FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
27.03.2017 klo 15:14:09 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook, Google+ & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 [2] 3 ... 13
 
Kirjoittaja Aihe: Jääkiekon puolelta mallia valmennusfilosofiaan  (Luettu 25281 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #25 : 07.05.2016 klo 16:34:03

Toisaalta kovinkaan moni 17-vuotias suomijunnu ei ole viime vuosina ollut Veikkausliigassa tai edes Ykkösessä profiilipelaaja siinä missä Laineet ja Puljujärvet kiekon puolella..

Vaikka kuinka työntäisi pään perseeseen ja hokisi että kiekossa on niin paljon helpompi päästä huipulle, niin jääräpäisinkin tajuaa että esimerkiksi lajikohtaisessa fysiikkaharjoittelussa kiekko on noin valovuoden jalkapalloa edellä.

Perustele väitteesi. Ei ole edelleenkään mitään syytä olettaa niin.

Ja tajuatko että kendo liigaan ei ole ukkoja tyrkyllä ympäri maailmaa kuten veikkausliigaan.

Lisäksi Kairinen oli profiilipelaaja veikkausliigan nelosessa 16 vuotiaana viime kaudella eikä ollut ainoa.
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #26 : 07.05.2016 klo 18:46:51

Leikitään, että papadopoulos on oikeassa. Jääkiekon huiput vastaavat jalkapallossa pohjoismaista huippua. Tänä vuonna odotetaan, että NHL:n varaustilaisuudessa kymmenen ensimmäisen joukossa on kolme suomalaista. Kaksi heistä oletettavasti on kolmen parhaan joukossa. Tämä taso riittäisi minulle hyvin myös jalkapallossa. Joka vuosi saataisiin siis kolme kaveria, jotka mahtuvat pohjoismaisessa vertailussa ikäluokan kymmenen parhaan pelaajan joukkoon. Tänä vuonna tarjolla olisi kaksi pelaajaa, joista voidaan odottaa uutta Litmasta, Zlatania tai vaikka Laudrupia. Tai vähintään top 5 liigojen runkopelaajia. Kelpaa.
« Viimeksi muokattu: 07.05.2016 klo 18:49:18 kirjoittanut Lenko »
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #27 : 07.05.2016 klo 19:34:36

Leikitään, että papadopoulos on oikeassa. Jääkiekon huiput vastaavat jalkapallossa pohjoismaista huippua. Tänä vuonna odotetaan, että NHL:n varaustilaisuudessa kymmenen ensimmäisen joukossa on kolme suomalaista. Kaksi heistä oletettavasti on kolmen parhaan joukossa. Tämä taso riittäisi minulle hyvin myös jalkapallossa. Joka vuosi saataisiin siis kolme kaveria, jotka mahtuvat pohjoismaisessa vertailussa ikäluokan kymmenen parhaan pelaajan joukkoon. Tänä vuonna tarjolla olisi kaksi pelaajaa, joista voidaan odottaa uutta Litmasta, Zlatania tai vaikka Laudrupia. Tai vähintään top 5 liigojen runkopelaajia. Kelpaa.

Ei kun otetaan koko maailma niin saadaan verrannollinen tilanne.

Top 10 kendossa vastaa jotain top 1000 futiksessa. Kairinen mahtui joukkoon top 50 nuoret lupaukset.
koera

Poissa Poissa


Vastaus #28 : 07.05.2016 klo 19:53:04

Erittäin väsynyttä tuo papadopouloksen luturistijankutuspaska. Yritä argumentoida edes vähän alusta.

Islannin esimerkki kuvaa aika kattavasti tilanteen todellisen laidan: panostamalla valmennusosaamiseen, olosuhteisiin ja pelaajapolkuun, voidaan tuottaa erittäin pienestä pelaajamassasta huippuammattilaisia. Joku Gylfi Sigurdsson lienee papadopouloksen asteikolla kovempi urheilija kuin yksikään jää kiekkolija. Islannin tapauksessa pelaajatuotanto on saatu hämmästyttävän korkealle tasolle vieläpä varsin kohtuullisilla rahallisilla panostuksilla.

