Petri Vuorinen - Kollektiivinen pallonhallintaprosessi

[winnie]

Mielenkiintoista. Vuorisen kommentit tähän?

[Pelle-Wermanni]

Mielenkiintoista. Vuorisen kommentit tähän?

Samat jo kolmatta vuotta:

- Vuorinen 12.5.2016: Yleensä pitää luoda jonkin verran paikkojakin maalin tekemiseen. On totta kai hyvä, jos onnistuu yhdestä maalipaikasta, mutta se harvoin menee niin. Tänään ei luotu niitä tarpeeksi
- Vuorinen 12.9.2016: Viimeisellä kolmanneksella pitää vielä parantaa paljonkin. Mieluummin kuitenkin muutama hyvä paikka kuin kymmenen huonoa
- Vuorinen 31.5.2017: Ensimmäinen puoliaika oli meillä hyvin kontrollissa, joskin olisi pitänyt pystyä luomaan muutama vaarallisempi paikka. [...] Jos meinaa voittaa pelejä, vaan pelin pitää jatkua toisellakin jaksolla parempana. Tänään se ei jatkunut. Pitää pystyä parempaan.
- Vuorinen 29.7.2017: Meillä oli tänään pallonhallinta, mutta emme onnistuneet murtautumaan heidän linjansa taakse ottelun aikana.
- Vuorinen 25.3.2018: Pystyimme avaamaan peliä, mutta emme päässeet välttämättä niin vaarallisille paikoille.
- Vuorinen 19.5.2018: Paikkoja ei tänään ollut niin montaa, mutta niistä, mitä loimme, pitää tällaisissa peleissä tehdä maali
- Vuorinen 3.8.2018: Paikkoja ei juuri tullut ja siinä meillä on kehitettävää toiseen peliin.

Vuorinen 31.8.2018: ”kun meillä on pallo, meidän pitää löytää keinot, miten pääsemme lähemmäs ja murtautumaan maalipaikoille”

[winnie]

Samat jo kolmatta vuotta

Olisi pitänyt tarkentaa, Vuorisen kommentit liittyen noihin päästettyihin maaleihin.

[sonny burnett]

Kiitos

Ihan vakuuttavaa evidenssiä. Hieman vaikeastitulkittava tilasto siinä mielessä, että johtoon mennyt tai pelin tasoittanut vastustaja antaa usein mielellään pallonhallinnan vastustajalle.

Ja toisaalta yli 70% hallinnalla ei ole mahdollista hävitä pelejä.  

[Pelle-Wermanni]

Ja toisaalta yli 70% hallinnalla ei ole mahdollista hävitä pelejä.  

Tästä olenkin antanut ajoittain Petelle kiitosta. Kun pitää palloa koko pelin itse, tasapelipiste on varma

[Pelle-Wermanni]

Hieman vaikeastitulkittava tilasto siinä mielessä, että johtoon mennyt tai pelin tasoittanut vastustaja antaa usein mielellään pallonhallinnan vastustajalle.

Tää on totta. Vepsun kohdalla ei tosin näiden kolmen kauden datassa ole korrelaatiota Vepsun tappiollaolominuuttien ja Vepsun pallonhallinta-prosenttien välillä. Kertonee kai siitä, että Vepsu on pyrkinyt ottamaan pallonhallinnan pelitilanteesta riippumatta aina, kun on pystynyt.

Vuorisella on kaunis ajatus siitä, että peli on kontrollissa, kun itse pitää palloa. Ja itsekin ehdottomasti kannatan mielummin pallon syöttämistä kuin roiskimista. Mutta näin kolmannen ”pimputtelu”kauden loppumetreillä toivoisi, että pallonhallintaprosentin ja tuloksen välille saataisiin vihdoin positiivista korrelaatiota. Samojen asioiden jankkaaminen kyllästyttää itseänikin

[sonny burnett]

Saisitko lisättyä laukaukset molempiin suuntiin tuohon tilastoon?

[L-Val.]

Eli tiedossa on ensi kaudella tuplamestaruus ja seuraavana vuonna kaksi kierrosta sieniliigan karsintoja? Kelpaa

Ei vaan ei se pelaaminen siitä yhtään sen ihmeellisemmäksi oikeasti enää kehity vaan jatkaa hyvin samanlaisena turhauttavan junnaavana pimputteluna.

