Suuri kiitos vastauksesta.
Yksi merkittävä ero on, että MLS:ssä on aika löyhä ulkomaalaiskiintiö, mitä vielä laimentaa se sääntö, että pidempään maassa olleita, green cardin saaneita ulkomaalaisfutaajia ei lasketa ulkomaalaisiksi. Ulkomaalaispaikat ovat lisäksi seurojen välillä kaupattavissa, joten seurat voivat tuota kotimaisuusastettaan vielä säädellä. Viime kaudella ainakin Vancouver taisi pelata jonkun ottelun, jossa kentällä ei joukkueen riveissä käynyt yhtään pohjoisamerikkalaista pelaajaa. Kiinassa on tiukka 4+1 ulkomaalaiskiintiö, joista kait vielä kentällä saa samaan aikaan olla 3+1. Tuo +1 siis aiemmin mainittu muualta Aasiasta (+Australia) tulevan ulkomaalaispelaajan kiintiöpaikka.
Tämä kuulostaa kyllä varsin mielenkiintoiselta, jos noita ulkomaalaispaikkoja voi kaupata. Kaupataanko niitä kaudeksi kerrallaan vai onko kyseessä niin kutsuttu pysyvä treidi? MLS:n kohdalla mieleen hiipii väkisinkin vertailu NHL:ää kohtaan ja tuolla kiekon puolellahan ei ole mitään kiintiöitä tämän suhteen. Löyhiä yhtäläisyyksiähän näiltä sarjoilta löytyy, kuten varausvuorot, mutta sitten taas MLS ei ole asemaltaan lähimainkaan samassa jamassa NHL:n kanssa, jotta se voisi varailla pelaajia muualta. Nuo kiintiötkin tähtäävät pitkälti siihen, että "omat" pelaajat ja sitä kautta myös maajoukkue kehittyisivät ja tätä ongelmaahan ei NHL:n puolella ole, kun Kanadan sekä USA:n juniorimyllyt jauhavat niin tehokkaina, että ne pysyvät kyllä omillaankin voimissaan jatkossakin ja kullissa kiinni maajoukkueen kaikissa arvokilpailuissa.
Tuon kautta MLS:ssä on sitten keskitytty pelin yleisen tason nostamiseen, missä parhaat pohjoisamerikkalaispelaajat pääsevät pelaamaan mahdollisimman kovia pelejä, keskimäärin pohjoisamerikkalaispelaajia on sitten kentällä vähemmän, verrattuna Kiinan malliin, missä pyritään maksimoimaan kiinalaispelaajien määrää. Jotenkin tuo Kiinan malli vaan vaikuttaa sellaiselta, että täysin ylivertaiset ulkkarit voivat höynäillä hirmutehoja löysähköllä asenteella, ilman että pelin taso ja tempo merkittävästi nousevat.
Tämä viimeisin tuli kieltämättä mieleen, mutta onko noin ollut nyt jo aiemmin? Kyllähän siellä näitä ulkomaalaisia on pelannut jo hyvä tovin?
Toisaalta sitten tuossa yllä on ihan osuva pontti siitä, että Kiinaan hommattaan keskinkertaisuuksia, tai ainakin vähän nimettömämpiä pelaajia, hirveällä rahalla. MLS:ssä kuitenkin se talous tulee edellä, joten jos pelaajaan isketään hirveät rahat, niin täytyy löytyä myös muuta arvoa kuin se pelillinen. Eli ne ison rahan pelaajat ovat tyyliä Beckham, Henry, Pirlo, Lampard, Gerrard, Giovinco, jne... Ja vain oikeastaan Seattle, Los Angeles, Toronto, Orlando ja New Yorkin jengit pystyvät mitään hirmupalkkoja maksamaan, ja noistakin NY Red Bulls on muuttanut toimintalinjansa täysin toiseen suuntaan, nuorempien ja nimettömämpien kehityskelpoisten pelaajien hankkimiseen ja oman akatemian vahvistamiseen.
Oleellisintahan taitaa olla se, millä mittarilla nuo ovat keskinkertaisuuksia, eli "meidän" mittarilla vai Kiinan mittarilla. Rahallahan ei tunnut tässä kohtaa olevan niinkään merkitystä sillä suunnalla. MLS on kyllä edellä tässä järkevässä taloudessa, mutta sitä voisi uskoa Kiinan suunnallakin tuon vielä järkevöityvän, vaikkei tätä nykyistä hurlumhein kattoa vielä luultavasti ole edes saavutettu. Tuosta NY Red Bullsin strategian vaihtamisesta pitää kyllä nostaa vihatulle energiajuomaseurajoukkueperheelle hattua.
Yleisestikin MLS on siirtynyt kehitysvaiheessaan siihen suuntaan, että seurat pystyvät rakentamaan vahvoja joukkueita, jotka eivät ole armottoman riippuvaisia niistä muutamasta avainpelaajastaan, vaikka designated player kiintiö on edelleen kolmessa. Eli kolmelle pelaajalle voidaan maksaa ihan mitä palkkaa vaan, vaikka muuten palkat ovat tiukan palkkakaton alaisia, mutta vain nuo kourallinen rahajengejä maksaa niitä "ihan mitä vaan" -palkkoja. Monissa seuroissa designated playerit ovat vain jotain puolisen miljoonaa kaudesta kuittaavia pelaajia, eivätkä kaikki seurat edes käytä kaikkia designated player -paikkoja.
Kiina porhaltaa vielä niin paljon perässä, ettei tällaisista kehitysvaiheista vielä voi oikein puhua ja nuo tuskin tahtovat kahlita omaa yhteistä missiotaan turhan jäykillä (järkevillä) rajoituksilla tässä kohtaa, vaikka ulkomaalaiskiintiö siellä toki olemassa onkin. Perässä ovat, mutta tulevat kovempaa ja pyrkivät kehittymään nopeammin, kuin MLS aikoinaan. Suuri erohan näillä sarjoilla on siinä miten Kiina pyrkii lähettämään omia pelaajiaan sekä valmentajiaan ammentamaan oppia Euroopasta ja keräämään sitä tietotaitoa, käsittääkseni MLS:n toimintamalli on nojannut enemmän siihen, että kisutellaan sitä tietotaitoa sinne rapakon toiselle puolelle, heidän luokseen, eikä niinkään tulla hakemaan sitä.
Hirveää määrää ison rahan ulkomaalaisia MLS ei siis tarvitse ja Kiina ei tiukan ulkomaalaiskiintiönsä takia pysty kaikkia hankkimaan, joten MLS:n rahajengit saanevat ne staransa kuitenkin, vaikka nyt useammin joku ehkä meneekin ohi, muut MLS-seurat löytävät pelaajansa entiseen malliin, joten sarjojen kilpailutilanne ei vaikuttaisi kovinkaan merkittävältä. Loppupeleissä Kiina luultavasti tällä hetkellä haastaa tiukemmin arabimaita noissa ison rahan ulkomaalaisten hankinnoissa.
Jep. Kyllä niitä staroja varmasti molemmille riittää. Kiina tuntuu enemmän sellaiselta osoitteelta johon päätyy Euroopasta staroja hieman nuoremmalla iällä, kun taas sitten jenkkeihin siirrytään vähän vanhemmalla iällä. Tämä ihan vain näppituntumalta. Kiinaan houkutellaan puhtaasti rahalla, kun taas ympäristönä jenkkilä tuntuu varmasti Euroopan sarjoissa pelaaville luontaisemmalta.