Suomessa jääkiekkoliitto teki aikoinaan samantapaisen massiivisen korjausliikkeen, jonka seurauksena pitkään täysin retuperällä oleva systeemi pistettiin uusiksi. Nyt poimitaan satoa. Palloliitossa aloitettiin uudistusprosessi, jonka nykyinen pj. hautasi vähin äänin.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #29 : 07.05.2016 klo 20:14:34

Erittäin väsynyttä tuo papadopouloksen luturistijankutuspaska. Yritä argumentoida edes vähän alusta.

Islannin esimerkki kuvaa aika kattavasti tilanteen todellisen laidan: panostamalla valmennusosaamiseen, olosuhteisiin ja pelaajapolkuun, voidaan tuottaa erittäin pienestä pelaajamassasta huippuammattilaisia. Joku Gylfi Sigurdsson lienee papadopouloksen asteikolla kovempi urheilija kuin yksikään jää kiekkolija. Islannin tapauksessa pelaajatuotanto on saatu hämmästyttävän korkealle tasolle vieläpä varsin kohtuullisilla rahallisilla panostuksilla.

Suomessa jääkiekkoliitto teki aikoinaan samantapaisen massiivisen korjausliikkeen, jonka seurauksena pitkään täysin retuperällä oleva systeemi pistettiin uusiksi. Nyt poimitaan satoa. Palloliitossa aloitettiin uudistusprosessi, jonka nykyinen pj. hautasi vähin äänin.

No yritetään vielä vaikka olenkin ainoa joka on jotain argumentoinut.

Taas tuli aikaisemmin tuollaista pseudovertailua. Kun puhutaan Litmasesta, Zlatanista tai Laudrupista puhutaan taas suhteessa lätkän top 1 pelaajista.
On siis siinä Puljujormalla matkaa miehiin Gretzky tai Messier.
Mitä jos otettaisiin hieman perspektiiviä tähän kendo hehkutukseen.

Ja jos joku jaksaisi laskea taaksepäin huomaisi , että tuo ikäluokka on sitä joka pääsi nauttimaan -95 hassutteluvoiton jälkeen käynnistyneestä olosuhdebuumista jolla vedettiin kuntien rahat Kummolan mafian taskuun.
Täällä on Kendossa olosuhteet väkimäärään nähden paremmat kuin missään.
« Viimeksi muokattu: 07.05.2016 klo 20:25:46 kirjoittanut papadopoulos »
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #30 : 08.05.2016 klo 08:45:29

On toki matkaa Puljulla Gretzkyksi. Tällä hetkellä tosin koko lätkämaailma uskoo, että Puljujärvi ja Laine ovat top 3 todennäköisyydellä tuon ikäluokan huiput, uudet Zlatanit tai Selänteet. Mutta tulipa taas pseudoanalyysiä, kun verrattiin Gretzkyä Zlataniin.

Yhdessä asiassa olet kuitenkin oikeassa. Pelaajien ja tason vertailu on mahdotonta, koska lajit ovat erit. Silti kysymys on ihan asiallinen ja viimeisessä viestissäsi jopa puhuit viimeisessä virkkeessäsi vahingossa hetken otsikon mukaisesta aiheesta etkä vain jäkittänyt pelaajamääristä.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #31 : 08.05.2016 klo 11:00:01

On toki matkaa Puljulla Gretzkyksi. Tällä hetkellä tosin koko lätkämaailma uskoo, että Puljujärvi ja Laine ovat top 3 todennäköisyydellä tuon ikäluokan huiput, uudet Zlatanit tai Selänteet. Mutta tulipa taas pseudoanalyysiä, kun verrattiin Gretzkyä Zlataniin.

Yhdessä asiassa olet kuitenkin oikeassa. Pelaajien ja tason vertailu on mahdotonta, koska lajit ovat erit. Silti kysymys on ihan asiallinen ja viimeisessä viestissäsi jopa puhuit viimeisessä virkkeessäsi vahingossa hetken otsikon mukaisesta aiheesta etkä vain jäkittänyt pelaajamääristä.

Hetkinen...

Mitä tekemistä valmennus filosofialla on sen kanssa että rahaa alkoi valua kendoon kun tuli joku hassutteluvoitto?
Jos kyse on valmennuksen laadusta niin turha siihen on sekoittaa päin persettä mennyttä kunnallispolitiikkaa jolla tapettiin menestymisen edellytykset muissa lajeissa.

