Captain Hastings
 Poissa
|
 |
Vastaus #92 : 02.11.2015 klo 11:34:59 |
|
Pitkästä aikaa innostuin kirjoittelemaan tänne, niin pitkää viestiä pukkaa. Kirjailin hieman omia havaintoja ja ajatuksia menneellä kaudella kentällä käyneistä pelaajista. Virheitä saattaa löytyä.
Maalivahdit
Tomer Chencinski 12 ottelua – Ykkösmaalivahdiksi hankittu Tomer pelasi liigacupissa hyvin ja luotto mieheen oli kova. Veikkausliigan avauskierroksella sattunut loukkaantuminen keskeytti kauden heti alkuunsa ja aiheutti toimistollekin päänvaivaa. Mies oli 4kk sivussa palasi loukkaantumisen jälkeen ykkösvalinnaksi maalinsuulle. Luotettava maalivahti, jolle ei heikkoja pelejä/hetkiä sattunut. Jatkoon kiitos.
Ricardo Henrique Schuck Friedrich 17ott – Nuori brasilialainen arpa pestattiin kovaan paikkaan Chencinskin tuuraajaksi. Kukaan ei tiennyt kaverista yhtään mitään ja jännityksellä odotettiin onko arvassa voittoa. Aivan jackpottia ei tullut, mutta sympaattinen Ricardo oli kuitenkin voittoisa arpa. Erityisesti jalalla pelaaminen sekä reaktiotorjunnat olivat vahvuuksia. Pari lapsusta sattui kauden aikana, mutta jokatapauksessa mies täytti paikkansa erinomaisesti. Jos ei Tomer jatka, niin sitten Ricardo.
Ville Iiskola 4ott. – Hätäavuksi hommattu Iiskola hoiti rutiinilla pelaamansa pelit. Interiä vastaan joutui kaivelemaan palloa toistuvasti verkosta, mutta silloin sekasortoisessa tilassa ollut puolustus ei paljon apuja tarjonnut.
Harri Nykänen – Tuli kahdesti vaihdosta kentälle. Kauden avauspelissä HJK:a vastaan Nykänen joutui liian kovaan paikkaan liian nopeasti. Toinen sisääntulo Pietarsaaressa sujui paremmin ja siitä voitto taskuun.
Puolustajat
Jarkko Lahdenmäki 20(5vaihdosta sisään) ottelua – Euro-Japi ei vakuuttanut oikein missään vaiheessa kautta. Liekö edelliskauden tärsky vielä vaikuttanut, mutta taantumusta oli havaittavissa. Alkukauden kolmen topparin sapluuna ei toiminut ollenkaan, jonka jälkeen Japi tipahti penkille. Sittemmin pelasi oikeaa pakkia, mutta ei mies ominaisuuksiltaan sinne istunut, vaikkakin pelasi pakkina muutaman kelpo pelin. Kosketus on louhikkoinen ja pallolliset ratkaisut kestävät turhan pitkään. Ylöspäin Japilla ei löydy annettavaa. Mielenkiintoista seurata mitä tuleva kausi tuo tullessaan. Europeleissähän mies on taattua avauslaatua.
Janne Saksela 27 ottelua, 1 maali, 7 syöttöä – Laitapakkina seuraan saapunut Saksela pelasi tällä kaudella parhaat pelinsä laiturina. Jalka liikkui siihen malliin, että vastustajista pääsi ohi ja keskitykset löysivät kohdepelaajia. Maaleja odotin Sakselan painavan muutaman enemmän, mutta tällä kertaa näin. Tyytyväinen voi olla, että mies sai pelattua kauden ilman isompia loukkaantumishuolia. Jos ulkomailta ei tärppää, niin toivottavasti jatkaisi.
