FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
19.03.2024 klo 11:09:29 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1] 2 ... 13
 
Kirjoittaja Aihe: Jääkiekon puolelta mallia valmennusfilosofiaan  (Luettu 33092 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
No Fear

Poissa Poissa


: 27.04.2016 klo 08:31:29

Lainaus
Se isoin muutos, mikä tässä on tapahtunut, oli se, että alettiin keskittymään yksilöihin ja heidän kehittämiseen.

Lainaus
”Systeemi ei koskaan mene yksilön edelle, systeemillä yritetään luoda mahdollisuuksia yksilöille. Huippujen taustalla on todella kovia valintoja.”

Lätkää on tietysti lätkää, mutta valmennusfilosofia ei kuitenkaan välttämättä poikkea niin paljoa futiksesta. Suomi on voittanut tällä kaudella jo kaksi nuorten mm-lätkä kultaa, joten on mielenkiintoista tarkastella sitä mitä sillä puolella on tehty oikein tai miten prosessia on muutettu kun saavutukset ovat nyt kaikkien nähtävillä.

Lähes jokaisessa lauseessa nousee esiin "yksilö", halutaan tehdä huippuyksilöitä, joista kasaantuu sitten maailman paras joukkue. Ei tiedä nykytilanteesta jalkapallon puolella, mutta tietääkseni katastrofaalisesta "kaikki pelaa"-mallista on luovuttu ja akatemioita on noussut monille paikkakunnille. Maailman huipulle nouseminen vaatii myös jalkapallossa vielä enemmän panostuksia yksilöön ja pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun heti kun pelipaikka alkaa vakiintuumaan. Huippuseurat eivät ole enää pitkään aikaan etsineet mitään yleispelaajia vaan parhaita pelaajia omilla pelipaikoillaan. Tähän todellisuuteen on herättävä ja ymmärrettävä mitä ominaisuuksia eri pelipaikat vaativat. Perustaidot on tottakai syytä opettaa nuorena, mutta heti kun pelipaikka löytyy ominaisuuksien puolesta niin on pyrittävä systemaattisesti parantamaan näitä pelipaikkakohtaisia ominaisuuksia. Maalintekijän on harjoiteltava viimeistelyä ja laiturin haastamista ja keskityksiä jne. Keskikentän keskellä pitää olla pallovarma ja topparin on kyettävä osallistumaan peliin myös jalalla.

Valmennusfilosofian pitäisi siis tähdätä omien pelipaikkojensa huippuyksilöiden luomiseen. Huipulle ei päästä sattumalta vaan systemaattisella työllä. Tämä onnistuu vain yksilöllisellä/pelipaikkakohtaisella harjoittelulla ja palautteella. Huippuyksilöistä saadaan sitten myöhemmin luotua huippujoukkue. Minulla ei kyllä ole kovin hyvää kosketuspintaa siihen miten asioita tehdään nykyään akatemioissamme, mutta joukkuelajien välinen yhteistyö ja keskustelu valmennusfilosofioista ei varmasti haittaisi yhtään.
« Viimeksi muokattu: 27.04.2016 klo 08:45:31 kirjoittanut No Fear »
Vin Diesel

Poissa Poissa


Vastaus #1 : 27.04.2016 klo 11:52:30

Lätkää on tietysti lätkää, mutta valmennusfilosofia ei kuitenkaan välttämättä poikkea niin paljoa futiksesta. Suomi on voittanut tällä kaudella jo kaksi nuorten mm-lätkä kultaa, joten on mielenkiintoista tarkastella sitä mitä sillä puolella on tehty oikein tai miten prosessia on muutettu kun saavutukset ovat nyt kaikkien nähtävillä.

