Jääkiekon puolelta mallia valmennusfilosofiaan

[Tolisman]

Kyllä näitä harjoittelijoita löytyy, mutta kun samaan pakettiin pitäisi sattua myös sitä poikkeuksellista lahjakkuutta, mitä Kolkalla ja Litmasella oli.

[koera]

Islannissa ja Belgiassa pamahti yhtäkkiä helvetisti lahjakkaita nuoria, kun sitä ennen oli ollut hyvin hiljaista?

[6660]

Papadopoulos on keksinyt oikean tason määritys automatiikan. Korkein taso on aina siinä lajissa, jossa on eniten harrastajia. Sinänsä se on helppo ratkaisu. Ei tarvitse katsoa kuin harrastajamäärää.

Sama automatiikka toimii tietenkin lajin sisälläkin. Suurimmassa joukkueessa on korkein taso. Seurassa, jossa on eniten harrastajia on korkein taso. Kaupungissa, jossa on eniten harrastajia on korkein taso. Maassa, jossa on eniten harrastajia on korkein taso.

Ja tätähän voi laajentaa muihinkin kilpailuihin vaikka musiikkiin. Idolsissa on huomattavasti kovempi taso, kun siellä on paljon enemmän kilpailuun haluavia mukana kuin jossain klassisen laulun kilpailussa.

Talouskin on kilpailua.  Kovin taso on siis automaattisesti sillä talouden alalla, jossa on enten duunareita.

Forumilla nää asiat ratkeaa!

[Wecce]

Nyt kun puhutaan oman huipun saavuttamisesta ja sitä kautta mahdollisesti maailman huipulle pääsemisestä, ainoa pohjoislohkon seura, joka edes oikeasti yrittää täyttää laadukkaan junioritoiminnan kriteerit on PPT/Jazz.

Ai yrittää? Jotenkin koen että me kyllä täytetään nuo kriteerit, osoituksena että tänne tulee nuoria pelaajia kehittymään muualta, pelaajakehitysjoukkue voittaa Santan ihan pystyyn jonka jälkeen vaihtaa avauksesta puolet ja silti hoitaa tasurin kivikovaa OPS:ia vastaan. Voisin jatkaa listaa mutta en jatka.

No laitetaan vielä pari lisää eli Patrik Raitanen siirtyy Liverpooliin ja Tuure Mäntynen vetää ikäluokkansa mj-kapteenina ja vuotta vanhempien karsinnoissa.

Edit: Ja tiedän että tyytyväisyys tappaa kehityksen, siksi en olekkaan tyytyväinen vaan ainoastaan ylpeä oman seuran tekemisestä.

[Lenko]

Logiikka on pätevä. Koska seiväshyppääjiä on vähän, Sergei Bubka  vastaisi urheilijana suomalaista nelosdivarijalkapalloilijaa. Vai ettekö te tosiaan tajua kuinka paljon jalkapalloilijoita on?

Ranekalta hyvä kirjoitus vähän taaksepäin.

Yksi lisäpointti hommaan on, että huippujalkapalloilijoiden kehitys ei voi syntyä pääosin yhteiskunnan rahoituksella. Tarvitaan huomattava määrä seurojen omia panostuksia ja/tai yksityistä rahaa.

[Thalian]

Nyt kun puhutaan oman huipun saavuttamisesta ja sitä kautta mahdollisesti maailman huipulle pääsemisestä, ainoa pohjoislohkon seura, joka edes oikeasti yrittää täyttää laadukkaan junioritoiminnan kriteerit on PPT/Jazz.

En tiedä, miten määrittelet laadukkaan tässä tapauksessa, mutta tajuat varmaan itsekin, että jos tuo Jazzin/PPTn taso otetaan joksikin lisenssiehdoksi, niin kakkosessa pelaa ehkä 5 seuraa (en siis tunne tuota tasoa mitenkään hyvin eli en tiedä kovin tarkasti, mitä se vaatisi). Onko tässä siis jotain järkeä?

[papadopoulos]

Väännetäänpä asia rautalangasta kun ei tunnu asia muuten aukevan.

Suomalaisia jalkapalloilijoita prosentuaalisesti maailmassa on 0,137%.
Pelaajia jotka pääsevät kunnolla pelamaan top 4 sarjassa kaiken kaikkiaan suunnilleen 1400 kpl.
Suomalaisia tulisi siis olla yhteensä 1,92.

