Eri mieltä. Hän ei osaa arvostaa jalkapalloa ollenkaan, vaan kyseessä on pelkästään gh-tyyppi, jolle riittää, että kentällä kirmaa kuuluisia tyyppejä. Jalkapallo ei tällaisille urheilulajina anna yhtikäs mitään.
Tämä tässä jalkapallokulttuurissa on naurettavinta. Keksitään typerä "mieshuoraus" termi ja jaotellaan sen avulla jalkapalloystävät kahteen eri lahkoon. Oikea uskoiset (suomifutista palvoaviin) sekä mieshuorat. Sitten mätkitään jollakin foorumilla kärjistettyjä ja provosoivia kommentteja toisten mielipiteistä. Mielipide asiahan se on, mistä tykkää. Joku voi saada nautintoa seuraamalla ulkomaalaista futista, jossa nyt sattumoisin pelaa kuuluisia pelaajia. Sekin on oma tarinansa, että miksi ja miten Messi, Ronaldo yms. ovat kuuluisia. Ehkä potkutaidoilla on oma osansa siihen. Mutta se taitaakin olla joillekkin syntiä seurata heidän otteitaan ja se tässä kaikista huvittavinta onkin. Tuntuu, että tällä pahimmalla suomifutiskansalla on vääristynyt kuva suomalaisen jalkapallon tasosta. Hehkutetaan vuonna 2012 että Jari Litmanen on maailman paras pelaaja. Osittain se kertoo jo oman osansa siitä, millä tasolla suomifutis on. Miehen parhaista hetkistä on 15 vuotta ja osa edelleen kehuu Litin dominoivan Veikkausliigassa. Silti samalla hehkutetaan veikkausliigan tasoa. Litmasella kun ei ole toviin ollut asiaa suuremman jalkapallomaan pääsarjaan. Tottakai ajatus on hieno; käydään katsomassa kotimaista - saa lipputuloja ja tuetaan sen kautta seuroja. Mitä enemmän seurataan kotimaista sarjaa sitä enemmän sitä uutisoidaan - sitä enemmän nousee junnujenkin kiinnostus.
Itse olen nauttinut, kun on tullut seurattua ulkomaalaista futista. Barcelonan peleissä nähdään tällä hetkellä hienointa futista. (oma mielipide) Tottenham kiinnostaa näin muuten melko paljon. Näitä joukkueita seuraamalla oon ylipäänsä edes kiinnostunut jalkapallosta. Jännä juttu, että joku voi toisen puolesta sanoa, että jalkapallo ei anna tälläisille (Mieshuorille) yhtään mitään.