Jos jostain nostan hattua kendon puolelle on se niille lobbareille jotka onnistuivat ulosmitata maksimaalisen hyödyn noista höntsämestaruuksista.

Ei se valmennus edelleenkään ole mielestäni yhtään sen ihmeellisempää.

Ja miten ei voi verrata Gretzkyä Zlataniin? Totuus edelleenkin on että siihen top 1 kendo pelaajiin menee top 100 futis pelaajaa...
« Viimeksi muokattu: 08.05.2016 klo 11:03:56 kirjoittanut papadopoulos »
Joaquinho

Poissa Poissa


Vastaus #32 : 08.05.2016 klo 11:09:09

Kyllä tuota jääkiekkoyhteyttä kannattaa tutkailla ihan sen takia, että kyse on suomalaisista nuorista, joilla siis saman tyyppiset taipumukset kuin futisnuorilla. Ainakin asian kautta saa mielenkiintoisia kysymyksiä esiin.

Mikä on "jäähöntsän" merkitys pelaajien kehityksessä. Ovatko lähivuosina menestyneet kiekkoilijat käyneet enemmän pelaamassa jäähöntsää omalla ajallaan (luonnonjäillä, tekojää vapaavuoroilla) kuin vastaavat futaajat (puisto yms. nurtseilla, kenttä-/hallivapaavuoroilla)?

Miten lätkä-futis valmennuksen sisältö eroaa esim. teknisen, taktisen, fyysisen treenin määrän/laadun osalta niissä seuroissa, joissa ammattiputki on myös avoinna. Onko eroja pelaajien yleisessä asennoitumisessa trenaukseen?

Onko junnuvalmentajien taidoissa eroja. Oletetaanko lätkässä junnnuvalmentajalta parempaa pätevyyttä, jonkun tietyn ikäkauden jälkeen enemmän kuin futiksessa. Mikä on junnujen ammatti-/harrastevalmentajien suhde lätkässä ja futiksessa?

jne.

Kaikesta voi mutuilla lähipiiristä otetuilla esimerkeillä, mutta olisi hienoa, että joku tekisi oikein lajitason tutkimusta asiasta. Voisi hälventää turhia epäilyksiaä ja nostaa esiin asioita, joihin ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

1. Kyllä, luultavasti enemmän kuin futaajat. Jääkiekosssa ulkojää höntsään liittyy myös aina pelaaminen, eikä vain kiekkojen laukominen jne. Ei ulkojäille kukaan mene "treenaamaan kiekonkäsittelyä" vaan se tapahtuu pelatessa.

2. Jääkiekkolijat treenaavat määrällisesti enemmän ja erittäin kilpailullisia(tapahtumia 4-5 kpl viikossa) seuroja löytyy a nuorissa jopa kolmanneksi korkeimmalta sarjatasolta. Vertailun vuoksi a nuorten toiseksi korkeimman sarjatason joukkueen ohjelma toukokuussa http://www.karhu-kissat.fi/joukkueet/a/tapahtumat/

3. En osaa sanoa.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #33 : 08.05.2016 klo 11:14:25

1. Kyllä, luultavasti enemmän kuin futaajat. Jääkiekosssa ulkojää höntsään liittyy myös aina pelaaminen, eikä vain kiekkojen laukominen jne. Ei ulkojäille kukaan mene "treenaamaan kiekonkäsittelyä" vaan se tapahtuu pelatessa.

2. Jääkiekkolijat treenaavat määrällisesti enemmän ja erittäin kilpailullisia(tapahtumia 4-5 kpl viikossa) seuroja löytyy a nuorissa jopa kolmanneksi korkeimmalta sarjatasolta. Vertailun vuoksi a nuorten toiseksi korkeimman sarjatason joukkueen ohjelma toukokuussa http://www.karhu-kissat.fi/joukkueet/a/tapahtumat/

