tyytyväisiä vaan olo voi jälkikäteen olla hieman nihkeä ja jopa häpeilevä.
Mitä otteluista jäi sitten huolellisen pesun jälkeen käteen?
-Artetan tempoileva peluutus sai jälleen uuden käänteen, kun aiemmin mm Pinokkion roolissa ihastuttanut Fábio Vieira sai näyttöpaikan avauskokoonpanossa yllättäen alisuorittaneen Kai Havertzin tilalle. Fábio pelasi kuin oikea poika ja klyyvarikin pysyi ihastuttavasti sopusuhtaisena, liekö todennäköisesti kokonaisen sukupolven nuorisofutareita esimerkillään pilanneen kroonikkokaatuilija Martinellin aikaisella poisvaihtamisella tähän vaikutusta, Toskanassa kuiskutellaan.
-Tottenhamin kapteenistoonkin ansaitusti nostettu Cuti Romero on muuttunut mies. Ei kortin korttia, kaksi tehtyä maalia, yksi rike, kolme päästettyä maalia ja kaksi nollapeliä. Johtaja isolla Jiillä. Nippelitietona mainittakoon, että isällinen Cuti esti todennäköisesti joukkotappelun Spursin voitokkaan ottelun jälkimainingeissa, kun pitkätukkainen vierasjoukkueen Davies pyrki tiputtamaan hanskojaan isäntien tulisieluista Royalia vastaan. Hyhhyh, pyyhkeitä Everton-rejectille ja massiivinen yläpeukku hermojen hallinnasta Cutille, jolle kiehkurat ovat tunnetusti hieman punainen vaate.
-Ars*nal on uuden edessä, kun viikolla on luvassa otteluita. Kierrätyksestä saatiin esimakua sunnuntaina, kun vierailijoiden syömähampaita Havertzia ja Ramsdalea lepuutettiin keskiviikon koitosta varten. Nyt varmasti koko liljanvalkoinen leiri rukoileekin kädet ristissä keskiviikkona, ettei Kaitsulle sattuisi mitään silmällä pitäen tulevan sunnuntain paikallisottelua, upeaa olisi seurata miehen edesottamuksia NLD:ssä.
-Tottenhamin koko hyökkäyskalusto on tällä kaudella onnistunut maalinteossa tai maaliin johtaneen syötön annossa kentälle päästyään. Erityisenä onnistujana voi pitää Brennan Johnsonia, joka nakutti moraaliset tehopisteet 1+1 lauantain koitoksessa, millä noustaan moraalipisteet/peliminuutti-tilaston piikkipaikalle koko liigassa. Lämpimät onnittelut Brennanille ja mies muisteleekin varmasti Spurs-debyyttiään lämmöllä vielä kiikkustuolissakin.
-UHO (suomisanakirja.fi):
Mahtaileva, rehvakas into, kiihko.
Esimerkiksi: Olla täynnä uhoa. Oli isänmaallisen uhon vallassa.
(kylmä) ilmavirta, veto.
Esimerkiksi: Pakkasen uho. Jäinen uho.
harvinainen, harvoin ilmapiiri, henki, tuoksu, tuntu.
Esimerkiksi: Rappion uho. Kostean mullan uho.
Taivutus
yks. nom. uho, yks. gen. uhon, yks. part. uhoa, yks. ill. uhoon, monikossa: mon. gen. uhojen, monikossa: mon. part. uhoja, monikossa: mon. ill. uhoihin.
SYNONYYMISANAKIRJA
ylimielisyys, hybris.
SLANGISANAKIRJA
hatullisen paskaa: uhoa: vahvistus omalle väitteelle / arvaukselle : Mä syön hatullisen paskaa jos Jokrut tänää finnaa tepsin.
keulii: uhota
uhoo: rehvastella / rehennellä : Vittu, ne heebot tuli siinen uhoon …
RIIMISANAKIRJA
uho rimmaa näiden kanssa:
jauho, sahajauho, lihajauho, soijajauho, kalajauho, talkkunajauho, perunajauho, ohrajauho, kaurajauho
LÄHEISIÄ SANOJA
uhmapäisesti, uhmapäisyys, uhmata, uho, uhota, uhrata