-> Suomalaisia on tällä hetkellä 3 kappaletta. (Moisander, Hradecky ja Perpa)

Suomalaisia jääkiekkoilijoita prosentuaalisesti maailmassa on 3,3%.
Pelaajia jotka pääsevät kunnolla pelamaan NHL:ssä kaiken kaikkiaan suunnilleen 650 kpl.
Suomalaisia tulisi siis olla yhteensä 21,78.

-> Suomalaisia on tällä hetkellä 25 kappaletta.

Jalkapallossa tilastollinen todennäköisyys ylittyy 156% ja jääkiekossa vain 115%.

Mitä tuossa yllä tapahtui?
No siinä tapahtui se, että tilastoihin perustuvat faktat ottivat yliotteen mielikuvista joihin meidän harhamme jääkiekon ylivertaisuudesta perustuu.

Siis edelleenkin kysyn, että mihin perustuu olettamukset että jääkiekossa on valmennus edellä jollain tavalla?
Mielikuvat ei kelpaa vaan faktat. Fakta ei ole se mitä kendostomedia suotaa vaan jonkinasteiset tilastolliset tarkastelut aiheesta.

[julio gonzales]

En edes usko lukemaani. Siis sitä, että tuo laskukaava on tosissaan kirjotettu. Ei voi olla.

[Footie]

Mitä tuossa yllä tapahtui?

Tätä minäkin jäin ihmettelemään. Eihän tuossa "tilastoihin pohjautuvassa faktatietolaskelmassa" ole mitään järkeä.

[RaneKa]

Ai yrittää?

Ok Wecce, yrittää ja onnistuu, jos parempi näin.

Semantiikkaa ja OT, mutta tässä yhteydessä yrittäminen on mielestäni tärkeämpää kuin onnistuminen, sillä se mahdollistaa onnistumisia jatkossakin.

Otsikko huomioiden: meillä on kyllä lajivertailussa vielä kirittävää. Harmillisesti moni seikka liittyy taloudellisiin resursseihin, mutta toivottavasti jaksetaan edelleen yrittää

[RaneKa]

Onko tässä siis jotain järkeä?

Tuo varmaan täytyy jokaisen itse päättää, koska toimenpiteiden järjellisyys riippuu siitä mitä kukin näkee tavoittelemisen arvoisena.

[Thalian]

Tuo varmaan täytyy jokaisen itse päättää, koska toimenpiteiden järjellisyys riippuu siitä mitä kukin näkee tavoittelemisen arvoisena.

No vaikka tavoitteet olisivat mitkä, niin muutaman joukkueen kokoinen kakkosdivari nyt ei ole ihan mitenkään päin järkevä ratkaisu.

[Lenko]

Tilastoista on ihan selvästä nähtävissä, että mitä enemmän paloautoja lähetetään paikalle, sen suuremmat ovat tuhot. Kannattaisi varmaan lähettää vähemmän paloautoja niin säästyttäisiin isoilta vahingoilta, eiks jeh? Yhteys ei aina ole ihan niin suora kuin mitä moni tahtoo esittää. Ei se harhapäätelmä ole tilastojen vika, vaan sen vika, miten niitä tulkitaan.

Jääkiekosta ja muista lajeista voi kyllä ottaa oppia myös futiksen puolelle. Ennemmin kannattaa toki tutustua esimerkiksi Belgian tekemiin uudistuuksiin ja ottaa oppia sieltä, mutta se ei ollut tämän otsikon aihe vaan se, mitä suomalaisesta jääkiekon pelaajakasvatuksesta ja valmennusfilosofiasta voisi oppia.

Rastapopouloksen kanta on, että ei mitään, koska jääkiekkoilijat ovat ihan yhtä hyviä tai huonoja kuin jalkapalloilijatkin. Jotkut ovat eri mieltä. Minä olen sitä mieltä, että hyvin onnistuneiden juniorikasvattajaseurojen (kuten vaikka Kärpät) urheilijapolkuihin, valmennusohjelmiin, rakenteisiin ja rahoitukseen kannattaa tutustua ja verrata vastaaviin jalkapallon puolella. Voi olla, että päädytään siihen, että homma toimii futispiireissä yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin jääkiekossa ja heikompi menestys jalkapallossa johtuu vain siitä, että futista pelataan myös Keniassa ja Pohjois-Koreassa. Tai sitten eroja alkaa löytyä harjoitusmäärissä, treeniohjelmien loogisuudessa, fysiikkaharjoittelun kovuudessa, pelaamisen määrässä, itsekseen hönzäämisessä, omaehtoisen harjoittelun ohjaamisessa jne.

