Kaiserslautern ja talous, nyt kai jo uskaltaa sanoa, että tunnelin päässä näkyy valoa (ja se ei ole vastaan tuleva juna huom.). Muutama viikko sitten seura sai ehdollisen lisenssi Dritteen myös ensi kaudelle, ja se ehto oli että rahaa on tultava sisään ja mieluiten heti. Neuvotteluja luxemburgilaisen liikemiehen
Flavio Beccan (wikipedia) kanssa oli käyty jo aiemmin, mutta nyt tilanteeseen tuli luonnollisesti uutta eloa. Beccan ehtona oli, että johtokunnan puheenjohtajan Michael Littigin piti erota. Ratkaisun hetket olivat käsillä pari viikkoa sitten kun johtokunta kokoontui tekemään päätöstä asiasta. Pitkälle iltaan kestäneen kokoustamisen lopputulos oli kuitenkin hieman yllättävä: Littig oli saapunut paikalle mukanaan sopimus, jossa paikalliset raharikkaat ostavat seurasta 10% 3 miljoonan hinnalla. Tähän myös päädyttiin ja Becca näytti olevan ulkona kuvioista.
Tuo sopimus otettiin hieman ristiriitaisin tuntein vastaan. Moni tuntui olevan helpottunut, että isoa osaa seurasta ei kaupattukaan jollekin hieman tuntemattomalle ja motiiveiltaan arveluttavalle
ulkomaalaiselle, vaan kuvioihin astui useampi paikallinen henkilö, joilla voisi kuvitella olevan muutakin motiivia kuin rahan tekeminen. Toisaalta varsin aiheellisesti kyseltiin, että missä kohtaa seuran arvoksi tuli 30 miljoonaa kun aimmin oli puhuttu yli 150 miljoonasta.
Tuossa aiemmin oli aloitettu myös uusi joukkorahoituskampanja. 6(?) vuotta sitten liikkeelle lasketut joukkovelkakirjat, Betze bondit, olivat erääntymässä ja koska rahaa niiden maksuun ei ollut, niin niille myytiin jatkoaikaa. Myös joukkorahoitussivusto Kapilendolle avattiin kampanja, jonka kautta kerättiin reilu miljoona euroa.
Asiassa tapahtuin yllättävä käänne viime viikolla. Tuo muutama miljoona ei tietenkään riittänyt vielä mihinkään, vaan tarvittiin lainaa. Seuralle rahaa lainannut Stuttgartilaisyhtiö Quattrex kuitenkin ilmoitti, että tuollaiset paikalliset pikkutekijät eivät heille riitä takeeksi vaan taustalle tarvitaan enemmän lihaksia. Becca oli takaisin kuvioissa. Loppu menikin sitten omalla painollaan, Littig ulos, Becca sisään, lisenssi taskuun ja kohti valoisampaa tulevaisuutta.
Tuon jälkeen on saanut lukea varsin positiivissävytteisiä kommentteja seuran puolelta. Mm. sellaisia, että rahan takia ei tarvitse luopua yhdestäkään pelaajasta, mikä on ihan hyvä alku kun muutama kuukausi sitten oltiin vielä siinä tilanteessa, että luovutaan suurinpiirtein kaikista pelaajista. Stadion on tietysti edelleen murheenkryyni: Becca haluaisi ostaa ja tonttimaata ympäriltä samalla, mutta kaupunki ei haluaisi sillä hinnalla myydä, mutta kaupunki ei tietysti haluaisi stadionia pitääkään ja Becca ei toisaalta haluaisi juuri enempää maksaakaan kun kuka nyt haluaisi maksaa ylisuuresta jalkapallostadionista pikkukaupungissa keskellä maaseutua. Eiköhän sekin ratkea tässä lähitulevaisuudessa.
Lauantaina on Verbandspokalin finaali ja maanantaina (hyväntekeväisyys)ottelu Bayernia vastaan. Kas kummaa liput ovat muuten menneet melkoisen hyvin kaupaksi vaikka muuten seura kärsinyt melkoisesta yleisökadosta muutaman viime vuoden aikana.