3. En osaa sanoa.

2. Huimaa tietoa taas kendo median aivopesemältä kansalta.

Miten saadaan Suomi-jalkapallo nousuun? Italialais­valmentajan mukaan juniorit harjoittelevat jopa liikaa

http://www.hs.fi/m/urheilu/a1436504960043
Neeskens

Poissa Poissa


Vastaus #34 : 08.05.2016 klo 11:42:29

Tällainen pienen marginaalilajin vertaaminen jalkapallon kaltaiseen suurlajiin on suorastaan typerää. Jos johonkin kannattaa siirtää katse niin se on jalkapallossa viime vuosina suuria harppauksia tehneet maat kuten esimerkiksi Belgia. Haetaan sieltä lajiosaamista, eikä haihatella minkään pikkulajin Paljujärvien perään.
RaneKa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: "Kaikki me ollaan jalkapallon opiskelijoita"


Vastaus #35 : 08.05.2016 klo 12:43:47

Niin mutta edelleen miksi tulos olisi lätkässä yhtään parempi?
Ei ole mitään syytä olettaa niin.

Jääkiekossa on helpompi päästä maailman huipulle, se on kiistämättä selviö. Mutta lajit ovat erilaisia, vertailu tässä mielessä on hedelmätön.

Ennemmin pitäisi kysyä kumman lajin kulttuuri ja rakenteet tukevat paremmin yksilön omalle huipulleen pääsemistä. Eli saamaan sata prosenttia irti siitä mitä yksilön geeneihin on syntymässä kirjoitettu. Siitähän tässä on kyse, eikä sillä ole merkitystä kuinka paljon tai vähän kilpailtu laji on kyseessä.

Jalkapallokulttuurissamme on korjaamista, samoin Palloliiton toimissa. Kumpi on syy ja kumpi seuraus, ja kumpi toimii kumman ehdoilla, vaikea sanoa. Kuvastaa hyvin tilannetta ja tätäkin "toistemme ohi ja yli" -keskustelua, jossa on vaikea löytää yhteistä ymmärrystä edes siitä mistä keskustellaan.

On ehkä väärin sanoa futiksessa kehitys kilpaurheilun suuntaan "jäi piippuun". Ehkä se on siellä tulossa, ei meillä futispiireissäkään kaikkialla sokeita ja tyhmiä olla. Useassa seurassa tapahtuu jo oikean suuntaisia asioita. Viive kiekkoon verrattuna on silti melkoinen ja prosessi tehottomampi. Futiksessa kulttuurinen muutos ja mentaliteetin vaihdos joutuu lähtemään takamatkalta.

Syitä on monia ja lajivertailun avulla niitä voidaan saada esille. Alkupalaksi suosittelen lukemaan uusimman Urheilulehden Ryhmä 220:n nimissä kirjoitettua ja tähänkin yhteyteen sopivaa Avointa kirjettä urheilupäättäjille. Kyse on paljolti samasta huippu-urheilu vs. liikunta -problematiikasta. Kolikon kaksi puolta, joiden molempien tehokas johtaminen samasta organisaatiosta on kirjeen mukaan haasteellista, jopa mahdotonta.

Meillä Palloliiton tavoite on 5%:n vuosittainen lisäys lisenssipelaajien määrässä. Tarkoittaa tietysti, suomeksi, lisenssimaksuista saatavien tulojen 5%:n lisäystä liiton ja piirien kassaan. Sinällään ok, rahaa aina tarvitaan, mutta tarvitseeko huippujalkapallo tällaisia määriä lisenssipelaajia?

Lajivertailun perusteella ei tarvitse. Toki jokainen kokeneempi toimija on kentillä tehnyt saman havainnon ilman lajivertailuakin. Suurin osa jalkapallon lisenssipelaajista kuuluu harrastelijoihin, joille futis on lähinnä kivaa terveellistä puuhailua, kuntoilua ja sosiaalistumista.

Jääkiekon lisenssipelaajien määrä on karkeasti noin puolet jalkapallon vastaavasta. Silti voidaan perustellusti väittää, että kiekon puolella on enemmän kilpa- ja huippu-urheilullisesti suuntautunutta väkeä. Liitossa, toimijoissa, valmentajissa ja pelaajissa. Laji on selkeämmin huippu-urheilun viihdebisnes kuin kansanterveellinen kuntoilumuoto. Pakka on tiiviimpi ja koko lajiväen yhteinen kansallinen tavoite on vuosittaiset arvokisamitalit. Laji saa enemmän kilpaurheiluun suuntautunutta rahaa eivätkä harrastetason tasa-arvoa korostava ääni ole yhtä kuuluva ja painokas kuin jalkapallossa. Luonnollisesti, sillä sen lauluja laulat jne.