Tätä vertailua tuskin kukaan meistä on tehnyt? Jos on, nyt on hyvä hetki avautua.

[Kaihlamo]

Ilkeä Teemu Pukki @IlkeaPukki: Jos sulla on 18v ikäisenä hyvä kuti, pääset lätkässä 1.varauksena NHL:ään, kun taas futiksessa pääset sillä FC Lahden toppariksi #mmkisat

[Riemumieli]

Ottakaa tavoitteelliset vanhemmat koppi tästä keskustelusta: kiekossa pääsee futista paaaaaaaaljon helpommin maailman huipulle, ja liksat ovat marginaalilajiin työnnetyn ylenmääräisen rahan vuoksi erittäin hyvät. Älkää siis missään tapauksessa laittako lasta futis- vaan kiekkokouluun, tuotot ovat varmat. Niin ja Timonen oli paska urheilija.

[RaneKa]

No vaikka tavoitteet olisivat mitkä, niin muutaman joukkueen kokoinen kakkosdivari nyt ei ole ihan mitenkään päin järkevä ratkaisu.

Jaa, tuotakos ehdotin...

No, entäpä näin ilmaistuna: jos Kakkosessa on varaa maksaa pelaajapalkkioita, pitäisi olla mahdollista kustantaa myös laadukas juniorityö. Palloliiton lisenssimääräyksellä voitaisiin määritellä suhde näille. Jos seura haluaa nousta Ykköseen kahdeksalla ulkomaalaisella, siitä vaan, mutta paranisi siinä samalla paikallinen juniorityökin, mikä tervehdyttäisi tilanteen tulevaisuudessa.

Näin myös junioripuolelle valuisi ns. kilpaurheilurahaa, jolloin vanhempien "maksaja määrää"-vaikutusvalta vähenisi. Lajiväki, kenties ammattivalmentaja, pääsisi määrittämään vaatimustason jne.

Jääkiekossa samaa tapahtuu ilmeisesti ilman(?) lisenssimääräyksiä. Esim. Espoon Bluesin syksyn lehtijutuista kävi ilmi, että liiga-Blues kustansi B- ja C-junnujen valmennuksen.

[Thalian]

No, entäpä näin ilmaistuna: jos Kakkosessa on varaa maksaa pelaajapalkkioita, pitäisi olla mahdollista kustantaa myös laadukas juniorityö. Palloliiton lisenssimääräyksellä voitaisiin määritellä suhde näille.

Et ole vieläkään määritellyt tätä laadukasta juniorityötä, joten on aika vaikea sanoa kovin tarkasti, että mitä ajat takaa. Ilmeisesti pointtina oli kuitenkin, että jos pelaajille maksetaan palkkaa, niin prosentuaalisesti pitäisi laittaa junnutoimintaan joku vastaava summa (raha am)? Pysyisikö tämä sama velvollisuus myös ykköseen ja liigaan noustessa?

btw. suomalaiset pelaajat ovat yleensä kalliimpia kuin ulkomaalaiset eli pelkkä prosentti palkoista kannustaa käyttämään noita ulkkareita enemmän...

Jääkiekossa samaa tapahtuu ilmeisesti ilman(?) lisenssimääräyksiä. Esim. Espoon Bluesin syksyn lehtijutuista kävi ilmi, että liiga-Blues kustansi B- ja C-junnujen valmennuksen.

Aika moni liigajoukkue, ja ykkösenkin joukkue, kustantaa vanhimpien junnujen toiminnan eli futiksessa tämä toimii jo samoin kuin lätkän puolella. Nimittäin en usko, että joku VG-62 (tai joku muu satunainen Suomi-sarjan joukkue) maksaa junnujen toimintaa edustuksen tuloista.

[RaneKa]

...varmaan olisi parasta antaa olla, mutta vielä kerran.

Olen Hannu Tihisen kanssa samaa mieltä, että meillä on pääsarjoissamme liian paljon ulkomailla jalkapallo-oppinsa saaneita pelaajia. Tihinen näkee tämän ongelmana suomalaiselle pelaajakasvatukselle, jonka on tässäkin keskustelussa todettu oleva kiekon vastaavaa jäljessä.