[Pelle-Wermanni]

Saisitko lisättyä laukaukset molempiin suuntiin tuohon tilastoon?

Periaatteessa saisin, mut laukausten määrää tärkeämpi olis laukausten paikka ja laatu, ja niitä mulla ei oo tilastoituna (”gold zone”-laukausten määrät toki löytyis kausilta 17-18).

Ei vaan ei se pelaaminen siitä yhtään sen ihmeellisemmäksi oikeasti enää kehity vaan jatkaa hyvin samanlaisena turhauttavan junnaavana pimputteluna.

On tossa kuitenkin vähän kehitystä tapahtunu kaudesta 2017. Enää ei oo pelkkää omassa päässä pimputtelua vaan selvästi monipuolisempaa peliä ainakin yritetään

[Jonatan]

Loistava tuo PW:n tilasto pallonhallinnan ja VPS:n tulosten välillä. Tällaiset on forumin parasta antia. Tuo tilasto on todella mielenkiintoinen, kun kuitenkin tällä kaudella on ollut selkeästi nähtävissä vahva positiivinen korrelaatio pallonhallinan ja sarjasijoituksen välillä eli eniten palloa hallitsevat joukkueet löytyvät sarjataulukon kärjestä.

[taddei]

Lahti-ottelun toisen puoliajan kaltaista peliä enemmän jatkossa, niin Pete saa jatkaa puolestani vielä ensi kaudellakin.

[Carsten Tancker]

Mielenkiintoista settiä Vepsun valmennuksesta tuossa Sebastian Sorsan rakkaudesta lajiin VPS-jaksossa. Suosittelen katsomaan.

[Pelle-Wermanni]

Vuorisen "pimputtelu"-Vepsun aikaiset (kaudet 2016-2018) 11 ottelun liukuvat pallonhallinta-%- ja pistekeskiarvot:



Oheinen ehkä vähän visualisoi sitä, että Vepsulla ei ole ainakaan positiivista korrelaatiota pallonhallinta-prosentin ja tuloksen välillä. Huolestuttavinta tässä on varmaan se, että pallonhallinta-prosentin ja tuloksen välinen yhteys on ollut kauden 2017 ensimmäinen kolmanneksen jälkeen täysin käänteinen. Samaa pelitapaa ei vaan voi jatkaa enää kaudella 2019.

[Pelle-Wermanni]

Sama trendi näkyy hieman vähemmän selvästi Vuorisen Vepsun syöttötarkkuuden ja tarkkojen syöttöjen määrän suhteessa tulokseen (=pisteisiin).

Vepsu on saanut kerättyä korkean pistekeskiarvon yleensä silloin, kun syöttötarkkuus on ollut hieman heikompi (eli ei "liian hyvä"). Tämä on tietysti lähtökohtaisesti outoa, mutta toisaalta täysin luonnollista, kun huomioidaan Vepsun pelitapa. Mitä enemmän VPS harrastaa helppoa alibisyöttelyä hyvällä prosentilla pallokontrollin vuoksi, sitä korkeammaksi syöttötarkkuus nousee. Samalla peli menee liian riskittömäksi, eikä siten tuota voittoja.


Tarkkojen syöttöjen määrä taas näyttää suunnilleen samalta kuin pallonhallintatilasto, kuten olettaisikin. Kun VPS pelaa rohkeampaa ja riskialttiimpaa hyökkäyspeliä, syöttötarkkuus pienenee ja tarkkojen syöttöjen määrä vähenee, mutta toisaalta hyökkäyspeli tuottaa enemmän voittoja.


Näiden kuvien sisällössä ei mitään uutta kenellekään, mutta laitoinpahan nyt tänne, kun dataa on jo lähes kolmen täyden kauden verran, eikä Vuorisen ajama kollektiivinen pallonhallintaprosessi ole vieläkään tuottanut tulosta silloin, kun se toimii hyvin (vaan pikemminkin silloin, kun se ei toimi).