Palloliittoa olisi helppo syyttää, mutta lopulta Palloliittohan olemme me, lajiväki. Milloin ja miten luovutimme jalkapallon maanlaajuiseksi kaikkien kivaksi liikuntaharrastuksen kokeilulajiksi? "Hyvä kansanterveellinen tarkoitus ja lisenssimaksuista täyttyvä kassa" - voin kuvitella ettei kellään tule mieleen esittää kriittistä ajatusta noin kauniisti puetulle tavoitteelle. Niinpä meillä on käynyt kuten Ryhmä 220:n avoimessa kirjeessä osuvasti mainitaan: kaikkien tarpeiden tasa-arvoinen huomioiminen on kuin tulen ja veden yhdistämistä - saadaan sameaa vettä ja tukahtunut liekki. Vaikka tuota kielikuvaa olisi vielä voinut hioa, tarkoitus tullee läpi.

Kun Puljujärvestä ja Ahosta on täällä ollut puhetta, otetaan esimerkki. Meillä Oulussa molemmat lajit potevat hallipulaa. Silti kiekossa ei tulisi kuuloonkaan, että Kärppien ASM-joukkueen halliharjoitusvuorot alkaisivat aikaisintaan klo 20.45. Eikä se, että Kärppien BSM-liigajoukkue joutuisi tinkimään harjoittelustaan ja harjoitusajoistaan nuorempien junioreiden tai harrastekiekkoilijoiden tarpeen edessä. Jalkapallon puolella tämä on arkipäivää, eikä kyse ole kaupungin osaamattomuudesta vuorojakoja tehdessään. Vuorojaon perusteet kaupungille määrittelee paikallinen lajin edunvalvoja, Palloliiton Pohjois-Suomen piiri. Siis me, lajiväki, teemme tämän ihan itse omilla päätöksillämme - tai päättämättömyydellämme.

Jos Palloliitto ja piirit eivät tarvitsisi vuosittain 5% kasvavia lisenssirahoja, ja jos hyväksyttäisiin jopa lajin organisoidun harrastamisen väheneminen, laatu nousisi. Puuhastelu virallisilla harjoitusvuoroilla vähenisi, ja liitolla saattaisi olla toisenlainen tavoite: esim. vuosittainen 5% lisäys organisoimattomassa katu- ja pihapelitoiminnassa ja niiden olosuhteissa. Se palvelisi sekä huippu- että harrasteurheilua. Ja lajin etua molemmissa.

Toinen aspekti lajien eroavaisuuksista löytyy liittojen tarjoamista sarjoista nuoruusikäisille. Tästä en osaa sanoa, onko ongelma muualla yhtä suuri kuin täällä pohjoisessa, mutta valottanee paikallisesti Kärppien etumatkaa - edelleen kun puljujärvistä on ollut puhe. Kiekossa on selkeä pelaajaputki BSM, ASM, Mestis, Liiga. Näitä ovat puljujärvet ja ahot kukin omaa tahtiaan kulkeneet. Sopiva porras on aina löytynyt seuraavaan kehitysvaiheeseen, joskus otettu tarvittaessa luonteva taka-askel. Pelaajan sisäänajo seuraavalle portaalle on lajin luonteestakin johtuen tässä ympäristössä helppoa. Aloitetaan muutamilla minuuteilla ja kun näyttää hyvältä ja koska säännöt sallii, lisätään vastuuta vaikka kesken pelin.

Jalkapallossa, ainakaan täällä pohjoisessa, se ei mene noin. ASM:n valtakunnallinenkin taso on mitä milloinkin eikä enää pääsääntöisesti kehitä optimaalisesti A-ikäistä peluria. Ykkösen tai Veikkausliigan aloitukseen murtautuminen suoraan B-junioreista on utopiaa varsinkin keskikaistan pelaajille.

Kakkonen olisi sopiva porras, sillä sen rooli voisi oikein ymmärrettynä olla myös pelaajakehityssarja. Hieno juttu, että Kakkosesta on viime vuosina menty saman tien liigaan saakka tai ainakin Ykkösen kärkeen. Mutta kolikolla on kääntöpuolensa.