Lähes jokaisessa lauseessa nousee esiin "yksilö", halutaan tehdä huippuyksilöitä, joista kasaantuu sitten maailman paras joukkue. Ei tiedä nykytilanteesta jalkapallon puolella, mutta tietääkseni katastrofaalisesta "kaikki pelaa"-mallista on luovuttu ja akatemioita on noussut monille paikkakunnille. Maailman huipulle nouseminen vaatii myös jalkapallossa vielä enemmän panostuksia yksilöön ja pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun heti kun pelipaikka alkaa vakiintuumaan. Huippuseurat eivät ole enää pitkään aikaan etsineet mitään yleispelaajia vaan parhaita pelaajia omilla pelipaikoillaan. Tähän todellisuuteen on herättävä ja ymmärrettävä mitä ominaisuuksia eri pelipaikat vaativat. Perustaidot on tottakai syytä opettaa nuorena, mutta heti kun pelipaikka löytyy ominaisuuksien puolesta niin on pyrittävä systemaattisesti parantamaan näitä pelipaikkakohtaisia ominaisuuksia. Maalintekijän on harjoiteltava viimeistelyä ja laiturin haastamista ja keskityksiä jne. Keskikentän keskellä pitää olla pallovarma ja topparin on kyettävä osallistumaan peliin myös jalalla.

Valmennusfilosofian pitäisi siis tähdätä omien pelipaikkojensa huippuyksilöiden luomiseen. Huipulle ei päästä sattumalta vaan systemaattisella työllä. Tämä onnistuu vain yksilöllisellä/pelipaikkakohtaisella harjoittelulla ja palautteella. Huippuyksilöistä saadaan sitten myöhemmin luotua huippujoukkue. Minulla ei kyllä ole kovin hyvää kosketuspintaa siihen miten asioita tehdään nykyään akatemioissamme, mutta joukkuelajien välinen yhteistyö ja keskustelu valmennusfilosofioista ei varmasti haittaisi yhtään.

Jalkapallon puolella ehkä tunnistetaan huippuyksilöaihioita about samassa vaiheessa kuin lätkänkin puolella. Todennäköisesti huippuyksilöihin ei kuitenkaan panosteta samalla tapaa - eikä Suomi-futiksessa liene yleisesti hyväksyttyäkään puhua huippuyksilöistä ennen kuin joskus b-junnuna. Jos joku tällä foorumilla esittäisi (/esittää) huippuyksilökommentteja jostakusta tätä nuoremmasta, niin heti olisi (/on) useita kommentoijia toteamassa kuinka "niin nuorista ei voi vielä sanoa yhtään mitään", ja kuinka tärkeämpää on ehkäistä poistumaa lajista - vaikkapa sitten tasapäistämällä. Silti Jesse Puljujärvi muutti perheestään erilleen 13 vuotiaana ja keskittyi täysin treenaamiseen / kehittymiseen, ja on saanut tässä tukea. Kyllä futiksesta puuttuu todellista pyyteetöntä tahtoa ja myös kykyä viedä "huippuyksilöitä" eteenpäin, heidän vahvuuksillaan.

Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #2 : 27.04.2016 klo 13:00:57

Hyvä pointti Vin Dieseliltä. Kertoo paljon koko kulttuuristamme. Eli siis jääkiekossa on ihan ok panostaa siihen täysillä ja lopettaa koulut, mutta jalkapallossa jos teet saman niin katsotaan kieroon. Tästä nyt esimerkkinä ne tapaukset kun joku suomalainen lähtenyt ulkomaille akatemiaan, niin vanhempia heti ihmetelty, jne.

Toisessa kun on realistista tehdä siitä ura ja toisessa ei. Siis tämä yhteisön mukaan.

Tässä samalla myös se, että Suomessa lahjakkuudet jakautuu niin että varmasti vähintään sama määrä valitsee kiekon(todennäköisesti enemmän) kuin jalkapallon.

