Taas on aika palata matkaraporttiosastolle kevätkauden reissuraportin muodossa. Tänä vuonna jäi pääsiäisreissu Lontooseen väliin, mutta onneksi löytyi korvaava kohde hieman etelämpää. Viime viikonlopun matsikohde oli La Ligan
Real Madrid-Sevilla.
Valmistelut ja liputTämä reissu tehtiin hieman tavallista isommalla neljän hengen porukalla, joten valmisteluissa piti ottaa huomioon muidenkin mieltymyksiä. Matkat ja hotelli löytyivät ilmeisen nopeasti netistä (kiitokset junailut hoitaneelle Great Manille, jos tämän joskus lukee). Norwegianin lennolla pääsi suoraan Madridiin ja kilometrin päästä Bernabeusta löytyi myöhemmin toimivan persoonnalliseksi osoittautunut perushotelli.
Lippujen suhteen jätimmekin sitten valmisteluihin jouston varaa. Realin nettikauppaan lippuja tulee myyntiin varsin tipoittain kausikorttilaisten vapauttaessa paikkojaan eikä neljää vierekkäistä tahtonut millään löytyä. Vakuuttuneina siitä ettei peliä myytäisi loppuun jätimme lippujen hankinnan paikan päälle. Mahdollisena lisäotteluna oli sarjaohjelmasta scoutattu Madridin esikaupungeissa pelattava
Getafe-Eibar.
Sitten reissuunTämä reissu oli alusta loppuun niin futismatka kuin reissu vain voi olla, joten raportoinninkin voi aloittaa jo Helsinki-Vantaalta perjantai-iltapäivältä. Kolme neljäsosaa seurueestamme aloitti reissun sieltä, neljäs oli liittymässä mukaan vasta Madridissa. Hieman myöhässä lähtenyt reilu nelituntinen lento sujui erittäin leppoisasti ja nopeasti 70-luvulta alkaneita peli- ja penkkiurheilumuistoja vertaillessa. Näköjään olimme aika paljon samojakin pelejä nähneet. Myöhässä liikkeelle päässeen lennon takia ehtiminen Getafen otteluun joutui vaakalaudalle. Kummempia paineita moisesta emme kuitenkaan aikoneet ottaa.
Madridiin saavuimmekin sitten vauhdikkaasti ja rytinällä! Hieman epämääräisen oloisesti vastaillut taksikuskimme toi meidät lentokentältä varsinaiseen kantakaupunkiin varsin joutuisasti ajellen moottoritiet noin sataaviittäkymppiä. Taksimatka päättyi sitten noin kilometriä ennen hotelliamme taksiäijämme täräyttäessä Skodansa edellä seisoneen Dacian takaluukkuun. Kaverilla olisi ollut hyvin aikaa jarruttaa tai väistääkin mutta eleettömästi antoi mennä suoraan päin. Jonkin verran lyhenivät molemmat autot. Henkilövahinkoja ei sattunut, turvatyynyt eivät lauenneet ja kaikki olivat asiaankuuluvasti vöissä. Kaikki vaikuttivat olevan yhtä mieltä siitä että meidän matkustajien olisi mukavinta jatkaa matkaamme kävellen. Päädyimme jopa maksamaan matkamme, jottei tarvitsisi osallistua mahdollisesti syntyvään riitaan tai poliisien odotteluun. Viimeinen kilometri hotellille taitettiin sitten jalan laukkuja vetäen. Eipä ole tuollaistakaan tullut ennen koettua.
Hotelliin majoittumisen jälkeen tarkistimme että paikan scouttaus oli onnistunut kuten pitikin. Ja olihan se, näköyhteys Santiago Bernabeulle aukesi heti ensimmäisen kadunkulman jälkeen. Tämä puoli oli kunnossa!
Kuva. Ensi näkymä Santiago Bernabeuhun hotellin nurkilta. Lähellä on. Illan ensimmäinen operaatio oli lippujen hankintamahdollisuuksien scouttaus. Iltaisessa tihkusateessa kohti Bernabeuta kävellessä alkoi ajatus Getafeen kiirehtimisestä menettää mielenkiintoaan. Stadionin ympärillä parveili ihan lupaavasti väkeä, mutta kouriintuntuva lopputulos oli tieto lipputiskien aukeamisesta lauantaiaamuna kymmeneltä. Kouriintuntuva oli myös päätös olla lähtemättä paikallisjunalla kohti Getafea päästäksemme hölkäämään yltyvässä sateessa kohti pääosin kattamatonta stadionia.
Kuva. Komea ja helposti tunnistettava! Paikanpäällä kokemisen sijaan päädyimme näkemään suurimman osan Getafe-Eibarista parissakin varsin paikallisessa tapas-baarissa, jossa sadetta pitävän katon, tapaksien ja carajillojen voimalla pysyimme paljon lämpimämpinä ja kuivempina kuin olisimme paikan päällä olleet. Televisiokuvasta päätellen teimme erittäin oikean päätöksen. Sadeviitat ja -varjot tuntuivat olevan kovassa käytössä Getafessa.
Madridin ydinkeskustan pohjoispuolella oleva Malasañan ja Chuecan alue kapeine kujineen, runsaine baareineen ja vilkkaine katuelämineen on kyllä erittäin hyvää seutua suunnitelmattomaan vaelteluun baarista toiseen. Reissun pääottelua odotellessa saimme siellä aikaa kulumaan perjantai-illan jälkeenkin.
Lauantaiaamuna ratkaisimme sitten pääottelun lippuongelman Santigo Bernabeun luukulta. Neljää vierekkäistä ei saanut sieltä edelleenkään mutta nyt saimme sentään 2+2 samasta katsomonosasta peräkkäisiltä riveiltä. Stadionin ympärillä parveili varsin vilkkaasti väkeä. Lipun etsijöiden ja mustan pörssin kauppiaiden lisäksi stadionkierroksille oli pitkät jonot. Kun seurueestamme oli puolet (sivuunkirjoittanut ei) jo sellaisella käynyt jätimme tällä kertaa väliin. Mustan pörssin miesten hintapyynnöt vaikuttivat liikkuvan viitisen euroa nimellishintaa korkeammalla, mistä saattoi päätellä etteivät odottaneet lippuja ihan riistettävän käsistä. Normaalit "lipunmyyntijärjestelmä on rikki"-väittämät toki kuuntelimme ennen lippuluukulle pääsyä.
Madridissa on tarjolla koko joukko ihan tunnettuja maailmanluokan nähtävyyksiä viikonloppureissua varten. Ne jätettiin tällä kertaa väliin kun seurueen enemmistöllä (ml. sivuunkirjoittanut) oli niistä jo aiempaakin kokemusta. Jatkoimme perjataina hyväksi osoittaunutta konseptia keskeisen Madridin kujiin perehtyen ja hyvännäköisiin kulmabaareihin pistäytyen. Reviirimme hieman laajeni myös Puerta del Solin suuntaan ja taaksekin. Gijonin ja Atletico Madridin TV-ottelu tuli sitten nähtyä eräässä baarissa.
PääotteluSunnuntain lyhyttä kaupunkikierrosta suosi miellyttävän keväinen sää. Hankkiuduimme kuitenkin hyvissä ajoin Bernabeun maastoon tarkoituksenamme löytää sporttibaari esiottelumme Villarreal-Barcelona seuraamista varten. Odotusten mukaisesti sellainen löytyikin ja aloimme hankkiutua tunnelmaan.
Kuva. Sitten ottelupäivään. Väkeä ja ottelutapahtumaan liittyvää krääsänmyyntiä oli tarjolla sen verran kuin isossa tapahtumassa yleensäkin! Paria tuntia ennen ottelua alkoin stadionin nurkilla olla jo varsin lupaavasti väkeä. Santiago Bernabeun hyviin puoliin lukeutuu sen sijainti keskellä elävää kaupunkirakennetta. Sen luona on koko lailla paljon mukavampi norkoilla ennen ottelua kuin modernien etäisille pelloille rakennettujen kompleksien.
Maailman jalkapallostadionien joukossa Santiago Bernabeu kuuluu legendaarisimpaan ykköskategoriaan. Perinteiden, hienojen joukkueita, pelaajien ja täällä pelattujen legendaaristen ottelujen listan pituudelle vetää aika harva stadion maailmassa vertoja. Tämän vuoksi olivat odotukset myös melkoisen korkealla kun astelimme kohti sisäänkäyntiämme.
Kuva. Väkijoukkoa stadionin liepeillä. Ovi omaan katsomoomme löytyy tältä sivustalta. Lippu- ja turvatarkastusten jälkeen olimme sitten sisällä. Peruskatsomon aulatilat Bernabeulla ovat ahtaat mutta tarkoituksenmukaiset. Tulemalla oikeasta ovesta sisään pystyi oikeaan katsomonosaan kävelemään aivan suoraan. Ja toden totta: stadion on sisältä tyhjänäkin erittäin vaikuttava. Kokoa ja omaleimaisuutta löytyy ja paikan todellakin tunnistaa nimenomaan Bernabeuksi. Onhan tätä paikkaa katseltu TV-kuvissa niin monen monta kertaa.
Kuva. Peruskatsomoissa on ahtaat mutta varsin toimivat aulatilat. Palveluistakin on tarjolla vain välttämättömimmät. Jonkin verran olimme olleet huolissamme säästä. Alkukevään illat jalkapallokatsomossa saattavat olla kylmiä Madridissakin eikä ihan kaikkialla (erityisesti ei meillä) osata suunnitella katoksia niin että pitäisivät katsojat kuivana. Molemmat huolet olivat aiheettomia. Paikkamme olivat varsin syvällä katsomolippojen alla. Niissä oli myös mukavan tihein välein säteilylämmittimiä. Täällä osataan tehdä stadion, jolla kelpaa katsella laatufutista vuoden ympäri.
Kuva. Ensi vaikutelmat sisältä meidän katsomostamme. On suuri ja hieno ja näyttää samalta kuin televisiossakin. 
Kuva. Ja toinen pääty. Vielä ei ole fanikatsomokaan virittelemässä äänijänteitään. Täällä se ei taida kuitenkaan olla se ykkösjuttu. Ennakkoasetelmat otteluun olivat selkeät. Real Madrid on kotiotteluissaan melkoinen suosikki lähes kaikkia vastaan, niin myös Sevillaa. Pisteet varmasti kelpaisivat molemmille. Mestaruus oli toki Realilta kadonnut, mutta Atleticon hävittyä edellispäivänä Gijonissa tulisi kakkostila sarjassa pisteen päähän. Sevilla oli tiukasti mukana kisassa Eurooppaliigan paikasta ja niskaanhengittäjiäkin oli.
Kuva. Katsomot täyttyivät hyvissä ajoin ennen alkuvihellystä. Tunnelma tiivistyi itsestään ilman sen kummempia hehkutteluja. Infrapunalämmittimet pitivät katsomon mukavasti lämpimänä. Ei tuolla mitään pitkiä kalsareita tarvittu! Seurailimme joukkueiden lämmittelyä ja stadionin täyttymistä. Vaikka mitään saksalaistyyppistä oluenhuuruista laulavaa fanipäätyä ei ollutkaan ilmassa leijui ihan hyvä suurottelun tunnelma. Katsomot täyttyivät lupaavasti eikä jäljelle tosiaan jäänyt silmämääräisesti kuin hajapaikkoja.
Kuva. Vielä yksi ennen aloittamista. Lähes hiljainen hetki vietettiin bussionnettomuuden vuoksi. Tähän oli valittu musiikiksi Huuliharppukostajan teema. Morricone sopii kaikkialle! Ottelu käynnistyi odotusten mukaisesti. Real vaikutti erittäin vahvalta ja Benzema teki helpon näköisesti näyttävän maalin jo kuudennella minuutilla. Tämän perusteella olisi voinut kuvitella pelin olleen selvä samantien mutta näin ei tosiaan ollut. Sinänsä vahvan näköisen Madridin puolustus antoi Sevillalle ensimmäisellä jaksolla valtavan määrän kulmapotkuja, joista ei sinänsä seurannut kummempaa. Näiden lisäksi antoi myös rangaistuspotkun, josta ei myöskään maalia herunut.
Kuva. Eipä kauaa mennyt ennen avausmaalia. Tässä juhlitaan siis Benzeman 1-0:aa. 
Kuva. Hyvillä pelaajilla saa hyviä hyökkäyskuvioita. Real tuli vahvasti molempia laitoja pitkin. Ja myös keskeltä. Tauolle mentiin Madridin johtaessa 1-0, eikä voittajasta sinänsä ollut suurta epäselvyyttä. Tästä huolimatta Sevilla toki värkkäsi täysin väärin perustein paitsiona hylätyn tasoitusmaalin toisen jakson alkuun. Jakson loppua kohden alkoivat kuitenkin vieraat väsyä ja Madrid sai tyylitellä kolme maalia lisää nättiin 4-0 -voittoonsa. Tässä välissä ehti sekin tuhrimaan oman rankkarinsa. Rankkarin tuhrinut Cristiano Ronaldo sai toki lisäystä maalitiliinsä viimeistelemällä yhden kolmesta toisen jakson maalista.
Kuva. Tässä meni Sevillan ensimmäinen mahdollisuus tehdä pelistä hyvin toisennäköinen. Navas torjui Kevin Gameiron rangaistuspotkun. 
Kuva. Yksi Sevillan niin monista ensimmäisen jakson kulmapotkuista. Yksikään ei tainnut johtaa vaaratilanteisiin. "Tuttujen" pelaajien peliä on aina helpompi seurata alusta lähtien kuin vieraiden. Näin kävi myös Realin maailmantähtien kanssa vaikken mikään erityinen Real-fani olekaan. Lähes kaikki pelaajat ovat käyneet ominaisuuksiltaan, vahvuuksiltaan ja heikkouksiltaan televisiosta tutuksi vuosien varrella. Kun kentällä on tuon verran taitoa on selvää että hienoja suorituksia löytyy enemmän kuin kannattaa edes yrittää luetella. Jotakin aiheesta sanoakseni totean että ainakin Keilor Navas ja Toni Kroos olivat erittäin vakuuttavia. Katsomoonkin asti pystyi aistimaan että tuohon joukkueeseen kentälle pääsemiseen tarvitaan todella paljon.
Kuva. Madridin "fanikatsomo". Ihan mukavasti mekkaloivat aina välillä, mutta täällä väriä tunnustava, laulava ja hyppivä fanikatsomo ei ole se ykkösjuttu. Tiivistunnelmaisen laatutapahtuman saa näköjään aikaiseksi muutenkin. Tunnelma Realin pelissä oli hyvin erilainen verrattuna minulle tutumpiin saksalaisten tai brittijoukkueiden peleihin. Kovaääninen oluenhuuruinen laulukatsomo oli paljonkin saksalaista vaatimattomampi. Tähän voi olla osuutensa sillä että ilmeisesti stadionin sisällä ei alkoholipitoista olutta peruskatsomoissa myydä. Tuota huhua en viitsinyt edes tarkistaa. Tarvitsemamme pari olutta ehdimme hyvin nauttia jo ennen peliäkin. Tästä huolimatta pelissä riitti tunnelmaa; pelitapahtumiin reagoitiin hyvinkin voimakkaasti ja liki loppuunmyytyä katsomoa selvästi kiinnosti mitä kentällä tapahtuu. Jatkuvan laulun puutteen vuoksi katsomon hyville suorituksille antamat taputukset (niitä tuli paljon, poikkeksellisen paljon noin omaan kokemuspiiriini verrattuna) pääsivät paremmin esiin. Tässä katsomossa on varmasti totuttu näkemään aika huikeita pelaajia ja opittu antamaan arvoa hyville suorituksille. Varsin kateellinen voi olla pitkän linjan Madrid-katsomoäijille kun miettii keitä kaikkia he ovat saaneet vuosikymmenten aikana kentällään katsella.
Kuva. Sevilla sai vielä hyvän vaihteen päälle toisen jakson alkupuolelle. Jos aiheettomasti hylätty maali olisi hyväksytty olisi peli voinut vieläkin saada toisen käänteen. Itse ottelusta löytyy enemmän tietoja vaikka tuolta:
http://nr.soccerway.com/matches/2016/03/20/spain/primera-division/real-madrid-club-de-futbol/sevilla-futbol-club/2086556/
Kuva. Iso tapahtuma on päättynyt ja väkijoukko purkautuu kadulle. Hyvän hotellivalinnan vuoksi meidän ei tarvinnut mennä jonottelemaan metroihin. LopputunnelmiaJälleen kerran tunnelmat reissusta jäivät erittäin hyviksi, vaikka toiveissa olleiden kahden paikan päällä nähdyn ottelun sijasta tulikin nähtyä vain se tärkeämpi. Sivuunkirjoittanut on tainnut raportoida tälle foorumille otteluja ainakin yhdeksän maan sarjoista. Espanjalaismatseja en ollut kuitenkaan nähnyt paikan päältä liki kolmeenkymmeneen vuoteen.
Madrid on matkakohteena hieno ja varsin huokeakin. Kaupunki on kuintenkin selkeästi iso eurooppalainen suurkaupunki erittäin monipuolisine tarjontoineen lähes millä tahansa elämän alueella. Seurueessamme oli jonkin verran pidgin-espanjantaitoa jota sitten saimmekin käyttää koko reissun ajan. Englannintaito ei tässä maassa ole kovin korkea, mihin olinkin ehtinyt jo muutaman työkeikan perusteella varautua. Olihan tuo asioiden onnistunut hoito espanjaksi jossakin määrin palkitsevaakin. Seurueen sisälläkin pääsimme ällistelemään toistemme onnistumista eri tilanteissa
.
Lippujen oston lievästä hankaluudesta täytyy antaa miinusta mutta niitä lienee kuitenkin saatavissa El Classico ja Mestarien Liigan isot pelit poislukien meidän menetelmällämme lähes kaikkiin peleihin. Kyllä tänne uudestaankin täytyy tulla!
E. Typo