Ensi kaudelle VPS toivottavasti harjoittelee koko talven aktiivisempaa hyökkäyspeliä, jolloin onnistuessaan Vepsun peli tuottaa keskimääräisesti ehkä noin 55-prosenttisen pallonhallinnan. Siihen pitäisi pystyä pallokontrollin sijaan jalkapallon pelaamiseen keskittyen, koska miehistön taso on kuitenkin keskimäärin ylempää keskikastia (ellei pelaajabudjettia jouduta pudottamaan liikaa).

[Hiiritin]

Näiden kuvien sisällössä ei mitään uutta kenellekään, mutta laitoinpahan nyt tänne, kun dataa on jo lähes kolmen täyden kauden verran, eikä Vuorisen ajama kollektiivinen pallonhallintaprosessi ole vieläkään tuottanut tulosta silloin, kun se toimii hyvin (vaan pikemminkin silloin, kun se ei toimi).

Asiasta en mitään tiedä, mutta uteliaisuudesta kysyn silti. Eikö ole mahdollista, että Vuorisen pelitapa nimenomaan toimii silloin, kun syöttöprosentti on hieman huonompi? Eli silloin, kun VPS on huonompi joukkue (ja todennäköisesti häviää pelin) tekisi vastustaja jotain sellaista, joka pakottaa Vepsun alibisyöttelemään (hyvällä syöttöprosentilla). Hyvä syöttöprosentti ei näin olisi merkki Vuorisen hakeman pelitavan onnistumisesta, vaan päinvastoin seuraus siitä, että asiat kentällä ei mene halutulla tavalla.

[Pelle-Wermanni]

Eikö ole mahdollista, että Vuorisen pelitapa nimenomaan toimii silloin, kun syöttöprosentti on hieman huonompi?

Tavallaan toki näin. On ehdottoman totta, että Vepsun peli toimii silloin, kun pallon kanssa ollaan rohkeampia ja yritetään vaikeampia ratkaisuja, jolloin syöttöprosentti väkisinkin jää hieman alhaisemmaksi. Usein Vuorinen kuitenkin valittaa pallokontrollin puutetta silloin, kun pallonhallintaprosentit ja syöttöprosentit ovat hieman alhaisemmat, vaikka peli olisi tuottanut tulosta. Tämän takia olen itse vetänyt johtopäätöksen, että korkea pallonhallintaprosentti ja syöttötarkkuus ovat sitä Vuorisen pelitapaa. Tällaisten pelien jälkeen Vuorinen on usein todennut, että peli oli hyvin kontrollissa, mutta ei vaan saatu palkintoa.

Eli silloin, kun VPS on huonompi joukkue (ja todennäköisesti häviää pelin) tekisi vastustaja jotain sellaista, joka pakottaa Vepsun alibisyöttelemään (hyvällä syöttöprosentilla).

Tämä ei pidä paikkaansa, koska Vepsulla on suurimmat pallonhallintaprosentit ja syöttötarkkuudet nimenomaan pistekeskiarvoltaan heikompia joukkueita vastaan. Eli lähinnä tähän alibisyöttelyyn vaikuttaakin se, että oletusarvoisesti heikompi vastustaja Vepsun pallonhallintafiksaation tuntien keskittyy vastahyökkäyspeliin ja antaa Vepsun pallotella vaarattomasti omalla alueellaan tai keskialueella.

E: tästä vanhemmasta tilastosta näkee vastustajan keskimääräisen pistekeskiarvon Vepsun eri pallonhallintaprosenteilla:

VPS ph-%	O	V	T	H	voitto-%	piste-ka	maalit/ott	pääst.maalit/ott	Keskim.vastustajan kauden piste.ka
<50%	11	7	2	2	64 %	2,09	1,18	0,73	1,40
50-55%	12	6	3	3	50 %	1,75	1,33	0,83	1,19
55-60%	18	5	5	8	28 %	1,11	0,67	1,00	1,34
60-65%	14	6	5	3	43 %	1,64	1,36	1,07	1,31
65-70%	21	6	7	8	29 %	1,19	1,29	1,38	1,15
>70%	7	1	6	0	14 %	1,29	1,43	1,29	1,27

Noista kahdesta alimmasta rivistä voi laskea, että Vepsulla on ollut suurin pallonhallintaprosentti (>65 %) ja pienin voittoprosentti (7/28=25 %), kun vastustajien pistekeskiarvo on ollut alhainen (1,18).