Juha Pirinen 31 ottelua, 5 maalia, 2 syöttöä – Kannattajien suosikiksi noussut Pirinen pelasi loistokauden. Laiturina oli tehokas ja pakkina varma. Mutulla sanoisin, että hankki todella paljon erikoistilanteita tekemisellään. Puoli kautta pakkina vedellyt Pirinen oli palloseuran toiseksi paras maalintekijä. Onnistunut hankinta ja mahtavaa, että jatkaa joukkueessa.
Ville Saxman 33(31) ottelua, 1 maali – Monipuolinen herrasmiespelaaja, josta on kehittynyt luotettava laitapakki molemmille laidoille. Hoitaa oman ruutunsa aina takuuvarmasti, hieman tehoja ylöspäin toivoisi lisää, sillä edellytyksiä onnistumisille on olemassa. Jatkosopimusta toivotaan.
Faith Friday Obilor 30 ottelua, 2 maalia – Veikkausliigan paras puolustaja 2015. Neljä kautta Rovaniemellä viihtynyt Obilor on ollut koko tuon ajan puolustuksen kulmakivi. Puolustajana huippuluokkaa, voittaa kaksinkamppailut sekä ilmassa että maassa. Tästä kaverista on vaikea olla pitämättä. Kaikkea hyvää jatkoon, kun Rovaniemi erittäin todennäköisesti jää taakse.
Abdou Jammeh 30 ottelua, 1 syöttö – Alkukankeuden jälkeen tasonsa löytänyt Jammeh pelasi hyvän kauden. Kova taistelija sekä taklaaja, joka harvoin yrittää temppuja joita ei osaa. Vähät varoitukset osoittavat, että pelaa fiksusti puolustuksessa. Onnistumiset erikoistilanteissa olisivat mukava lisä jatkossa. Toivottavasti jatkaa.
Keskikenttä
Antti Okkonen 30 ottelua, 1 syöttö – Joukkuepelaajan prototyyppi kapteeni Okkonen johti joukkueen peliä tutusti keskikentän pohjalta. Okkosen kausi käynnistyi hieman hapuillen joukkueen mukana. Paikka kentällä vaihteli puolustuksesta keskikentälle. Pelin parantuessa Okkonen pelasi totutusti keskikentällä. Okkonen on koko RoPS-taipaleensa ollut johtava pelaaja keskikentällä eikä tämä kausi ollut poikkeus. Tehot ovat jääneet vaisuiksi, vaikka miehen potkutekniikka ja pelisilmä mahdollistaisivat onnistumiset. Nimeä paperiin.
Mika Mäkitalo 32 ottelua 3 maalia, 3 syöttöä – Joukkueen kokeneimpia pelaajia ja tärkeä lenkki tilanteiden luomisessa. Tuntuu kuin mies olisi pelannut sinisessä jo vaikka kuinka kauan, vaikka takana on vasta kaksi sesonkia. Jatkoa on kuitenkin luvassa palloseuran käyttäessä option jo ennen kauden päätöstä. Miehen aloitettua opinnot Rovaniemellä on pitempikin yhteissävel mahdollista ja toivottavaa.
Tomas Hradecký 21(2) ottelua, 1 maali – Puolustavan keskikenttäpelaajan vastuu väheni kauden edetessä. Täytti yleensä paikkansa kohtuudella tekemällä näkymätöntä ja pyyteetöntä työtä keskustassa. Kauden kohokohta oli hieno maali HIFK:ta vastaan vieraissa. Yleisilme miehen kaudesta jäi jotenkin vaisuksi. Optio taitaa olla jatkosta, saa nähdä miten käy.
Tramaine Stewart (4)ottelua – Kuulemme pitkään seurannassa ollut laitapelaaja saapui Eero Markkasen kanssa samalla ovenavauksella siirtoikkunan viimehetkillä. Ei saanut oikein minkäänlaista roolia ja miehen kyvyt jäivät täysin mysteeriksi. Optio löytyy, mutta vaikea sanoa löytyykö käyttöä, epäilen.
Olli Pöyliö 11(10)ottelua, 1 maali – Parikymppinen peluri tarvitsisi lihaa luiden ympärille, peliaikaa sekä onnistumisia ja itseluottamusta. Periaatteessa kaikki on kunnossa, mutta lopullinen läpilyönti odottaa itseään. Uran avausmaali sentään syntyi menneellä kaudella. Nähtäväksi jää mihin suuntaan Ollin tulevaisuus jalkapalloilijana on menossa. Jatko-optio taitaa löytyä.
Tommi Haanpää 7(5)ottelua – Kokoonpanotilanteen ollessa heikoimmillaan kaivettiin naftaliinista Santassa hienosti onnistunut TOMMII!! Mieheltä saatiin enemmän kuin odotettiin. Toisaalta odotukset olivat aikalailla nollatasoa. Pelasi ennakkoluulottomasti sen mitä pelata sai.
David Ramadingaye (4)ottelua - Loppukauden ehkä erikoisin hankinta. Keskustan pelaaja tuli neljä kertaa vaihdosta sisään tuomatta mitään näkyvämpää joukkueen peliin. Mahtaako sitten kopissa olla hyväkin pelaaja en tiedä. Jatkanee matkaa.
Moshtagh Yaghoubi 30(4)ottelua, 4 maalia, 5 syöttöä – Kevään pommi siirtomarkkinoilla oli Mosan siirtyminen sinisiin. Alkuun oli hässäkkää kentällä ja sen ulkopuolella, mutta niiden jäätyä taakse mies oli erittäin tärkeä osa joukkuetta. Taitoa, asennetta ja itseluottamusta löytyy epäsuomalaiseen malliin ja ne ovat miehen vahvuuksia. Voidaan sanoa miehen olevan vapaapotkuspesialisti, kun kolme osumaa tuli suorasta yrityksestä ja neljänteen otettiin seinä itselle muurista. Väliin tuli vapaapäiviä, jolloin mies tykkäsi kikkailla itsekseen pallon kanssa menetykseen saakka. Jos mies saa itsestään irti joka ilta sen mitä annettavissa on, voi odottaa menestyksekästä uraa jalkapallon parissa. Toivottavasti ei enää veikkausliigassa pelaa, onnea jatkoon. Vuoden keskikenttäpelaaja veikkausliigassa.
Hyökkääjät
Jean Fridolin Nganbe Nganbe (3)ottelua – Liigacupissa onnistui vakuuttamaan kannattajia hankintansa tarpeellisuudesta, mutta rouva fortuna ja polvivamma pilasivat kauden heti alkuunsa. Iloinen kamerunilainen nähtiin usein juhlimassa voittoa ja kiittämässä yleisöä kotipelien jälkeen. Ilmeisen pidetty persoona joukkueessa. Muutamat minuutit kauden viimeisissä peleissä olivat varmasti tärkeitä miehelle itselleen. Talven edesottamukset näyttävät jatkuuko ura napapiirillä.
Aleksandr Kokko 29(1)ottelua, 17 maalia, 1 syöttö – Jo neljä kautta Rovaniemellä ihastuttanut Kokko pelasi nappikauden. Maalikuningas, veikkausliigan vuoden pelaaja sekä hopea mitali, ei siinä kauas jääty täysosumasta. Kannattajien rakastama ”Boris” pysyi kunnossa ja teki maalien lisäksi paljon töitä pallottomana. Alkaa otteillaan olla jo aika lähellä RoPS-legendatasoa, jos ei sitä jo ole. Mahtavaa, että sopimus jatkuu.
John Oluremi William 11(1)ottelua, 3 maalia, 1 syöttö – Forumilla täystyrmäyksen saanut pallotaituri otti paikkansa vasemmalta laidalta eikä siitä luopunut. Esitykset kentällä johtivat myös takkien kahinaan kentän laidoilla. Olutremmi pystyy yksilötaidoillaan ohittamaan puolustajia ja luomaan tilanteita, mutta tekee myös pallottomana hyvin töitä alaspäin. Kohtuullinen viimeistelijä ainakin maalin läheisyydessä. Jos optio käytetään toivoisi vielä lisää tehoja jatkossa.
Simo Roiha 20(14)ottelua, 3 maalia – Peliaika ja maalimäärä puolittuivat edelliskaudesta, mutta Simon onnistumiset olivat tärkeitä. SJK kotona loppuratkaisu on vieläkin verkkokalvoilla. Loukkaantumiset häiritsivät ikävästi, kun miehelle olisi ollut roolia tarjolla. Simo on loistava maalintekijä, mutta muuten hieman turhauttava pelaaja. Laiturina ei ole oikein onnistunut ja yksinäisenä hyökkääjänä ei vain pärjää painikisoissa. Saisi mielestäni kuitenkin jatkaa.
Eero Markkanen (6)ottelua, 1 maali – Suuren kohun saatteleman Madridista Rovaniemellä saapunut kulttipelaaja sai kuntonsa mukaisia minuutteja ja teki yhden maalin. Sai osakseen kritiikkiä peliesityksistään ja osin aiheesta. Mediahuomio taisi olla merkittävin Eeron palloseuraan tuoma asia. Kokon pysyessä kunnossa ei Eerolle ollut tarjolla tällä kertaa enempää. Ura jatkuu lähes varmasti Ruotsissa – seurantaan.
Adeniyi Michael Ibiyomi 23(16)ottelua, 1 maali – Kannattajat välittömästi puolelleen saanut nigerialainen täsmähankinta hurmasi otteillaan. Liigacupin hallihöntsissä pallo löysi verkkoon mukavasti ja veikkausliiga urakin alkoi maalilla heti ensimmäisessä ottelussa. Target-tyyppisenä kärkipelaajana voitti mukavasti pääpalloja ja sai pelattua usein omille. Jyräsi kuin tankki vastustajia ja pääsi myös hyvin maalipaikoille, mutta potku- ja puskutekniikka olivat niin heiveröisiä, että aihetta tuuletuksiin ei syntynyt. Pelasi muutaman pelin Santassa, joissa olikin elementissään. Hieman alemmat sarjatasot ja intensiivinen heikkouksien harjoittaminen olisivat enemmän kuin ne kuuluisat isot jänismäärät. Optio on, käyttöä tällä tasolla ei.
Vilim Posinkovic 13(9)ottelua, 1 maalia – Vilim tuli liigacupin aikana näyttämään taitojaan ja onnistuikin vakuuttamaan sopimuksen arvoisesti. Veikkausliigassa homma ei enää toiminutkaan ja pikkuvammatkin haittasivat. Vastuun vähetessä mies päästettiin jatkamaan matkaansa, uusi osoite löytyi Kreikan divarista.
Valmennus
Juha Malinen – Hakkasi alkuun päätä seinään kolmen topparin systeemillä, joka liigacupissa toimi. Teki tarvittavia muutoksia ja homma alkoi toimimaan. Mielestäni ansaitsee myös krediittiä joukkueen hallinnasta, sillä melkoisia persoonia oli koppi täynnä. Kritiikkiä antaisin loppukauden peleistä, joissa Kokko ja Markkanen olivat yhtä aikaa kentällä. Jotenkin peli aina hajosi, kun keskikenttä menetettiin vastustajalle(pl.Lahti vieraissa). Intohimoinen valmentaja, joka on lisännyt kiinnostusta seuraan kansallisella tasolla.
Huikea sesonki kaikenkaikkiaan joukkueelta ja oli mahtava huomata yleisön lisääntynyt kiinnostus joukkuetta kohtaan. Jännityksellä odottaa uutisia, kun joukkuetta rakennetaan kohti tulevan kauden haasteita.
|
Äänestys