Nykyisin Kakkosen tasoa nostaa, ainakin pohjoisessa, keinotekoisesti halvoilla ja jo valmiilla ulkomaalaispelureilla pelaavat joukkueet, ja nuorisoikäisiin panostavan seuran kohtalona on liian usein tippuminen heikkotasoiseen Kolmoseen. Ja me, lajiväki, emme tietenkään saa aikaiseksi liittomme kautta minkäänlaisia rajoituksia ulkomaalaispelaajien määrään. Kakkoseen vakiintuneissa seuroissa on aivan liian monta seuraa, joiden junioritoiminta on lähellä luokatonta, jos sitä on ollenkaan. Lupaavaa tässä suhteessa on Tihisen ääneen ilmaisema huoli siitä kuinka kauan jaksamme toimettomana seurata vierestä muualla jalkapallokasvatuksensa saaneiden pelaajien miehittäessä pääsarjamme. Palloliitosta voi sittenkin jatkossa kuulua huippu-urheiluun tähtäävää pelaajakasvatustamme tukevia päätöksiä.


papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #36 : 08.05.2016 klo 13:22:16

Lainaus
Ennemmin pitäisi kysyä kumman lajin kulttuuri ja rakenteet tukevat paremmin yksilön omalle huipulleen pääsemistä. Eli saamaan sata prosenttia irti siitä mitä yksilön geeneihin on syntymässä kirjoitettu. Siitähän tässä on kyse, eikä sillä ole merkitystä kuinka paljon tai vähän kilpailtu laji on kyseessä.

Niin tästähän on juuri kysymys eikä ole mitään syytä olettaa toisessa lajissa sen olevan parempaa kuin toisessa.

Jos nyt on jotain lupauksia lätkässä niin olihan futiksessa 2000 luvun alussa kovemmat yksilöt  kun kendossa. Useita pelaajia aivan maailman huipulla kovimmista sarjoissa.
Eli siis kannattaa muistaa, että tässä ratkaisee myös sattuma.
« Viimeksi muokattu: 08.05.2016 klo 13:25:07 kirjoittanut papadopoulos »
Thalian

Paikalla Paikalla


Vastaus #37 : 08.05.2016 klo 13:34:58

Nykyisin Kakkosen tasoa nostaa, ainakin pohjoisessa, keinotekoisesti halvoilla ja jo valmiilla ulkomaalaispelureilla pelaavat joukkueet, ja nuorisoikäisiin panostavan seuran kohtalona on liian usein tippuminen heikkotasoiseen Kolmoseen. Ja me, lajiväki, emme tietenkään saa aikaiseksi liittomme kautta minkäänlaisia rajoituksia ulkomaalaispelaajien määrään.

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen pointti, että voimmeko me sanoa jollekin seuralle, että se ei saa hakea mahdollisimman hyvää menestystä vaan sen pitää keskittyä junnujen treenaamiseen? Onko se väärin, että joku seura hakee menestystä eikä panosta juniorituotantoon?
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #38 : 08.05.2016 klo 13:39:18

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen pointti, että voimmeko me sanoa jollekin seuralle, että se ei saa hakea mahdollisimman hyvää menestystä vaan sen pitää keskittyä junnujen treenaamiseen? Onko se väärin, että joku seura hakee menestystä eikä panosta juniorituotantoon?

Niin taas kerran turhaa vertailua kun vastaavaa ongelmaa ei edes voi olla jossain kendon kaltaisessa pikkulajissa. Kuka tänne tulisi kun ei kukaan lätkää edes pelaa.

Mutta ei mitään. Rajat kiinni sanoo kiakkovieraat.
Thalian

Paikalla Paikalla


Vastaus #39 : 08.05.2016 klo 13:40:50

Niin taas kerran turhaa vertailua kun vastaavaa ongelmaa ei edes voi olla jossain kendon kaltaisessa pikkulajissa. Kuka tänne tulisi kun ei kukaan lätkää edes pelaa.

