Idealisti Josep "Pep" Guardiola Sala - nero vai hullu?

[HolaAmigo]

Mikäli en ole väärässä, niin Glazierit ostivat ManUn lainarahalla (ulkomuistista sen 600-800M) ja tämä laina sysättiin ManUn piikkiin. Joku viisaampi asioista perillä oleva voi varmasti joko vahvistaa tai kumota tämän.

Karkeasti näin. Leveraged buyout kyseessä, ja ilmeisen onnistunut Glazereiden näkökulmasta.

Sinänsä ”omavaraisuudessa” ja ”velattomuudessa” yleisesti ei ole mielestäni mitään järkeä. Velka on luonnollinen osa liiketoimintaa ja yrityksen optimaalinen pääomarakenne aika harvoin on 100% oma pääoma.

[Osterdeich]

Jotenkin eksyin minäkin tätä melko outoa keskustelua seuraamaan, jossa tunnutaan lähinnä käytävän ManU vs. City-miekkailua, vaikka pitäisi puhua Pepin neroudesta vs. Ei- neroudesta. Totta kai kyse on huippuvalmentajasta, mutta yhtä selvää on, että jos miehen julkilausuttu tavoite on ollut CL:n voiton uusiminen vuodesta 2011 lähtien ja joka kerta on epäonnistunut itse lähes rajattomilla resursseilla kokoamansa joukkueensa kanssa, neroudesta ollaan kaukana. Ja siitähän kai tässä topicissa on kyse. Itse seurasin Buyern- kautta hyvinkin tarkkaan ( enkä totta tosiaan Buyern-sympatisaattorina) eivätkä CL-matsit vakuuttaneet, vaikka alla oli Pepin omilla miehillä vahvistettu hallitseva mestari ( kiitos Juppin). Sen jälkeen olen seurannut vain CL-menestystä ja todennut täälläkin jo mainitun tietynlaisen taktisen sitkeyden ja polkuriippuvaisuuden, ei ole juurikaan ennalta-arvaamattomuutta ja riskinottoa nähty. Totta kai noilla Quatar-resursseilla pitääkin pärjätä pitkässä ja kuluttavassa liigassa, oli se sitten BuLi tai Valju, mutta enemmän satunnaisuutta suosivassa CL:ssä tie on noussut aina pystyyn. Ei siis tarvitse kovinkaan paljon päätellä kun voi todeta, että ei ole nero hullusta puhumattakaan. Hieman fiksoitunut jäärä sitten sitäkin enemmän.

[Lord Bendtner]

Ihan fiksuja asioita ja kerrankin BuLin seuraajilta ihan fiksua sisältöä tähän topikkiin.

Tässä kohtaa haluaisin kuitenkin nostaa esiin kysymyksen, että kuka sitten on pystynyt olemaan Pepiä parempi viimeisen kymmenen tai viiden vuodena aikana?

Jose Mourinho: Koko uran aikana ehkä. Sen suhteen tämä väittely on vähän sama kuin Ronaldo vs. Messi -väännöt, eli molemmilta puolilta huudellaan omista poteroista painottaen omaa suosikkia sopivia seikkoja ja vähätellään vastapuolen pointteja. Jos taas katsotaan viimeistä kymmentä vuotta niin Guardiola viekin jo suhteellisen selkeällä erolla puhumattakaan viimeisestä viidestä vuodesta oli sitten mittarina mikä tahansa.

Jürgen Klopp: Saksalainen on niitä valmentajia joka on kaikkein parhaiten pystynyt Guardiolaa haastamaan keskinäisissä otteluissa, mutta isossa kuvassa Jürgen jää kuitenkin vieläkin kauaksi Pepin saavutuksista. Toki tässä vaiheessa kun otetaan huomioon seurojen väliset resurssierot niin ero näiden kahden välillä ei ole enää niin dramaattinen. Se on kuitenkin olemassa ja palkintokaappien sisältöjen eroa on turha lähteä kiistämään, vaikka Pep onkin päässyt kovemmilla resursseilla operoimaan.

