Kaikki hyvä päättyy aikanaan.
19.3.2017 futsalasiantuntija astui viimeistä kertaa futsalkentän puolelle ottelussa GMB:tä vastaan. Tarkempia tilastoja en ole katsellut, mutta takana on katkeamaton putki futsalin pelaamista Kunkkiksen tai JS Geezersien riveissä kaudesta 2007-2008 lähtien. Näin ollen tänään päättynyt kausi olisi 10. vuosi futsalia Tampereen harrastesarjoissa. Paljon on vuosien varrella kentän puolella sattunut ja tapahtunut, niin hyvässä kuin pahassa. Kahdesta pahasta, puistofutiksesta ja harrastefutsalista, se futsalasiantuntijalla loppujen lopuksi mieluisempi laji on antanut paljon, mutta myös ottanut. Nyt on aika levähtää ja katsoa taaksepäin mitä mieleenpainuvaa tämän hienon lajin parissa on koettu.
Alkutaipaleen osalta futsal oli lajina käytännössä täysin uusi. Ala- ja yläkoulun liikuntatunneilla sisäjalkapalloa pelattiin vaahtomuovipallolla ja ensimmäinen tatsi pieneen, mutta raskaaseen futsalpalloon tuli otettua todennäköisesti joko ensimmäisessä harrastepelissä tai sitä mahdollisesti edeltäneissä harkoissa. Futsalin osalta Kunkkiksen ja futsalasiantuntijankin kantava teema ensimmäisenä parina vuotena oli eteenpäin meneminen. Pelit itsessään eivät tarjonneet mahtavia elämyksiä, koska sen vaatima taito- ja taktiikkaelementti oli täysin haussa joukkueelta, joten persrassaukset tulivat enemmän kuin tutuksi alkupuolella joukkueen futsaltaivalta.
Sen sijaan aktiivisesti pystyyn pykätyt harjoitukset tarjosivat erittäin mielekästä ajanvietettä sekä urheilullista haastetta. Paikalle runsaslukuisesti saapuneet kunkkislaiset, rusakot, junnutähdet ja muut vierailevat suuruudet ottivat mittaa mm. TAMK:in alamittaisen salin lattialla. Vääntö oli kovaa niin fyysisesti kuin verbaalisesti, mutta miltei nollatasolta lähteneitä perustaitoja saatiin kehitettyä hitaasti, mutta varmasti. Kesän sorakenttähöntsiin verrattuna futsalin peluu omalla porukalla oli paljon intensiivisempää ja ehkä siitä syystä johtuen myös antoisaa. Maaleja paukuteltiin ja futsalin ominaisluonteen johdosta mahdollisuus kaikenlaisiin kikkakombinaatioihin oli jatkuvasti läsnä. Nöyryyttäminen ja nöyryytetyksi tuleminen oli jatkuva olotila, jonka kanssa tasapainoilu toi oman suolansa pelailuun.
Jo Kunkkiksen aikana futsalasiantuntija koki futsalin lajina sopivan hyökkäyspään operoinnin osalta hänelle paremmin. Harjoitusten avulla tatsi parani ja pysyi yllä, joka antoi mahdollisuuksia lähteä tuomaan luovuutta peliin tavoilla, jotka eivät sorakentän puolella olleet mahdollisia. Parempi pallokontrolli, lyhyemmät etäisyydet ja futsalasiantuntijalle tutumpi sisäpalloelementti ruokkivat innovatiivisia ratkaisuita, jotka antoivat pelaajalle sen pelaamisen tärkeimmän elementin erinomaisesti omiin hyppysiin - mahdollisuuden ilmaista itseään pelikentällä. Taidot eivät välttämättä antaneet periksi 100% itseilmaisua, mutta riittävästi yksilön tarpeisiin tulla kuulluksi, nähdyksi, koetuksi ja ymmärretyksi omana uniikkina itsenään.
