Räiskis, poksis! Suuri NLD-spesiaali, raportti, jota matsin katsoneena et odota, tarvitse tai luultavasti edes ansaitse. Yleisön pyynnöstä kappalejaolla ja helposti ymmärrettävin sanoin, tavuttaa en osaa.
Peribrittiläistä perinnettä vastoin kauden ensimmäistä Pohjois-Lontoon paikallistaistoksi nimettyä Spursin ja kaakkoislontoolaisen vieraslajin (pardon my persusmi) kohtaamista saatiin todistaa varsin miellyttävässä poutasäässä. Ennakkoasetelmat joukkueiden välillä otteluun lähdettäessä erosivat toisistaan melko lailla: siinä missä isäntien vuosien uudelleenrakennusprojekti huimaavan kalliine pelaajahankintojeen tuntui saaneen kärjestä tylpän apeksinsa viime keväänä, polkaistiin Spursin remonttitalkoot käyntiin vasta kuusi kilpailullista ottelua aiemmin mieleltään kauniin ja ulkomuodoltaan rehellisen Ange Postecogloun johdolla.
Alkukausi on ketjussa aiemmin pureksitun mukaisesti ollut kilpakumppaneilla numeraalisesti varsin samankaltainen, mutta syvemmin asiaan perehtymällä erojakin löytyy. Siinä missä raikkaan antiperspiranttisella otteella kauteen lähtenyt Spurs on löytänyt mukavan stabiilin avauskokoonpanon, jossa jokaisella pelaajalla on selkeä rooli, jota suorittaa erinomaisella tasolla, on ars*nal kipuillut muutamien loukkaantumisista ja valmentajansa sumeahkoista visioista kumpuavien muuttujien kanssa. Vimmaisesti viime kauden kaltaisen Suuren Sulamisen varalta rokotetta etsivä, hiuksistaan ja lonkanojentajistaan pedantisti huolehtiva Mikel Arteta on päättänyt, että muutoksia on tehtävä, olkoonkin sitten muutaman luottomiehen kustannuksella.
Eilen avauskokoonpanossa edellä mainitut Artetan oivallukset näkyivät maalinsuulla, kun lähitorjuja- ja putoamisspesialisti Ramsdale teki tilaa Brentford-hylkiö Rayalle. Lisäksi alkukaudesta paljon luottoa saanut Chelsea-legenda Kai Havertz löysi Spurs-fanien pettymykseksi itsensä penkin puolelta linnunluisen Fábio Vieiran avatessa isäntien keskikentällä. Loukkaantumishuolien vuoksi Artetan isin jengissä aiemmin maalipaikkoja hassaillut Gabriel Jesús avasi vasemman wingerin paikalla, jolloin varsinaisen ysinä jatkoi Nketiah. Tottenhamin leirissä avauskokoonpanodebyyttiinsä pääsi tuulennopea laitahyökkääjä Brennan Johnson, joka syrjäytti kipakan Manor Solomonin yksitoistikossa.
Ensimmäistä puoliaikaa sävytti ars*nalin ennakkoluuloton härkäprässi, jota punanutut toteuttivat säännönmukaisesti viidellä ylimmällä pelaajallaan puolustuslinjansa viihtyessä todella ylhäällä. Kuluttava munaravi aiheuttikin muutaman matalan riskin maalipaikan, kun Nketiah ja Jesús pääsivät nallipyssyilemään kohtalaisilta maalintekosektoreilta palloa yli ja syliin. Punaisten ottelun paras pelitilannemaalintekopaikka siunaantui oikean laidan keskityksestä Jesusille, jonka kesän hinta-laatusuhteeltaan kiistattomasti paras maalivahtihankinta Guglielmo Vicario kuitenkin vakuuttavasti nollasi.
Ensimmäisen puoliajan alku oli taktisten rikkeiden sävyttämä ja tämä kostautui liljanvalkoisten laitapakkikomeetta Udogielle, joka ottelun aiemman linjan mukaisesti kävi oikealla jalallaan sipaisemassa isäntien mielikuvituksettomasti tuulettavan laitahyökkääjän säären ulkoreunaa. Seurauksena keltainen kortti, pelko nuorukaisen persiiseen ja alkutahdit ottelun avausmaaliin oli lyöty. Erikoisena nyanssina tilanteessa myös punanuttujen kapteeni Ödegaard osoitti johtajan elkeitä kentällä vaatien ilmeisesti päätuomarilta esitutkinnan aloittamista rikkeestä, saaden palkinnoksi keltaisen kortin.
Pelaajistolleen tyypillisesti ars*nal käytti välittömästi alisteisessa asemassa olevaa uhria hyväkseen ja rankaisi laputetun Udogien laidalta Sakan sisäkierteisellä roiskaisulla, joka onnekkaasti kimposi maailman parhaan hyökkääjän maailman parhaaksi puolustajaksi tituleeraaman Christian Romeron luksuspurusta omaan maaliin.
Jo aiemmin kaksi maailmanluokan maalintekopaikkaa suorilla hyökkäyksillä luonut Spurs ei jäänyt surkuttelemaan huonoa tuuriaan, vaan rankaisi lyhyenlännän Rayan räpiköinnin jäljiltä vaara-alueelle jääneestä irtopallosta ja millä tavalla! Romeron omaa maalia villisti frisbeegolf-tuuletuksella juhlinut Bukkake Saka jäi nolosti kakkoseksi, kun kesän seksikkäin, taloudellisin ja oivaltavin valioliigahankinta James Maddison vei miehen korvasta taluttaen mehubaariin päätyrajan liepeillä ja tarjoili pallon arsuntappaja Sonille, joka tavoilleen uskollisena rankaisi tilanteen yhteen yhteen.
Aikainen lintu madon löytää, totesi Mikel kun käärmekeitostaan lieron nosti ja vaihtoi puoliajalla kentälle Havertzin ja Jorginhon RiisiKepin tilalle. Tällä manööverillä saatiin aikaiseksi kulmapotku, josta puolestaan seurasi rankkari, kun urheasti blokkaamaan tullut Romero joutui viekkaan arsupelurin häikäilemättömän käteenpelaamisen uhriksi maalin välittömässä läheisyydessä. Cutillahan on tältä kaudelta olemassa jo ennakkotapaus ManU-ottelusta, jossa hieman kauempaa lähtenyt maalia kohti suuntautuva kuti kutitteli Cutia käden cutikseen ilman rankkaria mutta so not, pilkkuhan se aina mielessä on mutta katotaan nyt videota ensin. VAR sanoi Go ja tuomari näytti pisteelle. Lisää apinoituja tuuletuksia hamuava nuorukainen asteli pallon taakse ja onnistui laukomaan jalkapallohistorian tylsimmän rangaistuslaukauksen aivan keskelle maalia, katsomossa sanottiin jee livestriimien kuvaamisen lomassa ja palloa vietiin keskustaan.
Tässä vaiheessa ottelua väsymys voi alkaa hiljalleen hiipiä punttiin johtaen taktisiin lapsuksiin, jollainen nähtiin välittömästi 2-1 -johtomaalin jälkeen, kun joku raukka erehtyi pelaamaan pallon kentälle vaihdetulle Jorginholle. Hieman hupailuohjelma Kummelista tutun jalkapalloilijakarikatyyri Ronaldon kikkapankin sisällöltä vaikuttaneen manööverin jälkeen keskikentän maestro Maddison riisti italialaiselta pallon, jonka siirsi elegantisti boksiin vapauttaen kapteeni-Sonnin maalintekoon. Mahtavaa reagointia liljanvalkoisilta ja ottelu oli jälleen vähintään pelitapahtumien mukaisesti tasan.
Ottelun loppupuolella puhutti lähinnä ars*nalin kyvyttömyys minkäänlaiseen hyökkäysuhkaan ja toisaalta arsu-gooni Nketiahin kyky välittömään amputaatiouhkaan, kun jälkimmäinen lanasi jalkaterä noin kolmenkymmenen sentin korkeudessa pallon pois pelannutta Guglielmo-raukkaa sääreen. Ojennettu jalkapohja onneksi osui hieman sivuun maalivahdin säärestä, mutta suoritus itsessään oli aivan vatsaakääntävän kauhea, että vähintään punainen kortti suorituksesta olisi oikeus ja kohtuus eikä esim jalkapuuta ja 2014 Stoke-ars*nal -matsien pakkokatseluakaan voisi pitää kohtuuttomana. Joudut elämään tekosi kanssa loppuelämäsi, Eddie eikä Romero unohda.
E. Ohhoh, painoin hieman aikaisin liipasimesta. Niin käy kun oikein innostuu.
Mitä jäi käteen?
-Moraalinen pistesaldohan meni heittämällä raikkaalle Spursille, joka nollasi tunkkaisen lego-poppoon pelillisesti vain muutaman kilpailullisen ottelun kokemuksella nykymuodossaan. Se, joka näitä moraalisia pisteitä on laskenut, voisi päivittää sarjataulukon tuohon alle.
-loukkaantumistilanne alkaa olemaan Woolwichissä melko kriittinen. Keskikentän muodostaa tulevalla kierroksella kaikesta päätellen joku Jorginhon sisältävä kombinaatio, minkä nyt ei pitäisi olla minkäänlainen vaihtoehto voitosta pelaavalle Valioliigajoukkueelle. Lisäksi vasen laita suorastaan huutaa punanutuille puhdasta laitapelaajaa ja mahdollisesti ykkösvaihtoehtojen puuttuessa Nelson voisi olla hyvä vaihtoehto tulevalle kierrokselle.
-Spursilla nuoret vastuunkantajat eivät suostu taipumaan paineen alla. Sarr, Udogie ja Van de Ven pelasivat aivan upeat ottelut ja kestivät kirjaston keskitasoa matalamman paineen esimerkillisesti. Iloa vuosiksi eteenpäin.
-NLD XI-hahmotelmani eilisen derbyn perusteella muutti hieman:
Vicario
Porro
Van de Ven
Saliba
Udogie
Rice
Maddison
Bissouma
Son
Saka
Kulusevski
Toki Romero absoluuttisella tasollaan on vielä VDVn yläpuolella mutta voi pojat, millainen talentti Spursilla on käsissään hollantilaisen kohdalla! Naattia naattia