Diego Simeone: Ehkä se kovin haastaja Pepille. Simeone on tehnyt Barcaan ja Cityyn verrattuna maltillisilla Ticon resurseilla kovaa tulosta. Se kova tulos ei kuitenkaan ole realisoitunut kaikkein arvostetuimmiksi pokaaleiksi muuten kuin keväällä 2014 La Ligan voiton myötä. Finaaleihin pääseminen CL:ssä on kova suoritus Ticon peräsimessä, mutta ohitetaanko niillä Guardiolaa? Ei mielestäni.

Zinedine Zidane: Saavutukset ovat kiistattoman kovat. Äärimmäisen kovat. Kolme CL-pokaalia on kaikilla mittareilla käsittämätön suoritus ja se on myös yksi enemmän kuin Pepillä. Zizou kuitenkin sai käsiinsä äärimmäisen kovan materiaalin ja liigamestaruuksia tarttui mukaan "vain" yksi. Viimeisen viiden vuoden otannalla Zizou ehdottomasti haastaa Pepin, mutta pidemmän ajan menestyminen mitataan tulevina vuosina.

Unai Emery: Upea EL-pokaalien sarja Sevillan peräsimestä, mutta PSG:n peräsimessä onnistui häviämään mestaruuden yhden joukkueen liigassa. Jardimin Monaco oli toki kova, mutta noilla resursseilla kaikki muu paitsi Ligue 1:n mestaruus on todella paha epäonnistuminen.

Massimiliano Allegri: Liigamestaruuksia löytyy yhden joukkueen liigasta ja siihen päälle finaalipaikkaa UCL:stä. Ilman UCL:n voittoa vaikea nostaa kuitenkaan edes samaan keskusteluun Pepin kanssa.

Antonio Conte:
Kahdessa eri liigassa mestaruuksia, mutta resursseihin nähden kehnoa menestystä UCL:ssä.

Carlo Ancelotti:
Koko uraa katsottaessa Mourinhon ja Fergusonin ohella se kovin haastaja Guardiolalle, kun puhutaan tämän vuosituhannen parhaimmista seurajoukkuevalmentajista. On kuitenkin tämäm vuosikymmenen puolella jäänyt koko ajan enemmän ja enemmän kelkasta ja on enää vain hyvä huippuvalmentaja. Kevään 2014 jälkeen näytöt hyvin keskinkertaisia.

Ernesto Valverde: Kovia näyttöjä jo ennen Barcelonaa, mutta selkeästi pienemmistä seuroista. Tarvitsee vielä jokusen kasan vuosia huippuseuroissa ennen kuin voidaan aloitaa kunnon vertailu Guardiolaan. Jos tänä keväänä tulee tripla niin vertailu voidaan toki jo aloittaa.

Luis Enrique: Teki Zidanet, eli pokaalisadetta huippumateriaalilla, muttei pystynyt sitä jatkamaan riittävän kauan. Näytöt ilman MSN:ää ovatkin sitten aika keskinkertaiset.

Pochettinoja, Sarreja, Tucheleita ja kumppaneita ei tähän keskusteluun voi oikein nostaa ennen kun on jonkinlainen määrä kunnon pokaaleja. Simeonen ja Zidanen näytöt tietyistä näkökulmista tähän vertailuun riittävät ja Kloppin mikäli kävisi sellainen ihme että Pool tänä keväänä tuplan voittaisi. Väittäisin kuitenkin että kaikista UCL-putoamisista ja suurista käytetyistä rahamääristä huolimatta Pep Guardiola on kovin seurajoukkuevalmentaja sekä viimeisen viiden, että kymmenen vuoden ajalta. Tuohon saavutukseen päästäkseen pitää olla sekä nero että hullu.

[Osterdeich]

Kiitos positiivisesta palautteesta . Neroutta en siis näe edelleenkään, varsinkaan tuossa jääräpäisyydessä ja kyvyttömyydessä muuttua. Lisäksi kyllä tuo valtava resurssiylivoima on vahvasti otettava arvioinneissa huomioon. Eli ei siis  mikään nero m.o.t.. Toinen asia on sitten verrata muihin  ja ei kai siinä ongelmia ole, Zidane on kaikkien aikojen paras, ollaan sitten mitä mieltä tahansa hänen ns. osaamistasostaan. Mourinho sähläsi itse itsensä ulos näistä karkeloista, kunhan ymmärtäisi  lopettaa niin jotain jäisi jäljelle . Heynckesin nostaisin toki listoille myös. Minustakin Guardiolalla on chanceja pärjätä tässä skabassa,mutta vain  jos palaa Barcelonaan.  (Tuo City ei vaan hengitä menestystä, arabien rahoittama muovisista muovisin ei innosta esim. ketään aidoista city- faneista, joihin tutustuin itsekin1985 asuessani kaupungissa 5 kk, nyt melkein häpeävät. Ilman aitoja faneja on vaikeaa voittaa.Toki aina löytyy gloryhuntereita Aasiasta ja Suomestakin, kuten Forkallakin näkyy). Itse uskon, että Klopp onnistuu vähitellen pyrkimyksissään  ja nostaa itsensä parissa vuodessa Zidanen ykköshaastajaksi (samalla kun Zidane voi valmentajana rajusti heikentää legendaarista asemaansa). Kiistattoman kova valmentaja Pep on, en kiistä

[Jinete]

Kiitos positiivisesta palautteesta . Neroutta en siis näe edelleenkään, varsinkaan tuossa jääräpäisyydessä ja kyvyttömyydessä muuttua.

Ei nerous ole välttämättä sama kuin menestys, millään alalla. Pepin osalta se nerous näkyy mielestäni enemmän siinä, että tällä vuosituhannella on kärjistetysti tähän asti ollut kolme ominaista pelitapaa, joilla menestystä on tullut: pimputus-tikitaka-hieronta, inhorealistinen bussitus ja munaravi. Näitä edustavat ehkä selkeiten Pep, Mou ja Klopp. Todellista menestystä on tullut kahdelle ensiksi mainitulle ja heidät nostaisin tältä vuosituhannelta "neroiksi" ja Peppin Moun edelle sen takia, että parhaimmillaan peli oli sekä silmää miellyttävää, äärimmäisen dominoivaa että menestystä tuovaa, Moulla lähinnä tuota kolmatta, tosin hivenen toistakin.

Menestystä saavuttamattomiakin voidaan tavallaan nostaa neroiksi, kuten vaikka Bielsa, joka on myös äärimmäinen esimerkki tiettyyn muottiin hirttäytymisestä menestyksen siitä pahasti kärsien.

[nakkoskikki]

Zidane on kaikkien aikojen paras

Aika paljon sanottu kaverista, jolla on käytössä Madridin resurssit ja näyttöinä yksi liigamestaruus kolmeen vuoteen.

Toki UCL:ssä menestystä tuli ja siitä kaikki kunnia... Cristiano Ronaldolle.

No tosissaan, 3 kautta ei riitä mihinkään. Minimissään pitää olla joku 10 vuotta uraa, että voidaan edes harkita tuollaisia titteleitä. Tällä kaudella Zidane ei ainakaan ole Madridin suuntaa saanut käännettyä - Lopeteguin aika meni täysin vituiksi, mutta Solarin aikana 12-1-4 eli 2,18 pistettä ja Zidanen aikana nyt 4-1-1 eli 2,17 pistettä ottelua kohden, eikä Zidane ainakaan voi valittaa vastustajien vaikeutta. Pointtina lähinnä, että Zidanella on vielä aika helkkaristi näytettävää, ennen kuin jotain kaikkien aikojen paras -titteleitä aletaan jakaa, ei että uraa tulisi arvioida enemmän näiden kuuden ottelun kuin noiden kolmen UCL:n kautta.

Aika näyttää, onko Zidanella oikeasti osaamista kehittää ja kehittyä, rakentaa joukkuetta ja peluuttaa sitä oikein. Yhtä lailla jos Zidane tuon sai aikaan, niin 2008-2011 perusteella Guardiolan voisi nostaa kaikkien aikojen parhaaksi, kun sattui saamaan käsiinsä ehkä historian kovimman seurajoukkueen ja voitti niiden aikana kolme liigaa, kaksi UCL:ää ja Copan. Zidane sai aikansa parhaan joukkueen ja voitti niiden voimin, ja saldo 1+3+0 ei tuohon nähden ole yhtään sen parempi. Mutta näin jälkikäteen nähdään, ettei Guardiolakaan kykene voittamaan kaikkea mahdollista joka vuosi.

[Lord Bendtner]

Zidane on kaikkien aikojen paras, ollaan sitten mitä mieltä tahansa hänen ns. osaamistasostaan.

Tähän nyt on vaan pakko sanoa, että Zidanen näytöt ovat vielä kiistattomuudestaan huolimatta aika niukat verrattuna Pepiin, Mourinhoon tai Ancelottiin verrattuna. Vertailun vuoksi Pepillä oli kolmen kauden jälkeen 3x La Liga, 2x UCL, 1x Copa del Rey ja Zidanella 1x La Liga, 3x UCL, 0x Copa del Rey. Tällä nyt siis vaan haluan korostaa sitä, että on hyvin vaikea saavuttaa menestystä pitkällä aikavälillä ilman muutamia epäonnistumisia. Pepiä tykätään lyödä joka suunnasta, mutta on hyvin vaikea löytää ketään joka olisi menestynyt edes verrattain yhtä hyvin viimeisen viiden tai varsinkaan kymmenen vuoden aikana.

[HolaAmigo]

No eiköhän tuolla nyt tietynlainen kieli poskella viitattu vain siihen että Zizou on voittanut Mestarien liigan jokaisena vuonna kun on aikuisten pääsarjatason seuraa valmentanut. UCL-voittoprosentti 100% hakee tieysti vertaistaan ja kuten Osterdeich tuossa aika sanoi eiköhän Zidane tuota legendaarista asemaansa vain heikennä kun ura tästä etenee.

Ylipäänsä näiden vertailu on älyttömän hankalaa, etenkin juuri ajan vuoksi. Näissä keskusteluissahan on toki nyt puhuttu viimeisen 5/10v ajasta, mutta omasta näkövinkkelistä katsottuna tuntuu hupaisalta ja absudrilta ylipäänsä verrata tässä vaiheessa Guardiolaa Sir Alex Fergusoniin, ihan oikeasti. Ehkä sitten 20v päästä voidaan tätä katsoa, mutta tässähän se hankaluus juuri piilee, että valmentajaa voi mitata niin monella eri asialla ja oikeastaan vasta uran jälkeen voidaan katsoa a) palkintokaappia b) pelillisiä asioita c) persoonaa ja pohtia kuka oli ketäkin suurempi. Totuus lienee vähän kuten pelaajienkin kohdalla, kaikki mainitut nimet suuria omalla tavallaan. Oliko Cannavaro parempi pelaaja kuin Batistuta?

[Osterdeich]

No eiköhän tuolla nyt tietynlainen kieli poskella viitattu vain siihen että Zizou on voittanut Mestarien liigan jokaisena vuonna kun on aikuisten pääsarjatason seuraa valmentanut. UCL-voittoprosentti 100% hakee tieysti vertaistaan ja kuten Osterdeich tuossa aika sanoi eiköhän Zidane tuota legendaarista asemaansa vain heikennä kun ura tästä etenee.

Juuri näin . Nerous on kovin ongelmallinen käsite ja menestyksen kytkeminen siihen vielä ongelmallisempaa. Voidaan tietenkin ajatella, että tiki- takin kehittäminen ja sen saaminen toimimaan ( tosin aika lyhyeksi aikaa aivan huipulla) täyttää neron tunnusmerkit siinä kuin aiemmat  Brasilian ja Unkarin 1950-luvun 4-2-4 ja Italian legendaarinen Herreran catenaccio. Silloin ne viime vuosien taktiset nerot tosiaan ovat Pep, Mourinho (catenaccion vieminen nykyaikaan ilman liberoa eli bussi) ja Kloppin munaravifutis, mikä oli nerokas vastaus tuhota Pepin staattinen tiki- taka. Teesi- anti-teesi - synteesi profetoi jo Hegel (Marx jatkoi sitten väärään suuntaan) aikanaan.
Ok, olkoon Pep nero, kuten Mourinho ja Kloppkin.
Ps. Sitten vielä minimaalisilla resursseilla Werder Bremenin lähes maailman huipulle 2000- luvulla vienyt Thomas Schaaf. Die Raute eli „timantti“ äärimmäisen offensiivisena versiona 4-2-4:stä toimi Saksassa ja osin CL:ssäkin melkein 10 vuotta.

[Jinete]

Kalju mulkku oli taas armottoman paska, kun ei onnistunut voittamaan isokorvaista, mutta 8/10 liigamestaruutta ja 906/1104 pistettä 2,46 pisteen keskiarvolla kertoo sopivuudesta ei-cupmuotoisiin kilpailuihin.

[Müllermilch]

Kyllä, nero se on. Ensi kauden päätteeksi saavat fanipojat taas ylistää Kaljun neroutta, kun ensiksi kesällä sheikit polttavat 500 miljoonaa uusiin hankintoihin, Valioliigasta tai FA-Cupista tulee mestaruus ja Mestarien liigasta lähdetään taas hyvissä ajoin laulukuoroon jotain Benficaa vastaan.

[geepistejeesus]

On oma hommansa hankkia pelaajia isolla rahalla kuin saada nämä isolla rahalla ostetut pelaajat pelaamaan halutulla tavalla. Lisätietoja paikallisvastustajalta.

[Lord Bendtner]

Itse ainakin pidän tällä kaudella Valioliigan mestaruutta paljon kovempana saavutuksena kuin Mestarien Liigan voittoa.

Ja vaikka Pep onkin saanut suuria määriä rahaa laittaa haisemaan niin ei se Cityn rahankäyttö suhteessa sarjan muihin seuroihin ole ollut sen ökyilevämpää kuin Chelsean 00-luvulla tai ManUn 90-luvulla. Puhumattakaan Liverpoolin rahankäytöstä 1990-2015 saavutettuun menestyyksen nähden tai Leedsin rahankäyttöön käytettävissä olleisiin varojen nähden.

[Tveni Trii]

On oma hommansa hankkia pelaajia isolla rahalla kuin saada nämä isolla rahalla ostetut pelaajat pelaamaan halutulla tavalla. Lisätietoja paikallisvastustajalta.

En tiedä montako kertaa tämä täällä toistetaan mutta yhdessäkään muussa seurassa ei taustoja ole rakennettu managerin toiveiden mukaiseksi ja valmiiksi ennenkuin kaveri edes valmentaa.

Ja kun vielä käytössä on pohjaton kassa, niin kyllä menestystä pitääkin tulla.

Mutta, upean Valju-kauden City veti ja tällä kertaa oli ihan oikeaa kilpailuakin, kiitos Poolin.

Hienoa nähdä että pääseekö ensi kaudella joku muu näiden kahden rinnalle mestaruustaistoon.

[Jinete]

En tiedä montako kertaa tämä täällä toistetaan mutta yhdessäkään muussa seurassa ei taustoja ole rakennettu managerin toiveiden mukaiseksi ja valmiiksi ennenkuin kaveri edes valmentaa.

Bielsa totesi tuoreessa haastattelussa Guardiolasta, että: "es un artesano que crea equipos de autor". Varsinkin elokuvataiteessa käytetään termiä auteur (autor) kuvaamaan ohjaajia, joiden elokuvat ovat ohjaajansa näköisiä, ja tämä termi kuvaa hyvin myös Kaljua Mulkkua.

[Gambinamiäs]

Huvittavaa tämä Buyern-mieshuorien vinkuna kaljusta mulkusta, kun neron poistumisen jälkeen tulokset ovat hiukan heikentyneet. Isoin virhe taisi olla, ettei pelkästään ostanut kilpailijoita tyhjäksi, vaan hankki sinne jotain limaisia manoloita sekaan sekoittamaan DNA't. Jokos sinne saadaan kohta viides valmentaja parin vuoden sisään?

[KDB]

Itse ainakin pidän tällä kaudella Valioliigan mestaruutta paljon kovempana saavutuksena kuin Mestarien Liigan voittoa.

Ehdottomasti samaa mieltä ja varsinkin tuo 14:n ottelun voittoputki jolla mestaruus lopulta napattiin oli aikamoinen taidonnäyte Guardiolalta. Käytännössä jokainen peli noista oli cupin finaali.

Toinen kausi putkeen kaksi pokaalia ja vielä olisi mahdollisuus tehdä historiaa (jälleen..) nappaamalla se ennennäkemätön tripla.

[Lord Bendtner]

Huvittavaa tämä Buyern-mieshuorien vinkuna kaljusta mulkusta, kun neron poistumisen jälkeen tulokset ovat hiukan heikentyneet. Isoin virhe taisi olla, ettei pelkästään ostanut kilpailijoita tyhjäksi, vaan hankki sinne jotain limaisia manoloita sekaan sekoittamaan DNA't. Jokos sinne saadaan kohta viides valmentaja parin vuoden sisään?

Kyllähän Guardiolan jälkeen suurin syyllinen Bayernin tämän kauden vaikeuksiin on ollut Juan Bernat.

[Rikkiviisas]

Ehdottomasti samaa mieltä ja varsinkin tuo 14:n ottelun voittoputki jolla mestaruus lopulta napattiin oli aikamoinen taidonnäyte Guardiolalta. Käytännössä jokainen peli noista oli cupin finaali.

Tässä kaudessa merkillepantavinta oli, että ensimmäisen Barcelona-kautensa jälkeen Guardiolan pelikirjaan palasi pragmaattisuus eli ei menty aina ideologia edellä, vaan moneen kertaan haettiin ihan vain voittoa. Jopa mestaruuden ratkaissut Brighton-peli poikkesi ryhmitykseltään ja roolitukseltaan monista aiemmista, josta toki palattiin vähitellen normaaliryhmitykseen. Muutoinkin käytössä oli useampia ryhmityksiä, joista etenkin 4-4-1-1 on aika pragmaattinen ja varmaan kauhistus monille fanipojille.

[Sivurajatapaus]

Tässä kaudessa merkillepantavinta oli, että ensimmäisen Barcelona-kautensa jälkeen Guardiolan pelikirjaan palasi pragmaattisuus eli ei menty aina ideologia edellä, vaan moneen kertaan haettiin ihan vain voittoa. Jopa mestaruuden ratkaissut Brighton-peli poikkesi ryhmitykseltään ja roolitukseltaan monista aiemmista, josta toki palattiin vähitellen normaaliryhmitykseen. Muutoinkin käytössä oli useampia ryhmityksiä, joista etenkin 4-4-1-1 on aika pragmaattinen ja varmaan kauhistus monille fanipojille.

Saisiko tähän kohtaa määritelmät termeille "idealismi" ja "pragmatismi". Ja sitten kuvaukset niistä tilanteista, joissa Pep on ollut idealisti.

[Rikkiviisas]

Ja sitten kuvaukset niistä tilanteista, joissa Pep on ollut idealisti.

Viimeinen kausi Barcelonassa, suurin osa ajasta Bayern Münchenissä ja ensimmäinen sekä osittain toinen kausi Manchester Cityssä.

[Sivurajatapaus]

Viimeinen kausi Barcelonassa, suurin osa ajasta Bayern Münchenissä ja ensimmäinen sekä osittain toinen kausi Manchester Cityssä.

Ja millä idealismin määritelmällä?

[Rikkiviisas]

Ja millä idealismin määritelmällä?

Pidetään kiinni omasta systeemistä vaikka syöksyttäisiin kielekkeen yli.
Ei siis tehdä muutoksia vastustajan tai kentällä olevan oman materiaalin mukaan vaan luotetaan siihen, että sapluuna toimii ja tulosta tulee.

[agsu]

Tässä kaudessa merkillepantavinta oli, että ensimmäisen Barcelona-kautensa jälkeen Guardiolan pelikirjaan palasi pragmaattisuus eli ei menty aina ideologia edellä, vaan moneen kertaan haettiin ihan vain voittoa. Jopa mestaruuden ratkaissut Brighton-peli poikkesi ryhmitykseltään ja roolitukseltaan monista aiemmista, josta toki palattiin vähitellen normaaliryhmitykseen. Muutoinkin käytössä oli useampia ryhmityksiä, joista etenkin 4-4-1-1 on aika pragmaattinen ja varmaan kauhistus monille fanipojille.

Eikö tuota nyt haeta joka ottelussa..? Ja tuo muotojen muuttaminen nyt on ollut osa Guardiolan peluutusta kaikilla kausilla.

[Gollum]

Huvittavaa tämä Buyern-mieshuorien vinkuna kaljusta mulkusta, kun neron poistumisen jälkeen tulokset ovat hiukan heikentyneet. Isoin virhe taisi olla, ettei pelkästään ostanut kilpailijoita tyhjäksi, vaan hankki sinne jotain limaisia manoloita sekaan sekoittamaan DNA't. Jokos sinne saadaan kohta viides valmentaja parin vuoden sisään?

Todellakin on paljon turhaa vinkumista Guardiolan ajasta. Toisaalta samalla aivan turhaa vertailla nykyisyyttä Bayernissa hänen aikaansa. Pepin aikana se miehistö oli parhaassa iässään. Kyllähän se eräällä lailla aika suuri pettymys oli ettei päässyt kertaakaan mestareiden liigan finaaliin. Guardiola sai kyllä joukkueen todella kovaan iskuun ja niiden vuosien suvereeni dominanssi Bundesliigassa ei vain johtunut heikoista vastustajista tai kilpailun puutteesta. Se oli todella vahva ja suoritusvarma joukkue pitkässä sarjassa aivan kuten Citykin nyt. Omissa papereissani City oli ehkäpä tämän kauden kovin joukkue vaikka mestareiden liigassa kävi miten kävi. Joukkueesta en juurikaan pidä, mutta tätä mieltä olen.

Se ettei Pep päässyt kertaakaan sen ajan Bayernin kanssa finaalin on vieläkin asia, jota pidän jälkeen päin kovin outona. Sama, kun on Cityssä kahdesti käynyt putkeen niin puhdasta sattumaa kaikki ei kuitenkaan liene. Tietysti Bayernissa sattui semeissä perkeleen kovat jengit vastaan ja putoamiset ymmärtää. 2015 oli käsittämättömän pahoja loukkeja. 2016 oli se hetki, mutta silloin jäi pienestä kiinni. Tietysti tehty vierasmaali olisi auttanut silloinkin kummasti.

Se, että Bayernille on on Guardiolan jälkeen mennyt Euroopassa heikommin on aika suhteellista. 2017 putoaminen neljännesvälerissä jatkoajalla aika mielenkiintoisten tuomioiden jälkeen tulevalle mestarille. 2018 semeissä taas putoaminen tulevalle mestarille pelillisesti vahvoilla otteilla yksilövirheisiin ja Ronaldoon kaatuen. Suhteellisen normaalia suorittamista heikommalla arpaonnella kuin 2014-2016.