Kunkkiksen kanssa tehtyyn yhteistyöhön tuli muutaman kauden mittainen tauko JS Geezersien superkokoonpanon tarjoaman mahdollisuuden myötä. Tuossa joukkueessa oli valehtelematta potentiaalia aina harrastefutsalin ylimmälle tasolle saakka. Real Mesidzin nujertaminen, FC H:n kaataminen ja tasaväkinen, tilastollisesti JS Geezersien eduksi jäänyt hegemoniallinen vääntö nykyistä harrasteen valtiasta KP-07:aa vastaan. Mestaruus, mitalisijoja, hävyttömät määrät maaleja ja taitopelaamisen ilosanomaa. JS Geezers tarjosi kaikkea sitä mitä nautittavaan futsalin pelaamiseen pelaaja voisi koskaan toivoa. Toki myös keskenkasvuista ja angstista teiniriitojen sietämistä, vastuunkantajien selkäänpuukotusta ja futsalia suuremman tragedian. Siitä huolimatta JS Geezersien lyhyt, mutta kaunis lento harrastefutsalissa oli kokemus jota en vaihtaisi pois.
Veri veti kuitenkin takaisin Kunkkikseen, jossa Benin johtama paskanippu veteli viimeisiä henkäyksiään pelaamisen mielettömyyden ruoskiessa peli-iloa pois jäsenistön sieluista. Futsalasiantuntija koki pakottavaa tarvetta palata kotiin auttamaan omaa kasvattajaseuraansa pysymään hengissä. Hiljalleen Kunkkis saikin lihaa luiden ympärille Benin ja futsalasiantuntijan luodessa uudenlaista pelikulttuuria joukkueen sisälle. Yksi eksynyt lammas toisensa jälkeen palasi näiden herrasmiesten motivoinnin myötä takaisin kotiin ja saatiinpa uusia opetuslapsiakin mukaan joukkoon iloiseen. Samaan aikaan rattailla pyörivä paska eliminoitiin säälimättä kikkare kerrallaan pois kyydistä, jolloin huomattiin mahdollisuus myös uusien, aikaisempaa kunnianhimoisempien tavoitteiden asettamiseksi.
Ja niin Kunkkiksen tarina myös futsalin puolella alkoi saada jalometallin kiiltävää säihkettä ympärilleen. Pronssia, hopeaa ja lopulta myös sitä arvometalleista kalleinta, kultaa, sateli myös muovisten parkettien puolella.
Futsalasiantuntija itse oli mukana sillä panoksella, jonka hän pystyi talvipeleille antamaan. Aluksi pelillisesti vastuuta kantaen, myöhemmin uudesta näkökulmasta, joukkueen edusta, peliä katsoen. Tehopisteiden jahtaamisen ja oman arvonsa todistamisen siirtyessä taka-alalle alkoi futsalasiantuntija hakemaan kentälle aina parasta mahdollista kokoonpanoa joukkueen menestystavoitteiden maksimoimiseksi. Jos se tarkoitti kolmen rotaatiota kärjessä, hän oli valmis siihen. Jos se tarkoitti rotaation täydentämistä keskikentällä puolustusvelvoitteiden lähtökohdasta, hän oli valmis siihen. Jos tarvittiin voittavaa maalivahtia, oli futsalasiantuntija valmis maalinsuulle heittäytymään pallojen eteen ilman kuolemanpelkoa.
Kunkkiksen sarjatason noustessa ja harjoituskulttuurin kuoltua futsalasiantuntija huomasi yhä useamman pelin tarjoavan yhä vähemmän henkilökohtaista inspiraatiota pelaamiseen. Harvoin futsalasiantuntija oli enää pelin keskiössä jakamassa vapauttavia syöttöjä tai päättämässä kauniita kuvioita laukauksillaan. Ja silloin harvoin kuin tuo tilaisuus avautui, ei aikaa, tilaa tai tatsia enää ollut luoda niitä ratkaisuita, joita mielessä pyöri. Aiemmin onnistunut haltuunotto pakki selässä päättyi nyt pallonmenetykseen. Aiemmin helpolta tuntunut seinäsyöttöjatko nousevalle keskikenttäpelaajalle jäi metrin taakse aiotusta ratkaisusta. Aiemmin rutiininomaisesti tehty kantapääneppi ei löytänyt osoitettaan ja aiemmin ilman paineita annettu perussyöttö napsahti kolmatta kertaa yhden ottelun sisällä suoraan vastustajan jalkaan.
Oli aika todeta faktat. Ilman harjoittelua, ilman eteenpäin menemisen kulttuuria, ilman aiempaa vastuuroolia, ei futsalasiantuntija enää kokenut itseään hyödylliseksi pelaajaksi Kunkkiksen pärjäämisen kannalta. Ja tuo pelin aspekti oli ainoa, jolla lopulta oli hänelle väliä.
"Jos en voi auttaa joukkuetta, mitä teen täällä?" Ja niin futsalasiantuntijan mielessä kypsynyt päätös sai hahmonsa - kausi 2016-2017 D-lohkossa jäisi hänen viimeisekseen. Mitalisijan myötä joukkue nousisi seuraavaksi kaudeksi C-lohkoon, joten ajoitus, timing, päätökselle oli oikea. Joukkueen etua ajatteleva futsalasiantuntija teki ratkaisun itsensä osalta, johon hän oli päätynyt jo useasti aiemmin muiden tasoltaan riittämättömien pelaajien osalta. Oli aika varistaa paska pois rattailta ja tällä kertaa tuo paskakikkare oli hän itse.
Sunnuntaina 19.3. futsalasiantuntija heräsi levänneenä ja levollisin mielin aurinkoiseen aamuun. Kello oli juuri käynyt yli yhdeksän ja futsalasiantuntijan ensimmäinen ajatus heräämiseen jälkeen oli...käydä kusella, mutta heti tuon helpotuksen jälkeen hän mietti vihreää pelipaitaansa.
"Tänään pukisin sen päälleni viimeistä kertaa futsalkentillä", futsalasiantuntija mietti.
"Tykkään nykyisestä tummanvihreästä väristä, se korostaa kauniilla tavalla kastanjanruskeita hiuksiani ja syvällisiä harmaanvihreitä silmiäni. Ananasletti on mintissä, parta on juuri sopivalla tavalla epäsiisti, olematta silti junttimainen. Päinvastoin se luo kuvaa maanläheisen miehekkäästä ja omasta ulkonäöstään välittämättömästä ihmisestä, johon kenen tahansa on helppo samaistua. Onpa kiva pelata viimeinen peli näyttäen todella sexyltä", futsalasiantuntija tuumasi varistaessaan viimeisiä kusipisaroita terskanpäästään.
Hallilla ensimmäinen kysymys joukkuetovereilta oli miten edellinen peli oli päättynyt. Eihän sopinut päivän merkityksellisyyteen sellainen, että futsalasiantuntija olisi tullut paikalle jo aamun ensimmäiseen peliin. Ehehehehei, se olisi vaarantanut maksimaalisen panoksen antamisen, koska kuntopohja ei antaisi periksi kahta täysivauhtista peliä. Sitä paitsi ensimmäinen peli oli se vaikeampi, josta ei olisi luvassa edes STATS.
6-2 päihin oli vastaus. Tämä tieto yhdistettynä Kunkkiksen hopeamitalisijasta taistelevan vastustajan uskomattomaan comeback voittoon omassa ottelussaan tarkoitti vihreänuttujen tarvitsevan viimeisestä pelistään pakkovoiton. Tasapeli tai tappio tarkoittaisi pronssia, joka ei seurajohtoa onnistuneen alkukauden jälkeen tyydyttänyt. Lohtua paineisiin toi vastustajan paikalle marssittama 1+4 kokoonpano, vaikkakin paikalla olleet pelaajat vaikuttivat kaikki joukkueensa parhaimmistolta.
Ottelun alku oli lupaava. Peliaikaa olisi luvassa roimasti ja futsalasiantuntija koki vanhojen hyvien aikojen olevan jälleen läsnä, joka sai hänen verensä virtaamaan suonissa nautintoa tuottaen. Kunkkis pääsi kontraamaan ja futsalasiantuntija sai pallon mielipaikkaansa - keskelle kenttää ylivoimahyökkäykseen, kunkkislaisten pelaajien viillettäessä molemmilla laidoilla hyvissä asemissa. Näistä tilanteista futsalasiantuntija oli tienannut leipänsä aiempina vuosina. Hän osasi ajoittaa, peittää ja suorittaa syöttönsä näissä tilanteissa juuri täydellisellä tavalla. Ja näin kävi jälleen kerran syötön löytäessä Tiidon, joka sai nappisyötön lapaansa, kääntyi keskelle ja laukoi Kunkkiksen 1-0 johtoon. Futsalasiantuntija koki suurta tyydytystä maalista,
"enpä ainakaan jää ilman statseja", hän mietti palatessaan keskiympyrään viisi sormea pystyssä.
Karu totuus paljastui kuitenkin tuota pikaa. Vastustaja sai peliä haltuunsa ja kuten niin monesti aiemminkin, Kunkkis lahjoitti maalintekotilanteet omille puolustuspään virheillään. Harhasyöttöjä ja menetyksiä, väsymystä ja vitutusta. Pian vihulainen johtikin peliä 2-1, painaen peliä yhä kovempaa kohti Kunkkiksen päätyä. Samaan aikaan futsalasiantuntija, kenties viimeisen kahden kuukauden aikana kärsityistä flunssataudeista johtuen, ei enää löytänyt tarvittavaa peli-iloa tai edes liikettä kentälle. Hän jäi pelin ulkopuolelle itse sitä huomaamattaan ja vajosi viimeiseltä kahdelta kaudelta tutulle epävarmuuden tasolle, jossa perussyötön antaminenkin tuntui liian haastavalta tehtävältä.
Puoliaikavihellyksen jälkeen lannistuneena penkille vaeltanut futsalasiantuntija sai välittömän palautteen Kunkkis-legenda Sipulta.
"Tule vittuun sieltä kentältä, jos ei kiinnosta! Tällä tavallako haluat viimeisen pelisi pelata?!", Siperia sylki myrkkyä suustaan.
Futsalasiantuntija heräsi koomastaan ryöpytyksen myötä palaten kentälle uusin ajatuksin.
"Kuka vittu tuo kalju mulkku luulee olevansa? Olen vittu Kunkkiksen legendaarisin pelaaja, minulle ei läskikyrvät huutele. Ok, asia selvä, lähdetään sitten tyylillä pois näistä peleistä", mietti suivaantunut futsalasiantuntija.
Ja heti kohta, vain muutaman minuutin pelaamisen jälkeen, tilaisuus näyttävälle poistumiselle tarjoutui. Tätä futsalasiantuntija oli koko toisen jakson alun hakenut. Vastustaja läpiajossa, vain Habba edessä ja epätoivon vimmalla perässä juokseva futsalasiantuntija perässä.
"Nyt vittu vedän sellaisen pulkan, ettei tarvi jatkaa sekuntiakaan peliä. Vittuun koko Kunkkis, nyt mennään!", futsalasiantuntija ehti aprikoimaan ennen tarkoituksellisen myöhässä lähtenyttä viikatetta takaapäin vastustajan kintuille. GMB:n pelaajan kaaduttua maahan ja kudin viuhuttua ohitse etutolpasta futsalasiantuntija kääntyi tuomarin puoleen. Tuomari mietti selvästi mielessään mitä tilanteessa tekisi. Veto oli ehtinyt lähtemään sekuntia ennen taklausta, joten välitöntä merkitystä sillä ei maalintekotilanteen kannalta ollut.
"Ei enää tuollaisia taklauksia takaapäin. Maalipotku", virkkoi tuomari kylmänviileästi.
Ilmeisesti kohtalo oli määrännyt toisin ajatteli futsalasiantuntija. Tästä eteenpäin hän repi, raastoi, puolusti ja pelasi kaikin voimin. Ensimmäisellä jaksolla voimattomilta tuntuneet jalat saivat jostain virtaa ja Siperian taklauksesta antama tsemppi innoitti futsalasiantuntijaa yrittämään entistäkin vimmatummin. Palkinto tuli jakson puolivälin paikkeilla. Sivuraja GMB:n päädystä, Ben ja puolustaja maalilla. Futsalasiantuntija näki Benin saaneen haluamansa position ja nakkasi niin usein aiemmin epäonnistuneen "säärelämäisen" vipin Benin mahan puolelle. Haltuunotto, kääntyminen, laukaus, MAALI!!! 2-2 ja peli oli jälleen auki.
Vain hetki tuon jälkeen futsalasiantuntija ja Mannila (?) nousivat maalinedustalle luomaan kaaosta. Siperian kukkupallo leijaili korkealta, maalivahti arvioi lentoradan väärin ja uskomaton tuhkimotarina sai jatkoa käsittämättömällä tavalla. Pallon upotessa yläriman kautta verkon perukoille futsalasiantuntija näki miten elo syttyi ei pelkästään hänen silmiinsä, mutta myös muiden kanssapelaajien pupilleihin.
Tästä eteenpäin pelin ilme oli täysin erilainen. Kunkkis puolusti kurinalaisesti, iski vastaan tehokkaasti ja teki sitä mitä Kunkkis aina voittaessaan tekee. Antaa kaikkensa kentälle, unohtaen henkilökohtaiset agendat ja tehden töitä joukkueen eteen. Siperian uskomaton laukaus kulmapotkun jälkitilanteesta, Tiidon ohjaus takanurkalta ja tilanne oli ratkaisevan tuntuisesti 5-2 Kunkkikselle. Miracles do happen.
5-3 kavennuksen jälkeen futsalasiantuntija tunsi polttavaa tarvetta päästä kentälle vielä kerran. Aiemmin paskaksi vääntynyt nilkkakaan ei häntä voinut estää. Kentältä ei lähdettäisi kuin yhdellä tavalla - omilla ehdoilla. Ja niinhän siinä lopulta kävi, että vain sekunteja ennen päätösvihellystä futsalasiantuntija pääsee jälleen keskikaistalle, kääntää pelin vastustajan päätyyn ja vapauttaa Mannilan oikea-aikaisesti läpi oikealta laidalta. Tarkka sijoitus ohi maalivahdin, 6-3 loppulukemat ja tuomari puhaltaa samalla pilliinsä ottelun päättymisen merkiksi. Hopeamitallin maku oli tosiasia.
Hyvänolon tunne, se tuttu tunne niin monesta aiemmasta futsalpelistä, valtaa vielä viimeisen kerran futsalasiantuntijan mielen. Tunne on tavallista voimakkaampi, mutta se ei ole haikea. Näin tämän pitikin päättyä. Kättelyt omilta pelaajilta, vastustajan kiittäminen, pelipaita pois päältä ja pysähtyminen hetken äärelle.
Nyt on aika levähtää.
Kiitokset vielä loppuun. Haluan kiittää futsalin osalta seuraavia henkilöitä:
Ben - yhdessä rakensimme raunioista kultaisen kaupungin, menestystä myös futsalin puolella niittävän joukkueen. Periaatteet menestyksen takana olivat tinkimättömät ja niistä kiinni pitäminen palkittiin. Oli hienoa olla kokoamassa ja pitämässä yllä joukkuetta futsalin puolella.
Siperia - Tutkaparini niin puiston kuin futsalin puolelta. Muiden tuskaillessa itsekkyyttäsi, näin aina sen lävitse. Tee itsesi pelattavaksi, tee itsesi hyödylliseksi, Siperia löytää sinut kyllä, jos olet sen arvoinen. Ja niin teit, huolimatta siitä oliko alla epäonnistuminen tai ei.
säärelä - Tapasi nostella lobbeja ja chippejä korostui futsalin puolella. Oli etuoikeus olla todistamassa visionääriä töissään.
Habba - Et ollut hyvä puistofutiksessa, mutta futsalissa olit ihan vitun paska. Sinnittelit silti ja palkinto seisoo lopussa. Olit tänään, ensimmäistä kertaa yhteisen futsalpelihistoriamme aikana, paras pelaaja kentällä. Onnittelut.
Kiitokset myös muille kanssapelaajille, teitte pelaamisesta omalla panoksellanne nautinnollista. Paitsi Futis-Mike, sinä voit haistaa vitut.
Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa, koen
tämän biisin summaavan tunnelmani futsalin pelaamisen osalta Kunkkiksessa ja Geezerseissä.
I'm free to be whatever I
Whatever I choose
And I'll sing the blues if I want
I'm free to say whatever I
Whatever I like
If it's wrong or right it's alright
...