Sun ristiretkesi on jo nähty, joten ihan joka viestiin sitä ei tarvitse laittaa. Oma viestini kun ei koskenut lätkää ihan yhtään mitenkään, joten aivan täysin käsittämätöntä, että vedit sen mukaan asiaan. Ilmeisesti lätkä kiinnostaa enemmän?
julio gonzales

Poissa Poissa


Vastaus #40 : 08.05.2016 klo 13:42:17

Useita pelaajia aivan maailman huipulla kovimmista sarjoissa.
Vai maailman huipulla. Melko suhteellinen käsite. Aidosti maailman huipulla on ollu mielestäni vain Litmanen, Hyypiä, Niemi ja Jääskeläinen.

Niin mistähän se johtuis sitte, ettei tänä päivänä löydy enää yhtäkään? Sattuman piikkiin? Tätä on jatkunu jo vaikka kuinka kauan eli melkoista sattumaa saa olla. Jalkapallon taso nousee jatkuvasti ja koko ajan jäädään enemmän jälkeen muista maista. Ei enää riitä se taso, mikä riitti ennen. Toisaalta kotimaasta löytyy tänä päivän hädin tuskin yhtäkään pelaajaa, joka olis edes lähellä kultavuosien pelaajia. Samaan aikaan kiekkorintamalla noustaan lamasta ja usempi lupaava junnu on tyrkyllä änäriin. Molemmilla on ollu junnupuolella heikot aikakautensa, mutta futis on edelleen siellä pohjalla.

Uskooko joku enää kovinka vakavasti, että nykypäivänä voi ainakaan Suomesta tulla uusia Litmasia vain pelkällä kovalla itsenäisellä treenillä? Kyllä siihen tarvitaan paljon enemmän lajissa kuin lajissa, jos meinaa täältä maailmalle lentää.
RaneKa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: "Kaikki me ollaan jalkapallon opiskelijoita"


Vastaus #41 : 08.05.2016 klo 13:43:16

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen pointti, että voimmeko me sanoa jollekin seuralle, että se ei saa hakea mahdollisimman hyvää menestystä vaan sen pitää keskittyä junnujen treenaamiseen? Onko se väärin, että joku seura hakee menestystä eikä panosta juniorituotantoon?

Kakkosen lisenssiehtoihin määräys tietyt laatukriteerit täyttävästä junioritoiminnasta. Helppo ratkaisu.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #42 : 08.05.2016 klo 14:51:14

Sun ristiretkesi on jo nähty, joten ihan joka viestiin sitä ei tarvitse laittaa. Oma viestini kun ei koskenut lätkää ihan yhtään mitenkään, joten aivan täysin käsittämätöntä, että vedit sen mukaan asiaan. Ilmeisesti lätkä kiinnostaa enemmän?

Taisin vähän niinku kompata tuota sun ajatusta ja viittaus lätkään liittyi aikaisempaan kommentoijaan.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #43 : 08.05.2016 klo 14:53:28

Vai maailman huipulla. Melko suhteellinen käsite. Aidosti maailman huipulla on ollu mielestäni vain Litmanen, Hyypiä, Niemi ja Jääskeläinen.

Niin mistähän se johtuis sitte, ettei tänä päivänä löydy enää yhtäkään? Sattuman piikkiin? Tätä on jatkunu jo vaikka kuinka kauan eli melkoista sattumaa saa olla. Jalkapallon taso nousee jatkuvasti ja koko ajan jäädään enemmän jälkeen muista maista. Ei enää riitä se taso, mikä riitti ennen. Toisaalta kotimaasta löytyy tänä päivän hädin tuskin yhtäkään pelaajaa, joka olis edes lähellä kultavuosien pelaajia. Samaan aikaan kiekkorintamalla noustaan lamasta ja usempi lupaava junnu on tyrkyllä änäriin. Molemmilla on ollu junnupuolella heikot aikakautensa, mutta futis on edelleen siellä pohjalla.

Uskooko joku enää kovinka vakavasti, että nykypäivänä voi ainakaan Suomesta tulla uusia Litmasia vain pelkällä kovalla itsenäisellä treenillä? Kyllä siihen tarvitaan paljon enemmän lajissa kuin lajissa, jos meinaa täältä maailmalle lentää.

Niin taas tätä kun lätkässä kaikki on menestystä ja futiksessa pitää voittaa chämppäri että jengi arvostaa vaikka huippu on sata kertaa laajempi kun kendossa.
julio gonzales

Poissa Poissa


Vastaus #44 : 08.05.2016 klo 15:13:13

Niin taas tätä kun lätkässä kaikki on menestystä ja futiksessa pitää voittaa chämppäri että jengi arvostaa vaikka huippu on sata kertaa laajempi kun kendossa.
Hieno asenne. Ei nyt puhuttu muutenka mistään arvostuksesta. Lähtökohtasesti ajatus siitä, että suomalaisia olis ollu mainittavasti maailman huipulla noina aikoina on täysin absurdi. Jos nyt haluaa väkisin jatkaa tätä futis vs kendo -vertailua niin kendossa nämä Litmasten ym. ulkopuolellle jäävät "maailman huiput" oli tasoa KHL:n keskikastin rivimiehet tjsp, jos sitäkään.
Thalian

Paikalla Paikalla


Vastaus #45 : 08.05.2016 klo 16:20:06

Kakkosen lisenssiehtoihin määräys tietyt laatukriteerit täyttävästä junioritoiminnasta. Helppo ratkaisu.

Milläs kakkosen seuralla nyt siis ei ole laadukasta junnutoimintaa? AC Kajaanilla ehkä, muuten tuntuu, että jokainen seura pyörittää ihan asiallista junnuorganisaatiota. Silti sanot, että ongelmana on halpojen ulkkareiden käyttäminen. Tässä on nyt ristiriita.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #46 : 08.05.2016 klo 16:25:29

Hieno asenne. Ei nyt puhuttu muutenka mistään arvostuksesta. Lähtökohtasesti ajatus siitä, että suomalaisia olis ollu mainittavasti maailman huipulla noina aikoina on täysin absurdi. Jos nyt haluaa väkisin jatkaa tätä futis vs kendo -vertailua niin kendossa nämä Litmasten ym. ulkopuolellle jäävät "maailman huiput" oli tasoa KHL:n keskikastin rivimiehet tjsp, jos sitäkään.

Juuri tuo.

KHL:n keskikastin rivimiehet eli top 5 liigan Forsell, tintti jne.

Pää pois perseestä ja maailmalle juntit. Timosta hehkutetaan ja kukaan ei puhu esim. Tintistä. Tajuatteko yhtään kuinka kova kilpailu tuolla on.
julio gonzales

Poissa Poissa


Vastaus #47 : 08.05.2016 klo 16:33:27

Pää pois perseestä ja maailmalle juntit. Timosta hehkutetaan ja kukaan ei puhu esim. Tintistä. Tajuatteko yhtään kuinka kova kilpailu tuolla on.
Timonen on melko lähelle verrattavissa johonki Hyypiään. Tintti puolestaan ei mahtuis edes siihen keskikastin rivimiehistöön. Sekö sun mielestä on oli sitä suomalaista maailman huippua? :D

Vauhkoamiselle silti. Ylos
RaneKa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: "Kaikki me ollaan jalkapallon opiskelijoita"


Vastaus #48 : 08.05.2016 klo 18:36:55

Milläs kakkosen seuralla nyt siis ei ole laadukasta junnutoimintaa? AC Kajaanilla ehkä, muuten tuntuu, että jokainen seura pyörittää ihan asiallista junnuorganisaatiota. Silti sanot, että ongelmana on halpojen ulkkareiden käyttäminen. Tässä on nyt ristiriita.

Nyt kun puhutaan oman huipun saavuttamisesta ja sitä kautta mahdollisesti maailman huipulle pääsemisestä, ainoa pohjoislohkon seura, joka edes oikeasti yrittää täyttää laadukkaan junioritoiminnan kriteerit on PPT/Jazz.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #49 : 08.05.2016 klo 19:02:02

Timonen on melko lähelle verrattavissa johonki Hyypiään. Tintti puolestaan ei mahtuis edes siihen keskikastin rivimiehistöön. Sekö sun mielestä on oli sitä suomalaista maailman huippua? :D

Vauhkoamiselle silti. Ylos

Hyvä provo!

Hyvin sä vedät. Jokaista Timosta kohtaan löytyy about 50000 futis pelaajaa maailmasta.
 
Sivuja: 1 [2] 3 ... 13
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines