U-19 (1.1.2001)

[6660]

Miksei nyt ole kukaan haukkumassa koko systeemiä pystyyn?? Ai niin, tuli voitto...

Systeemi ei ole mihinkään parantunut. Voitolla aina päästään seuraava puoli vuotta muuttamatta mitään.

Niitä superikäluokkia odotellessa! Jos nyt oli yksi treeni ennen pelejä niin superikäluokilla voidaan sekin jättää väliin. Suoraan vaan lentokentältä matsiin!
Ja kohtahan futis automatisoidaan. Robotit pelaa!

[murdock]

http://huuhkaja.tv/?huu=840E66FE

Koosteen perusteella maalin syöttäneeltä Anton Tuomiselta erittäin vahva esitys Slovakia-pelissä.

[drone]

Systeemi ei ole mihinkään parantunut. Voitolla aina päästään seuraava puoli vuotta muuttamatta mitään.

Suomalainen jalkapalloilu näyttää olevan selviytymistaistelua. Ei siksi, että saavutettaisiin parempia tuloksia, vaan siksi, että tietyt henkilöt saisivat säilyttää kasvonsa ja mieluiten asemansakin.

Eli komppaan nimimerkkiä 6660. Yksittäisiä voittoja saadaan ailahtelevilla suorituksilla, mutta isossa kuvassa mikään ei muutu.
Täytyy sanoa, että on kyllä vähän mennyt maku tästä koko hommasta.

[Yourworstnightmare]

Ajatuksia ja mietteitä valmentajien suusta.

http://www.palloliitto.fi/uutiset/maajoukkueet/suomi-sai-19-uutta-maajoukkuepelaajaa

Tossahan se suuri ongelma usein junnupuolella on. Heittäytyminen itse peliin, treeneihin yms. aina täysillä.

- Tämän vaatimustason pelejä ei tule suomalaisille nuorille pelaajille riittävän usein. Toivoisinkin pelaajilta entistä voimakkaampaa peliin heittäytymistä ja itsensä likoon lyömistä kaikissa kotimaisissa otteluissa ja muutenkin omassa arjessaan, Nyyssönen tiivistää terveisensä.

[murdock]

Ilmeisesti palloliitto jakanut pojille vähän vauhtia heittäytymiseen minigrip-pusseista päätellen.

[RaneKa]

- Tämän vaatimustason pelejä ei tule suomalaisille nuorille pelaajille riittävän usein. Toivoisinkin pelaajilta entistä voimakkaampaa peliin heittäytymistä ja itsensä likoon lyömistä kaikissa kotimaisissa otteluissa ja muutenkin omassa arjessaan, Nyyssönen tiivistää terveisensä.

Ihmisluontoon kuuluu alkukantainen ominaisuus (ja kyky) laittaa kaikki peliin, heittäytyä, silloin kun on kyse yksilölle tärkeimmistä asioista. Tai ainakin silloin kun kyse on tärkeimmästä asiasta.

Kuka näiltä pojilta vienyt pelin omistajuuden? Curling-vanhemmuus? Curling-valmennus? Curling-seuratoiminta? Curling-majutoiminta?

[drone]

Tossahan se suuri ongelma usein junnupuolella on. Heittäytyminen itse peliin, treeneihin yms. aina täysillä.

- Tämän vaatimustason pelejä ei tule suomalaisille nuorille pelaajille riittävän usein. Toivoisinkin pelaajilta entistä voimakkaampaa peliin heittäytymistä ja itsensä likoon lyömistä kaikissa kotimaisissa otteluissa ja muutenkin omassa arjessaan, Nyyssönen tiivistää terveisensä.

Ei se poijaat toivomalla löydy tuo motivaatio. Kyllä siihen tarvitaan vanhoja kunnon keinoja: keppiä, porkkanaa, lahjontaa, kiristystä ja uhkailua. Jos halutaan harrastella, niin maju ei ole siihen oikea paikka. Sitä varten löytyy varmasti kyliltä harraste- ja puuhastelujoukkueita.

Tuolla Facebookin Huuhkajat-ryhmässäkin muuten uutisoitiin nuo nuorten matsit ja hetihän siitä pisti näkyvästi silmään 5-0- tappio. Sitten jotkut (lienevätkö futisvanhempia) ylistävät kommenteissa, että olipa upeaa ja olipa hienoa. Ei mene jakeluun tällainen. Ei tätä jaksa enempää.

[Finte]

- Tämän vaatimustason pelejä ei tule suomalaisille nuorille pelaajille riittävän usein. Toivoisinkin pelaajilta entistä voimakkaampaa peliin heittäytymistä ja itsensä likoon lyömistä kaikissa kotimaisissa otteluissa ja muutenkin omassa arjessaan, Nyyssönen tiivistää terveisensä.

Tässä sitaatissa näkyy sekä suomalaisen jalkapallon suurin ongelma että aivan epätoivoinen yritys tämän ongelman korjaamiseksi.

Ongelma: Tämän vaatimustason pelejä ei tule riittävän usein.

Ratkaisuehdotus: Simuloidaan tätä tasoa heittäytymällä enemmän niissä arjen heikkotasoisemmissa peleissä. Pelataan intensiivisemmin kuin oikeastaan olisi tarvis.

Uskon että jokainen tietää tämän olevan mahdotonta. Ei kansainvälisen tason intensiteettiä voi simuloida Suomessa.

Kestävämpi ratkaisuehdotus: Pistetään pojat mahdollisimman nuorena maailmalle. Monilla ei tule siivet kantamaan mutta ne jotka onnistuvat tuottavat kaikille myöhemmin iloa A-maajoukkueessa.

Litmasen kirjastakin voi lukea millainen hyppäys tälle kaikkien aikojen suomalaispelaajalle siirtyminen aikanaan Ajaxiin oli.

[Masap]

Ei se poijaat toivomalla löydy tuo motivaatio. Kyllä siihen tarvitaan vanhoja kunnon keinoja: keppiä, porkkanaa, lahjontaa, kiristystä ja uhkailua.

...vittuilua, väkivaltaa

Kyllä nyt tällä tasolla pelaajien pitäisi ymmärtää, että he tekevät töitä itseään varten! Ei silloin tarvita lahjontaa. On kyllä kumma, jos ei motivaatiota löydy vaikka pääsee erinomaiseen näyteikkunaan maailmalle.

Noh, mahtaa harmittaa sitten kiikkustuolissa vanhana, kun ei antanut kaikkea ja käyttänyt tilaisuuttaan hyväksi.

[TMK]

Pitäisi saada se suomen Ajax koottua, joskus Damissa hekin ovat olleet samalla tasolla kun täällä me nyt. Paljon työtä ja resursseja vaatii, onko niitä Suomesta saatavissa? (Vaan tässä-mulle-heti-nyt...) Silloin täältä maailmalle lähtisi vielä enemmän junnuja maailmalle, ja ehkäpä hieman vanhempina?

[Kaiseri]

Tässä sitaatissa näkyy sekä suomalaisen jalkapallon suurin ongelma että aivan epätoivoinen yritys tämän ongelman korjaamiseksi.

Ongelma: Tämän vaatimustason pelejä ei tule riittävän usein.

Ratkaisuehdotus: Simuloidaan tätä tasoa heittäytymällä enemmän niissä arjen heikkotasoisemmissa peleissä. Pelataan intensiivisemmin kuin oikeastaan olisi tarvis.

Uskon että jokainen tietää tämän olevan mahdotonta. Ei kansainvälisen tason intensiteettiä voi simuloida Suomessa.

Kestävämpi ratkaisuehdotus: Pistetään pojat mahdollisimman nuorena maailmalle. Monilla ei tule siivet kantamaan mutta ne jotka onnistuvat tuottavat kaikille myöhemmin iloa A-maajoukkueessa.

Litmasen kirjastakin voi lukea millainen hyppäys tälle kaikkien aikojen suomalaispelaajalle siirtyminen aikanaan Ajaxiin oli.

Kyllähän tuo Nyyssösen kommentti oli aika surkuhupaisa tullakseen vielä Palloliiton palkollisen suusta. Siis saman liiton, jolla on ylin ja suurin vastuu kaikista lahjakkaimpien pelaajien kehittämisestä.

Korostan etten ole näiden 15-vuotiaiden pelejä nähnyt, ja jos kentällä on näkynyt silkkaa velttoilua, niin silloin Nyyssösen kommentti on edes osittain perusteltu.

Mutta miten ihmeessä Nyyssönen voi vaatia pelaajia SIMULOIMAAN arjessa ja/tai suomalaisissa matseissa kansainvälisen pelien tempoa ja vaatimustasoa?? Koko ajatushan on täysin järjettömän absurdi!

Eihän se ole pelaajien vika, etteivät he pääse jatkuvasti pelaamaan näitä kovemman vaatimustason pelejä. Siinä saa nimenomaan Palloliitto katsoa peiliin. Tässä on itse kukin jo vuosia huutanut sitä, että miten suomalaisista pojista kasvatetaan miehiä--> siis miten ratkaistaan se ongelma, kun tiedetään suomalaisten pärjäävän pienemmissä junnuissa vielä oikein hyvin ihan Euroopan parhaita vastaan, mutta sitten "akatemiaiässä" jäädään kehityksestä jälkeen?

Keski-Euroopassa nuoret menevät akatemioihin, niin mitäs Suomessa? Jatketaan ihan normaalisti seurassa treenaamista ja käydään koulussa. Ei ihme, että jäädään kehityksestä jälkeen. Palloliitolla on tässä iso, iso vastuu. Lahjakkaimpien pitäisi treenata ja pelata jatkuvasti yhdessä. Esimerkiksi pk-seudun "akatemia" olisi hyvä alku. Koriksen ja lentiksen puolella on näytetty miten MERKITTÄVÄSTI pienemmillä resursseilla saadaan merkittävästi pienemmistä pelaajamassoista kehitettyä huippuyksilöitä.

Jos olet Suomessa huippuluokan 14-vuotias futari, miten Palloliitto/järjestelmä tukee sinua, jos haluat tavoitella absoluuttista huippua, et vain Veikkausliigatasoa? Aika hiljaista on. Toki sitä tukea on jossain määrin, mutta ongelma on, että muualla mennään paljon kovempaa ohi. Mitä konkreettista Palloliitto on tälle asialle tehnyt tai tekemässä?

P.S. Tästä aiheesta olisi hyvin mielenkiintoista kuulla myös Alajan näkemys. Vastauksen toki tiedän jo nyt...Tulee tarinaa mm. Fortum-tutoreista ja olosuhteiden parantamisesta. Sinänsä hyviä juttuja, mutteivät tähän "pojista miehiksi -dilemmaan" juurikaan vastaa.

[Finte]

Keski-Euroopassa nuoret menevät akatemioihin, niin mitäs Suomessa? Jatketaan ihan normaalisti seurassa treenaamista ja käydään koulussa. Ei ihme, että jäädään kehityksestä jälkeen. Palloliitolla on tässä iso, iso vastuu. Lahjakkaimpien pitäisi treenata ja pelata jatkuvasti yhdessä. Esimerkiksi pk-seudun "akatemia" olisi hyvä alku.

Mm. Länsi-Saksassa toimii melko pienellä maantieteellisellä alueella Schalke 04, BvB, Bochum, Mönchengladbach, Leverkusen, Düsseldorf, 1. FC Köln ym. akatemiat. Pelikavereita arjen intensiivisiin peleihin ei tarvitse siis kauaa etsiä. Tämä alkaa kylläkin jo paljon aiemmin kuin 14-vuotiaana. Nämä isot turnaukset joihin KäPa tai vaikka HJK osallistuvat pienten juniorien kanssa muutaman kerran vuodessa ovat isoille saksalaisille akatemioille joka viikonlopun asia.

Sieltä kai ne erot alkavat syntyä jo pienestä pitäen ja iän mukana kasvavat räikeämmiksi.

[Viskisieppo]

Ei täällä Suomessa futisjunnulle anneta mahdollisuuksia kehittyä huipulle. Vanhemmat, sukulaiset, koulu ja jopa valmentajat painottavat sitä, kuinka tärkeää on, että koulu hoidetaan hyvin, kun niin kovin harva kuitenkin sinne huipulle pääsee... Siinä sitten ollaan tilanteessa, että et voi/pysty/saa seurata sitä futisunelmaa, joka ehkä kantaisi pidemmällekin. Tämä koskee eniten niitä nuoria, joilla olisi mahdollisuus treenata edustusjoukkueiden mukana, mutta nuo harjoittelut tapahtuvat pääsääntöisesti päivällä. Siinä on sitten aika sumpliminen kun pitäisi olla yhtä aikaa koulussa ja treeneissä ja koko ajan on huono fiilis joko koulun tai treenien takia, kun kaikkeen ei vaan ehdi... Jos junnu saisi päättää, olisi treeneissä, mutta päätöksen tekevät muut ja junnu jatkaa treenaamista illalla oman joukkueensa mukana kun ei muuta voi ja miettii, että ehkä sitten joskus ja siinä miettiessään muut ajaa ohi... Tosiasia on, että et voi olla huippu sekä koulussa että jalkapallossa, ellei sitten motivaatio molempiin ole todella vahva. Ehtiihän niitä kouluja käymään myöhemminkin, jos se futisura ei sitten kannakaan...  Ehkä vähän kärjistettyä ja voi olla että jossain toimii tämä yhteen sovittaminen, täällä meillä päin ei toimi, kokemusta on!

[Finte]

Ei täällä Suomessa futisjunnulle anneta mahdollisuuksia kehittyä huipulle. Vanhemmat, sukulaiset, koulu ja jopa valmentajat painottavat sitä, kuinka tärkeää on, että koulu hoidetaan hyvin, kun niin kovin harva kuitenkin sinne huipulle pääsee... ...Tosiasia on, että et voi olla huippu sekä koulussa että jalkapallossa, ellei sitten motivaatio molempiin ole todella vahva...

En tiedä mistä akatemioista puhut mutta Saksan akatemioissa ei ainakaan sallita koulun laiminlyömistä. Akatemiapelaajien koulunkäynti on toki sovitettu pelaamisen ja treenaamisen oheen tukitoimia unohtamatta mutta laiminlyönti ei ole sallittua. Pelaajat joutuvat paiskimaan kovasti hommia niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin.

Suomalaiselle nuorelle joka ottaa futiksen tosissaan suosittelisin erittäin painokkaasti toisen eurooppalaisen valtakielen haltuunottoa koulussa, siis Englannin lisäksi. Tämä avaisi aivan eri tavalla ovia ja helpottaisi merkittävästi pärjäämistä jos nyt kyseisen kielialueen akatemian oven väliin on jalkansa saanut.

[6660]

Kyllähän tämä itsensä peliin laittamisen ongelmatiikka olisi perustellisemmankin tarkastelun paikka. Kuka käynnistäisi tutkimuksen junnufutaajien sielunmaiseman kehityksestä?

Kaikki, jotka ovat vähänkään lasten ja nuorten kanssa olleet tekemisessä, tietävät, että mitä nuorempi on, sitä enemmän kaikki on pelissä ja heittäytyen ollaan mukana, mitä vanhempi sitä enemmän tulee tulee erilaisia hidasteita. Miksi? Mikä hidastaa? Mitä sisäisiä ja ulkoisia pelkoja kehittyy?

Pelätäänkö virheitä, kaverien/valkun haukkuja, kipuja, loukkaantumisia, kasvojen menetystä jne.

Taantuma tulee usein murrosikään. Etelän maissahan murrosikä on vielä aiemmin. Mikä menee vikaan että juuri tässä herkässä iässä Suomen futiksessa junnujen kehitys pysähtyy, mutta ei esimerkiksi kendossa?

Pitäisikö junnuvalmentajina olla enemmän "malisia", joille "ongelmanuoret" ovat positiivinen haaste. Katsotaanpa vaikka kendossa Patrick Laineen tietä. Miten hän olisi pärjännyt futisjoukkueessa? Olisiko haettu henkistä valmentajaa apuun. Yaghoubi on nyt juuri tässä tilanteessa. Hylkääkö futisperhe?

[Yourworstnightmare]

Kyllähän tuo Nyyssösen kommentti oli aika surkuhupaisa tullakseen vielä Palloliiton palkollisen suusta. Siis saman liiton, jolla on ylin ja suurin vastuu kaikista lahjakkaimpien pelaajien kehittämisestä.

Korostan etten ole näiden 15-vuotiaiden pelejä nähnyt, ja jos kentällä on näkynyt silkkaa velttoilua, niin silloin Nyyssösen kommentti on edes osittain perusteltu.

Mutta miten ihmeessä Nyyssönen voi vaatia pelaajia SIMULOIMAAN arjessa ja/tai suomalaisissa matseissa kansainvälisen pelien tempoa ja vaatimustasoa?? Koko ajatushan on täysin järjettömän absurdi!

Tulkitsitkohan nyt ihan oikein Nyyssösen lausunnon. Lueppa uudestaan.
Eihän Nyyssönen tuossa ketään suorastaan syyllistä, varsinkaan mistään velttoilusta, vaan yleisesti haluaisi että nämä ja muutkin nuoret laittaisivat itsensä likoon jokaisessa tapahtumassa aina satasella. Heittäytyisivät peliin ja treeniin aina täysillä. Jokainen meistä tietää, että siinä mennään Suomessa liian usein esim. vastustajan mukaan. Kehittämisestä on toki vastuu myös Palloliitolla, mutta mielestäni se suurin työ tehdään seuroissa ja pelaajien omalla aikaa sekä pääkopassa. Lisäksi Nyyssönen vain totesi ja harmitteli varmaan, että tämän tempo- ja vaatimustason  matseja ja tapahtumia pelaajille tulee liian vähän. Lisääntymään päin ne on olleet viime vuosina, mutta edelleen niitä on liian vähän.

[Kaiseri]

Tulkitsitkohan nyt ihan oikein Nyyssösen lausunnon. Lueppa uudestaan.
Eihän Nyyssönen tuossa ketään suorastaan syyllistä, varsinkaan mistään velttoilusta, vaan yleisesti haluaisi että nämä ja muutkin nuoret laittaisivat itsensä likoon jokaisessa tapahtumassa aina satasella. Heittäytyisivät peliin ja treeniin aina täysillä. Jokainen meistä tietää, että siinä mennään Suomessa liian usein esim. vastustajan mukaan. Kehittämisestä on toki vastuu myös Palloliitolla, mutta mielestäni se suurin työ tehdään seuroissa ja pelaajien omalla aikaa sekä pääkopassa. Lisäksi Nyyssönen vain totesi ja harmitteli varmaan, että tämän tempo- ja vaatimustason  matseja ja tapahtumia pelaajille tulee liian vähän. Lisääntymään päin ne on olleet viime vuosina, mutta edelleen niitä on liian vähän.

En "tulkinnut" yhtään mitään. Ongelman surkuhupaisa ydin oli siinä, että Palloliiton edustaja harmittelee, kun suomalaiset junnut eivät pääse pelaamaan tarpeeksi kovatasoisia kv. pelejä. Tämä kun on juuri se osa-alue, jossa Palloliiton tulisi kantaa aivan toisella tavalla vastuuta nykyiseen verrattuna. Seurathan ovat viime vuosina toimintaansa parantaneet, mutta Palloliitto ei. Siis nimenomaan kun puhutaan kaikista lahjakkaimpien kehittämisestä. Ja sitten ihmetellään liiton edustajan suulla, kun ei pysytä temmossa mukana. Ullatus ullatus, voisi joku todeta!

[O182-74M]

Hyvät isät,valmentajat,ohjaajat ja palloliitto.
Kaikki puhuvat ulkomaisten pelaaja massasta eli montatako pelaajaa on ikäluokassa.
Osittain totta, mutta miten löytää huiput ikäluokista on se tärkein asia ja tässä palloliitto ja muut asian tuntevat HUIPPU SUOMALAISET VALMENTAJAT häviävät golleekoilleen MUISSA MAISSA.
Edelleen, mitä olen sanonut jo aiemmin näillä sivustoilla: suomessa valitaan sopivimmat ja mukavimmat ja pitäisi valita lupaavimmat ja halukkaimmat.
Olen monta vuotta yrittänyt antaa Turun seudulla neuvoja miten voisi valita sellaisia pelaajia, joista todella voisi jonain päivänä tulla loistavia pelaajia, mutta ei liitossa ja Suomen Turussa vain kiinnostuta tästä.
He osaavat jo kaiken.
esim. Englannissa ja Saksasssa 12-16 vuotiaista etsitään niitä pelaajia joista voisi tulevaisuudessa tulla ammattilaisia.
Ja tyyli jolla pelaaajia haetaan ei ole sama kuin suomessa, vaan paljon maltillisempi kuin suomessa.
Ei harjoituteta pelaajia loppuun 12-15 vuotiaina, vaan tällöin etsitään huippu lupaukset ja hyvän asenteen ja ohjeita vastaan ottavaiset pelaajat.
Voin vain kuvitella kuinka Palloliitto valitsee seuraavaksi nuorten maajoukkuevalmentajaksi ikuisen Barsa fanin Erkka Vee Lehtolan. Ei asia tällä parane. Hän harjoituttaa 9-14 vuotiaita niin monta tuntia viikossa että kaikki voimavarat on pojilta käytetty jo 14 vuotiaana.
Ja noin 15 vuotiaana muut maat vasta aloittavat tosissaan treenauttamaan poikia ammattilaisiksi. Tämä on syy miksi Suomi nuori 10-14 vuotiaat pärjäävät ulkomailla nuorena. Muut maat etsivät vasta tuossa iässä taletteja.
Kysykää voin kyllä neuvoa nuoria poikia tulevaisuutta varten!

[Yourworstnightmare]

En "tulkinnut" yhtään mitään. Ongelman surkuhupaisa ydin oli siinä, että Palloliiton edustaja harmittelee, kun suomalaiset junnut eivät pääse pelaamaan tarpeeksi kovatasoisia kv. pelejä. Tämä kun on juuri se osa-alue, jossa Palloliiton tulisi kantaa aivan toisella tavalla vastuuta nykyiseen verrattuna. Seurathan ovat viime vuosina toimintaansa parantaneet, mutta Palloliitto ei. Siis nimenomaan kun puhutaan kaikista lahjakkaimpien kehittämisestä. Ja sitten ihmetellään liiton edustajan suulla, kun ei pysytä temmossa mukana. Ullatus ullatus, voisi joku todeta!

Kuinka paljon kansainvälisiä pelejä 14-vuotiaiden olisi pitänyt jo tässä vaiheessa pelata yhdessä? Montakin vuotta? Vai miten sä sen toteuttaisit, että tuon ikäisillä olisi jo tarpeeksi paljon kovia pelejä alla? Joku ajatushan varmaan löytyy.

Kysykää voin kyllä neuvoa nuoria poikia tulevaisuutta varten!

Paljon asiaa, mutta joo...kun tunnut tietävän myös kaiken, niin kerroppa miten itse tiedät noista reilu 10-vuotiaista, että kenestä tulee joskus huippuja? Miten tunnistat lahjakkuuden tuossa vaiheessa niin selvästi? Viitaten tähän lauseeseen:

Edelleen, mitä olen sanonut jo aiemmin näillä sivustoilla: suomessa valitaan sopivimmat ja mukavimmat ja pitäisi valita lupaavimmat ja halukkaimmat.
Olen monta vuotta yrittänyt antaa Turun seudulla neuvoja miten voisi valita sellaisia pelaajia, joista todella voisi jonain päivänä tulla loistavia pelaajia, mutta ei liitossa ja Suomen Turussa vain kiinnostuta tästä.

Toi kevyemmin treenaaminen nuorempana voi toimia noissa isoissa jalkapallomaissa. Meillä en siihen usko, että olisi tie taivaaseen.

[Kaiseri]

Hyvät isät,valmentajat,ohjaajat ja palloliitto.
Kaikki puhuvat ulkomaisten pelaaja massasta eli montatako pelaajaa on ikäluokassa.
Osittain totta, mutta miten löytää huiput ikäluokista on se tärkein asia ja tässä palloliitto ja muut asian tuntevat HUIPPU SUOMALAISET VALMENTAJAT häviävät golleekoilleen MUISSA MAISSA.
Edelleen, mitä olen sanonut jo aiemmin näillä sivustoilla: suomessa valitaan sopivimmat ja mukavimmat ja pitäisi valita lupaavimmat ja halukkaimmat.
Olen monta vuotta yrittänyt antaa Turun seudulla neuvoja miten voisi valita sellaisia pelaajia, joista todella voisi jonain päivänä tulla loistavia pelaajia, mutta ei liitossa ja Suomen Turussa vain kiinnostuta tästä.
He osaavat jo kaiken.
esim. Englannissa ja Saksasssa 12-16 vuotiaista etsitään niitä pelaajia joista voisi tulevaisuudessa tulla ammattilaisia.
Ja tyyli jolla pelaaajia haetaan ei ole sama kuin suomessa, vaan paljon maltillisempi kuin suomessa.
Ei harjoituteta pelaajia loppuun 12-15 vuotiaina, vaan tällöin etsitään huippu lupaukset ja hyvän asenteen ja ohjeita vastaan ottavaiset pelaajat.
Voin vain kuvitella kuinka Palloliitto valitsee seuraavaksi nuorten maajoukkuevalmentajaksi ikuisen Barsa fanin Erkka Vee Lehtolan. Ei asia tällä parane. Hän harjoituttaa 9-14 vuotiaita niin monta tuntia viikossa että kaikki voimavarat on pojilta käytetty jo 14 vuotiaana.
Ja noin 15 vuotiaana muut maat vasta aloittavat tosissaan treenauttamaan poikia ammattilaisiksi. Tämä on syy miksi Suomi nuori 10-14 vuotiaat pärjäävät ulkomailla nuorena. Muut maat etsivät vasta tuossa iässä taletteja.
Kysykää voin kyllä neuvoa nuoria poikia tulevaisuutta varten!

Tästä olen kyllä eri mieltä. Ei minun mielestäni Suomessa "jää lupauksia löytymättä". Miten perustelet tämän? Ainakin pk-seudun seuroilla on varsin laajat ringit, niin ykkösjengien osalta kuin sitten haastejengienkin osalta. Vaikea nähdä, että innokas, motivoitunut ja lahjakas junnu, jossa "on sitä jotain", jäisi kaikkien näiden jengien ulkopuolelle. Ehkä Turussa on erilailla?

Eikä myöskään 9-14-vuotiaita "treenauteta loppuun" tai enempää kuin muuallakaan. Miten perustelet tämän, että Suomessa treenataan enemmän kuin muualla? Faktahan on, että juuri tuossa iässä todellakin pitää treenata paljon, kun on erilaisia herkkyyskausia päällä. Jos et treenaa, on tiettyjen teknisten taitojen kunnolla oppiminen myöhemmin erittäin vaikeaa. Treenimääriähän voi jokainen käydä katsomassa joukkueiden nettisivuilta eivätkä ne mitenkään ylimitoitettuja ole. Esim. 10-vuotiaat treenaavat sen 4 kertaa viikossa ja siihen pelit päälle--> aikaa jää vielä niin omatoimiselle treenille, muulle liikunnalle jne. kuin levollekin, jotka kaikki ovat tärkeitä. Ei tässä ole ongelmaa. Itse olen tutustunut vain pk-seudun seurojen toimintaan aika läheltä, mutta ehkä Turussa on asiat toisin, en tiedä?

Suomi-futiksessa totisesti löytyy kehitettävää, mutta nämä mainitsemasi seikat eivät ainakaan minusta ole niitä päällimmäisiä ongelmia, eivätkä mielestäni ongelmia lainkaan ainakaan pk-seudulla.

[Kaiseri]

Kuinka paljon kansainvälisiä pelejä 14-vuotiaiden olisi pitänyt jo tässä vaiheessa pelata yhdessä? Montakin vuotta? Vai miten sä sen toteuttaisit, että tuon ikäisillä olisi jo tarpeeksi paljon kovia pelejä alla? Joku ajatushan varmaan löytyy.

Totta kai löytyy "joku ajatus", ja olen tästä täällä forumin eri topiceissa kirjoitellut aiemminkin. Kun tiedetään, että nimenomaan tässä noin 13-17-vuoden iässä suomalaiset junnut putoavat kehityksen kelkasta, niin tälle pitäisi nimenomaan Palloliiton pystyä tekemään jotain. Tämä on raaka fakta, joka tiedetään. Palloliitto jalkapallon "johtajana" tässä maassa ja ylivoimaisesti suurimpien resurssien haltijana pitää olla tässä se liideri. Jalkapalloon täysillä panostavalle nuorelle pitäisi pysytä tarjoamaan paremmat puitteet kehittyä kohti huippua - nyt seurat ovat täysin yksin, kun puhutaan PÄIVITTÄISESTÄ tekemisestä. Ja jokainen tajuaa, että nimenomaan päivittäinen tekeminen on se, jossa iso hyppäys olisi otettava, jos halutaan nykyistä parempaa kehitystä. Nykyisen kaltaisella toiminnalla syntyy nykyisen kaltaisia tuloksia.
 
Muualla ratkaisu on akatemiat, joista on Eurooppa täynnä esimerkkejä. Mitä se voisi olla meidän resursseilla? Ehkä se on ensi vaiheessa alueellinen "miniakatemia" esim. pk-seudulla yhteistyössä jonkun koulun kanssa. Meillähän on nyt Palloliitossa töissä useita ex-ammattilaisia, jotka tietävät tasan tarkkaan, mitä jossain Belgiassa tehtiin 15 vuotta sitten, kun rämpimiseen kyllästyttiin. Jonkinlainen Suomen oloihin sovellettu akatemiatoiminta on vastaus, mutta minkälainen? Sen vastauksen täytyy tulla Palloliitosta.

Rahan/resurssien vähäisyyshän ei ole meidän ongelma vaan kyse on siitä, mihin rahoja kohdennetaan. Viime vuodet niitä on laitettu huolella olosuhdekehitykseen, mikä on hienoa. Itse ehdottaisin, että tehtäisiin jotain merkittävästi nykyistä radikaalimpaa, jotta tuo pelaajakehityksen pullonkaula saataisiin avattua ja nimenomaan lahjakkaimmille tarjotaan puitteet kehittyä nykyistä paremmin = samaan tahtiin (tai edes lähelle) verrattuna niihin tuhansiin keskieurooppalaisiin poikiin, jotka treenaavat omissa akatemioissaan.

[Finte]

Ketä vastaan tämä pk-seudun miniakatemia pelaisi arjessaan? Intensiiviset pelit kuitenkin kehittää eniten.

[Kaiseri]

Ketä vastaan tämä pk-seudun miniakatemia pelaisi arjessaan? Intensiiviset pelit kuitenkin kehittää eniten.

Niin, ymmärtänet itsekin, ettei oman ikäisiä riittävän tasokkaita vastustajia Suomessa juuri olisi. Jollain aika välillä toki näitä "miniakatemioita" voisi olla jokunen eri alueilla, mutta tuskin koskaan sellaista määrää, että maassamme mitään akatemiasarjaa saataisiin aikaiseksi--> jos akatemioita olisi liian monta, ne eivät enää ajaisi tarkoitustaan, eli pelaajat eivät enää olisi riittävän tasokkaita (=erot liian suuria). Joka tapauksessa kotimaan peleistä iso osa olisi omaa ikäluokkaa vanhempia vastaan.

Mikä sitten olisi joukkueen kansainvälinen ulottuvuus, niin siinä pitäisi optimoida kustannukset/matkustelu(aika)/vastustajien tasokkuus, ja tähän löytyy eri malleja/vaihtoehtoja.

[Keijo K. Kojootti]

Ketä vastaan tämä pk-seudun miniakatemia pelaisi arjessaan? Intensiiviset pelit kuitenkin kehittää eniten.

Ei ketään. Belgiassa pelaajille järjestetään 4x2 tuntia laadukasta harjoittelua liiton johdolla koulupävien sisään/aamuihin.

[Kaiseri]

Ei ketään. Belgiassa pelaajille järjestetään 4x2 tuntia laadukasta harjoittelua liiton johdolla koulupävien sisään/aamuihin.

Hyvä esimerkki.

ISO pointti koko keskustelussa on tämä: Oli "Suomen malli" minkälainen hyvänsä, on PALLOLIITTO siinä se kenen tämä malli pitää luoda/resurssoida. Nythän tuosta arkisesta kehityksestä vastaavat seurat kukin tyylillään, ja on nähty ettei se riitä, jos huippua tavoitellaan.

Tämä olisi olennainen kysymys myös tuleville puheenjohtajakandidaateille (lähinnä Alajalle valitettavasti...): Mitä konkreettisia toimenpiteitä teet, jotta Suomen pelaajakehityksessä ikävuosien 13-17 välillä tapahtuu ISO positiivinen muutos? Ja tarkoitetaan jotain konkreettista, kaikista lahjakkaimpien pelaajien arjessa näkyvää asiaa. Tutut liirum laarumit olosuhteiden parantamisesta, Fortum-tutoreista tai alueleireistä eivät ole vastaus tähän kysymykseen.