Itse vetäisin näistä sen johtopäätöksen, että Vuorisen hakema ideaalinen pelitapa ei vaan toimi. Paremmat vastustajat onneksi pakottavat Vepsun välillä rikkomaan pallonhallintakaavaa ja rakentamaan nopeita hyökkäyksiä, ja niissä VPS on ollut liigan paras koko tämän ajan (kiitos kuuluu mm. Hakolalle, Morrisseylle, Engströmille ja Vahteralle). Tälle kaudelle pelityyliä yritettiin muokata vähän monipuolisemmaksi, mutta aivan liian helposti joukkue vieläkin taantuu hidastempoiseksi alibisyöttelijäksi. Talven aikana näiden pimputtelukausien haamut pitää saada pelaajien selkäytimestä pois, jotta ensi kaudella voidaan oikeasti taistella jopa mitaleista

[Pelle-Wermanni]

Viimeisin kierrossykli eli 11 ottelun kuntopuntari:
http://www.veikkausliiga.com/tilastot/2018/veikkausliiga/joukkueet/?home_away=&stats_type=kuntopuntari&kuntopuntari_rounds=11&sort=P#stats-wrapper

Vepsu on kerännyt alle pisteen per peli (maalisuhde -8) ja vain Kemi ja Lahti jääneet taakse. Näiden 11 ottelun aikana VPS on kohdannut kaikki muut liigajoukkueet paitsi mitalitaistelijat RoPS:n ja Hongan (vastaavasti SJK ja Lahti kohdattu kahdesti).

Onko Petellä jotain selitystä sille, että kauden loppu menee katastrofaalisesti jo toista kautta putkeen? (Tänään toki oli ihan kelvollinen esitys, kun kerrankin panostettiin kunnolla puolustuspeliin)

[Jau]

Olisi kyllä hyvä analysoida tarkasti, että mikä tässä loppukaudessa menee reisille nyt jo toista kautta putkeen. Jos ensi kausi alkaa samanlaisella rekordilla niin se kaiken järjen mukaan tarkoittaa potkuja, joten en ihan ymmärrä miksi on hyväksyttävämpää vetää kauden lopussa näin.

[Lomillé]

Loppukesän siirtoikkunassa olisi ehdottomasti pitänyt paikata loukkaantumisia, ja jos sellainen olisi löytynyt, hankkia uusi maalivahti. Näihin ei talouden ehdoilla puututtu. Todella paljon on annettu peräpään materiaalilla tasoitusta loppukaudella.

[Pelle-Wermanni]

Todella paljon on annettu peräpään materiaalilla tasoitusta loppukaudella.

Toisaalta keskikentän ja hyökkäyspään materiaali on ollut kauden jälkimmäisellä puolikkaalla parempi kuin alkupuoliskolla.

[Komigenare]

Lokakuun linkit muistijäljiksi herran omaan ketjuun:

Puolituntinen SoundCloud-haastattelu (Radio Hietalahti)
Käsittelyssä mm. kuluneen kauden kiemurat ja katsellaan vähän tulevaankin.

Kymmenminuuttinen YouTube-hassutteluhaastattelu (VPSTV)
Kuuluu edustusjoukkueen jäseniä esittelevään Slämärisarjaan oletettuna tarkoituksenaan avata kunkin persoonaa.

[Pelle-Wermanni]

Viimeiset 12 ottelua. Petri Vuorisen VPS kerännyt vähemmän pisteitä kuin PS Kemi

http://www.veikkausliiga.com/tilastot/2018/veikkausliiga/joukkueet/?home_away=&stats_type=kuntopuntari&kuntopuntari_rounds=12&sort=P#stats-wrapper

[Kosmoksen Härkä]

Auge olis vapaana.

[taddei]

Ei Pete ole lähdössä minnekään. Prosessi huipentuu ensi kaudella putoamiseen.

[Jau]

Mut enemmän kuin Lahti!