Ja ei, en sano etteikö jääkiekosta voisi ottaa mallia. Tärkeintä olisi ensin saada realistinen kuva sinne norsunluutorneihin siitä mitä tapahtuu kentällä. Ja sitten alkaa kehittämään toimintaa oikeasti. Samoin pitäisi päästä tilanteeseen missä pelaajan kehitys menee tulosten edelle. Kuitenkin epäilen että niin kauan kun Alaja&Co päättää asioista palloliitossa, niin mitään tälläistä ei tule tapahtumaan.
joosar

Poissa Poissa


Vastaus #3 : 30.04.2016 klo 14:47:58

Raahesta! lähtösin olevaa kaks kaveria pelaa vastakkain pudostupeleissä maailman kovimmassa sarjassa. Jotaki siellä kiekossa tehdään oikein?
Johnny99

Poissa Poissa


Vastaus #4 : 30.04.2016 klo 20:37:12

Raahesta! lähtösin olevaa kaks kaveria pelaa vastakkain pudostupeleissä maailman kovimmassa sarjassa. Jotaki siellä kiekossa tehdään oikein?

Varmasti tehdään. Ja iso hatunnosto ennen kaikkea ko. pelaajille, mutta myös kaikille heidän kehityksensä eteen töitä tehneille.

Lähinnä näistä täysin turhista lajivertailuista paljastuu toistuvasti ettei Suomessa hahmoteta edelleenkään jalkapallon kilpailullisuutta ja sen tuomia haasteita. Muutamassa pohjoismaissahan on yhtä paljon futareita kuin koko maailmassa jääkiekkoilijoita (jne...), eli jos tällaisia täysin absurdeja vertailuja haluaa harrastaa, niin edes joku suhteellisuuden taso olisi hyvä olla mukana. Ja nämä vertailut kommentit eivät valitettavasti rajoitu vain yksittäisiin nettihuuteluihin.
joosar

Poissa Poissa


Vastaus #5 : 30.04.2016 klo 22:48:41

Muutamassa pohjoismaissahan on yhtä paljon futareita kuin koko maailmassa jääkiekkoilijoita (jne...), eli jos tällaisia täysin absurdeja vertailuja haluaa harrastaa, niin edes joku suhteellisuuden taso olisi hyvä olla mukana. Ja nämä vertailut kommentit eivät valitettavasti rajoitu vain yksittäisiin nettihuuteluihin.
Jos jääkiekkoa verrattaisiin vaikka siihen pohjoismaiden jalkapalloon niin siinäkin me ollaan kaikista surkein..siinä sitä suhteellisuuden tajua.
Ei auta mennä siihen lajin 'suuruuden' taakse. Nythän on pöllöliitto tehnyt ilmeisesti uuden tavoitteen:olla pohjoismaiden ykkönen..joskus?
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #6 : 30.04.2016 klo 23:04:55

Kukaan lajia oikeasti seuraava ei varmasti kiistä etteikö palloliiton(ja muidenkin) pitäisi tehdä paljon asioita kehityksen eteen. Eikä varmaan sitäkään etteikö kaikkialta voisi ottaa mallia. Sen sijaan se, että verrataan jääkiekkoon suoraan ei palvele ketään. Tai että odotukset ovat suhteessa samat. Jos siis odotetaan että Suomi olisi arvokisoissa ja vielä kärkeä siellä. Jääkiekko on kuitenkin maailmassa vain kahdessa maassa ykköslaji. Tämä siis kun mietitään resursseja, jne. Nämä kaksi maata siis Suomi ja Kanada. Tämä homma on vähän sama kuin Liettuassa ihmeteltäisiin miksi koripallossa pärjätään paremmin kuin jalkapallossa. No koska toiseen lajiin panostetaan suhteessa paljon ja toiseen ei. Toinen on pienempi(vaikkei koripallokaan pieni ole) ja toinen maailman suurin.

Eli oppia voi varmasti ottaa monesta paikasta, mutta vertailu jääkiekkoon on turhaan. Toki jääkiekko on hyvä esimerkki siitä, miten lyhyessäkin ajassa voi tapahtua paljon, jos tehdään oikeita asioita junioripuolella, jne. Mutta se että jääkiekolla menee noin hyvin kertoo vain siitä, että nyt ne siellä olleet isot resurssit on hyvin käytössä. Jalkapallon paljon pienemmät eivät sitten ole.

