Snoopy
 Poissa
|
 |
: 01.11.2015 klo 14:31:12 |
|
Jälleen ollaan uuden kauden kynnyksellä ja uudet ryhmät aloittavat toimintaansa. Moni vanha ikäluokka tietenkin jatkaa, mutta myös uusia pelaajia tulee rinkiin ja monet vanhatkin pelaajat saavat jälleen uutta kipinää harjoitteluun.
Nyt olisikin aika kaikkien seurojen huomioida maalivahdit ja heidän valmennus. Itse toivon, että jokainen ottaisi asiakseen miettiä mitä maalivahtien eteen voisi tehdä enemmän. Tällä hetkellä omassa seurassani puhaltaa tämän johdosta uusia tuulia, mitkä vaikuttavat erittäin hyviltä, toivottavasti tämä nyt jatkuu tällaisena ja mahdollisimman moni saisi mahdollisuuden päästä kunnon maalivahtivalmennuksen piiriin.
Maalivahtivalmennus tulee saada sisällytettyä myös aivan normaaleihin kenttäpeliharjoituksiin. Se ei ole vaikeaa, kunhan siihen kiinnittää huomiota hieman ja ottaa sen tavaksi.
Listaan nyt omia pääpiirteitä tämän suhteen mitä olen tässä vuosien saatossa huomannut.
Älä polta maalivahtia loppuun maalilla. Tämä on asia mikä tuntuu olevan niin vaikea ymmärtää. Kenttäpelaajille tämä on täysin itsestään selvää. Heille tulee antaa useampi pelipaikka mikäli halutaan, että he kehittyvät kenttäpelaajina tehokkaasti ja pelaaminen on mielekästä. Yhden pelipaikan junioria ei olekkaan, joten miksi myös maalivahdille ei suoda tätä mahdollisuutta. Suurin asia tässä on se, että maalivahti haluaa olla maalilla. Toinen asia on, että heidän täytyy kyetä harjoittamaan jalkaa ja peliälyään. Mikäli maalivahti ei pärjää joukkueessanne kentällä niin löydät varmasti ryhmän missä hän pärjää? Maalivahdin tulisi harjoitella maalivahdin harjoitteita 75% ja kenttäpelaajan harjoitteita 75%, eli näin saamme ohjattua harjoittelua 1,5 kertaisen määrän. Nyt jokaisen joukkueen valmentajan tulisi miettiä miten tämä on mahdollista toteuttaa vai teettekö karhunpalveluksen pelaajalle jonka mahdollisuus monipuoliseen harjoitteluun pilataan jo heti alkuunsa. Jokaisen maalivahdin vanhemman tulisi kysyä tätä heti kauden alussa ja vaatia sitä tarpeeksi kaudella. Vuosi juniorin elämässä on paljon, varsinkin jos hän haluaa lopettaa sen takia, että ei enää nappaa…
Kehitä maalivahtia monipuolisena pelaajana. Tämä on äärimmäisen tärkeää, koska maalivahdin tulee olla ylimääräinen kenttäpelaaja. Nyt ei ole enää maalivahteja joiden ei tarvitsisi aktiivisesti pelata jalalla vaan joukkueet ovat ymmärtäneet että alakerran ylimääräinen kenttäpelaaja. Tätä on kuitenkin äärimmäisen vaikea maalivahdin oppia mikäli hän ei saa tarpeeksi jalalle laadukkaita toistoa ja hyvää valmennusta. Itseluottamus ei kasva, mikäli hän ei pääse oppimaansa harjoittamaan ja myös tekemään virheitä. Itse suosittelen, että peliharjoituksissa alakertaa kannustetaan ottamaan maalivahti useimmiten mukaan jalalla pelaamiseen ja että ratkaisuja haetaan muualta kuin roiskimalla pallo takaisin ylös. Maalivahti- ja vastuuvalmentajan tulisi mielestäni kysyä itseltään, että oletteko opettaneet miten peliä kierrätetään yhdellä, kahdella ja kolmella kosketuksella? Osaako maalivahti käyttää kierrätettävän pallon keskellä ennenkuin palauttaa pallon takaisin sille puolelle mistä kierrätys tuli ja mistä hän tietää koska tehdään pelin kierrättäminen samalle puolelle ja koska painottomalle puolelle? Jos kenttäpelaaja osaa ottaa ensimmäisen kosketuksen reippaasti vauhtiin, niin miksi maalivahdin ei tulisi osata? Miksi maalivahdin tulisi vain pysäyttää pallo itselleen eteen eikä nostaa omaa linjaansa reilusti?
Ennakoi. Asia mitä hyvin harva ymmärtää ottaa osaksi maalivahdin pelaamista. Siihen on joku syy miksi maalivahti pelaa ulkona maaliltaan. Toisille se on paljon muutakin kuin vain, että maalivahti peittää maaliltaan tarpeeksi suuren osa. Maalivahdin tulee olla tarpeeksi ulkona, jotten puolustuslinja ja maalivahdin linjan välinen etäisyys ei kasva liian suureksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää, että siihen voidaan peluuttaa vastustajan peliä ja se voidaan myös sulkea halutulla tavalla. Käsittelen tätä ikäänkuin ikkunana, jota maalivahti hallitsee sen mukaan kuinka paljon valoa halutaan päästää huoneeseen. Se ei toimi oikein mikäli ikkuna on täysin auki tai täysin kiinni ympäri vuorokauden. Jokaisen valmentajan tulee miettiä miten tätä halutaan käyttää omassa pelissään, mutta itse pyrin tällä siihen, että maalivahdille tulee mahdollisimman vähän torjuttavaa pelin aikana, tämä on yksi hyvä tapa saada palloa pelattua vastustajalta pois ilman, että pelaaja ei koskaan pääse laukausuun asti. On hyvin tärkeää, että pelissä puolustuslinja ei tipu liian alas, vaan että linjojen etäisyydet pysyvät oikeissa etäisyyksissä. Siksi maalivahdin tulee pystyä pelaamaan mahdollisimman korkealla ja pitää vastustajan hyökkäyslinjat tarpeeksi alhaalla. Mikäli maalivahdin ja puolustuksen linja kasvaa liian suureksi on siihen helppo pelata tai puolustuslinja tiputtaa oman linjansa liian alas ja vastustajan hyökkäyslinja pääsee nousemaan omaan peliinsä tarpeeksi ylös. Itse tahdon, että maalivahdit ovat tarpeeksi korkealla ja puolustuslinja tarpeeksi tiiviinä, että palloa pelattaisiin juuri pitkinä murtopalloina maalivahdin ulottuviin. Mikäli joskus ajoitta pallo pystytään pelaamaan maalivahdin yli (niinkuin näkyy myös usein ammattilaisetkin tekevän) niin mitä sitten. Itse muistan heittää ylävitoset pelin jälkeen tällaisen kaverin kanssa ja sanoa maalivahdille, että noita ei kannata muistella. Maalivahti kyllä oppii näistä ja liikkuuu sekä lukee pelaajaa eri tavalla seuraavalla kerralla.
Kehitä maalivahdin reaktio pelaamista harjoitteilla missä tempo on tarpeeksi kovat. On erittäin tärkeää, että maalivahti kykenee tekemään torjuntoja jotka perustuvat pelkästään reaktioon eikä suunnitelmalliseen torjuntaan. Tällä on selkeä ero ja koska pelipelataan nykyään hyvin paljon box:n sisään on suuri osa torjunnoista reaktioon perustuvia. Maalivahdeille täytyy myös pyrkiä opettamaan mahdollisimman hyvin reaktioon perustuvia torjunta sarjoja joita tulee nykyjalkapallossa paljon. Hyvä maalivahti pystyy torjunnan jälkeen nousemaan nopeasti ylös ja uuteen torjuntaan sekä kykenee tekemään tarpeeksi nopeita suunnanmuutoksia.
Pelinavaaminen jalalla ja heittämällä. Molempijalkaisuus on itselläni toiveissa aina kun puhutaan maalivahdeista +15v ja ammattimaalivahdin täytyy pystyä pelaamaan liikkeestä palloa niin vahvemmalla kuin heikoimmallakin jalalla. Itse maalipotkun tekemiseen riittää ihan vain voimakkaampi jalka, mutta useimmiten se onnistuu molemmilla jaloilla, koska pitkä avas maalialueen ulkopuolelta pienestä pallon liikkeestä tulee pystyä tekemään kummallakin. Suurin etu on siinä, että maalivahdin ei tarvitse tehdä korjaavaa liikettä esimerkiksi kierrättäessä vaan hän pystyy nostamaan pallon ilmaan oli prässin linja sitten mikä tahansa. Toinen etu on, että maalivahti pystyy avaamaan pallon oikean kierteen mukaisesti. Pallon kierteenlinja ei saisi olla suoraan sivurajan suuntainen, vaan niin, että pelaaja saa sen oikeansuuntaiseen liikkeeseen haltuun. Maalivahdin tulee pystyä avaamaan pallo maasta puolenkentänyli, oli kyseessä sitten mikä kenttäkoko tahansa, koska oikein opetettuna voima ja tekniikka kulkee pelaajan iän mukana ja pitkää avaamista ei tarvitse sen enempää huolehtia. Maalivahdin tulee osata avata lyhyelle tarkasti vasemmalla sekä oikealla jalalla, avata molemmilla jaloilla laakapallolla omalla kenttäpuolella, avata ilmassa omalle kenttäalueelle molemmilla jaloilla ja yli puolen kentän voimakkaammalla jalalla. Maalivahdin tulisi osata heittään voimakkaammalla kädellä kierre kahteen suuntaan, eli korkea tarkka ja pitkä laakaheitto juoksuun. Nämä ovat kuitenkin asioita joihin tulee alkaa kiinnittää huomiota jo nuoresta pitäen. Et opi näitä enää kun ikää on tarpeeksi, joten vaikka olisit muuten kuinka hyvä maalivahti tahansa niin itse valitsen maaliin pelaajan joka on myös monipuolinen jalalla.
Erikoistilanteet. Harjoittele niitä, esimerkiksi kulmapotkua, säännöllisesti. Pienessä maalissa maalivahdilla on ns. kolmen metrin alue johon hänen tulee aina tulla. Ei tulisi olla tilannetta milloinkaan, että pallo tulee kolmen metrin alueen sisälle ja maalivahti ei reagoi siihen. Tämän oppii vain harjoittelemalla ja toistoilla, uskalluksen kautta eikä peli ole oikea paikka harjoitella tätä. Isoon maaliin siirtyessä maalivahdin tulee hallita viiden metrin alue ja toisena isonmaalin vuotena maalivahdin tulee kyetä hakemaan keskityspallon rangaistuspilkulta asti. Nyt kun mennään isoon maaliin tulee oppimiseksi myös harkinta, varsinkin kun liikutaan viidenmetrin alueen ulkopuolelle, mutta mikäli maalivahti ei osaa tuota viiden metrin sääntöä, niin miten ihmeessä hän voisi oppia tulemaan tämän alueen ulkopuolelle? Usein valmentajat kuitenkin vaativat näitä asioita vaikka perusteet eivät ole niille rakennettuja. Yksi onnistuminen ei tarkoita vielä, että se olisi opittu asia, kymmenestä yhdeksän on ja toivomme, että se yksi epäonnistuisi pelaajalta…
Keskityspallojen merkitys kasvaa kun siirrytään isolle kentälle ja pelitaktisissa asioissa kiinnitetään huomiota juuri tapaan miten pallo pelataan maalialueen sisään. Maalivahdille se tarkoittaa käytännössä neljää tapaa:
1. Keskityspallo linjan eteen. Äärimmäisen vaikea pallo, koska kohde pelaaja juoksee maalivahdin linjan edestä/viistosta keskitettyyn palloon ja maalivahdin liike on eteen. Useimmiten tällainen pallo on tarkoituksen mukaisesta matala. Maalivahti valmentajan tulee löytää tähän tavat miten pallo siivotaan maalivahdin toimesta.
2. Keskityspallo linjan taakse. Yleisin keskityspallo ja tässä maalivahdin tulee saada pallo haltuun korkealta. Jos edellisessä useimmiten oikea vaihtoehto on torjua palloa takaisin kentälle, on tässä käytännössä ainoa oikea tapaa saada pallo torjuttua haltuun. Liike niin, että katse palloon säilyy ja maalivahti pääsee käsineen korkeimmalle. Useimmiten ”helppo” mikäli motorisesti maalivahti on kykeneväinen tähän.
3. Murtopallo sivuttaisliikkeeseen. Ehkä helpoin ja vaikein torjuttava samalla. Oikealla maalivahdin liikkeellä saadaan useimmiten pelattua kenttäpelaajan suora veto kokonan pois. Ammattilais sarjoissa näkee paljon näyttäviä maalivahtien jalka- ja reagtio torjuntoja jotka itse asiassa on alustettu jo paljon ennenkuin pelaaja on tehnyt laukausta. Tästä saadaan kuitenkin maalivahdin painajainen mikäli liikkuminen on vaikeaa ja ketteryys on huono. Tästä syystä liikkeen kehittymiseen tulee panostaa jo hyvin nuorena, jotta se voi joskus olla tarvittavalla tasolla. Hyvin suuri määrä hyökkäyksistä halutaan pelataan juuri puolustuslinjan läpi liikkeessä olevalle hyökkääjälle ja maalivahdin kokemuksella on suuri merkitys miten hän pystyy pelaamaan hyökkääjän asemaan josta maalintekeminen on vaikeaa. Itse puhun maalivahdin peliasennosta torjunnassa, jolloin pelaajalle annetaan vain yhden suuntainen laukausmahdollisuus ja juuri sen mukainen joka on helpon ottaa maalivahdin pois. Sanottakoon nyt sitten samalla, että maalivahdin ensimmäinen tarkoitus on estää maali, hän ei voi samalla estää syöttöä linjan taakse kuin hyvin harvoin, joten puolustuspelaajien tuleva liike on tärkeää, tärkeää, tärkeää, tärkeää… En tahtoisi kuulla, että tällaisen maalin jälkeen haukutaan maalivahti vaikka sitä kuulee liian usein.
4. Murtopallo suoraan linjalle. Nämä pallot tulevat yleensä aina kauempaa, jolloin maalivahdin peliluku on todella tärkeää. Palloa luonnollisesti pelataan jalalla alueen ulkopuolella, mutta kohti tuleva laaka syöttö on usein maalivahdille vaikea, koska maalivahdin liikesuunta on vastakkain pallon kanssa ja helposti pallo saadaan pomppimaan hyppysissä, joten sitä tulee harjoitella aktiivisesti ja opetella ”tappamaan” pallolta voima. Voi kuulostaa oudolta, mutta hidaskin pallo voi olla vaikea jos sen käyttäytymiseen ei olla totuttu, varsinkin mikäli samassa pallossa on vastustaja mukana. Tätä on myös hyvä harjoittaa kenttäpelaajille paljon, koska useimmiten keskikentän nopea toiminta saattaa avata erinomaisen hyökkäysmahdollisuuden odottamatta.
Kehitä maalivahdin puhetta. Ota se jokaisissa harjoituksissa ja peleissä teemaksi, kannusta pelaajaa avaamaan ääntä ja oppimaan kestämään ”häpeää” mikä julkisesta puhumisesta tulee. Suurin ongelma on, että nuoret eivät kehtaa puhua, mutta kun sen yli pääsee ei puheelle tule loppua. Kaikki eivät tätä opi, kaikki eivät ole sen luontoisia, mutta siihen voi maalivahti itsensä tuputtaa ja tuottaa ohjeita joista on hyötyä pelissä. Suurempi asia on kuitenkin kertoa omasta tekemisestään, eikä varoittaakseen vain omiaan vaan antaakseen vastustajan ymmärtää, että on aina ensin pallossa. Psykologinen vaikutus on usein suuri vastustajan näkökulmasta kun maalivahdi pitää tarpeeksi ääntä kentällä.
Perustorjunnat. Maalivahdin perustorjunnat kuuluvat jokaiseen maalivahtiharjoitteeseen, oli kyseessä maalivahtiharjoitukset tai normaalit joukkueharjoitukset. Perustorjunnat ovat suhteellisen helppo opettaa, mutta ne tulee tulla selkäytimestä siksi niitä harjoitellaan paljon.
Perustorjunta ovat: kohti - alas, syliin, korkealle. Sivulle - reaktio alas (tiputus), reaktio sivulle, reaktio sivulle ylös, hyppyalas, hyppy lantiokorkeudelle ja hyppy päänkorkeudelle. Torjunta maalinyli ja torjunta ulos sivulle. Liikkeestä maalivahdin tulee pystyä tekemään kaikki nämä torjunnat siksi niitä harjoitellaan tötsien avulla useimmiten.
Vaikka tämä kaikki kuulostaa monelle aivan liian suurelta niin oikein toteutettuna se on kuitenkin helppo hallita. Tee itsellesi ja joukkueellesi harjoitus suunnitelma ja etene sen mukaan. Mieti maalivahtia samalla, älä tee päätöksiä pelkästään kenttäpelaajien näkökulmasta. Esimerkiksi jakauma voisi olla tällainen:
Marras-joulukuu
Pelinavaaminen (avaaminen ja kierrättäminen), vastaantulot, perustorjunnat ja reaktiotorjunnat. Alkulämmittelyissä pienellä alueella syöttöjä, nopeita syötön suunnan muutoksia ja mv höynää. Maalivahdin loppulämmittelyissä voiman tuottamista ja reaktioita.
Tammi-helmikuu
Pelinavaaminen (avaaminen), erikoistilanteet, reaktiotorjunnat (MVv1, 1v1+mv, 2v1+mv) ja perustorjunnat. Alkulämmittelyissä keskityspallot ja voimaharjoittelua. Maalivahdin loppulämmittelyissä nopeutta ja ketteryyttä.
Maaliskuu-toukokuu
Pelinavaaminen (kierrättäminen), perustorjunnat, vastaantulot (läpisyötöt MVv1, 4v3+mv, 5v5+mv), keskityspallot. Alkulämmittelyissä pienpeliä ja mv höynää. Maalivahdin loppulämmittelyissä ketteryyttä ja pallokontrollia.
Kesä-elokuu
Pelinavaaminen (avaaminen ja kierrättäminen), vastaantuloja, perustorjuntoja ja reaktiotorjuntoja. Alkulämmittelyissä mv höynää, syöttötaitoa ja voimantuottoa. Maalivahdin loppulämmittelyissä nopeutta ja palloketteryyttä.
Syys-lokakuu
Kohdennettua pelinavaamista mm. pitkät avaukset ja vastahyökkäysavaaminen. Erikoistilanteita, perustorjuntoja sekä reaktiotorjuntoja. Alkulämmittelyissä keskistyspalloja ja ketteryyttä. Maalivahdin loppulämmittelyssä palloketteryyttä ja syöttötekniikkaa.
Toivottavasti tästä olisi apua ja moni tutkisi oman joukkueen kausisuunnitelmaa myös maalivahtien näkökulmasta.
-Snoopy-
|