Näistä aineksista reseptiäni rakentelin, mutta keitos tosiaan voi olla erilainenkin kunhan tavoite täyttyy. Sinulla tuntuu olevan virtaa tätä pohtia, joten jos olet Tihisen kanssa samaa mieltä, kerro oma ajatusmallisi miten ulkomaisten pelaajien määrää vähennettäisiin, ensin kaiketi Kakkosesta alkaen?

Jos sen sijaan olet Tihisen kanssa eri mieltä, ei tätä tietenkään kannata jatkaa.

Jos haluamme, keksimme keinot. Jos emme halua, keksimme selitykset. Ja jos taas palataan otsikkoon, noista vaihtoehdoista kiekkopuolella on tahtonut olla tapana keksiä keinot.

[RaneKa]

Et ole vieläkään määritellyt tätä laadukasta juniorityötä, joten on aika vaikea sanoa kovin tarkasti, että mitä ajat takaa...

Jaa, tuo unohtui. Asiasta on muissa topiceissa jauhettu riittävästi, mutta miten tässä yhteydessä sopisi määritelmäksi se, että junioritoiminta pystyy tuottamaan seuransa edustusjoukkueen tarpeisiin niin paljon laadukkaita pelaajia, ettei ennen liigaa tarvittaisi kuin 1-2 ulkomailla oppinsa saanutta vahvistusta, jos niitäkään?

[Thalian]

Jaa, tuo unohtui. Asiasta on muissa topiceissa jauhettu riittävästi, mutta miten tässä yhteydessä sopisi määritelmäksi se, että junioritoiminta pystyy tuottamaan seuransa edustusjoukkueen tarpeisiin niin paljon laadukkaita pelaajia, ettei ennen liigaa tarvittaisi kuin 1-2 ulkomailla oppinsa saanutta vahvistusta, jos niitäkään?

On aika vaikea määritellä tämän päivän laatua sen perusteella, että miten asiat ovat 5-10 vuoden päästä. Lisäksi ymmärtänet, että pelkällä määrällä ei voida määritellä laatua sillä sen kaltainen määrittely tarkoittaisi sitä, että suuren pelaajapopulaation seurat tekevät automaattisesti laadukasta junnutyötä ja pienemmillä populaatioilla pelaavat ovat automaattisesti heikon juniorityön lokerossa. Käytännössä antamasi määrittely tarkoittaisi sitä, että tehtäisiin kakkosen kohdalle muuri, jota pienten paikkakuntien joukkueet eivät voi ylittää edes teoriassa. Toki on mahdollista tehdä sääntöjä, jotka kieltävät futiksen tavoitteellisen pelaamisen pienillä paikkakunnilla, mutta onko tämä oikeasti se suunta, mihin haluat suomifutista viedä?

edit: Piti vielä kysymän, että miksi ulkkarivahvistus on isompi paha kuin suomalainen? Onko sillä väliä, rahdataanko se palkkasoturi Kap Kaupungista vai Inarista?

[RaneKa]

Joo, tämmöstä. Mutta hyvvää kevvään jatkoa

[Thalian]

Joo, tämmöstä. Mutta hyvvää kevvään jatkoa

Siisti vetäytyminen. Totta kai on ongelmana, että juniorimme eivät saa tarpeeksi kovia pelejä, että kehitystä tapahtuisi. Kovempia pelejä ei kuitenkaan saada lisää sillä, että kielletään parempien pelaajien käyttö. Lisäksi kirjoituksistasi huokuu se, että et ymmärrä ollenkaan miten pienemmissäkin seuroissa voidaan tehdä ihan asiallista juniorityötä, vaikka edustusjoukkueessa pelaakin jokunen ostomies. Ei noista pikkuseuroista nyt joka vuosi tule edes kakkoseen riittäviä pelaajia, mutta jos pelaajia on alunperinkin ollut sen verran, että ikäluokassa on ollut 1, joskus 2 joukkuetta, niin ei sitä nyt voi aivan loputtomasti odottaakaan.

[julio gonzales]

s

[hauman]

Tilastoista on ihan selvästä nähtävissä, että mitä enemmän paloautoja lähetetään paikalle, sen suuremmat ovat tuhot. Kannattaisi varmaan lähettää vähemmän paloautoja niin säästyttäisiin isoilta vahingoilta, eiks jeh? Yhteys ei aina ole ihan niin suora kuin mitä moni tahtoo esittää. Ei se harhapäätelmä ole tilastojen vika, vaan sen vika, miten niitä tulkitaan.

Jääkiekosta ja muista lajeista voi kyllä ottaa oppia myös futiksen puolelle. Ennemmin kannattaa toki tutustua esimerkiksi Belgian tekemiin uudistuuksiin ja ottaa oppia sieltä, mutta se ei ollut tämän otsikon aihe vaan se, mitä suomalaisesta jääkiekon pelaajakasvatuksesta ja valmennusfilosofiasta voisi oppia.

Rastapopouloksen kanta on, että ei mitään, koska jääkiekkoilijat ovat ihan yhtä hyviä tai huonoja kuin jalkapalloilijatkin. Jotkut ovat eri mieltä. Minä olen sitä mieltä, että hyvin onnistuneiden juniorikasvattajaseurojen (kuten vaikka Kärpät) urheilijapolkuihin, valmennusohjelmiin, rakenteisiin ja rahoitukseen kannattaa tutustua ja verrata vastaaviin jalkapallon puolella. Voi olla, että päädytään siihen, että homma toimii futispiireissä yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin jääkiekossa ja heikompi menestys jalkapallossa johtuu vain siitä, että futista pelataan myös Keniassa ja Pohjois-Koreassa. Tai sitten eroja alkaa löytyä harjoitusmäärissä, treeniohjelmien loogisuudessa, fysiikkaharjoittelun kovuudessa, pelaamisen määrässä, itsekseen hönzäämisessä, omaehtoisen harjoittelun ohjaamisessa jne.

Tätä vertailua tuskin kukaan meistä on tehnyt? Jos on, nyt on hyvä hetki avautua.

Meillä junnu pelasi 13 ikävuoteen sekä jalkapalloa että jääkiekkoa. 13 v teki lajivalinnan ja päätyi jääkiekkoon. Voin läheltä seuranneena sanoa parikin syytä jääkiekon menestykseen.
1) ei lajikateutta - jalkapallo ei ole vihollinen. Jalkapalloa ei parjata eikä nimitellä ja jalkapalloilijoita arvostetaan jääkiekon piirissä
2) Kovempi vaatimustaso aivan pikkujunnuista lähtien. "niin pelaat kuin harjoittelet" ja ne pelaa jotka harjoittelevat ja paneutuvat harrastukseensa. Tosissaan tehdään
hymy suussa ja kovasta treenista ja kovista peleistä nauttien. Ei hyväksytä huonosti tekemistä.
3) harjoituskertojen määrä ja intensiteetti- 13 v lähtien 4 harkat + pelit viikonloppuna. Harjoitusten kesto 2-3 h /kerta. Hyväksytään pitkätkin pelimatkat..
4) Harjoituksissa pitää yrittää kaikkensa-
5)peliaika ja paikka joukkueessa täytyy ansaita. Tietyllä tavalla tryoutit koko ajan päällä.
6) oikeanlaiset pelit- jo D1:ssä valtakunnallisia pelejä alueen kovimpia joukkueita vastaan..
7) yhteinen tavoitetila- edistyminen ja pärjääminen
ollaan valmiita (vanhemmat ja pelaajat) satsaamaan harrastukseen - harjoituksiin, itsensä kehittämiseen, välineisiin, kk-maksuihin. Ettei tulisi väärinkäsitystä: jääkiekko ei ole rikkaiden harrastus. Talkoot ovat jääkiekkopiireissä hyvin voimakkaasti hengissä.
9) Seurojen välinen yhteistyö-Alueelliset huippuseurat vrs alueen pienemmät toimijat. Alueen huippuseuroihin hakeutuu pelaajia muista seuroista. Ei pidetä huonona.
10)seurojen erikoistuminen kilpa ja harrastekiekkoon. Huippujen annetaan kehittyä ja hakeutua kovempiin haasteisiin..
11) vuosittaiset tryoutit- kaikki hakevat omaa paikkaansa, myös ne "huiput". Kaikilla mahdollisuus päästä sisään ja kehittyä. Tryout systeemi kehitetty huippuunsa.
12) Joukkueet elävät- ei kiinteitä joukkuejakoja- kaikilla mahdollisuus kehittyä

[koera]

Olipas hyvä kommentti yllä. Jalkapalloväki voi vaan lukea listaa kateudesta vihreänä (pl. pieni joukko lähinnä suurempien kaupunkien seuroja). Lähtien siitä että esim. Itä-Suomessa on saatu pitkäkestoisia riitoja aikaan sillä, että yksi junioripelaaja on siirtynyt seurasta toiseen.