Vertailun vuoksi ainoastaan Kanadassa on enemmän pelaajia suhteessa väkilukuun kuin Suomessa. Tähän päälle se, että Suomessa selvästi eniten pyörii rahaa niin yhtiöiden kuin valtionkin taholta(epäsuorasti mm. jäähalleina toki suuri osa) jääkiekkoon, niin jokainen tajuaa mikä asema jääkiekolla on Suomessa. Tämä vielä suhteessa muihin maihin. Jos esim. Ruotsissa valitsee Perus-Peter kummassa hänestä tulisi huippu, niin suurin osa valitsee jalkapallon. Suomessa taas jääkiekon.

Ja ei, en sano että tällä pitäisi selittää mitään, mutta nämä asiat pitää tiedostaa ennenkuin alkaa vertaamaan lajeja suoraan keskenään ja niissä menestymistä. Suomi menestyy myös keihään heitossa, eli sieltäkin voisi ottaa oppia, mutta kannattaako vertailla? Niinpä.
« Viimeksi muokattu: 30.04.2016 klo 23:13:36 kirjoittanut Jortsukka »
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #7 : 01.05.2016 klo 08:19:36

Yksi, muutamankin yksilön kohdalla näkemäni syy lajivalintaan oli se, että jääkiekossa toiminta oli valinnan aikaan kilpailullisempaa, tavoitteellisempaa, parempaa, kovempaa ja sitä oli enemmän. Molemmat tekivät lopullisesti valinnan 13-vuotiaana.

Suurin jääkiekon opetus jalkapallolle on minusta harjoitusmäärissä, laadussa ja intensiteetissä, joihin liittyy tietysti myös valmennuksen taso. En esimerkiksi tajua, miksi jääkiekkoileva b-juniori voi vetää treeniä 10 kertaa viikossa, mutta jalkapalloilijalle 5 kertaa on liikaa.
Blancco

Poissa Poissa


Vastaus #8 : 01.05.2016 klo 15:14:50

Yksi, muutamankin yksilön kohdalla näkemäni syy lajivalintaan oli se, että jääkiekossa toiminta oli valinnan aikaan kilpailullisempaa, tavoitteellisempaa, parempaa, kovempaa ja sitä oli enemmän. Molemmat tekivät lopullisesti valinnan 13-vuotiaana.

Suurin jääkiekon opetus jalkapallolle on minusta harjoitusmäärissä, laadussa ja intensiteetissä, joihin liittyy tietysti myös valmennuksen taso. En esimerkiksi tajua, miksi jääkiekkoileva b-juniori voi vetää treeniä 10 kertaa viikossa, mutta jalkapalloilijalle 5 kertaa on liikaa.

Yksi piirre myös jääkiekkossa on se, että ammattilaisseuroja on maantieteellisesti tasaisesti jokaisessa vähänkään isommassa kasvukeskuksessa/maakuntakeskuksessa. Siinä on heti nuorille selkeä reitti ja polku, toiminta ammattimaista ja systemaattista ja mahdollisuus hyvään toimeentuloon oman kotipaikkakunnan liigajoukkueessa. Ainoastaan Kotka ja Rovaniemi tulevat mieleen hieman isommista paikkakunnista, joissa ei liigaseuraa ole. Jalkapallon puolella on taas useampi pienen paikkakunnan seura, jossa toiminta on on varmasti hyvää mutta väestöpohja pieni ja sitä kautta potentiaalisten lasten lukumäärä vähäinen. Esimerkkeinä mm.Pietarsaari,Maarianhamina,Valkeakoski ja Anjalankoski. Lisäksi Tampere oli pitkään vähän ns.musta aukko, jossa ei väestömäärään suhteutettuna saatu tuotettua juuri lainkaan edes liigatason pelaajia. Samoin Itä-Suomessa koko Lappeenranta-Joensuu-seutu on mielestäni heikolla tasolla. Lisäksi esimerkiksi Jyväskylä ja Oulu isoina kasvukeskuksina ovat tietyllä tapaa edustusjoukkueiden suhteen mielestäni vähän alakanttiin suorittaneet. Näilläkin paikkakunnilla jääkiekon puolella on taas erittäin vakavaraiset ja jatkuvasti menestystä saavuttavat liigajoukkueet jääkiekon puolella. Samoin länsirannikko on jääkiekossa selvästi edellä, Turusta pitää mennä Vaasaan saakka, jotta voidaan puhua ammattilaistason toiminnasta jalkapallon puolella. Jääkiekon puolella tuohon maantieteelliseen väliin mahtuvat myös Lukko ja Ässät. Tällaisillakin asioilla saattaa olla lasten ja vanhempien mielissä vaikutuksensa, kun tarpeeksi kovaa ja uskottavaa liigaseuraa johon tähdätä, ei kotiseudun läheisyydestä löydy.
joosar

