Swansea A.F.C 2015/16 - "Historian tärkein kausi"

[swansea]

Huw Jenkins ilmoitti viime keväänä, että ensi kausi tulee olemaan seurahistorian tärkein. Tällä hän tarkoitti luonnollisesti sitä, että kauden jälkeen televisioinnista maksettavat korvaukset nousevat valtaviksi. On odotettavissa, että rahallinen kuilu Valioliigan ja Championshipin välillä muuttuu vaaralliseksi ylittää. Tietysti siinä on silta, mutta se on niin hatara, että molempiin suuntiin kulkevat putoavat melkoisella varmuudella kohti ammottavaa aukkoa. Nousijoilta vaaditaan riskisatsauksia, jotta ne pysyisivät liigassa, ja puolestaan liigasta pudonneet joutuvat luopumaan avauskokoonpanon pelaajistaan, koska ei heille voida enää maksaa samanlaista palkkaa. Rahan mahti on hyväksyttävä. Jossain vaiheessa kupla varmaankin puhkeaa, mutta juhlitaan nyt sitten mistään murehtimatta. Eli koittaa seurahistorian tärkein kausi.

Maalivahdit

Lukasz Fabianski –  Vahvuutesi? Varmaankin varmuus ja rauhallisuus. En lähde ryntäilemään turhaan vaan odotan, mitä hyökkääjä tekee. Junioriaikainen valmentajani opetti minulle, että jos maalivahti tekee paraatipelastuksen, hän on alun perin sijoittunut väärin. Tämän olen yrittänyt pitää aina mielessäni. Ja kieltämättä aika kiitettävästi hyökkääjät laukoivat viime kaudella suoraan syliin. Viime kausi? Niin tosiaan, kyllä täytyy olla tyytyväinen viime vuoteen. Se oli kuitenkin pitkästä aikaa sellainen kausi, että pääsin keskittymään harjoituksiin ja otteluihin ykkösmaalivahtina. Se toi varmaan lisää itseluottamusta. Ai ensi kausi? Varmaankin taas edellistä parempi. Siitä lähdetään, että puolustuslinjan kanssa tehdään entistä tiiviimmin yhteistyötä. Sarjasijoitusta lähdetään parantamaan. Ja henkilökohtainen tavoitteeni on myös pelata EM-kisoissa Puolan ykkösmaalivahtina. Mikä on Puolassa paremmin kuin Walesissa? Pierogi. Pierogi? Se on sellainen piiras, joka täytetään esimerkiksi perunalla tai hapankaalilla. Pitääpä paistaa maistiaiset pojille. (Shelvey kulkee ohi) Tosin Jonjolle en tarjoa, koska hän on kesädietillä.

Kristoffer Nordfeldt – Vahvuutesi? Pirun hyvä maalivahti. Odottakaa vain kun pääsette näkemään. Ja kuulette sen myös varmasti, sillä olet tunnettu siitä että pidän maalilla ääntä. Viime kausi? Olin Heerenveenin paras pelaaja. Tarjouksia tuli Barcelonasta Bayer Muncheniin. Olivat valmiit vaihtamaan Neueriin ja maksamaan kymmenin milliä päälle. Mutta sitten tuli tämä Swansean tarjous, eikä sen jälkeen tarvinnut muita miettiä. Ensi kausi? Tulen olemaan Valioliigan sensaatio. Ja vapaa-ajalla opetan Zlatania  lisää itsevarmuutta. Mikä on Ruotsissa paremmin kuin Walesissa? Ei mikään. Ruotsi on ihan paska maa. Tack. Tack? Fuck ruotsiksi.

Puolustajat

Neil Taylor – Vahvuutesi? Taistelen jokaisesta pallosta. Eipä tämänkokoisella jampalla muutakaan mahdollisuutta ole. Jokaisessa ottelussa tavoitteeni on, ettei vastustajan laituri selviä mustelmitta. Kuten et itsekään. Sinullahan oli nousukaudella vakava loukkaantuminen. Murtui tosiaan nilkka. Oli se aika hirvittävää seurata Wembleyllä, miten jätkien käy. Ja samoin lähes koko ensimmäinen kausi. Mutta nousit takaisin avaukseen. Niin nousin. Sehän se vahvuuteni on, etten annan koskaan periksi. Viime kausi? Menihän se aika nappiin. Saatiin pidettyä vastustajat varsin hyvin poissa maalipaikoilta. Oma pelikin sujui tasaisesti, ehkä niissä keskityksissä ja viimeisissä ratkaisuissa olisi vielä petrattavaa. Ensi kausi? No, ne keskitykset. Ja sitten tietenkin lähdetään maajoukkueen mukana Ranskaan. Tosiaan, miltä tuntuu olla maailman kymmenen parhaan maajoukkueen joukossa? Onhan se ihmeellistä, kun vielä muistaa, millaista oli pelata Wrexhamissa. Mikä on Walesissa paremmin kuin Englannissa? We don’t belong to England.

Franck Tabanou – Vahvuutesi? Olen aina orientoitunut tukemaan ja päättämäänkin hyökkäyksiä. Alun perin olen… miten se sanotaankaan englanniksi?... winger. Viime kausi? Kaikki meni hyvin ja olisin voinut toki jatkaa St Etinnessä. Kaipasin kuitenkin uusia haasteita. Sain tarjouksia myös Itä-Euroopasta, mutta ignoroin ne välittömästi. Valioliiga kiinnosti enemmän. Swansea olisi halunnut ostaa minut jo tammikuussa, ja kun tulin tänne, seura imponoi minut välittömästi. Ensi kausi? Olen vakuuttunut, että tulemme briljeeraamaan läpi kauden. Mikä on Ranskassa paremmin kuin Walesissa? Herrasmies jättää vastaamatta tähän.

Angel Rangel – Vahvuutesi? Maalinteko (naurua). Puolustajat eivät tehneet viime kaudella yhtään maalia. Nytkö olette harjoitelleet nimenomaan maalintekoa? Joo, vedellään rankkareita joka harjoituksessa. Monien mielestä et ole enää Monkin aikana noussut niin paljon mukaan hyökkäyksiin. Onko kyse taktiikasta? Siitä että olen vanhentunut. Ei ehdi enää (naurua).  Miten muuten viime kausi meni? Hauskaa oli. Ensi kausi? Vielä hauskempaa (nauraa). Mikä on Espanjassa paremmin kuin Walesissa? En minä enää muista, millaista oli elää Espanjassa. Olen walesilainen (naurua).

Kyle Naughton – Vahvuutesi? Olen mielestäni varsin tasapainoinen, ehkä vahvuuteni ovat kuitenkin enemmän puolustussuuntaan mennessä. Viime kausi? Tulin vasta tammikuussa, mutta pääsin kyllä tosi nopeasti sisään joukkueeseen. Joukkuehenki on ollut loistava. Eikö sekään haitannut, että Rangel oli yksi fanien pitkäaikaisista suosikeista? Ei millään lailla. Hän vain nauraa. Loistava kaveri. Ensi kausi? Nyt kun olen mukana kesästä asti, luulen, että tämä menee vielä paremmin. Mikä on Lontoossa paremmin kuin Swanseassa? Metro.

Ashley Williams – Vahvuutesi? Taidan olla joukkueen vittumaisin jätkä. Eikö kapteenin pidäkin? Harry Redknapp vertasi sinua John Terryyn. Enkö juuri maininnut, että olen vittumainen jätkä. Viime kausi? Paras kaikista pelaamistani. Monk teki loistavaa töitä. Olet tosiaan pelannut vuosia Monkin kanssa. Mitä ajattelit, kun vanhasta pelikaverista tuli käskyttäjäsi? Olin innoissani. Parempaa vaihtoehtoa ei olisi ollut. Ensi kausi? Sen eteen teemme joka päivä töitä, että olemme entistä vahvempia. Olet myös Walesin kapteeni? Haittaako todennäköiseltä vaikuttava EM-kisapaikka keskittymistä sarjapeleihin? Ei missään nimessä. Keskitymme täysillä aina siihen otteluun, joka on seuraavaksi edessä. Mikä on Cardiffissa paremmin kuin Swansessa? Ei tietysti mikään. No, maajoukkueen kotistadion on siellä.

Federico Fernandez – Vahvuutesi? Yksi vastaan yksi –tilanteissa olen varsin vahvoilla, paitsi Bonya vastaan. Viime kausi? Italiassa vietettyjen vuosien jälkeen ympäristö oli toki erilainen. Jo ylipäätänsä tuomarilinja oli varsin erilainen. Alkukaudesta oli hieman hakemista, mutta vähitellen pääsin paremmin mukaan. Kevätkausi meni mielestäni varsin hyvin. Ensi kausi? Varmaankin opin jälleen jotain uutta. Katsotaan nyt. Et siis ole lähdössä Sevillaan? Ei kai sitä joka vuosi kannata muuttaa. Entä maajoukkue? Miltä tuntui katsoa kotisohvalta, kun Argentiina kärsi jälleen finaalitappion? Kärsin minäkin, tietysti. Ja maajoukkue on edelleen tavoitteenani. Mikä on paremmin Argentiinassa kuin Walesissa? Messi on parempi kuin Bale.

Jordi Amat –Vahvuutesi? Taidan lähteä siitä, mikä on heikkouteni. Eli tarvitsen vielä lisää kokemusta kovista peleistä. Vasta sen jälkeen pääsen käyttämään vahvuuksiani. Viime kausi? Jäi osaltani repaleiseksi. Tuli pitkä loukkaantuminen juuri kun olin päässyt avauskokoonpanoon. Sen jälkeen peliaika jäi varsin vähäiseksi. Senkin viime kausi viimeistään osoitti, ettei laitapakin paikka sovi minulle. Ensi kausi? Lähden luonnollisesti taistelemaan peliajasta. Uskon, että kun näytän harjoituskaudella mihin pystyn, valmentaja antaa mahdollisuuden näyttää osaamiseni myös pelikentällä. Olen lähtenyt siitä ajatuksesta, että seuraava kausi määrittää jatkoni. Mikä on Kataloniassa paremmin kuin Walesissa? Välimeri on Atlanttia lämpimämpi.

Keskikenttäpelaajat

Jefferson Montero – Vahvuutesi? Nopeus, taito. Puolustajan haastaminen. Viime kausi? Meni vähintään odotetusti. Pääsin pelaamaan sitä peliä, mikä sopii minulle. Valmentaja kannusti näyttämään taitoni. Valioliigan pelityyli sopiin vahvuuksiini. Ensi kausi? Keskityksiä ja viimeisiä ratkaisuja pyrin kehittämään. Samoin ajattelin tehdä muutaman maalin enemmän kuin viime vuonna. Mikä on Ecuadorissa paremmin kuin Walesissa? Chicha. Chichaa ruuan kanssa, ei olutta.

Wayne Routledge – Vahvuutesi? Keskitys oikealla ulkosyrjällä täydestä vauhdista. Ainakin yritän sitä aina, kun pitäisi keksittää vasemmalla jalalla. Viime kaudella pelasit taktiikan mukaan joko laidalla tai keskellä. Kumpi on mieluisampi pelipaikka? Kumpikin käy. Laidalla olen tosin pelannut koko urani, joten keskemmällä juoksulinjat piti opetella uusiksi. Toisaalta tuohan se mielenkiintoa, kun tässäkin iässä oppii jotain uutta. Ensi kausi? Jos tarkoitat taktisesti, uskon, että käytämme näitä molempia ryhmityksiä. Eli välillä laitureilla ja välillä ei. Se pitää vastustajat epätietoisuudessa, miten meitä vastaan tulisi pelata. Kumpi on vaarallisempi: Routledge laidalla, vai Routledge keskellä? Vaarallisen se jätkä on joka tapauksessa.

Andre Ayew – Vahvuutesi? Pelaan aina sydämellä. Valmentaja voi pistää minut mille pelipaikalle tahansa, ja nautin aina pelaamisesta. Viime MM-kisoissa nähtiin keskenään riitelevä Ghana. Voitko valottaa, mistä ristiriidat johtuivat? En halua mennä yksityiskohtiin. Joka tapauksessa voin sanoa, ettei pelaajien kesken ollut minkäänlaisia riitoja. On erityisen tärkeää, että joukkue on aina yhtenäinen. Ja olen kuullut Gomisilta, että tässä suhteessa Swansea on erinomainen joukkue. Ensi kausi? Se on taas uusi askel urallani. Odotan kovatempoisia otteluita, joissa otetaan vastustajaa kovaa mutta rehdisti. Se sopii minulle mainiosti. Kumpi on parempi Pele, brasilialainen legenda vai isäsi? Minulle isäni tulee olemaan aina suurin legenda. Toivon, että pääsen joskus hänen saavutuksiinsa.

Nathan Dyer – Vahvuutesi? Nopeus, myös pallollisena. Viime kausi? Alku oli osaltani loistava. Sitten tuli kaikenlaisia ongelmia, enkä päässyt enää parhaalle tasolleni. En oikein osaa sanoa, mikä meni keväällä pieleen. Mutta olen joka tapauksessa onnellinen joukkueen esityksistä. Ensi kausi? Koko kaudesta pitää tulla samanlainen kuin edellisestä alkukaudesta. Tiedän pystyväni siihen. Kumpi voittaa pääpallon, sinä vai Crouch? Jos saa ottaa vauhtia ja ponnistaa, minä.

Jack Cork – Vahvuutesi? Pelinluku. Sijoitun kentällä siten kuin se parhaiten auttaa joukkuetta. Olen nimenomaan joukkuepelaaja enkä niinkään huikeita temppuja tekevä yksilö. Sikäli puolustava keskikenttä on sopivin pelipaikkani. Viime kausi? Southamptonissa peliaika väheni uuden valmentajan myötä, joten olin iloinen päästyäni Swanseaan. Sopeuduin nopeasti joukkueen pelitapaan, koska se ei oikeastaan suuresti poikennut Southamptonin pelitavasta. Kevätkausi meni aika nappiin. Tuleva kausi? Viihdyn täällä erinomaisesti. Niinpä luotan siihen, että kausi jatkuu siitä, mihin se keväällä jäi. Missä Koeman on Monkia parempi? Monkilla ei taida olla pelaajana Euroopan mestaruutta.

Sung-Yeung Ki – Vahvuutesi? Pyrin rytmittämään peliä. Hyökkäämme välillä nopeasti ja välillä hitaasti. Tehtäväni on lukea peliä niin, että teemme kentällä oikeita ratkaisuja. Ja puolustussuuntaan tehtäväni on pitkälti samankaltainen: pitää pystyä lukemaan peliä niin, ettei kentälle synny aukkoja, joihin vastustaja voisi iskeä. Viime kausi? Urani paras. Kiitän valmentajaa siitä, että hän luotti minuun alusta saakka. Näin ei tainnut olla Laudrupin aikaan? (Ki hymyilee vastaamatta). Ensi kausi? Jos se on vielä parempi kuin edellinen, menee loistavasti. Ja miksi ei menisi. Olemme saaneet joukkueeseen taas lisää hyviä pelaajia. Kumpi on parempi valmentaja: Monk vai Laudrup? (Ki hymyilee vastaamatta).
   
Jonjo Shelvey – Vahvuutesi? Kaikki varmaan odottavat, että vastaus on laukaus. Itse kyllä nautin pitkistä puolenvaihdoista. Ne vaativat enemmän pelisilmää. Tai kai pommi kolmestakympistä yläkulmaan on myös hieno. Viime kausi? Alku ei tietysti mennyt ihan niin kuin odotin. Tuntui, että tietyt ihmiset hurrasivat aina, kun epäonnistuin. Siitä tuli jonkinlainen kierre, jota oli ihmeen vaikea katkaista. Mutta sitä vain pitää luottaa itseensä ja jokapäiväiseen tekemiseen. Ja kevät olikin sitten aivan toisenlainen. Ensi kausi? Olen todella satsannut tähän kauteen. Olen muun muassa palkannut oman kokin, joka pitää huolen siitä, ettei vyötärölle tule kesän aikana lisäkiloja. Aion tosiaan olla kunnossa, kun kausi alkaa. Lehdet kirjoittavat sinusta joskus Psyko-Shelveynä. Kumpi siis on parempi: Shelvey vai Shelvey? Ehdottomasti Shelvey.

Gylfi Sigurdsson – Vahvuutesi? Tilastojen mukaan se taitaa olla syöttäminen. Mutta helppohan se on syötellä, jos muut liikkuvat vapaisiin paikkoihin. En minä niistä kaikkea kunniaa voi ottaa. Viime kausi? Jos pitäisi antaa arvosana omalta osaltani, syksy olisi kiitettävä ja kevät hyvä. Ehkä keväällä meni jonkin aikaa uuden systeemin omaksumiseen. Ensi kausi? Eiköhän nyt kesällä harjoitella kaikki systeemit valmiiksi, niin jokainen sujuu. Tuskin maltan odottaa ensi vuotta. Kumpi tulee voittamaan EM-kisoissa kultaa: Islanti vai Wales? Sorry, Islanti.

Hyökkääjät

Bafetimbi Gomis – Vahvuutesi? Ainakaan en ole pelkkä maalintekijä. Teen töitä joukkueen eteen. Oikeastaan minusta on hienoa tapella toppareita vastaan, jos ilmaus sallitaan. Eikä mielestäni hyökkääjiä pidä rankata pelkän maalitilaston mukaan. Viime kausi? Syksyllä en saanut tarpeeksi näyttömahdollisuuksia, mutta hyväksyin sen, koska Bony pelasi jatkuvasti niin hyvin. Vaikea siinä olisi ollut kenenkään viedä hänen paikkaansa. Ensi kausi? En näe mitään syytä, miksi se ei olisi samanlainen menestys kuin viime kausikin. Uskon, että Ayew tulee olemaan yksi liigan parhaista hankinnoista. Kumpi tulee tekemään ensi kaudella enemmän maaleja: Bony vai Gomis? Kuten sanoin, ei hyökkääjiä kannata vertailla pelkästään maalien määrässä.

Eder – Vahvuutesi? Fyysisessä pelaamisessa olen aina tuntenut olevani parhaimmillani. Ja sitähän Valioliiga vaatii. Viime kausi? Monia hienoja hetkiä. Ja kauden päätteeksi tein vielä ensimmäisen maajoukkuemaalinikin. Ensi kausi? Uusi maa, uudet haasteet. Kannattajat tulevat näkemään, että saavun aina ryminällä kentälle. Kumpaa nimeä selostajien pitäisi käyttää sinusta: Eder vai  Éderzito António Macedo Lopes?  Jos käyttäisivät jälkimmäistä, pallo olisi jo maalissa ennen kuin he ehtisivät nimeni puoliväliin.

Ja tietenkin joukkueeseen kuuluvat myös Kyle Bartley, Jay Fulton, Matt Grimes ja Marvin Emnes, jotka sanovat yhdestä suusta, että Swansea on maailman paras joukkue ja etteivät he missään nimessä haluaisi pelata muulla.

Vaikka Huw Jenkins on merkittävimpiä henkilöitä Swansean historiassa, en halua hänen laillaan korostaa, että tämä kausi olisi muita tärkeämpi. En vain tahdo tunnustaa todellisuuden realiteetteja. Raha ei merkitse kaikkea. Tulospalloilu ei saa olla päätavoite. Nurmikolla pitää olla tilaa myös lampaille. Jos Swansea sattuisi putoamaan ja siitä lähtisi liikkeelle samanlainen syöksykierre kuin 80-luvulla, ei se vaikuttaisi innostukseeni joukkuetta kohtaan. Vuosien varrella on tapahtunut niin käsittämättömiä juonenkäänteitä, ettei loppuratkaisulla ole enää niin väliä. Tästä eteenpäin kannattaa vain nautiskella. Swansea Till I Die.

[Veloso]

Nordfeldt vaikuttaa kovalta hassuttelijalta.

[Lilywhite]

Olipas mukavaa luettavaa ja hieno sekä varsin erilainen avaus kauttaaltaan. Ayew on kenties joukkueen mielenkiintoisin pelaaja ensi kaudella, mutta ihan yhtä lailla mielenkiintoisia yksilöitä tuo on täynnä muutenkin ja pelaajat tekevätkin Joutsenista hyvin mielenkiintoisen joukkueen.

Swansea vaikuttaa ylipäätään hienolta joukkueelta ja swansea hienolta kirjoittajalta, toivottavasti jaksat ylläpitää topikkia tulevallakin kaudella.

Saas nähdä miten vaikuttaa joukkuehenkeen, kun Jonjo oli ainoa joka jäi ilman pierogia...

[Binääripyhimys]

Swansea on yhdessä Southamptonin kanssa noussut kuin varkain omiin Valioliiga-suosikkeihini Evertonin jälkeen. Jokin seuran jopa hieman huomaamattoman kovassa tekemisessä vain viehättää. Toivottavasti swansealta tulee taas tarinaa vähintään samaan malliin kuin viime kaudella

Erinomaisesta avauksesta vielä erikseen kiitokset, tällaisia hyvin kirjoittetuja omaperäisempiä juttuja on aina miellyttävä lukea.

[Takapihan tähti]

Crystal palace on tekemässä 10 miljoonan punnan tarjousta Ashley Williamsista.

[ladislaw]

A+
Mitäs mieltä swansea on Ruotsin lahja Barrow´sta? Pari kertaa näin pääsevän viime kaudella vaihdosta kentälle ja vaikutti ihan potentiaaliselta kaverilta.

[swansea]

                                           Pre Season

Barrow'ta voisi kuvailla lähinnä sanalla pirteä. Viime kaudella toi vaihdosta lisää vauhtia mutta ei välttämättä tehoja. Puolustussuuntaan oli paljon petrattavaa, vaikka ei ollut mikään laiska sälli. Tällä hetkellä hän taitaa olla laitapelaajista kuudennella sijalla. Hänen onnensa on, että pelipaikka on oikealla. Edellä ovat Routledge ja Dyer. Etenkin Dyerin ohittaminen ei pitäisi olla mahdotonta. Juoksutestissä (en ole täysin varma, millainen tuo testi on ollut, mutta käsittääkseni mittasi sähäkkyyttä) oli ollut joukkueen ykkönen.

Tuosta juoksutestistä kerrottiin Guardianin lehtijutussa. Samassa kirjoituksessa oli paljon kiinnostavaa tietoa kauteen valmistautumisesta. Fyysisen kunnon kehittämisessä Swansea on satsannut merkittävästi teknologian hyödyntämiseen. On lähdetty liikkeelle yksittäisistä harjoitteista ja tutkittu, miten ne vaikuttavat eri pelaajiin. Sormista on otettu tiuhaan tahtiin veritippoja.

Muutenkin harjoittelu on päivitetty nykyaikaan. Enää ei vain juosta ylämäkiä ylös ja alas. Artikkelissa muistutettiin, että kun pelaajat juoksevat ottelun aikana 10-12 kilometriä, normaalivauhtista kestävyysjuoksua on vähän. Niinpä harjoittelussa korostuvatkin esimerkiksi lähtönopeuden ja ponnistusvoiman kehittäminen.

Uudenlaista ajattelua edustavat myös ryhmäharjoitteet. Keskuspuolustajat juoksevat yhdessä ja laiturit yhdessä. Tällöin mukaan tulee jatkuvasti kilpailuhenkisyyttä (on eri asia juosta toista topparia vastaan kuin ylivoimasta laituria) mutta myös toisten kannustamista.

Kolmas painotettava asia on vammojen ennaltaehkäisy. Jutussa mainitaan etenkin se, miten on kiinnitetty huomiota siihen, miten vältytään takareisivammoilta.

Ylipäätänsä Monkin ja taustavoimien sanoma näyttää olevan, että harjoittelun täytyy olla tinkimätöntä. Pienissäkään yksityiskohdissa ei lipsuta. Jokainen toimii esimerkkinä muille. Samaa ammattimaista otetta edellytetään sekä pelaajilta että henkilökunnalta. Tämän ammattimaisuuden yhteydessä mainitaan erikseen Jonjo Shelvey. Kaikesta päätellen hän on ensimmäistä kertaa elämänsä aikana valmistautumassa kauteen asenteella, joka häneltä on puuttunut. Sikäli toiveeni olisi, ettei joukkue ole unohtanut henkistä valmentautumista, sillä tästä artikkelissa ei mainittu mitään. Olisi sääli, jos Shelvey panostus (kokin lisäksi hänen apunaan on ollut kesäkuusta asti henkilökohtainen kuntovalmentaja) menisi pään takia hukkaan.

Joukkueen valmistautuminen Valioliigaan kestää ainoastaan kuukauden, joten monesti ei tule mieleen, miten tärkeitä nuo kolmekymmentä päivää ovat. Siellä luodaan pohja, johon pystytään kauden aikana tekemään ainoastaan hienosäätöä. Swansea osalta kaikki näyttää lupaavalta. Guardianin artikkeli teki minuun vaikutuksen. Lisäksi joukkueenjohto on tehnyt järkevän ratkaisun kokoamalla joukkueen kasaan ennen heinäkuun alkua. Esimerkiksi ei lähdetty odottelemaan huippuhyökkääjän (joka pysyisi budjetin rajoissa) tarttumista verkkoihin vaan ostettiin halvemman luokan Eder, jolle luodaan sellainen harjoitusohjelma, että hänestä saadaan esille se, mikä saatavissa on. Mielestäni tällainen toiminta on järkevää ja ainoa tie niille seuroille, jotka eivät voi luoda joka vuosi joukkuetta ostamalla uusia pelaajia. Ei kannata haikailla lisää tähtipelaajia vaan panostetaan mieluummin siihen, mitä seurassa jo on. Tämä panostus on tuonut muun muassa sellaisen edistysaskeleen, että jokainen Swansea juniorijoukkue lähtee seuraavaan kauteen yhtä tasoa ylempää mitä edelliskaudella. Swansea ei valmistaudu pelkästään tähän kauteen vaan myös tulevaisuuteen.

[teewee]

Osaako nimimerkki swansea kertoa mikä Michun tilanne on? Ilmeisesti lainakausi Napolissa meni enemmän tai vähemmän penkin alle(loukkaantuminen(?)) ja osto-optio jäi käyttämättä.

[swansea]

                                                                  ODOTAN, ODOTAN, ODOTAN

"Sinä odotat, odotat, odotat
 olet kadottanut jo taivaan
 Sinä odotat, odotat, odotat
 että tapin löisin hukkuvaan laivaan
 mutta ei, ehei,
 vapahtaja olet sinä" (Hassisen kone: Odotat)

Tervehdin sinua Jose Mourinho. Et varmaankaan kuuntele minua, vaikka ehkä olisi syytä. On totta, että viime kaudella meillä ei ollut mitään mahdollisuutta teitä vastaan. Puolustuksemme ei kyennyt vastaamaan Hazardin sekä Costan taitoon ja voimaan. Jokainen erikoistilanne merkitsi vähintään puolittaista maalitilannetta. Teillä on suurin piirtein sama avauskokoonpano, niin meilläkin. Meidän paattimme kulkee järvellä, teidän merellä. Kaikki viittaa siihen, että korjaatte avauksesta kolme pistettä. Mutta silti on olemassa pieni toivo, jota voi odottaa.

Oletko pannut merkille, että joukkueemme on ollut kasassa heinäkuusta alkaen? Tiedän, että arvostat joukkueen yhtenäisyyttä, joten tämän luulisi arveluttavan sinua. Entä onko joukkueessamme tarpeeksi yksilötaitoa? Tietenkään meillä ei ole samanlaisia tähtiä kuin teillä, mutta muutamat pelaajamme saattavat olla heti kauden avauksessa yllättävän terävässä iskussa. Vaikka Gomis (tai Eder) tuskin pystyy tekemään maalia toppareidenne puristuksessa, takaa on tulossa neljä mahdollista ratkaisijaa. Harjoituskentältä tulleiden tietojen perusteella Shelvey voi yllättää kaikki (tiedän: Shelveystä ei voi ikinä tietää). Ayew on osoittanut Ghanan paidassa pystyvänsä maalaamaan parhaiden joukossa. Sigurdsson aloittanee vaihdossa, joten hänen vetojaan tai ovelia syöttöjään jäädään odottelemaan pelin loppupuolelle. Samoin toisella puoliajalla kentälle juoksee Montero, joka vaikuttaa olevan vieläkin nopeampi kuin viime kaudella. Toisella puoliajalla kentälle saattaa juosta myös Tabanou, joka voi muodostaa Monteron kanssa erittäin hyökkäysvoimaisen vasemman laidan. Eli jos olette saaneet johtomaalin, ette voi tällä kertaa luottaa täysin puolustuksenne pitävyyteen. Jos aiotte voittaa, teidän on pelattava koko ottelu mestarin arvon mukaisesti.

Jotta voisit miettiä ottelutaktiikkaa, laitan tähän todennäköisen avauksemme: Fabinski, Taylor, Williams, Fernandez, Naughton, Cork, Ki, Shelvey, Ayew, Routledge, Gomis (Routledgen paikalla saattaa pelata taktiikasta riippuen joko Sigurdsson tai Montero). Vai oletko niin pöyhkeä, ettet välitä, millaisella kokoonpanolla tulemme vieraaksenne. Ai, ai, ei kannata olla liian ylimielinen. Aina jossain vaiheessa suuretkin laivat joko uppoavat tai ainakin ruostuvat satamaan.

[swansea]

Jose vastasi nopeasti:

Mourinho, in his second spell in charge at Stamford Bridge, has been impressed with Swansea's progress under Monk.

"He's doing very well and the club is doing magnificently," Mourinho told BBC Wales Sport.

"Garry's got a good team already but he's improved the team.

"It's a very good team and he's a very good young manager at a club that I admire a lot."

[swansea]

                                                       8.8. Chelsea-Swansea 2-2

Fabianski; Taylor, Williams, Fernandez, Naughton; Ki, Shelvey; Montero, Sigurdsson, Ayew; Gomis

Nähdessäni avauskokoonpanon suu loksahti auki. Joukkue lähtee haastamaan mestarit heidän kotikentällään joukkueella, jossa ei ole varsinaista alinta keskikenttäpelaajaa. Tätä hyökkäävämpää kokoonpanoa ei juuri olisi voinut pistää kentälle (toki Tabonou olisi vasempana pakkina Tayloria hyökkäävämpi). Tietenkään avauskokoonpanon nimet eivät kerro kaikkea, joten vielä oli mahdollista, että Swansea lähtisi peruuttelemaan kohti omaa maalia. Mutta kun avauspotku oli annettu, ei ollut epäilystäkään siitä, että Monk on ohjeistanut joukkueen hyökkäämään.

Taktiikkaa voisi nimittää jopa uhkarohkeasti. Oli tilanteita, joissa viisi Swansean pelaajaa prässäsi syvällä Chelsean kenttäpuoliskolla. Ja muutaman kerran kävikin niin, että Chelsea pääsi hyökkäämään Hazardin johdolla vapaasti kohti puolustusnelikkoa. Mutta vastaavasti ajoittain Swansea sai horjutettua Chelsean itsevarmuutta. Etenkin Fabregas tuntui menettävän peli-intonsa, kun sekä Sigurdsson, Shelvey että Ki juoksivat estämään pelintekoa.

Tällainen prässipeli edellyttää erittäin kovaa fyysistä kuntoa. Heti ensimmäinen ottelu osoitti, että kesällä kantautuneet tiedot rankasta mutta samalla viisaasta valmistautumisesta pitävät paikkansa. Selvin esimerkki edistymisestä oli Jonjo Shelvey. Vuosi sitten Shelvey osalta tällainen tempopeli olisi päättynyt vartin kohdalla, jos hän ylipäätänsä olisi pysynyt mukana edes alkuminuuteilla. Nyt hyytyminen tapahtui vasta viimeisen vartin aikana, minkä ansiosta Chelsea pystyi hyökkäämään vajaallakin miehistöllä. Mutta hyytyminen oli ymmärrettävää (eikä Shelvey suinkaan ollut ainoa väsähtänyt), koska pelin tempo oli tosiaan poikkeuksellinen eikä kellään ollut vielä täyttä ottelua alla.

Swansean ensimmäinen maali toistuu toivon mukaan monta kertaa tällä kaudella. Montero ohitti taas kerran Ivanovicin ja pääsi keskittämään päädystä. Gomis puski hyvin mutta ei tarpeeksi tehokkaasti vaan Courtois pääsi venyttämään pitkän kätensä pallon tielle. Viime kaudella maali olisi jäänyt syntymättä, koska ketään muita ei olisi ollut keskityksen aikaan maalin edessä. Nyt oli Ayew, joka väänsi pallon väkisin maaliin. Maalin todella soi hänelle, sillä kaikesta näki, kuinka Ayew nauttii juuri tällaisesta korkeatempoisesta pelistä. Vaikka hän pelasi oikealla laidalla, mikä ei ole ollut hänen pelipaikkansa, työmäärä, jonka hän teki joukkueen eteen, oli vakuuttava. Toinen maali voisi myös olla kuvaava koko kautta ajatellen. Shelveyn tarkka pitkä syöttö löysi Gomis, joka karkasi puolustuslinjalta. Rangaistuspotku, ulosajo ja tasoitusmaali. Ei moni joukkue tule nousemaan Chelseaa vastaan kaksi kertaa tasoihin.

Koko joukkue pelasi hienosti. Hieman parannettavaa jäi ainoastaan Fabianskille ensimmäisessä maalissa, Naughtonille vapaan tilan hyödyntämisessä ja Sigurdssonille. Sigurdssonin tilanne on mielenkiintoinen. Laihoista poskista, ja myös juoksumäärästä, näkyi, että myös hän on kunnossa (hyviä uutisia Islannille), mutta jostain syystä hän ei päässyt täysin mukaan joukkueen peliin. Mieleeni tuli oletus, jota en pysty todistamaan: sujuuko Shelveyn ja Sigudssonin yhteispeli? Viime kaudella Sigurdsson oli erinomainen syyskaudella, jolloin Shelvey oli surkea. Ja kun Shelvey kohensi otteitaan kevään myötä, Sigurdsson jäi hieman pelin ulkopuolelle. Selitys voisi liittyä siihen, että Shelvey puhkoo puolustusta pitkillä syötöillä linjan taakse. Sen sijaan Sigurdsson hakee palloja jalkaansa puolustuslinjan edestä. Pitääpä jatkossa tarkkailla, miten usein S ja S tavoittavat syötöillä toisensa.

Kyllähän tuo eilinen peli merkitsi nautintojen täyttymystä. Juuri tällaista rohkeaa, hyökkäävää, vauhdikasta ja taitavaa jalkapalloa haluan nähdä. Viime kaudella näytti siltä, että Swansea olisi jättämässä tämän hienon pelityylin ja keskittyvän enemmän tulospalloon. Eilisen perusteella Joutsenet voisivat olla tällä kaudella ylväämpiä kuin koskaan. Huikea suoritus Monkilta. Ja se tosiaan näkyi ilmeestä, kun Monk vastaili lehdistötilaisuudessa toimittajien kysymyksiin. Siinä puhui onnellinen ja rento mies.

Mutta entä Jose? Ennen ottelua puhuit vielä kauniita asioita Monkista ja Swanseasta. Ottelun jälkeen et kuitenkaan suostunut sanomaan mitään Swansean esityksestä. Miten se mieli nyt silleen muuttui?

[swansea]

                                                              15.8. Swansea-Newcastle 2-0

Eilinen ottelu oli selvästi jatko-osa vierastasapelille Chelseaa vastaan. Swansean osalta piste lisäsi itseluottamusta, että kesällä tehty työ tuottaa tulosta. Mutta tärkeämpää oli se, miten avausottelu oli vaikuttanut Newcastleen. He lähtivät otteluun varovaisesti, jopa kunnioittavasti. Janmaatille oli varmasti sanottu, ettet saa päästää Monteroa juoksemaan samalla tavoin kuin Ivanovic. No, Janmaat teki työtä käskettyä: 40 minuutissa kaksi keltaista korttia ja peli oli ratkennut.

Jopa Swansean maalit olivat toisintoa avausottelusta. Ensin Shelvey vapautti Gomisin, joka kiersi maalivahdin (tällä kertaa maalivahti ymmärsi olla kaatamatta rangaistusalueella) ja teki maalin. Maalia edelsi mielenkiintoinen tilanne. Shelveyllä oli selkeä syöttösuuntaan oikeaan laitaan; hän näki sen, mutta päätti siltä käännähtää kohti keskustaa, josta Gomis löytyikin vapaana. Vaikka harjoituksissa syötettäisiin vastaavasta tilanteessa aina ensimmäiselle vapaalle pelaajalle, ottelussa kannattaa joskus tehdä toisin. Sitähän se luovuus on. Toisessa maalissa ei ollut kyse luovuudesta vaan puhtaasti fysiikasta. Kuten Chelseaa vastaan Montero pyrähti päätyy ja pisti täydestä vauhdista keskityksen maalille, missä Ayew pomppasi korkeuksiin ja puski pallon voimalla maaliin. Näiden maalien lisäksi Montero laukoi tolppaan ja Sigurdsson yläriman kautta maaliviivalle, mutta maaleja niistä ei tullut, koska sellaisia ei nähty avausottelussa.

Pallollisessa pelissä Swansean hallitsevat pelaajat ovat tällä hetkellä Shelvey ja Montero. Shelvey antaa pitkiä laadukkaita syöttöjä laitaan ja puolustuslinjan taakse. Ainoastaan yksi syöttösuunta puuttuu eli Sigurdsson. Laskin eilen (toki varsin epävirallinen laskenta, koska ottelun seuraamisessa into vie joskus järjen), kuinka monta syöttöä Shelvey syötti Sigurdssonille. Tulos oli kolme: yksi pystysyöttö linja taakse, jonka puolustaja katkaisi; yksi laitaan, jonne Sigurdsson oli liikkunut; ja vain yksi keskelle puolustuslinjan eteen, jossa Sigurdsson useimmin etsii paikkaa. Kuvaruudusta on mahdotonta sanoa, peittivätkö keskikentän puolustavat pelaajat nämä syöttölinjat, mutta näytti silti, ettei Shelvey kovin usein edes etsinyt katseellaan Sigurdssonia. Voi olla myös taktinen valinta, että syötöt menevät enemmän laitaan, etenkin Monterolle. Montero on alkanut hankkia kulttimainetta. Heti kun saa pallon katse kohti vastustajan päätyä, yleisö alkaa kohista. Ja laitapakin jalat tutista. Ehkäpä hänen maineensa on kiirinyt jopa tuomareiden korviin, sillä ainakin eilen Mike Jones ei antanut pysäyttää häntä laittomin keinoin.

Pallottomassa pelaamisessa huomio kiinnittyy keskikentän kolmioon: Shelvey-Cork-Sigurdsson. Avausottelussa ihmettelin, että Swansea lähti peliin ilman keskikentän alinta pelaajaa, Corkia. Tänään hän oli avauksessa (Ki loukkaantuneena), mutta silti ryhmittymä oli sama. Yksikään Swansean pelaaja ei pysyttele pelkästään puolustuslinjan tukijana. Tämä aiheuttaa joskus tilanteita, joissa Swansean puolustuslinjaa vastaan päästään juoksemaan ilman minkäänlaista hidastusta, mutta vastaavasti Swansea onnistuu ryöstämään palloja vastustajan pelialueelta ja hyökkäämään kohti kontrolloimatonta puolustusta. Lisäksi tuon kolmikon pelin tekee mielenkiintoiseksi se, että he vaihtavat välillä paikkaa. Jos joku heistä on lähtenyt ahdistamaan pallollista pelaajaa, hän ei jätä sitä kesken, vaikka olisi ajautunut kauas omalta pelialueeltaan. Näistä poukkoilevista juoksuista huolimatta joukkuepuolustaminen on pysynyt kyllin tiiviinä.

Pallottomassa pelaamisessa kannattaa tarkkailla myös tietenkin puolustajia. Laitapakit Taylor ja Naughton pyrkivät estämään hyökkäykseen lähtöjä jo vastustajan puolelta. Sen sijaan Williams ja Fernandez eivät nosta puolustuslinjaa kovin ylös. Tästä herää kysymys, johon televisiokuvasta ei valitettavasti saa vastausta: jos keskikentällä ei ole selvää puolustavaa pelaajaa ja laitapakit aloittavat puolustamisen ylhäältä, millaisia aukkoja löytyy sekä toppareiden edestä että sivustalta? Williamsilla ja Fernandezilla on valtava vastuu pelin lukemisessa ja yksi vastaan yksi -tilanteissa.

Loppuun vielä yksi ilouutinen. Britton saapui kentälle viimeiseksi kymmeneksi minuutiksi. Kesällä näytti varmalta, että Britton lähtee muualle (muun muassa ei osallistunut Saksan-leirille). Britton oli sanonut haluavansa enemmän peliaikaa mitä viime vuonna. Monk ei ollut voinut sitä luvata. Niinpä Britton oli ajatellut hakea sitä muualta. On hienoa, miten kaksikko on käsitellyt asian. Brittonille hatunnostoa siitä, että hän on ottanut nöyrästi sen vastuun mitä annetaan. Ja Monkille onnittelut pelisilmästä: Brittonin ottaminen kentälle oli merkki siitä, että halutessaan seuralegenda on edelleen merkittävä osa joukkuetta.   

[swansea]

                                                         22.8. Sunderland-Swansea 1-1

Fabianski; Taylor, Willams, Fernandez, Naughton; Cork, Shelvey; Montero, Sigurdsson, Ayew; Gomis

Näin ottelusta vain parikymmentä minuuttia alusta, joten tässä vain muutama huomio otteluraporteista. Gomis vei Swansean johtoon Naughtonin syötöstä. Toisen puoliajan ensimmäisen vartin aikana Swansean olisi pitänyt ratkaista ottelu, mutta Pantilimon teki muutaman hienon pelastuksen. Sunderlandin tasoitus tuli ainakin osittain Fernandezin sijoittumisvirheestä. Loppupuolella Sunderland olisi voinut saada rankkarin Williamsin käsivirheestä. Kannattajat olivat tyytyväisiä vieraspisteeseen, vaikka pelisuorituksen perusteella kolmekin olisi ollut otettavissa. Laukaukset Swansean hyväksi 20-10 (kaikkiaan) ja 9-2 (maalia kohti); pallonhallinta Swansealle 61%.

[swansea]

                                                               30.8. Swansea-Manchester United 2-1

Fabianski; Taylor, Williams, Fernandez, Naughton; Cork, Shelvey; Routledge, Sigursson, Ayew, Gomis

Ottelua voidaan pitää valmentajien välisenä kamppailuna. Vastakkain olivat kansainvälinen kuuluisuus ja oman kylän poika. Ja kuten hyvässä tarinassa kuuluu, oman kylän poika nousee vaikeuksien kautta voittoon.

Alkuasetelman perusteella Van Gaal näytti pääsevän niskan päälle. Keskustan kaksikko Schneiderlin ja Schweinsteiger peitti syöttösuunnat sen verran tehokkaasti, että Swansea joutui palauttamaan pallon toistuvasti Fabianskille. Vastaavasti Herrera ja Rooney löysivät tilaa Corkin ja Shelveyn takaa. Monk päätti luottaa samaan ryhmittymään kuin aiemmissa otteluissa, vaikka Montero oli poissa. Hän toivoi turhaan, että Routledge olisi vasemmalla laidalla jonkinlainen uhka. Ensimmäiset kaksikymmentä minuuttia Swansea joutui vain ottamaan hyökkäyksiä vastaan. Sen sijaan ManU hyökkäsi vaarallisesti ja myös varsin monipuolisesti. Swansea oli joutunut tähän mennessä kauden kovimpaan testiin.

Seuraava puolituntinen ei tuonut valmennuksen puolelta mitään uuttaa. Ottelu tosin tasoittui, ja Sigurssonin olisi pitänyt pistää pallo maaliin (samoin kuin Roonyn toisessa päässä). Ensimmäinen maali ei johtunut mistään taktisesta virheestä vaan kolmesta henkilökohtaisesta epäonnistumisesta. Ensin Naughton hävisi Shaw'lle puhtaan juostaan kohti -tilanteen, sitten Taylor juoksi keskityksen ohi ja lopulta Williams ei reagoinut tarpeeksi nopeasti. Ehkä on väärin puhua henkilökohtaisista virheistä, mutta joka tapauksessa kolmella pelaajalla olisi ollut mahdollisuus estää tuo avausmaali.

Seuraava taktinen siirto oli Monkin taidonnäyte. Hän otti Kin Routledgen tilalle. Samalla ryhmittymä vaihtui niin, että Cork siiryi keskikentän pohjalle, Ki ja Shelvey hänen yläpuolelleen ja Sigurdsson ja Ayew heidän yläpuolelleen. Viidessä minuutissa Swansea siirtyi johtoon. Ensin Ayew puski Sigurdssonin keskityksen maaliin ja sitten Gomis tökkäsi maalin Ayew'n upeasta syötöstä. Tämä taktinen muutos oli hieno osoitus siitä, miten joukkue on harjoitellut keväästä saakka kahta vaihtoehtoista hyökkäysryhmittymää. Ei taktiset muutokset yleensä onnistu, jos niitä ei ole tarpeeksi harjoiteltu.

Seuraavaksi Van Gaal teki vastasiirtonsa. Garrick paikkasi (liian myöhään?) Schweinsteigerin ja Young tuli puhtaaksi laitapelaajaksi Matan tilalle. Etenkin Youngin siirto vasemmalle laidalle toi Swansean päätyy paineita. Koska Swansealla ei ollut varsinaista laitakeskikenttäpelaajaa (Shelvey toki pyrki auttamaan Tayloria), ManU sai laidalla Youngin ja Darnianin kautta yliotteen. Youngin pistämät pallot keskelle eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta.

Van Gaal päätteli aivan oikein, että rangaistualueelle täytyy saada lisää voimaa. Loppuajaksi kentälle tuli Everton-mörkö Fellaini. Tähän Monk puolestaan vastasi ottamalla kolmanneksi toppariksi Bartleyn. Fellaini sai hieman häiriötä aikaan, mutta Swansea kesti loppuun asti. Kaiken kruunasi viimeinen tilanne, jossa Williams vei Rooneylta tylysti pallon pois.

Myös ottelun jälkeinen lehdistötilaisuus kuului valmentajien taistoon. Monk oli luonnollisesti hymyä täynnä. Van Gaal puhui asiaa (toisin kuin Mourinho ensimmäisen ottelun jälkeen) myöntämällä, että ottelu ratkesi Swansean peliryhmittymän muutokseen. Hän sanoi, ettei heidän joukkueensa reagoinut muutokseen tarpeeksi nopeasti. Ja joukkueella hän tarkoitti (toivottavasti) myös itseään.

[swansea]

                                                                     12.9. Watford-Swansea 1-0

Fabianski; Taylor, Williams, Fernandez, Naughton; Cork, Shelvey; Routledge, Sigurdsson, Ayew; Gomis

Joskus ottelut on voitettu tai hävitty jo ennen peliä. Syynä on joko täydellisesti onnistunut tai epäonnistunut valmistautuminen otteluun. Swansean alkukausi sujui loistavasti, koska joukkue oli valmistautunut kauteen erinomaisesti. Joukkue oli ollut yhdessä heinäkuun alusta asti. Juuri tämä yhtenäisyys oli tuonut neljässä ensimmäisessä ottelussa tulosta, vaikka Ayew, Montero, Shelvey ja Gomis on tuotu yksilöinä esiin. Eilen nähtiin, etteivät joukkueen tai yksilöiden aiemmat onnistumiset merkitse mitään, jos otteluun ei lähdetä oikealla asenteella.

Missä kohden valmistautuminen sitten meni pieleen? Helpoin tapa selitellä olisi vedota maajoukkuetaukoon. Wales ja Islanti selvittivät tiensä EM-kisoihin, joten se saattoi aiheuttaa henkisen herpaantumisen. Shelvey nousi Englannin avauskokoonpanoon. Ki ja Montero lentelivät maailmalla. Mutta kuten Monk ottelun jälkeen sanoi, maajoukkuetaukoa ei voi eikä saa käyttää tekosyynä. Monella muulla joukkueella on vielä enemmän maajoukkuepelaajia. Monk näki aivan oikein, että surkea peliesitys johtui siitä, ettei joukkue pelannut omalla tavallaan, yhtenäisesti.

Williams hukkasi miehensä Watfordin maalissa, Gomis seisoi toistuvasti paitsiossa, Monteron keksitykset menivät lähinnä maalin yli, Shelveyn laukaisut ja pitkät syötöt olivat hukassa, Sigurdssonia ja Routledgeä ei juuri löytynyt kentältä. Ja silti kyse oli puhtaasti joukkueen epäonnistumisesta.

Ensimmäisellä puoliajalla Watford sai lukuisia hyviä laukaisupaikkoja, joita he eivät kuitenkaan osanneet hyödyntää. Puoliajalla olisi pitänyt tehdä vaihtoja joukkueen herättämiseksi. Tunnin pelin jälkeen joukkue päästi maalin, jonka olisi voinut tehdä mikä tahansa alimman liigan joukkue: maalivahti potkaisee pitkän pallon Swansean rangaistusalueen tuntumaan, sieltä jatkopusku pilkun kohdalle ja vapaa laukaisu maaliin. Tämän jälkeen tulivat Montero ja Ki kentälle. Montero sai useita mahdollisuuksia haastaa puolustajansa, mutta juuri mikään ei onnistunut. Silti Swansealle tarjottiin vielä mahdollisuutta, kun Behrami otti tyhmän punaisen kortin tallaamalla Ayew'n jalan päälle. Lähes puoli tuntia miehen ylivoimalla, eikä saatu mitään aikaan. Ottelu oli hieno osoitus siitä, että jos kentälle juostaan huonolla asenteella, ei pelin kulkua voi enää muuttaa, vaikka onni olisi omalla puolella.

Yksi huono valmistautuminen ei vielä merkitse mitään. Sen sijaan seuraava ottelu näyttää enemmän kauden suunnasta. Viime kaudella Swansea pelasi sikäli tasaisesti, että jokaisen huonon ottelun jälkeen joukkue ryhdistäytyi. Sillä tavoin pisteitä tuli tasaisesti läpi kauden. Kotiottelussa hyväkuntoista Evertonia vastaan on näytettävä, että joukkue pystyy samaan tälläkin kaudella. Ja mielelläni näkisin vähitellen myös Tabanoun kentällä. Eilisen esityksen perustella yksikään vasemman laidan pelaaja ei ansaitsisi avauksen paikkaa, joten vähintään penkille Tabanoun olisi päästävä, tai kohta ranskalaisen pelihuumori voi olla koetuksella. Muutenkin muutokset olisivat tarpeen. Jos Monk ajatteli, että edellisen hienon voiton jälkeen ei ole syytä vaihtaa joukkuetta, surkean esityksen jälkeen kannattaisi ottaa ainakin Ki, Montero ja mahdollisesti Tabanou avaukseen.

 

[swansea]

                                                      19.9.Swansea-Everton 0-0
Fabianski; Taylor, Williams, Fernandez, Naughton; Cork,Shelvey; Montero, Sigurdsson, Ayew; Gomis

Muuttuiko joukkueen asenne edellisestä ottelusta? Jos katsoo lopputulosta ja muutenkin puolustuspeliä, epäilemättä joukkue oli ryhdistäytynyt. Williamsin johdolla puolustus heittäytyi laukausten eteen, eikä Everton onnistunut tekemään maalia painostushetkistään huolimatta. Toki maali varjeltui myös siksi, ettei Lukaku onnistunut avopaikoissaan, mutta joka tapauksessa puolustusasenne oli kohdallaan.

Hyökkäyspäässä ei näkynyt samanlaista voitontahtoa. Maalipaikoille ei menty kyllin päättäväisesti. Prässääminen ei ollut tehokasta. Mutta ei maalien puuttuminen loppujen lopuksi johtunut siitä, etteikö olisi yritetty tarpeeksi. Eli valmennusjohto oli onnistunut tuomaan kentälle taistelevan joukkueen.

Tällä kertaa ongelmat eivät siis johtuneet huonosta valmistautumisesta. Silti Everton oli parempi joukkue ja olisi ansainnut voiton. Olisiko sitten kokoonpanoa pitänyt muuttaa enemmän? Nyt ainoa muutos oli Routledgen vaihtaminen Monteroon. Ehkä Monk ajatteli, että ne siivoavat, jotka ovat sotkeneetkin. Sinällään ajatustapa on yhden ottelun kohdalla ymmärrettävä. Mutta entä jos seuraavassakaan ottelussa ei saada omaa peliä kulkemaan? Onko valmennusjohdolla rohkeutta muuttaa kokoonpanoa, joka on tähän asti toiminut mutta joka ei kuitenkaan tällä hetkellä pelaa parasta peliään? Vai olisiko se edes viisasta?

Valmennuksella on kaksi mahdollisuutta: joko ajatellaan pitkällä aikavälillä ja luotetaan siihen, että harjoiteltu malli toimii, vaikka välillä menisikin huonommin; tai sitten puututaan herkästi jokaiseen ongelmaan. Tällä hetkellä hyökkäyspään suurin ongelma on Sigurdssonin pelaaminen. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti voidaan jatkaa samalla tavalla ja odotella, että Sigurdsson saavuttaa aiemmat tehonsa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa joko hiotaan pelitapaa ja -ryhmitystä tai pistetään uusi mies tilalle.

Aiemmin on jo tullut kirjoitettua ongelmista Sigurdssonin ja Shelveyn välillä (siis pelillisistä ongelmista). Toinen ongelma voi johtua Ayew'n liikkumisesta. Ayew liikkuu herkästi niille pelialueille, joilta Sigurdsson on tottunut hakemaan palloja. Ainakaan vielä ei ole löytynyt yhteisymmärrystä siitä, miten nämä molemmat saisi mukaan peliin. Yksi mahdollisuus olisi, että Ayew tulisi kokonaan Sigurdssonin paikalle Gomisin taakse ja laidalle tulisi esimerkiksi varsin pirteästi juoksennellut Barrow. Tämä olisi kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu (eli puututaan herkästi ongelmiin). On nimittäin selvää, että Sigurdssonin kuuluisi olla avauskokoonpanossa.

Pelillisiin ongelmiin löytyy yksi ratkaisu vaihtopenkiltä. Ki saattaa olla joukkueen kannalta kaikkein tärkein pelaaja. Ainakin hän on ollut suurin ero Laudrupin ja Monkin joukkueiden osalta. Laudrup ei luottanut häneen mutta Monk luotti. Niinpä olisi luontevaa tehdä hänelle tilaa. Kuka sitten avauksesta pois? Eilisessä ottelussa Ki tuli Sigurssonin paikalle. Suuri piirtein varttitunnin ajaksi Swansea sai keskikentän hallintaansa, kunnes Everton sai taas otteen itselleen. Ki on parhaimmillaan alempana keskikentällä, joten tuo vaihto tuskin tuo pitkäaikaista iloa. Periaatteessa Kin pitäisi pelata Shelveyn paikalla, mutta sekin vaihto saattaisi tuottaa uusia ongelmia. Miten kävisi Shelveyn mielenrauhan, jos hänet pistettäisiin hyvän alkukauden jälkeen penkille (ikään kuin herättäisi pienen vauvan päiväunilta, johon kaljupää on pitkän itkun jälkeen viimein rauhoittunut). Eli penkille menisi silloin Cork. Tämä voisi olla ratkaisu ainakin kotipeleissä, joissa pyritään hallitsemaan peliä. Vaikka Cork on pelannut koko kauden hyvin, pallollinen taito ei ole Kin tasoa (tämä muuten näkyi selvästi Evertonin keskikentän puristuksessa). On vielä kolmas vaihtoehto. Peluutetaan keskikentällä kolmikkoa Cork, Shelvey, Ki, jolloin heidän yläpuolellaan pelaisivat Sigurdsson ja Ayew. Tästä ryhmityksestä on hyviä kokemuksia: esimerkiksi se muutti tappion voitoksi ManU:a vastaan. Mutta sitten pitäisi pistää Montero penkille. Toki hän pelasi eilen heikosti, mutta alkukauden otteluissa hän on ollut erinomainen.

Monkilla on tosiaan monia asioita mietittävänään. Toivottavasti hän nauttii tällaisista haasteista, sillä muuten paine kasvaa joukkueen sisällä.

[swansea]

                                                  26.9. Southampton-Swansea 3-1
Fabianski; Taylor, Willams, Fernandez, Naughton; Cork, Ki, Shelvey; Sigurdsson, Ayew; Gomis

Monk teki kaksi taktista muutosta, joilla pyrittiin pääsemään eroon heikosta vireestä. Avauskokoonpanossa siirryttiin ryhmitykseen, jossa keskikentän keskustassa oli kolme pelaajaa eikä varsinaisia laitureita käytetty. Tämä ei kuitenkaan tuottanut tulosta vaan Southampton pääsi hallitsemaan peliä aina johtomaaliin saakka. Tämän jälkeen ottelu oli tasainen, mutta valitettavasti tasoitusmaali oli kaukana. Puoliajalla Monk päätti ottaa oppia aiemmista otteluista ja teki kaksi vaihtoa jo tässä vaiheessa. Kun Montero tuli Corkin ja Eder Gomisin tilalle, muuttui myös ryhmitys laituripeliin. Tämäkään muutos ei auttanut tasoittamaan ottelua. Southampton vei ansaitusti kolme pistettä.

Periaatteessa Monk teki sen mitä piti. Williamsin mielestä otteluun oli myös valmistauduttu huolellisesti, joten kaiken piti olla kunnossa. Totuus kuitenkin on, että aivan samoin kuin Evertonia vastaan, keskikenttä hävisi oman pelinsä. Ongelma löytyy pallottomasta pelistä. Siinä missä kauden avausottelussa Chelseaa vastaan nähtiin yhtenäistä prässäämistä, kahdessa viimeisessä ottelussa keskikentältä on löytynyt luvattoman paljon aukkoja. Jos hyökkäävät pelaajat nousevat painostamaan puolustajia, keskikentän keskusta ei seuraa tarpeeksi hanakasti perässä, ja jos keskikentän keskusta nousee, puolustuslinjan eteen syntyy aukko. Ja kun vielä Southampton pystyi pelaamaan Swansean oikeaa laitaa pitkin, omaa pallollista pelaamista ei saatu käyntiin vaan jouduttiin juoksemaan pallon perässä, mikä ei sekään ollut kyllin aggressiivista.

Johtuuko tämä ongelma sitten taktiikasta vai pelaajista? Jos keskikentän muodostelmaan halutaan muutosta, seuraavaksi voisi koettaa, mitä vanhalla kunnon Brittonilla olisi annettavaa. Näyttää nimittäin siltä, että vaikka Cork, Shelvey ja Ki kyllä liikkuvat riittävästi ja hallitsevat myös pallollisen pelaamisen, heidän liikkumisensa ei ole saumatonta. Aukkoja syntyy liian helposti. Ja juuri Britton on aina ollut se pelaaja, joka osaa omalla sijoittumisellaan täyttää nuo aukot. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun hän nousisi esiin ja antaisi muille pelaajille mahdollisuuden keskittyä niihin asioihin, missä he ovat parhaimmillaan. Mutta välttämättä tätäkään muutosta ei ole pakko tehdä. Luotetaan vain siihen, että palaset loksahtavat taas paikoilleen. Kannattaa nimittäin muistaa, että Everton ja Southampton ovat olleet Swansealle pahoja vastustajia. Ja molemmat näistä joukkueista pelasivat hyvin.

Eilisessä ottelussa huomio kiinnittyi keskikentän keskustan lisäksi laitapuolustajiin. Vasemmalla Taylor tuntui olevan melkoisella juoksupäällä. Omassa päässä hän pelasti muutaman pahan paikan terävillä spurteilla. Ja kun toisella puoliajalla haettiin kavennusmaaleja, Taylor nousi muutaman kerran onnistuneesti rangaistusalueelle saakka (yksi näistä nousuista johti rangaistuspotkuun). Hän oli eilen joukkueen paras pelaaja. Sen sijaan Naughtonilla oli vaisu pelipäivä. Omassa päässä hän antoi aivan liian paljon tilaa Tadicille. Ja kun toisella puoliajalla hänelle tarjoutui monta mahdollisuutta nousta laidalta, tilanteet hupenivat päämäärättömyyteen.

Swansean tilanne ei kuitenkaan ole huolestuttava, vaikka takana on neljä voitotonta ottelua (tappio myös cupissa Hullille, vaikka sitä ottelua hallittiin täysin). Jos katsotaan mitä vastustajia on tähän mennessä kohdattu, pistemäärä on aika lailla odotettu. Tietenkin neljä ensimmäistä ottelua antoivat toivoa uskoa jostain uskomattomasta, mutta viimeisten otteluiden jälkeen on lähestytty todellisuutta. Seuraava kotiottelu Tottenhamia vastaan voi kääntyä miten tahansa. Jos oma peli saadaan kohdalleen, Tottenham saattaa olla pahasti vietävänä, mutta toisaalta Tottenhamin hyvänä päivänä ottelussa joudutaan keskittymään lähinnä puolustamiseen. Mutta Tottenhamin kohtaamiset ovat osoittaneet, ettei hallinnallakaan ole välttämättä merkitystä. Joskus on hävitty kotona, vaikka Tottenhamilla ei ole ollut pelillisesti juuri mitään sanomista. Ja vastaavasti Tottenham on niin arvaamaton joukkue, ettei edes murskavoitto sarjajohtajasta anna mitään vihjettä siitä, millainen vastustaja saadaan vastaan.

[swansea]

                                                        4.10. Swansea-Tottenham 2-2
Fabianski; Taylor, Williams, Fernandez, Rangel; Ki,Shelvey; Montero, Sigurdsson, Ayew; Gomis

Neljännessä peräkkäisessä ottelussa Swansea oli vastustajaansa huonompi. Kotona näistä peleistä on taisteltu kaksi tasapeliä. Ei se hyvältä tunnu, mutta on vain tunnustettava, että tämä on taso.

Tottenhamia ei ole voitettu Valioliiga-aikana. Ehkä tämä tieto oli pelaajien mielessä, kun he astuivat kentälle. Tottenham lähti hallitsemaan peliä, eikä Swansealla tuntunut olevan mitään sitä vastaan. Hyvin helposti kotijoukkue valui syvälle omalle kenttäpuoliskolle. Sielläkään ei vielä isketty kiinni vaan odotettiin vain vastustajan virhettä. Entä sitten jos virhesyöttö tuli? Matkaa vastustajan maalille oli vähintään kuusikymmentä metriä. Vaihtoehtoja oli kaksi: pitkä syöttö Gomisille, joka odotteli muiden ehtimisistä hyökkäykseen, tai pitkä syöttö Monterolle, joka lähti haastamaan puolustajaansa (tai kahta). Kummassakin tapauksessa saatiin aikaan yksilöiden hyökkäys. Eikä Swansealla ole sentään niin häikäiseviä yksilöitä, että tällaisessa tavalla saataisiin toistuvasti vaarallisia hyökkäyksiä.

Toki välillä Swansea myös rakenteli hyökkäyksiä koko joukkueen voimin. Niistä ei kuitenkaan syntynyt yhtään kunnon maalipaikkaa. Ei nähty yhtään laukausta Sigurdssonilta tai Shelveyltä. Ki taisi nousta rangaistusalueelle pari kertaa. Ensimmäinen maali syntyi Monteron haastosta ja keskityksestä sekä Ayew'n hienosta puskusta. Toinen maali harmittomasta kulmapotkusta, jonka Kane pisti käsittämättömällä tavalla omiin. Kolmas maalipaikka aivan loppuminuuteilla syntyi vapaapotkusta ja Fernandezin pukkauksesta. Ei tämä ole sitä Swansea, johon on totuttu.

Jokaisessa näissä neljässä ottelussa on hävitty ennen kaikkea keskikentän hallinta. On käytetty eri ryhmittymiä ja eri kokoonpanoja, mutta tulos on aina sama: vastustaja saa liikaa tilaa omille syötöilleen. Yksi pelaaja on pelannut kaikki nämä neljä ottelua avauksessa: Shelvey. Pitäisikö laskea yksi plus yksi yhteen? Vaikka Shelvey on kohottanut kuntoaan, ei se välttämättä ole johtanut siihen, että hän edelleenkään osaisi pelata pallottomana. Saa nähdä, oppiiko hän sitä koskaan niin hyvin kuin esimerkiksi Britton (joka ei mahtunut edes kokoonpanoon). On täysin mahdotonta sanoa, johtuuko keskikentän ongelmat Shelveystä, mutta haluaisin nähdä lähiaikoina yhden ottelun, jossa hän aloittaisi vaihdosta. Ainakin silloin joukkueen olisi pakko turvautua hyökkäyksiin lähdettäessä lyhempiin syöttöihin. Vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä pelataan liiaksi Shelveyn vahvuuksilla. Mieluummin näkisin, että pelitapa suosisi enemmän Brittonia tai Ki:tä, joka oli eilenkin yllättävän näkymätön (kuten myös Sigurdsson).

Pelillisistä ongelmista huolimatta Swansea olisi saattanut voittaa ottelun. Eriksonin molemmat vapaapotkut olisivat olleet otettavissa. Ensimmäisessä Fabianski lähti oudolla tavalla kohti muurin peittämää kulmaa, eikä sitten voinut kuin katsella, miten pallo menee lähes keskeltä sisään. Toisessa hän otti ainoastaan yhden virheaskeleen, mutta se riitti kulmaan menneelle laukaukselle. Ei maalivahti saa päästään tällaisia maaleja. Ja vastustajan päädyssä Loris tosiaan pelasti viime hetkillä Fernandezin hyvän puskun. Eli nämä torjunnat toisin päin, ja Swansea olisi voittanut Tottenhamin hallinnasta huolimatta.

Swansean asiat eivät silti ole huonolla mallilla. Ainakin Monk vaikutti olevan joukkueensa otteista varsin hyvillään. Jos siis jätetään haihattelut suuresta menestyksestä muille seuroille, Swansea kulkee aikataulussa. Ja onhan tämä valittu tie huomattavasti terveempi kuin esimerkiksi Liverpoolin. Olisit Rodgers jäänyt meille. Maailma on tyly ja kylmä paikka, Swansea ainoastaan kylmä.

[swansea]

                                                          19.10.2015 Swansea-Stoke 0-1
Fabianski; Taylor, Williams, Fernandez, Rangel; Cork, Shelvey; Montero, Barrow, Ayew; Gomis

Tuomari Madley oli huono (tämä sama hemmo oli tuomaroimassa pari vuotta sitten, kun olin paikan päällä katsomassa samaista ottelua; silloin hän vihelsi lisäajan kuudennella minuutilla Stokesille rankkarin käsivirheestä, vaikka pallo ei edes osunut Swansea pelaajaan). Stoke oli huonompi. Swansea oli huonoin. Eli tulos oli ansaittu.

Monk yritti taktisesti jotain uutta. Shelvey ja Cork pysyivät keskikentällä vierekkäin kuten ennenkin, mutta tällä kertaa molemmat laiturit pysyivät aivan laidassa ja vieläpä aika ylhäällä. Tarkoitus oli pelata heille pitkiä palloja, jotta he pääsisivät haastamaan yksi vastaan yksi -tilanteissa. Kuitenkin myös Stoken pakit levittivät laitaan, joten he olivat rinnalla tai aivan takana jo vastaanottohetkellä. Niinpä laitapeli tyrehtyi siihen. Toinen mahdollisuus oli yrittää tavoittaa pitkillä (yleensä maata pitkin) syötöillä keskeltä joko Gomis tai Ayew. Gomisilla oli kimpussaan kaksi topparia, Ayew'lla kaksi alinta keskikenttäpelaajaa. Eli ei tullut siitäkään mitään. Swansea pallollinen peli oli 60 minuuttia täysin hukassa. Tämän jälkeen kentälle tulivat Ki ja Sigurdsson. Swansea pystyi nyt syöttelemään paremmin, mutta maalipaikat olivat edelleen erittäin vähissä. Lopussa otettiin vielä Eder Gomisin rinnalle, mutta se nyt oli jo epätoivoinen yritys.

Jostain syystä joukkue pyrkii nykyisin luomaan maalipaikkoja yksilösuoritusten (Monteron haastot, Shelveyn pitkät syötöt, Ayew'n nousut maalille) kautta sen sijaan että hyökättäisiin joukkueena. Monk on yrittänyt löytää eri keinoin kadonneen pelirytmin siinä kuitenkaan onnistumatta. Yksi on ainakin vielä kokeilematta: Shelveyn penkittäminen. Kyse ei ole siitä, että Shelvey olisi pelannut muita huonommin. Ongelma on siinä, että joukkue pelaa kuin Shelvey olisi tähtipelaajamme. Sitä hän ei ole, ei kukaan Swansean joukkueessa ole. Jokainen pelaaja tuo pienen lisän joukkueeseen, mutta se ei merkitse sitä, että pelattaisiin vain joidenkin pelaajien vahvuuksilla. Tämän toivoisin Monkin pian ymmärtävän.

Eihän tämä hyvältä näytä. Vaikka ei ole ollut loukkaantumisia eikä pisteitä ole menetetty epäreilun tuomaroinnin tai epäonnen vuoksi, silti tämä oli jo viides ottelu peräkkäin, jossa voitto olisi ollut vääryys. Kaksi pistettä on ollut se pistemäärä, mitä on ansaittu. Eikä merkkejä muutoksesta ole näkyvissä. Päinvastoin tuli sellainenkin tieto, että Tabanou alkaa olla kyllästynyt peliaikaansa (ei yhtään minuuttia Valioliigassa). Ymmärrän täysin hänen kysymyksensä: "Miksi hankitte minut?" Ei Taylorin otteet ole olleet niin hyviä, etteikö myös Tabanouta olisi voinut joskus kokeilla.

Mutta ei tässä pidä vielä panikoitua. Lähinnä pitää muuttaa tavoitteita. Jos kaudesta ei ole tulossa loistelias, tai edes hyvä, täytyy pitää huoli siitä, että ainakin sarjapaikka säilyy. Tai jos ei säilytä, käydään ottamassa vauhtia alempaa. Pääasia on, että pidetään kiinni swansealaisuudesta. Me olemme joukkue.

[swansea]

                                                             24.10.2015 Aston Villa - Swansea 1-2
Fabianski; Taylor, Williams, Fernandez, Naughton; Ki, Shelvey; Montero, Sigurdsson, Ayew; Gomis

Kovasti odotettiin Brittonia avaukseen, mutta Monk päätyi tutumpaan ratkaisuun: Ki ja Shelvey rinnakkain. Pitkään näytti siltä, että ratkaisu oli väärä. Koko ensimmäisen puoliajan pallollinen pelaaminen oli tutun heikkoa. Syynä ei tällä kertaa ollut kuitenkaan pelimuoto vaan yksinkertaisesti paineet. Helppoja syöttövirheitä tuli liikaa, eikä syöttövalinnoissakaan ollut kehumista. Moneen otteeseen näkyi selvästi, että Sigurdsson olisi ollut täysin vapaana keskellä, mutta palloa ei hänelle saatu pelattua. Ja Gomis vankisti johtoaan liigan paitsiotilastossa.
 
Heikkotasoinen ottelu heräsi tunnin pelin jälkeen henkiin. Ensin A. Ayew oli kaksin maalivahdin kanssa mutta epäonnistui. Seuraavasta hyökkäyksestä velipoika teki avausmaalin. Ei mennyt pitkään, kun Sigurdsson laukoi tasoituksen vapaapotkusta. Tämän jälkeen sähellettiin puolin ja toisin, kunnes Swansea onnistui kerrankin nopeassa syöttöpelissä ja A. Ayew venytti Naughtonin keskityksen maaliin. Kahden hermostuneen joukkueen taistelu päättyi vierasjoukkueen helpottuneeseen huokaisuun.

Monk oli onnistunut luomaan hengen, jolla pystyttiin nousemaan tappioasemasta voittoon. Sen sijaan pelin rentouttamisessa hän ei ollut onnistunut. Jos olisi käynyt huono tuuri, Fernandez olisi lähtenyt nokkapokasta (kirjaimellisesti) pihalle. Muutenkin kireys näkyi pelaajien otteissa. Shelvey juoksi taas kuin jokainen lihas olisi valmiina paukahtamaan, ja kun hän pääsi vetämään varsin vapaasti rangaistusalueen rajalta, veto meni taivaisiin. Monk, anna nyt hänelle edes yhden ottelun lepotauko. Muuten alkaa kohta taas ohimoissa tykyttää.

Pääosin ottelu oli tosiaan väkinäistä taistelua, jota vielä korosti tuomarilinja, jossa sallittiin käsillä repimiset ja takaa työntämiset. Pelillisesti oli hyvin vähän nautittavaa. Mutta kun sitten Swansea teki voittomaalin, myönnän kyllä hurranneeni kovempaa kuin vielä kertaakaan tällä kaudella. Siinä taisi mennä pohja vakuutteluilleni, ettei tulos ole tärkeintä vaan se, miten tulos saavutetaan. Pitänee muuttaa julkilausuma Eläinten vallankumous -muotoon: joskus tulos on tärkeintä.

Pelin päätyttyä kuva kääntyi Ayew'n veljeksiin. Toinen oli allapäin, toinen lohdutti. Ehkä joskus peliuran loppumisen jälkeen on sitten mukava muistella, miten oltiin vastakkain ja tehtiin maalit mieheen.

[swansea]

                                                             30.10.2015 Swansea-Arsenal 0-3
Fabianski; Taylor, Williams, Fernandez, Naughton; Ki, Shelvey; Montero, Sigurdsson, Ayew; Gomis

Monk lähti siis samalla kokoonpanolla kuin edellisessä ottelussa. Luultavasti näillä tullaan menemään koko loppukausi. Tietysti yksittäisiä pelaajia vaihdetaan, mutta suuria muutoksia ei tulla tekemään. Kauden päätteeksi voi sitten katsoa, oliko päätös oikea.

Ensimmäisellä puoliajalla Swansea näytti parantaneen otteitaan edellisistä otteluista. Syöttötyöskentely sujui, eikä kenttämiehityksessä ollut suuria aukkoja. Pallonhallintaa helpotti toki suuresti se, ettei Arsenal juurikaan tehnyt kentällä turhia liikkeitä. Ehkä Wenger oli katsonut, ettei vaihtopenkillä ole loukkaantumisten takia kentälle pistettäviä miehiä. Tässä pelissä jos missä Arsenal olisi ollut voitettavissa. Valitettavasti hyvä yritys kaatui henkilökohtaisiin virheisiin.

Selvin epäonnistuminen nähtiin hyökkäyspäässä. Gomis pääsi Shelveyn syötöstä puolikentästä asti yksin läpi eikä saanut aikaan edes laukausta. Toisella puoliajalla esiin nousivat puolustusvirheet. Ensin Williams hukkasi kulmapotkussa vartioitavansa. Sinällään tällaisia virheitä joskus tapahtuu, mutta kapteenilta niitä ei oikein voi hyväksyä. Muutenkaan Williams ei ole noussut vaikeilla hetkillä joukkueen kantavaksi voimaksi, joten kausi on ollut hänen osaltaan varsin keskinkertainen. Lopullisesti ottelun ratkaissut virhe oli sitten joko Fabianskin tai tuomarin. Ehkä Fabianskin olisi kannattanut hypätä ilkeästi polvi koukussa, niin eipä olisi Koscielny peruuttanut syliin.

Enpä tosiaan tiedä, mitä Swansean pitäisi tehdä, kun edessä on kaksi kauden kannalta erittäin merkittävää ottelua nousijajoukkueita vastaan. Näilläkö miehillä pelataan ja toivotaan, että henkinen lukko aukeaa? Vai yritetäänkö jotain uutta? Mitä ne uudistukset edes olisivat? Brittonia ei ole vielä kokeiltu, mutta onko pelituntuma enää kohdallaan? Vasemmassa laidassa on turha kokeilla laitapakin vaihtoa, koska Tabanou ei ole saanut yhtään peliaikaa, mistä hän on myös ehtinyt kiukutella. Monteron tilalle voisi pistää Ayew'n, mutta eipä Barrow ole oikealla onnistunut koskaan avauksessa. Gomis on pelannut pitkään surkeasti, mutta eipä ole vaikuttanut siltä, että Eder olisi yhtään parempi. Ayew pystyy tekemään maaleja, mutta olisiko hänestä keskushyökkääjäksi? Ainahan voi kokeilla eri vaihtoehtoja, mutta varmaa parannusta ei ole tarjolla.

Ainakaan Monkin ei kannata panikoida. Jos hänellä on kokonaisnäkemys, sitä linjaa pitää toteuttaa. Jos taas kokonaisnäkemys on hukassa,  kuten aika monen fanin mielestä tuntuu olevan, sitten mennään epävarmoissa tunnelmissa. Silloin ratkaisevat henkilökohtaiset virheet tai onnistumiset, joskus myös pelkkä onni tai erotuomareiden tuomiot. 

[Joose]

Tappiohan sieltä tuli. Mikä Joutsenien pelissä mättää vai täytyykö vain luottaa omaan pelitapaan ja odottaa tulosta? Hyökkäyspäästä tuntuu puuttuvan luovuus ja yllätyksellisyys. Palloa pidetään, mutta keskialueen pallottelusta tuntuu joukkueella olevan äärettömän pitkä matka boksiin. Päivän pelissä keskityttiin lähinnä syöttelyyn. Muutama hyvä pystyjuoksu tuli, mutta viimeistely ontui. Montero & Routeledge -kaksikko vaikutti sähäkämmältä ja vaarallisemmalta kuin Ayew toisella puolella. Gomis tuntuu menettäneen kliinisyyttään ja vaarallisuuttaan alkukaudesta muutaman viime pelin perusteella, tänään taas pari turhaa kaatumista / rankkkarin kalastelua. Tietenkään ei tule heittää kirvestä kaivoon, kyllä mies osaa maaleja tehdä.

Hyökkäykseen tai keskikentälle ei ainakaan allekirjoittaneen mielestä ole heittää ketään pelastajaa penkiltä. Sigurdssonin soisi ottavan lisää roolia hyökkäävänä keskikenttämiehenä, tilanteiden luojana. Ehkäpä Ederiä pitäisi kokeilla avauksessa?

[swansea]

                                                     7.11.2015 Norwich-Swansea 1-0
Fabianski; Taylor, Williams, Fernandez, Naughton; Shelvey, Ki; Montero, Sigurdsson, Ayew; Gomis

Ottelutapahtumista ei ole paljon kerrottavaa. Ensimmäisen puoliajan Swansea piti palloa saamatta aikaiseksi yhtään maalipaikkaa. Toisella puoliajalla Norwich meni johtoon kulmapotkutilanteesta. Päästetty maali oli tyypillinen epävarmalle joukkueelle. Kun Sigurdsson kadotti vartioitavansa, Fabianski ylireagoi siihen ryntäämällä pois maalilta. Tähän taas ylireagoi Shelvey, joka juoksi maaliviivalle ja jätti oman miehensä vartioimatta. Maalin jälkeen olisi voitu lähteä suihkuun, koska Swansean peliin ei tullut minkäänlaista muutosta. Taas täysin ansaittu tappio. Ei voi syyttää loukkaantumisia, ei huonoa onnea, ei tuomariratkaisuja. Peli ei vain kulje millään tavoin. Tämä jos mikä on valmentajan ratkaistava.

Viimeisestä kahdeksasta ottelusta on tullut niin turtunut olo, ettei tappio sinällään tuntunut pahalta. Kaikesta huolimatta joukkue on niin hyvä ja sarjassa on tällä kaudella niin monta huonompaa joukkuetta, etten voi edelleenkään uskoa putoamiseen. Mutta kun luin, mitä Monk oli ottelun jälkeen puhunut, alkoi todella huolestuttaa. Monkin mukaan ensimmäinen puoliaika oli mennyt suunnitelmien mukaan. Itse asiassa kaikki olisi mennyt hienosti ilman henkilökohtaista virhettä vartioinnissa. Lähtökohta oli hänen mukaansa ollut, että joukkue odottelisi kärsivällisesti, milloin tulisi se maalipaikka, jolla hoidettaisiin voitto kotiin. Siis mitä?

Haluaisin muistuttaa valmentajaamme muutamasta asiasta. Jos joukkue lähtee voittamaan otteluita ratkaisemalla yhdestä tai kahdesta maalipaikasta, puolustuksen pitäisi olla betonia. Kuitenkin jokainen vastustajan erityistilanne on Swansea vastaan mahdollinen maalipaikka. Turha mennä väittämään, että maali syntyi henkilökohtaisesta virheestä, jos sama toistuu ottelusta toiseen. Luultavasti pelaajat itsekin ovat alkaneet jo pelätä jokaista erityistilannetta. Toinen pelko iskee keskikentällä. Koska Monk on päättänyt, että keskimmäiset keskikenttäpelaajat pelaavat rinnakkain, se tarkoittaa sitä, ettei kumpikaan ole varmistamassa toista. Niinpä pallonmenetyksiin ei ole varaa. Niinpä syöttöjen pitää olla takuuvarmoja. Niinpä kumpikaan ei uskalla nousta tukemaan kunnolla hyökkäyksiä. Lopputulos on se, että Ki ja Shelvey (kyllä, he ovat joukkueen parhaimmat keskustan pelaajat, mutta ainakaan tällä systeemillä he eivät kykene pelaamaan yhdessä) hallitsevat mestarillisesti keskiympyrää.

Senkin vielä voisin hyväksyä, että voittoja ei tule, jos peli näyttäisi edes joltain. Totta on, että nautin pelistä, jossa palloa liikutetaan koko joukkueen voimalla. Mutta silloin pitäisi kyllä pelaajienkin liikkua. Ja sillä pallon liikuttelulla pitäisi olla jokin muukin tarkoitus kuin se, ettei pallo ole ainakaan vastustajalla. Yhtä hyvin voisi potkia pallo jokaisessa tilanteessa kauas katsomoon. "Odotellaan kärsivällisesti, että vastustaja tuskastuu ainaisiin rajaheittoihin, ja silloin me isketään ja tehdään siitä yhdestä paikasta maali." Monk, jos et ymmärrä, mistä hyökkäyspelissä on kyse, ole nöyrä ja anna se jollekin pätevämmälle hoidettavaksi (tosin hyökkäyspelin valmennuksesta vastaa kuulemma Beattie, joten eipä ainakaan nimi herätä toiveikkaita tuntemuksia).

Onneksi on maajoukkuetauko. Tosin yleensä Swansea on menettänyt otteensa juuri maajoukkuetaidolla. Ehkä on vain parasta antaa omankin pään levätä. Joka tapauksessa Swansea on hieno joukkue jne.

[Joose]

Huhhuh. Luojan kiitos saatiin tasuri kaivettua, tiukalla oli. Huolestuttava tulos, vastassa kuitenkin oli (alkukauden perusteella) yksi liigan heikoimmista joukkueista. Propsit Monkille Ederin peluuttamisesta avauksessa, vielä jos ilman Shelveytä kokeiltaisiin. Vaikka mies tekikin tänään maalin, mutta rangaistuslaukaus on mitä on. Valitettavasti kerkesin itse katsomaan vain toisen puoliajan, eikä se näyttänyt ollenkaan hyvältä. Bournemouth pyöritteli palloa, eikä samanlaista munaravia kuin (tilastojen ja foorumin perusteella ainakin) ensimmäisellä puoliajallla ollut. Pallonhallinta 38-62 vierailijoille.. No mutta hei, Joutsenilla on saman verran pisteitä kuin Chelsealla! Jos olisi viime kauden lopussa sanottu tämä fakta niin olisi ollut vaikea uskoa.

Mitäs foorumistit mieltä (jos Swanseasta kiinnostuneita nyt niin montaa on..) pitäisikö Monkin lähteä ostoksille tammikuussa? Joukkue on kuitenkin paperilla ihan riittävä, mutta tulos puuttuu. Toisiko joku uusi vahvistus virtaa vai pitäisikö vain jatkaa samalla ringillä luottaen omaan pelitapaan?


Ps. Odottelen jälleen erinomaista analyysiä swansealta!

[swansea]

                                                                  21.11.2015 Swansea-Bournemouth 2-2
Fabianski; Taylor, Williams, Bartley, Naughton; Britton, Ki,; Ayew, Shelvey, Routledge; Eder

Monkin neljä virhettä:

Maajoukkuetauolla Monk sanoi, etteivät joukkueen ongelmat johdu pelitavasta. Täysin väärä päätelmä, pelitapa on suurin ongelma. Hyökkäyspäässä peli on ollut sekaisin jo pidemmän aikaan, mutta nyt myös puolustaminen on samaa tasoa. Ja jos tähän vielä liittää sekasortoisen keskikentän, ei voi kuin ihmetellä valmentajan puheita. Eilisessä ottelussa Britton oli ensimmäistä kertaa tällä kaudella avauksessa. Hän jos kuka olisi voinut liittää puolustuksen hyökkäykseen ja hyökkäyksen puolustukseen. Mutta eipä hän päässytkään pelaamaan omaa peliään, koska Monk olijääräpäisesti määrännyt keskikentän kaksikon pelaamaan rinnakkain. Britton oli täysin hukassa. Toisen maalinsa Bournemouth teki juuri siitä puolustuksen ja keskikentän aukosta, jonka Britton on aiemmilla kausilla tilkinnyt. Missä hän oli nyt? Juoksi paikalle kolme sekuntia sen jälkeen, kun laukaus oli maalissa. Ei hänellä ollut mitään mahdollisuutta ehtiä paikkaamaan aukkoa enää sen jälkeen, kun vastustajat olivat juosseet keskikentän läpi. Se oli kammottava maali, paljon pahempi kuin että maalivahti olisi hörpännyt keskityksen omaan maaliin, koska se paljasti täysin sen, miten haavoittuvainen Swansea pelisysteemi on. Samanlaisia maaleja olisi voinut tulla vaikka kuinka monta.

Toinen virhe oli ilmoittaa, että pelisysteemin sijasta päästetyt maalit ovat johtuneet henkilökohtaisista virheistä. Se on varmin tapa aiheuttaa henkilökohtaisia virheitä. Ja kuinka ollakaan, ensimmäinen maali syntyi, kun Bartley (jonka taso ei valitettavasti taida riittää ylimmälle tasolle) potkaisi puolustusalueella pallon päin Kin vartaloa. Ja kapteeni Williams vastasi haasteeseen syyllistymällä jatkuviin henkilökohtaisiin virheisiin. Entä mitäpä mieltä Monk on siitä toisesta maalista? Kuusi Swansean pelaajaa seisoo rangaistusalueen rajan molemmin puolin. Vastustajan pelaaja seisoo pallo  jalassa rangaistusalueen kulmauksessa ja odottelee, milloin joku juoksee puolustuksen keskelle. Totta, kukaan ei tehnyt henkilökohtaista virhettä. Kun ei liiku, ei tee virheitä. Ja vieläkö Monk kehtaa väittää, ettei pelitavassa ole mitään ongelmaa? Tappio vältettiin pelkästään Ayew'n kantapään ansiosta. Ensin hän pisti pallon kantapäällä maaliin, ja sitten hän kaatui rangaistualueella, kun puolustaja oli astunut hänen kantapäälleen (tosin näytti kyllä siltä, että hän olisi kompastunut omaan kantapäähänsä). Yleensä kantapää yhdistetään heikkoon kohtaan, joten ehkäpä jatkossa ei kannata laskea vastaavanlaisen onnen varaan.

Kolmas virhe oli avauskokoonpano. Tietenkin huonojen esitysten jälkeen pitää pelaajiakin vaihtaa, mutta mitä järkeä on pistää kentälle neljä pelaajaa, joille ei ole aiemmin annettu juuri ollenkaan peliaikaa? Eikö alkukauden aikana olisi kannattanut vähentää tiettyjen pelaajien kuormitusta ja ajaa muita pelaajia pikku hiljaa pelirytmiin mukaan? Samoin voi kysyä, missä ovat Amat ja Tabanou? Amat kuului viime vuonna Espanjan 21-vuotiaitten maajoukkueeseen. Mitä on tapahtunut, kun Bartleyn tapainen pelaaja on ajanut Monkin papereissa hänen ohitseen? Ja Tabanou on oman ihmettelynsä jo esittänyt toimittajille. Eilen avauskokoonpano oli varsin brittiläinen (paitsi ettei Wales oikeasti kuulu sinne): Taylor, Williams, Bartley, Nauhgton, Britton, Shelvey, Routledge. Kun joukkoon vielä lisätään brittikolholta vaikuttava Eder, siinähän alkaa olla kasassa sopiva runko Championshipiin.

Neljännen virheensä Monk teki ottelujen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa. Älä koskaan arvostele faneja, älä edes vihjaa siihen suuntaan. Onko se tosiaan katsojien vika, jos peli näyttää hirvittävältä? Ja jos fanit osoittavat närkästymistä, siihen on todella syytä. Tai ehkä Monk on tosiaan yhdessä asiassa oikeassa: Swansean pelitavassa ei ole mitään vikaa. Kuitenkaan se, miten Monkin joukkue pelaa, ei ole Swansean pelitapa. Ei ole ollut yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Toschack sen aloitti. Martinez sen palautti ja jalosti. Rodgers, Sousa (vaikka peluuttikin joukkuetta liian puolustavasti) ja Laudrup sitä  jatkoivat. Ja Monk on sen nyt romuttamassa. Ennen Martinezia Jackett nosti Swansean alimmasta divisioonasta. Hän sai kuitenkin potkut, koska ei peluuttanut joukkuetta fanien haluamalla tavalla. Eilisen ottelun jälkeen fanit huokailivat, että kunpa mekin pelaisimme kuin Bournemouth. Nuo kommentit kertovat kaiken.

Monkilla on ollut tarpeeksi aikaa muuttaa peli-ilmettä. Mitään ei ole tapahtunut eikä minkäänlaista muutosta ole näköpiirissä. Jos valmentaja ei huomaa, missä ongelmat piilevät, tai jos hän ei vain suostu niitä huomaamaan, hänen keinonsa ovat katsotut. Fanien yleinen mielipide on, että vaikka Monk on hieno mies, hänen olisi syytä astua syrjään. Ehkäpä kaksosetkin haluaisivat, että isä olisi useammin kotona.