Poissa Poissa


Vastaus #9 : 01.05.2016 klo 18:20:57

. Lisäksi esimerkiksi Jyväskylä ja Oulu isoina kasvukeskuksina ovat tietyllä tapaa edustusjoukkueiden suhteen mielestäni vähän alakanttiin suorittaneet. Näilläkin paikkakunnilla jääkiekon puolella on taas erittäin vakavaraiset ja jatkuvasti menestystä saavuttavat liigajoukkueet jääkiekon puolella.
..
« Viimeksi muokattu: 01.05.2016 klo 19:25:08 kirjoittanut joosar »
Kaihlamo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #10 : 01.05.2016 klo 19:00:09

Mites toi pesäpallo jos lähetään menestysreseptiä hakemaan?

Noin tosissaan kommentoiden voisi sanoa, että ei kannata Länsirannikolla dissata myöskään Jazzia. Keskimääräistä helvetisti parempaa duunia siellä tehdään ja resursseja laitettu nimenomaan kentällä tapahtuvaan toimintaan.

Toki ihan turha tänne kenenkään on mitään kirjoittaa kun kohta tasamaksureijo tulee kertomaan kaikkiin näihin edellä kirjoitettuihin asioihin sen totuuden.
« Viimeksi muokattu: 01.05.2016 klo 19:06:09 kirjoittanut Kaihlamo »
Keijo K. Kojootti

Poissa Poissa


Vastaus #11 : 01.05.2016 klo 23:21:00

Samaa mieltä Kaihlamon kanssa. Kirjoittajan kannattaisi vähän päivittää tietojaan ennen kuin mutulla heittelee. Vaasassa on vasta viime vuosina alkanut näkyä panostukset junnuihin ja B-juniorit käsittääkseni tänä vuonna ensimmäistä kertaa koskaan(!) sm-sarjassa. Todella hyvään suuntaan seura toki nyt menossa ja useita päätoimisia kentälle palkattu. Jazz sen sijaan ollut siellä A- ja B-junioreissa melko tasaisesti. Tällä hetkellä kaksi pelaajaa -00 maajoukkueen mukana Eerikkilässä ja Mäntynen vakiokasvo myös vuotta vanhemmassa majussa. Raitanen siirtyy Liverpooliin.

Myös Lappeenrannassa tehdään hyvää työtä resursseihin nähden. Mikko Kuningas pelaa veikkausliigaa ja naapurista imatralta Voutilainen myös Lahdessa. Pepon edustuksessa todella nuori runko Kakkosessa joka koostuu seuran omista kasvateista ja lisää "kuninkaita" nähtäneen lähivuosina lisää.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #12 : 06.05.2016 klo 14:15:48

Aivan käsittämättömäntä, että jengi vertaa näitä kahta asiaa.

Kertokaa esimerkiksi miksi jalkapallon yksilöt kalpenisi edes tällä hetkellä kendon vastaavien rinnalla? Jonnekin Tanskan pääsarjaan on varmasti yhtä paljon tunkua kun änäriin. Pelaajia valuu Eurooppaan ympäri maailmaa paremman toivossa.

Kyllä paras on katsoa lajin sisällä mitä voisi tehdä paremmin ennen kuin lähdetään hakemaan mallia jostain pienen piirin hassuttelusta.
6660

Poissa Poissa


Vastaus #13 : 06.05.2016 klo 17:33:10

Kyllä tuota jääkiekkoyhteyttä kannattaa tutkailla ihan sen takia, että kyse on suomalaisista nuorista, joilla siis saman tyyppiset taipumukset kuin futisnuorilla. Ainakin asian kautta saa mielenkiintoisia kysymyksiä esiin.

Mikä on "jäähöntsän" merkitys pelaajien kehityksessä. Ovatko lähivuosina menestyneet kiekkoilijat käyneet enemmän pelaamassa jäähöntsää omalla ajallaan (luonnonjäillä, tekojää vapaavuoroilla) kuin vastaavat futaajat (puisto yms. nurtseilla, kenttä-/hallivapaavuoroilla)?

Miten lätkä-futis valmennuksen sisältö eroaa esim. teknisen, taktisen, fyysisen treenin määrän/laadun osalta niissä seuroissa, joissa ammattiputki on myös avoinna. Onko eroja pelaajien yleisessä asennoitumisessa trenaukseen?

Onko junnuvalmentajien taidoissa eroja. Oletetaanko lätkässä junnnuvalmentajalta parempaa pätevyyttä, jonkun tietyn ikäkauden jälkeen enemmän kuin futiksessa. Mikä on junnujen ammatti-/harrastevalmentajien suhde lätkässä ja futiksessa?

jne.

Kaikesta voi mutuilla lähipiiristä otetuilla esimerkeillä, mutta olisi hienoa, että joku tekisi oikein lajitason tutkimusta asiasta. Voisi hälventää turhia epäilyksiaä ja nostaa esiin asioita, joihin ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #14 : 06.05.2016 klo 18:05:32

Kyllä tuota jääkiekkoyhteyttä kannattaa tutkailla ihan sen takia, että kyse on suomalaisista nuorista, joilla siis saman tyyppiset taipumukset kuin futisnuorilla. Ainakin asian kautta saa mielenkiintoisia kysymyksiä esiin.

Mikä on "jäähöntsän" merkitys pelaajien kehityksessä. Ovatko lähivuosina menestyneet kiekkoilijat käyneet enemmän pelaamassa jäähöntsää omalla ajallaan (luonnonjäillä, tekojää vapaavuoroilla) kuin vastaavat futaajat (puisto yms. nurtseilla, kenttä-/hallivapaavuoroilla)?

Miten lätkä-futis valmennuksen sisältö eroaa esim. teknisen, taktisen, fyysisen treenin määrän/laadun osalta niissä seuroissa, joissa ammattiputki on myös avoinna. Onko eroja pelaajien yleisessä asennoitumisessa trenaukseen?

Onko junnuvalmentajien taidoissa eroja. Oletetaanko lätkässä junnnuvalmentajalta parempaa pätevyyttä, jonkun tietyn ikäkauden jälkeen enemmän kuin futiksessa. Mikä on junnujen ammatti-/harrastevalmentajien suhde lätkässä ja futiksessa?

jne.

Kaikesta voi mutuilla lähipiiristä otetuilla esimerkeillä, mutta olisi hienoa, että joku tekisi oikein lajitason tutkimusta asiasta. Voisi hälventää turhia epäilyksiaä ja nostaa esiin asioita, joihin ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.


Siis ongelma tässä on se että ei ole mitään syytä olettaa että kendossa olisi tehty jotain paremmin.
Ei nämä lajihuiput kendossa ole yhtään sen ihmeellisempiä kuin futiksessa. Jengi ei vaan ymmärrä sitä, että lajihuippu kendossa on sama kun lajihuippu pohjoismaissa futiksessa.
koera

Poissa Poissa


Vastaus #15 : 06.05.2016 klo 18:18:33

Lässyn lässyn vailla parempaa tietoa. Kendossa käännettiin painopisteitä Nuoresta Suomesta kilpaurheiluun ja yksilöiden kehittämiseen, futiksessa homma jäi täysin piippuun. Nyt suomalaispelaajia varataan useampi ensimmäisellä kierroksella, Nuori Suomi -ikäluokista päästiin hädin tuskin koko varaustilaisuuteen. On yhdentekevää mikä huipun ero on lajien välillä, kun voimme suoraan vertailla Jääkiekkoliiton ja Palloliiton tekemistä, ja todeta että toisessa ns. käärittiin hihat ja toisessa keskitytään saunomaan vuodesta toiseen.
6660

Poissa Poissa


Vastaus #16 : 06.05.2016 klo 18:37:42

Siis ongelma tässä on se että ei ole mitään syytä olettaa että kendossa olisi tehty jotain paremmin.
Ei nämä lajihuiput kendossa ole yhtään sen ihmeellisempiä kuin futiksessa. Jengi ei vaan ymmärrä sitä, että lajihuippu kendossa on sama kun lajihuippu pohjoismaissa futiksessa.

Tuo on ihan hatusta vedetty teoria. Totta kai jotain eroa tuo futiksen suurempi suosio ja levinneisyys mutta jos puhtaalla lajiharrastajamassalla mennään Kiinan pitäisi dominoida lajia kuin lajia. Futiksessakin on monia pikkumaita, jotka pärjää ihan hyvin ja tapahtuuhan lajin sisällä muutoksiakin kuten vaikka Islanti osoitti.

Tässä ollaan saman asian edessä, kun suomalaiset futisvalkut, jotka käy ulkomaiden akatemioissa ja toteaa, että ihan samaa tekevät. Eli ei edes tajuta mistä erot tulee, vaikka tulokset puhuu puolestaan. Eli väität samaa nyt lätkän suuntaan.  Suomen lätkässä ja futiksessa puuhastellaan siis samanlailla, mutta koska lätkä on lajina niin heikkotasoinen, niin sen takia siinä Suomi pärjää!

Lätkästä voidaan ottaa ainakin oppia voittavan toiminnan aikaansaamisesta. Ei siellä lähdetä häviämään. Taustalla on systeemi, joka tätä ruokkii. Jos futiksessa ensin päästäisiin edes siihen pohjoismaisen voittamisen tasoon voisi olla kovin tyytyväinen!

papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #17 : 06.05.2016 klo 19:22:08

Tuo on ihan hatusta vedetty teoria. Totta kai jotain eroa tuo futiksen suurempi suosio ja levinneisyys mutta jos puhtaalla lajiharrastajamassalla mennään Kiinan pitäisi dominoida lajia kuin lajia. Futiksessakin on monia pikkumaita, jotka pärjää ihan hyvin ja tapahtuuhan lajin sisällä muutoksiakin kuten vaikka Islanti osoitti.

Tässä ollaan saman asian edessä, kun suomalaiset futisvalkut, jotka käy ulkomaiden akatemioissa ja toteaa, että ihan samaa tekevät. Eli ei edes tajuta mistä erot tulee, vaikka tulokset puhuu puolestaan. Eli väität samaa nyt lätkän suuntaan.  Suomen lätkässä ja futiksessa puuhastellaan siis samanlailla, mutta koska lätkä on lajina niin heikkotasoinen, niin sen takia siinä Suomi pärjää!

Lätkästä voidaan ottaa ainakin oppia voittavan toiminnan aikaansaamisesta. Ei siellä lähdetä häviämään. Taustalla on systeemi, joka tätä ruokkii. Jos futiksessa ensin päästäisiin edes siihen pohjoismaisen voittamisen tasoon voisi olla kovin tyytyväinen!



Niin tuo Kiina esimerkki on hyvä. Syy miksi Kiinasta ei tule enemmän huipulle pelaajia johtuu siitä että siellä ei nähdä lajia ammattina ja panostus loppuu aikanaan. Ei siis valmentajien vaan pelaajien vanhempien.

Eli siis on ihan sama miten valmennat jos isä sanoo pojalleen, että panosta lätkän kun siinä on helpompi menestyä tai käy kouluja kun tuolla futiksella on niin vaikea tehdä elantonsa.

Näillä muilla pikkumailla ja Suomella on se ero, että niissä futis on ykköslaji. Valmentamisella ei tuohon asiaan voi vaikuttaa.

Samaa puuhastelua molemmissa, mutta lopussa ratkaisee lajin arvostus maassa.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #18 : 06.05.2016 klo 19:52:09

Niin ja se vielä että valmennuksessa on kyse yksilöiden kehityksestä eikä ne kendossa ole yhtään sen ihmeellisempiä kuin futiksessa.
Riemumieli

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC KTP


Vastaus #19 : 07.05.2016 klo 04:47:32

Verrataanpa vaikka perussuomifutaajan ja -kiekkoilijan ansioita, ja kiekkoilija voittaa. Sama pätee aivan huippuihin, vaikka yksi tai kaksi suomipotkijaa tienanneekin kivasti. Ja tämä johtuu siitä, että jäkiksessä on helpompi pärjätä? Että työnantaja maksaa huvikseen isoa liksaa melkein kuin kyse olisi hyväntekeväisyydestä? Käsittääkseni tällaista ei tapahdu kuin vihervassareiden ganjahuuruissa.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #20 : 07.05.2016 klo 08:08:13

Verrataanpa vaikka perussuomifutaajan ja -kiekkoilijan ansioita, ja kiekkoilija voittaa. Sama pätee aivan huippuihin, vaikka yksi tai kaksi suomipotkijaa tienanneekin kivasti. Ja tämä johtuu siitä, että jäkiksessä on helpompi pärjätä? Että työnantaja maksaa huvikseen isoa liksaa melkein kuin kyse olisi hyväntekeväisyydestä? Käsittääkseni tällaista ei tapahdu kuin vihervassareiden ganjahuuruissa.

Juuri näitä kommentteja kun ei tajuta maailmasta yhtään mitään...

Olisikohan sillä jotain tekemistä asian kanssa, että NHL on pienen hyvin tienaavan piirin laji jonka seurauksena rahaa riittää maksaa kovia palkkoja. Muutenkin kyse on melko seurausta tv lajista Pohjois Amerikassa.
Kilpailu joukkueisiin pääsystä ei ole kuitenkaan yhtään sen kovempi kun jossain Tanskan pääsarjassa.

Maratonarit ei tienaa paljon joten siinä on helppo menestyä vai?
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #21 : 07.05.2016 klo 08:23:56

Tuo palkka argumentti on ehkä lapsellisin kaikista... Naivi suomalainen käsitys maailmasta
RaneKa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: "Kaikki me ollaan jalkapallon opiskelijoita"


Vastaus #22 : 07.05.2016 klo 09:33:29

Kendossa käännettiin painopisteitä Nuoresta Suomesta kilpaurheiluun ja yksilöiden kehittämiseen, futiksessa homma jäi täysin piippuun.

Tuossapa ydin, joka tästä lajivertailusta kannattaa jalkapallon piirissä huomioida. Loput on vain seurausta tästä.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #23 : 07.05.2016 klo 11:27:55

Tuossapa ydin, joka tästä lajivertailusta kannattaa jalkapallon piirissä huomioida. Loput on vain seurausta tästä.


Niin mutta edelleen miksi tulos olisi lätkässä yhtään parempi?
Ei ole mitään syytä olettaa niin.
turkistarhaaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Munsala IK


Vastaus #24 : 07.05.2016 klo 12:47:29

Toisaalta kovinkaan moni 17-vuotias suomijunnu ei ole viime vuosina ollut Veikkausliigassa tai edes Ykkösessä profiilipelaaja siinä missä Laineet ja Puljujärvet kiekon puolella..

Vaikka kuinka työntäisi pään perseeseen ja hokisi että kiekossa on niin paljon helpompi päästä huipulle, niin jääräpäisinkin tajuaa että esimerkiksi lajikohtaisessa fysiikkaharjoittelussa kiekko on noin valovuoden jalkapalloa edellä.

 
Sivuja: [1] 2 ... 13
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa